1.1 Budjettirahoitteiset tehtävät

Transkriptio

1 1.1 Budjettirahoitteiset tehtävät Toimiala/Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Hyvinvointipalvelut / Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen Lasten ja nuorten lautakunta, strateginen palvelutuotantosopimus Toiminnan kuvaus/perustehtävä Lasten ja nuorten palvelujen toiminta perustuu elämänkaariajatteluun jossa korostuu asiakasvastuu. Asiakasryhminä ovat alle kouluikäiset ja perheet, oppivelvollisuutta suorittavat lapset sekä nuoret ja nuoret aikuiset aina 29 ikävuoteen asti. Asiakaslähtöisyys ilmenee tavoitteiden asettamisessa ja toteutumisen mittaamisessa sekä palveluiden resurssiohjauksessa, jossa huomioidaan asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutokset. Palvelut on ryhmitelty tukemaan toiminnan edellyttämien resurssien kohdentamista peruspalveluihin, varhaisen tuen palvelujen tarjoamista oikea-aikaisesti ja oikean laatuisina, jotta korjaavien palveluiden käyttö olisi mahdollisimman vähäistä. Lasten ja nuorten palveluihin sisältyy varhaiskasvatus, perusopetus, 2. asteen koulutus, lastensuojelu sekä kasvun tuen palvelut. Lasten ja nuorten osalta on kaupungin hyvinvointikertomuksessa asetettu tavoite: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin perustana on välittävä koti, jossa kaikilla perheenjäsenillä on hyvä olla. Kodin kasvatuksellisia voimavaroja tuetaan tarpeen mukaisilla palveluilla. Perheen ja muiden toimijoiden yhteistyönä turvataan lapsen eheä kehityspolku ja yksilöä kokonaisvaltaisesti huomioiva kasvu- ja oppimisympäristö. Koulutus edistää jokaisen nuoren osaamista ja parantaa valmiuksia jatko-opiskeluun sekä valmistaa ammattiin antaen selkeän suunnan elämälle. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella Toiminnan asiakaslähtöisyyttä edistetään asiakasraatityöllä ja palvelukohtaisilla kuulemis- ja osallistamiskeinoilla. Askel-hankkeessa kokeiltuja välittömän asiakaspalautteen hyödyntämisen tapoja otetaan käyttöön. Resursseja kohdistetaan asiakastarpeen mukaisesti lasten ja perheiden varhaisempaan tukeen. Lasten, nuorten ja perheiden yhteisöllisyyttä tuetaan palvelujen ja lähiverkostojen yhteistyöllä ja perhekeskustoiminnalla. Askel-hanke tuottaa mm. asiakas- ja sidosryhmäanalyysin, jonka pohjalta laaditaan suunnitelma asiakkuuksien ja palveluiden strategiseen ohjaukseen. Varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä uudistetaan edelleen. Hallitusohjelman sisältö tulee muuttamaan varhaiskasvatuspalvelujen järjestämistä päivähoito-oikeuden rajaamista ja henkilöstömitoitusta koskien. Varhaiskasvatuksen sisällöllinen kehittäminen kytkeytyy opetussuunnitelmatyö uudistukseen ja sähköinen asiointi lisääntyy. Päiväkotihoidon palvelusetelin käyttö on vakiintunut ja riittävä paikkamäärä saavutettaneen aikana. Kotihoidon tuen kuntalisää (Kouvola-lisä) tulee arvioida suunnittelukaudella. Vuodelle 2016 on talousarvion laadinnassa huomioitu lisään 10 % leikkaus (80 >72 ), jota kompensoidaan avoimen varhaiskasvatuksen kehittämisellä. Tavoitteena on luoda päiväkoteihin kerhotoimintaa, jonka malli on kuvattu ja markkinoitu uuden toimintavuoden alkaessa. Perusopetuksessa valtuuston tekemä palveluverkkopäätös on pantu täytäntöön ja kolme koulua päättyi Lukuvuoden opetuksen resurssia on jaettu alueellisesti huomioiden oppilasmäärien kehitys. Nyt ohjatun resurssin perusteella palvelua toteutetaan asti. Suunnittelukaudella jatketaan perusopetuksen kustannustehokkuuden parantamista oppilasmäärän kehitystä vastaavaksi suunnittelemalla alueittaisia koulujen hallinnollisia ja toiminnallisia yhdistämisiä. Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan alkaen. Keskeiset tavoitteet uudistukselle ovat kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen, opetuksen vahvuuksien kehittäminen suhteessa toimintaympäristön muutosten asettamiin vaatimuksiin sekä tulevaisuudessa tarvittavan sivistys ja laajaalaisen osaamisen taitojen korostaminen oppiaineiden välistä yhteistyötä vahvistaen. Uudistus asettaa erityisiä vaatimuksia mm. yhteisölliselle toimintakulttuurille ja laaja-alaiselle osaamiselle. Uusi sosiaalihuoltolaki ja siihen liittyvät muutokset muuhun lainsäädäntöön ovat tulleet voimaan ja sovellettaviksi Kotipalvelua koskevaa säännöstä on tullut soveltaa jo lukien. Lainsäädännön toimeenpanon helpottamiseksi osa säännöksistä tulee sovellettaviksi vasta lukien. Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta, siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja

2 kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamiseksi sekä turvata tuen saantia asiakkaan omissa arkiympyröissä. Laki lisää yhteistyötä sosiaalihuollon ja eri toimijoiden välillä asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Uudistunut sosiaalihuoltolaki lisää kunnan velvoitteita ja sen valmistelussa kustannusvaikutuksiksi kunnille arvioitiin n. 32 milj. euroa. Lasten ja nuorten palveluissa pystytään kustannusten kasvua hallitsemaan pääosin suuntaamalla nykyisiä resursseja uudelleen. Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi lastensuojelun palvelun muuttamisen lapsiperheiden sosiaalipalveluksi alkaen. Näin pystytään tuottamaan enemmän ja keskitetysti uuden sosiaalihuoltolain mukaista lapsiperheiden sosiaalityötä ja varhaisia tukipalveluja ennen lastensuojelua. Alkuvaiheessa muutos vaatii 9,5 htv:n lisäyksen, josta puolet saadaan katettua sisäisesti. Suunnittelukauden lopussa uusien palveluiden odotetaan lain tavoitteen mukaisesti vähentävän mm. lastensuojelun tarvetta ja vapauttavan sieltä resurssia. Laajavaikutteisia lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita koskevia toiminnallisia muutoksia ovat perhekeskus- ja ohjaamotoiminta. Molemmat ovat ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea korostavia toimintamalleja, jotka tuotetaan monitoimijaisesti verkostoyhteistyönä. Molemmat toiminnot edellyttävät uudenlaisen toiminta- ja johtamistavan kehittämistä. Ammatilliseen koulutuksen kohdistuu vuosina valtakunnallisesti yli 440 miljoonan euron leikkaukset, mitkä tarkoittavat 22 prosentin vähennystä rahoitukseen. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus on tulossa vuodelle Opiskelijoista maksettavien yksikköhintaleikkausten kustannusvaikutus KSAOlle yhdessä opiskelijamäärän laskun kanssa on ollut n. 2,5 milj. euroa vuodesta KSAOn toiminnan ollessa alijäämäistä jo kolmena vuonna peräkkäin, jatketaan aiemmin käynnistettyjä rakenteellisia muutoksia talouden turvaamiseksi. Valtuuston vuonna 2010 hyväksymä Kampus-suunnitelma saatetaan loppuun suunnittelukauden aikana. Tavoitteena on vähentää käytössä olevia tiloja n. 40 % sekä mitoittaa koulutus-, hallinto- ja tukipalvelut n vuotuiselle opiskelijalle kaikki koulutusmuodot huomioiden. Muutoksessa huomioidaan uuden tutkinnon uudistuksen vaatimukset ammatillisen koulutuksen entistä voimakkaammalle osaamisperusteisuudelle, työelämälähtöisyydelle ja moniosaamiselle. Opiskelijoilla on opetushallituksen määräyksen mukaan tarjottava aikaisempaa enemmän valinnaisuutta. Lukiokoulutuksessa on palveluverkkoa uudistettu 2014 ja 2015 syksyllä lakkauttamalla Yhteiskoulun ja Anjalankosken lukio. Uusi Kouvolan Yhteislyseo toimii toistaiseksi kahdessa toimipisteessä, mutta kiinteistön laajennuksen valmistuttua opiskelu keskittyy Tietotie 3-5 toimipisteeseen. Suunnittelukaudella olisi nykyisillä lukiokoulutukseen hakeutuvien osuudella (n. 46 % perusopetuksen päättävien ikäluokasta) lukioissa n opiskelijaa, joka edellyttäisi n aloittavaa ryhmää. Hallitusohjelmassa ei ole erityisiä lukiokoulutukseen painottuvia toimenpiteitä esitetty, mutta edelleen on huomioitava, että laskennallinen valtionosuus ei kata Kouvolassa lukiokoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia, vaikka kustannuskehitys on lukioverkon muutoksien myötä parantunut. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelma uudistus on käynnissä ja uudet OPS:t tulevat käyttöön alkaen. Lukiokoulutuksen kehittämissuunnitelmaa viedään eteenpäin. Riskianalyysi Lasten ja nuorten palveluiden riskit on arvioitu suhteessa talousarviotavoitteisiin. Keskeisiä riskejä sisältyy merkittäviin toiminnallisiin muutoksiin, joita suunnittelukaudella toteutetaan. Asiakkuuksien osallistamisen ja kuulemisen kehittämisessä on mahdollista että suunniteltu toimintamalli jää luomatta, se ei vastaa tarkoitusta tai sitä ei toteuteta aiotussa laajuudessa. Tähän liittyy lähiverkostojen riittämätön huomiointi tai niiden heikko aktivoituminen yhteistyöhön. Peruspalveluissa (varhaiskasvatus, ennaltaehkäisevät terveyspalvelut, opetus ja koulutus) on keskeinen rooli oman palvelun toteuttamisen lisäksi osallistua verkostoyhteistyöhön yhdessä ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita tuottavien tahojen kanssa siten, että asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen jo peruspalveluissa ilman korjaavien / vaativien toimenpiteiden asiakkuutta. Riskinä on se, että ennaltaehkäisevät palvelut eivät tavoita tarvitsijoita eikä tarjonta vastaa määrällisesti tai laadullisesti tarvetta. Myös sosiaalipalveluiden asiakkuuksien painopiste tulisi siirtyä lastensuojelusta varhaisen tuen palveluihin esim. lapsiperheiden sosiaalityöhön. Muutokset edellyttävät myös henkilöstön sitouttamista muutoksiin olivat ne sitten toimintamalliin liittyviä (perhekeskus) tai oman työn kehittämiseen (opetussuunnitelmatyö). Riskinä on se, että muutoksen johtaminen ei tue henkilöstön osallistamista tai muutos itsessään koetaan työtä lisäävänä ja henkilöstö uupuu. Seurauksena on mm.

3 sairauspoissaolojen lisääntyminen. Työhyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää että esimiestyössä noudatetaan henkilöstöohjelmaa Talouden seurannassa tulisi kyetä seuraamaan muutoksia palveluissa ja niiden asiakkuuksissa. Mikäli muutoksia ei havaita tai niihin ei kyetä reagoimaan valmistelussa tai päätöksenteossa, niin tulojen ja menojen kehitys muodostuu negatiiviseksi. Talouden hallitsemiseksi tulisi ennakoida muutoksia ja seurata esim. vertailutietokantojen pohjalta palveluiden järjestämiselle oleellisia tekijöitä ja valmistella selvitysten pohjalta toimenpiteitä. Talousarvion toteuttamiseen tulee sitoutua sekä seurata ja raportoida muutokset sekä reagoida niihin. Kaupunkistrategian päämäärään laadukas ympäristö liittyy riski kasvatus- ja opetustoiminnassa puutteellisesti huomioituvassa ympäristökasvatuksessa. Lisäksi energian säästämisen ja jätemäärän vähentämisessä epäonnistutaan jos käytössä olevien tilojen määrä ei sopeudu asiakasmääriin tai jos arjen toiminnoissa ei huomioida energian säästöä ja noudateta tilaliikelaitoksen ohjeistuksia mm. jätteen lajittelua koskien. Kaupungin elinvoimaisuuden edistämisen riskinä on se, että osaamis- ja innovaatiopääoman kehittämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen päätöksenteossa ja johtamisessa liittyvä yrittäjyyskasvatus ei toteudu toiminnassa. Myös hankintaosaamisen puuttuessa on riski siitä, että palvelutuotannossa ei hyödynnetä yritysten ja 3. sektorin palvelutarjontaa tai ulkoiset markkinat eivät kehity tarvetta vastaavasti. Myös ulkoisen palvelutarjonnan kustannusten arviointi (onko kalliimpaa kuin sama palvelu tuotettuna itse) on tärkeää harkittaessa ulkoisen palveluhankinnan laajentamista. Valtuuston/lautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2016 Talousarvio (2016) Organisaatio: Lasten ja nuorten palvelut Asiakaslähtöinen toiminta Asiakkaan kuuleminen Asiakas- tai asukasraadit ovat toiminnassa Toimintamalli jää luomatta, se ei vastaa tarkoitusta tai sitä ei toteuteta Asiakasraatien kokoontumismäärät (kpl) tavoitearvo nykyarvo Palvelut tukevat yhteisöllisyyttä. Asiakastyytyväisyys TP % Lähiverkostoja ei huomioida tai ne eivät avaudu yhteistyöhön. Asiakastyytyväisyys % tavoitearvo 80,00 nykyarvo 79,00 Palveluita tuotetaan paikallisesti lähiverkostojen avulla mm. kerhomuotoiset toiminnot Toimintamallit eivät tue palveluiden yhteisöllistä järjestämistä

4 Osallistujat (kpl) tavoitearvo nykyarvo Palveluiden alueellinen kattavuus tavoitearvo nykyarvo Yhteistyökumppaneiden lukumäärä tavoitearvo nykyarvo Jokaisella palvelulla on käytössä asiakkaan osallistamisen ja kuulemisen toimintamalli Toimintamalli jää luomatta, se ei vastaa tarkoitusta tai sitä ei toteuteta Toteutuminen (%) tavoitearvo nykyarvo Asiakaslähtöinen toiminta Ennaltaehkäisyyn panostaminen Toimivat peruspalvelut, asiakastyytyväisyys Tp % Peruspalvelut (varhaiskasvatus, ennaltaehkäisevät terveyspalvelut, opetus ja koulutus) eivät edistä riittävästi hyvinvointia. Asiakastyytyväisyys (1-5) tavoitearvo 4,00 nykyarvo 3,80 Lapsilla, nuorilla ja perheillä on mahdollisuus saada helposti tukea arkeen mm. tukipalveluita, neuvontaa ja ohjausta sekä uusia sähköisiä palvelumuotoja on käytössä enemmän kuin v. 2014: Ls-ilm. TP kpl. Sijoitettuja lapsia TP kpl. Lapsiperheiden sosiaalityön ja kotiinvietävien palveluiden asiakkuudet (uusi palvelu, ei vertailutietoa TP Palvelutakuun toteutuminen. Koulutustakuun toteutuminen. Alle 25-vuotiainen työttömien määrä Tp henkilöä. Ennaltaehkäisevät palvelut eivät tavoita tarvitsijoita. Tarjonta ei vastaa määrällisesti tai laadullisesti tarvetta. Sosiaalipalveluiden asiakkuuksien painopiste ei siirry lastensuojelusta varhaisen tuen palveluihin.

5 Koulutustakuun toteutuminen tavoitearvo nykyarvo Palvelutakuun toteutuminen tavoitearvo nykyarvo Erityisten/vaativien palveluiden kustannus tavoitearvo nykyarvo Varhaisten tuen palveluiden kustannus tavoitearvo nykyarvo Peruspalveluiden kustannus tavoitearvo nykyarvo Asiakkaat (kpl) tavoitearvo nykyarvo Sijoitetut lapset tavoitearvo 200,00 nykyarvo 204,00 Lastensuojeluilmoitusten lkm tavoitearvo 1 400,00 nykyarvo 1 411,00 Alle 25 v. työttömien määrä (hlö) tavoitearvo 1 000,00 nykyarvo 1 073,00 Elinvoimainen kaupunki Osaamis- ja innovaatiopääoman kehittäminen Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Yrittäjyyskasvatus ei laajene Toteutuminen (%) tavoitearvo nykyarvo

6 Elinvoimainen kaupunki Edistetään palvelusetelimallin/ulkoisten palveluntuottajien käyttöä Yrittäjyyden edistäminen päätöksenteossa, johtamisessa ja elinkeinotoimen organisoinnissa Palvelutuotannossa ei hyödynnetä yritysten ja 3. sektorin palvelutarjontaa tai ulkoiset markkinat eivät ole kehittyneet. Ulkoinen palvelutarjonta on kalliimpaa kuin sama palvelu tuotettuna itse. Palvelusetelin ja ostopalveluiden osuus palveluista tavoitearvo nykyarvo Uudet tutkinnot (kpl) tavoitearvo nykyarvo Suoritetut tutkinnot (kpl) tavoitearvo nykyarvo Laadukas ympäristö Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki Energiatehokkuus paranee ja jätemäärä vähenee kaikissa palveluissa Ympäristökasvatus ei huomioidu toiminnassa. Käytössä olevien tilojen määrä kasvaa. Arjen toiminnoissa ei huomioida energian säästöä. Ei noudateta tilaliikelaitoksen ohjeistuksia. Jätemäärä tavoitearvo nykyarvo Energiakulutus tavoitearvo nykyarvo Laadukas ympäristö Ympäristöystävällinen kaupunki Ympäristökasvatusta toteutetaan kaikissa kasvatus ja koulutuspalveluissa Ympäristökasvatus ei huomioidu toiminnassa. Osallistujat (kpl) tavoitearvo nykyarvo

7 Tasapainoinen talous Optimaalinen palvelutarjonta ja -verkko Palvelut ja tilat reagoivat asiakasmäärien, tarpeiden ja toimintaympäristön muutoksiin. Tilat TP m2. Määritelty asiakasryhmittäin peruspalvelut, varhaisen tuen palvelut, erityiset/vaativat palvelut. Kustannustehokkuutta seurataan tietokantojen tunnusluvuilla ja niistä raportoidaan sekä valmistellaan toimenpiteitä kustannustehokkuuden parantamiseksi (vertailukaupungit). Muutoksia ei havaita tai niihin ei kyetä reagoimaan valmistelussa tai päätöksenteossa Käytössä olevat tilat tavoitearvo ,00 nykyarvo ,00 Tasapainoinen talous Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointi ja työkyky paranee kaikissa työyhteisöissä, dialogisen menetelmän käyttö laajenee. Tyytyväisyys omaan työhön TP ,4 % Johtaminen ei tue henkilöstön osaamista. Henkilöstön uupuminen Työtyytyväisyys tavoitearvo 80,00 nykyarvo 79,40 Työilmapiirimittaus (1-5) tavoitearvo nykyarvo Sairauspoissaolot vähenevät, TP ,8 kalpv/htv Henkilöstön uupuminen Sairauspoissaolot (kpv/htv) tavoitearvo 15,00 nykyarvo 15,80

8 Talous, sitovuustaso valtuusto, toimintakate Lasten ja nuorten palvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 MUUTETTU Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2014 Henkilötyövuosina 2306, , , ,54 *) Henkilötyövuositieto otetaan henkilöstöosion määrällisen henkilöstösuunnitelman yhteensä -riviltä. Toiminnan volyymi TP 2014 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Tehdyt palvelutarpeen arvioinnit Lapsiperheiden sosiaalityön asiakkaat Perheiden määrä lapsiperhetyössä Perheiden määrä lastensuojelun perhetyössä Lastensuojeluilmoitusten määrä Lastensuojelun avopalveluiden piirissä lapsia Huostaan otettujen lasten määrä Jälkihuollossa asiakkaat Perhetukikeskuksen käyttöaste Kasvun tuki Perheneuvolan asiakkuuksien määrä Kehitysneuvolaan ohjattujen määrä Nuorisopalvelujen toimintaan osall. määrä Ohjaamon asiakkuuksien määrä Varhaiskasvatus Lasten päivähoito kk/yht, oma toiminta Lasten päivähoito kk/yht, palveluseteli Lapsia kotihoidontuen piirissä Perusopetus Oppilasmäärä Erityisen tuen oppilasmäärä Aamu- ja iltapäivätoimintaan osall. oppilaat Kuljetusoppilaat Lukiokoulutus Päivälukiot/kurssit Iltalukio/kurssit Lukioiden opiskelijamäärä

9 Henkilöstösuunnitelmaosio Henkilöstön nykytila Nykyinen henkilöstö lkm Arvioitu eläke-/muu poistuma 6/ / Poistuma yhteensä Nykyistä henkilöstöä käytettävissä suunnitelmakauden lopussa Vakinaiset - esimiehet muu henkilöstö Yhteensä Määräaikaiset Työllistetyt Kaikki yhteensä 2329 Suunnittelukaudella toiminnassa tapahtuvien oleellisten muutosten ja kehittämiskohteiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen ja -rakenteeseen (Millaisia haasteita henkilöstösuunnitteluun kohdistuu?) Hallitusohjelmaan kirjattu päivähoito-oikeuden rajaaminen tai henkilöstömitoituksen muutokset ei vaikuta oleellisesti henkilöstötarpeeseen vielä vuonna 2016, koska ryhmäjärjestelyt tehdään toimintakausittain (1.8. alkaen). Mahdolliset muutokset vaikuttavat ensisijaisesti määräaikaisen henkilöstön tarpeeseen ja määrään, joka voidaan huomioida rekrytoinnissa uuden toimintakauden alussa. Opetushenkilöstön määrä (HTV) kuvaa ainoastaan osittain opetuksen henkilöstömenoja. Lukuvuosisuunnittelussa keväällä jaetaan kouluille niiden käyttöön tuleva opetukseen käytettävissä oleva tuntimäärä, jonka puitteissa opetustyö järjestetään. Opettajien työmäärä on riippuvainen tästä tuntikehyksestä, joka saattaa lukuvuodesta toiseen muuttua jopa 10% vaikuttaen suoraan henkilöstökustannuksiin HTV:n pysyessä samana. Perusopetuksessa opetukseen käytettäviä tunteja ei voida enää nykyrakenteessa merkittävästi leikata ilman suoraa vaikutusta koulujen opetustehtävän toteutumiseen. Lasten ja nuorten lautakunta päätti kokouksessaan muuttaa nykyistä lastensuojelun organisaatiota lapsiperheiden sosiaalipalveluksi lukien. Muutos liittyy uuteen sosiaalihuoltolakiin ja siinä kunnille annettuihin velvoitteisiin järjestää kuntalaisille merkittävästi aiempaa enemmän sosiaalihuollon palveluja ennen lastensuojelullisia toimenpiteitä. Muutos käsittää henkilöstön siirtoa lastensuojelusta ja kasvun tuen palveluista sekä lisää rekrytointitarvetta. Kehitteillä olevan perhekeskustoimintamalli tulee vaikuttamaan kasvun tuen palveluihin ja henkilöstöön suunnitelmakaudella. Uuden, asiakaslähtöisen ja verkostomaisen toimintamallin käyttöönotto vaatii henkilöstöltä osallistumista uusien työtapojen rakentamiseen. Muutokseen liittyen Hattu-neuvolan toiminnan edelleen kehittäminen vaatii tulevaisuudessa yhden terveydenhoitajan lisäresurssointia. Määräaikaisen henkilöstön (13% henkilöstöstä) vakinaistamista jatketaan suunnittelukaudella. Vakinaistaminen koskee erityisesti koulunkäynnin ohjaajia ja lasten erityisohjaajia, sekä nuoriso-ohjaajia. Ammatillisessa koulutuksessa muutos valtion tulorahoituksessa ja lähiopetuksen määrän pienentyminen yhdessä mahdollisen KSAOn opiskelijamäärän laskun kanssa näkyy opetushenkilöstön määrän vähenemisenä. Poikkeuksena tästä on ammatillinen aikuiskoulutus ja sen tulorahoitteinen toiminta, jonka on arvioitu lisääntyvän ja koulutuksen kilpailukyvyn parantamiseksi edellyttävän mm. koulutuksen tuki- ja markkinointipalveluita tuottavan henkilöstön määrän lisäämistä. KSAOn toimintojen keskittyessä Kampukseen ja tilojen sopeuttaminen (71 000m2 > n m2) toiminnan tehostamiseksi, mahdollistaa tukipalvelujen keskittämistä ja opetushenkilöstön käytön uudelleen organisointia.

10 Alueen elinkeinorakenteen muutoksien heijastuminen koulutustarpeeseen sekä niiden vaikutusta henkilöstöön on vaikea ennakoida. Ammatillisen koulutuksen tutkinnon rakenteen uudistus kohdistuen työssä oppimisen laajentamiseen ja tavoitteeseen opiskelun yksilöllistämiseksi voi vaikuttaa opetushenkilöstön tarpeeseen. Nykyisellä voimaan tulleella lukioverkolla ja nyt toteutuvalla kasvavalla lukiosuosiolla henkilöstötarve pysyy nykyisenä ikäluokkien pienenemisestä huolimatta. Keskeiset osaamistarpeet suunnittelukaudella (Mikä osaaminen on kriittistä nyt ja tulevaisuudessa, millaista osaamista tarvitaan ja millä toimenpiteillä sitä lisätään) Lasten ja nuorten palveluketjun tehtävien toteuttamisessa tarvittavan osaamisen vaatimustaso ja määrä lisääntyy jatkuvasti. Erityisesti huomioitavia osaamisalueita sekä henkilökohtaisten taitojen kehittämisen osalta ovat: - digitalisaatio o TVT-taidot o sähköiset palvelut - työn ja työskentelytapojen arviointi o suunnitelmien laadinnassa (varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmat) o moniammatillinen työote uusissa toimintamalleissa (perhekeskukset, lapsiperheiden sosiaalityö, Ohjaamo) o asiakkuuksien huomiointi ja asiakkaiden osallistaminen o jaetun, yhteisöllisen johtajuuden kehittäminen o dialoginen työote o monikulttuurisuuden huomiointi - tuottavuuden parantaminen o jaetun, yhteisöllisen johtajuuden kehittäminen o talousosaamisen vahvistaminen Pääosin osaamista lisätään sisäisellä ja ulkoisella koulutus ja kehittämistyöllä (ml. tyhy-, arviointi- ja kehittämispäivät). Osissa palveluita kriittisen osaamisen turvaaminen ja kehittäminen liittyy laadullisesti ja määrällisesti muutamiin ammattiryhmiin. Näitä ovat: opetus- ja koulutusaloilla o erityisluokanopettajat, o koulutussuunnittelijat o koulusihteerit, o henkilöstö- ja talousasiantuntijat sosiaali- ja terveysalalla o sosiaalityöntekijät, o puheterapeutit Saatavuus ja henkilöstöresurssien riittävyys edellyttää nykyisen henkilöstön työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukemista kohtuullisella työmäärällä ja koulutuksen lisäämisellä (täydennys- ja jatkokoulutukset), sekä uusien työntekijöiden rekrytointia tehostamalla. Lisäksi erityistapauksissa on perusteltua hankkia tarvittavaa, määrältään rajattua tai lyhytaikaista konsultoivaa osaamista, ostopalveluina esim. lastenpsykiatrian osalta. Talousarviovuodelle 2016 esitettävät uudet virat ja tehtävät (Palkkausmäärärahojen pitää sisältyä talousarvioon. Lisäksi laaditaan erillinen liitelomake uusista viroista ja tehtävistä.) Uusina virkoina ja tehtävinä lapsiperheiden sosiaalipalveluihin esitetään kolme sosiaalityöntekijää ja kaksi sosiaaliohjaajaa, joiden perustaminen on välttämätöntä uuden sosiaalihuoltolain velvoitteiden täyttämiseksi. Näiden lisäksi esitetään yksi palveluvastaava, kaksi perhetyöntekijää ja yksi perheohjaaja joiden palkkaus katetaan perhetyön ostopalveluista sekä 0,5 toimistosihteeri joka katetaan lakkautettavasta laitoshuoltajan tehtävästä Uutena tehtävänä kasvun ja oppimisen tukeen esitetään toimistosihteeri. Uusina virkoina ja tehtävinä Kouvolan Seudun Ammattiopistoon esitetään työpaikkaohjaaja (Helli). Poistuva osaaminen, jota ei korvata tai ei enää tarvita (lakkautettavat virat erilliseen liitteeseen)

11 Yksi laitoshuoltajan vakanssi Kankaron yksiköstä (muutos liittyen lapsiperheiden sosiaalipalveluiden tehtävien järjestelyihin). Yksi opintosihteerin tehtävä (muutetaan koulutussuunnittelijan tehtäväksi). Edellä mainittujen lisäksi poistuu merkittävä määrä opetusalan henkilöstöä. Poistumasta valtaosa voidaan huomioida määräaikaisuuksia vähentämällä. Näitä ammattiryhmiä ovat oppilas- ja opiskelijamäärien muutoksiin liittyen opettajat ja koulunkäynninohjaajat. Lakkautettavat virat tarkentuvat lukuvuoden suunnittelussa keväällä 2016, ja niiden lakkauttaminen valmistellaan edelleen valtuuston päätettäväksi. Muut kehittämistoimenpiteet henkilöstöresurssien ja osaamisen varmistamiseksi (esim. rekrytointisuunnitelmat, sisäiset tehtäväjärjestelyt, uudelleensijoitukset, johtamisen ja esimiestyön kehittäminen sekä työhyvinvointia edistävät toimenpiteet) Tässä esitellyt toimenpiteet liittyvät kohdassa Keskeiset osaamistarpeet suunnittelukaudella esiteltyihin painotuksiin. Vaikeasti rekrytoitavien ammattiryhmien rekrytointisuunnitelma päivitetään vuoden 2016 aikana kun suunnittelukauden osaamistarve varmistuu. Sisäisinä tehtäväjärjestelyinä toteutetaan lapsiperheiden sosiaalipalvelun organisaatiomuutokseen liittyen: 10 tehtävän siirto Kasvun tuen psykososiaalisista palveluista lapsiperheiden sosiaalipalveluun; kotiin vietävien palvelujen yksikköön 9 tehtävää ja 1 palveluohjaaja lapsiperheiden sosiaalityöhön. Lastensuojelu muuttaa Kankaron lastensuojelunyksikön toiminnan kokonaisuudessaan (13 tehtävää/virkaa) kotiin vietäviksi palveluiksi: lapsiperheiden kotipalvelu, ehkäisevä perhetyö, tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus. Lastensuojelu siirtää arviointi- ja päivystysyksikön lapsiperheiden sosiaalityöhön. KSAOn erikseen päätettävät toiminnalliset muutokset ja niiden henkilöstövaikutukset toteutetaan mahdollisimman pitkälle sisäisin tehtäväjärjestelyin. Muutokset liittyvät lähinnä ammatillisen koulutuksen (nuoriso- ja aikuiskoulutus) rakenteellisiin muutoksiin, aikuiskoulutuksen markkinaehtoisen koulutustoiminnan kehittämiseen sekä kehittämisyksikön hankesalkkuihin ja ulkoiseen hankerahoitukseen. Määrällinen henkilöstösuunnitelma (htv brutto, huom. 1 htv = koko vuoden kokoaikatyössä oleva) 12/2015 (htv) 12/2016 (htv) 12/2017 (htv) 12/2018 (htv) Vakinaisia 1 905, , , ,17 Määräaikaisia 290,37 232,37 215,37 212,37 - joista vakinaisten sijaisia , Palkkatuella työllistettyjä Yhteensä 2 306, , , ,54 Lisäselvitys muusta määräaikaisesta henkilöstöresurssista kuin sijaisista (esim. projektihenkilöstö, oppisopimussuhteiset jne.): Ryhmä Siviilipalvelus Oppisopimus 12/2015 (htv) 12/2016 (htv) 12/2017 (htv) 12/2018 (htv) ,5 1,5 3 3 Psyykkarit Lasten erityisohjaajat Koulunkäynninohjaajat Projektihenkilöstö 12,5 13,5 13,5 11,5 European Voluntary Service Tuntiopettajat 13, Kouluttajat Työpaikkaohjaajat 0,5

12 Toimiala/Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Hyvinvointipalvelut/Hypa yhteiset hallintopalvelut Arja Kumpu Lasten ja nuorten lautakunta Toiminnan kuvaus/perustehtävä Hypa johto varmistaa strategian toteutumisen ja organisaation yhdenmukaisen toiminnan. Hallintopalvelut, talouspalvelut ja tietopalvelut tuottavat, kehittävät ja koordinoivat Hypan hallinto-, talous- ja tietopalveluja sekä toimivat esimiesten ja johdon tukena. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella Mahdolliset muutokset ja kehittämiskohteet tulevat aiheutumaan pääosin sote-uudistuksesta. Talous, sitovuustaso valtuusto, toimintakate Hypa yhteiset hallintopalvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 MUUTETTU Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2014 Henkilötyövuosina 71,53 40,5 54,6 54,9 54,8 *) Henkilötyövuositieto otetaan henkilöstöosion määrällisen henkilöstösuunnitelman yhteensä -riviltä. Henkilöstösuunnitelmaosio Henkilöstön nykytila Nykyinen henkilöstö lkm Arvioitu eläke-/muu poistuma 6/ / Poistuma yhteensä Nykyistä henkilöstöä käytettävissä suunnitelmakauden lopussa Vakinaiset - esimiehet muu henkilöstö Yhteensä Määräaikaiset Työllistetyt Kaikki yhteensä 56

13 Suunnittelukaudella toiminnassa tapahtuvien oleellisten muutosten ja kehittämiskohteiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen ja -rakenteeseen (Millaisia haasteita henkilöstösuunnitteluun kohdistuu?) Henkilöstösuunnittelua vaikeuttaa epätietoisuus sote-uudistuksen sisällöstä ja aikataulusta. Keskeiset osaamistarpeet suunnittelukaudella (Mikä osaaminen on kriittistä nyt ja tulevaisuudessa, millaista osaamista tarvitaan ja millä toimenpiteillä sitä lisätään) Johtamis-, hallinto-, talous- ja tietojärjestelmäosaaminen on tarpeellista nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi tarvitaan osaamista seurantatiedon ja tilastoinnin vakiinnuttamiseksi sekä johdon työpöytä (ajantasainen ennakointi-, kustannus- ja seurantatieto). Talousarviovuodelle 2016 esitettävät uudet virat ja tehtävät (Palkkausmäärärahojen pitää sisältyä talousarvioon. Lisäksi laaditaan erillinen liitelomake uusista viroista ja tehtävistä.) Uusia virkoja tai tehtäviä ei esitetä. Vuosina pois lähtevien tai eläköityvien tilalle tarvitaan työntekijät sote-uudistuksen voimaan tuloon saakka. Poistuva osaaminen, jota ei korvata tai ei enää tarvita (lakkautettavat virat erilliseen liitteeseen) Ei ole. Muut kehittämistoimenpiteet henkilöstöresurssien ja osaamisen varmistamiseksi (esim. rekrytointisuunnitelmat, sisäiset tehtäväjärjestelyt, uudelleensijoitukset, johtamisen ja esimiestyön kehittäminen sekä työhyvinvointia edistävät toimenpiteet) Ei ole. Määrällinen henkilöstösuunnitelma (htv brutto, huom. 1 htv = koko vuoden kokoaikatyössä oleva) 12/2015 (htv) 12/2016 (htv) 12/2017 (htv) 12/2018 (htv) Vakinaisia 40, Määräaikaisia 0 2,6 2,9 2,8 - joista vakinaisten sijaisia Palkkatuella työllistettyjä Yhteensä 40,5 54,6 54,9 54,8 Lisäselvitys muusta määräaikaisesta henkilöstöresurssista kuin sijaisista (esim. projektihenkilöstö, oppisopimussuhteiset jne.): Ryhmä Ratamo ja th varasto 12/2015 (htv) 12/2016 (htv) 12/2017 (htv) 12/2018 (htv) 0 2,6 2,9 2,8

14 Tuloslaskelmataulukot palveluittain Lasten ja nuorten lautakunta Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 MUUTETTU Toimintatulot Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintamenot Toimintakate Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 MUUTETTU Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Kasvun tuki Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 MUUTETTU Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate

15 Varhaiskasvatus Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 MUUTETTU Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Perusopetus Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 MUUTETTU Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Toisen asteen koulutus Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 MUUTETTU Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset