Julkiset hankinnat yhteiskunnallisen yritystoiminnan mahdollistajana ja keinoina työllisyydenhoidossa

Transkriptio

1 Julkiset hankinnat yhteiskunnallisen yritystoiminnan mahdollistajana ja keinoina työllisyydenhoidossa johtaja, hankintapalvelut Timo Martelius

2 Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat - miksi? Kunnan yleisen työllistämistavoite voidaan yhdistää hankinnan tavoitteisiin: nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten työllistäminen on kokonaistaloudellista. vähennetään kaupungin työmarkkinatuki- sekä toimeentulotukimenoja, vammaisten kohdalla myös muita kunnan lakisääteisiä velvoitteita vähennetään kunnallisten sote-palveluiden käyttöä yhteiskuntaan integrointi vahvistuu valmistaudutaan työvoimapulaan 2

3 Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat - mitä ne ovat? Hankintalainsäädännön perinteiset taustaarvot ovat liittyneet lähinnä taloudelliseen tehokkuuteen. Tavoitteena on ollut esimerkiksi lisätä kilpailua, saavuttaa kustannussäästöjä ja varmistaa tarjoajien tasapuolinen kohtelu. Miten siis hankintojen kautta on mahdollista edistää sosiaalisia hankintoja? 3

4 Haasteita lainsäädännöstä Hankintalaki säätelee prosessia miten ostetaan ei hankinnan kohdetta mitä ostetaan Hankintayksiköllä suuri harkintavalta päättää määritellä hankinnan kohde, siten mahdollista huomioida sosiaalisia seikkoja määritellyssä. Määrittely ei kuitenkaan saa olla syrjivä. 4

5 Haasteita lainsäädännöstä Tarjoajia ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan, ns. positiivinen syrjintä vain rajoitetusti mahdollista (HankL 14, hankintojen varaaminen työkeskuksille). Hankinnoissa, jotka eivät kuulu direktiivien soveltamisalaan pelivara on suurempi. Kaikissa hankintaprosessin vaiheissa asettavien vaatimusten on täytettävä seuraavat vaatimukset 1) Niiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 2) Niistä on ilmoitettava avoimesti 3) Niiden on oltava luonteeltaan syrjimättömiä 5

6 Sosiaaliset kriteerit hankinnan eri vaiheissa 1/3 Esikaupallinen vaihe (tekninen vuoropuhelu) Kysytään markkinoilta, millä tavoin kyseessä olevassa hankinnan kohteessa olisi mahdollista ottaa huomioon sosiaaliset näkökohdat Tekniset eritelmät (tavaran tai palvelun yksityiskohtaisempi kuvaus) Tuotteiden soveltuvuus kaikkien käyttäjäryhmien tarpeisiin Edellytetään tuotantomenetelmiä, joissa on varmistettu ILO:n sopimusten työoikeudellisten vaatimusten noudattaminen 6

7 Sosiaaliset kriteerit hankinnan eri vaiheissa 2/3 Tarjoajien soveltuvuus-/kelpoisuusehdot Vaaditaan tarvittavaa osaamista ja kokemusta sosiaalisista kysymyksistä Vertailuperusteet Esim. sosiaalisesta yhteiskuntavastuusta on olemassa suunnitelma (pisteytys) Vaihtoehtoiset tarjoukset Tarjoajilta pyydetään sekä vakiotarjouksia sekä tarjouksia, jotka sisältävät sosiaalisesti vastuullisen vaihtoehdon 7

8 Sopimusehdot Sosiaaliset kriteerit hankinnan eri vaiheissa 3/3 Perinteisesti on katsottu, että sosiaalisia seikkoja on mahdollista edistää ennen kaikkea hankintasopimuksessa. Hankintalain 49 :n mukaan Hankintayksikkö voi asettaa hankintasopimuksen toteuttamiselle erityisehtoja, jotka voivat koskea erityisesti ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia, kuten ammatillista koulutusta työpaikalla, kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten noudattamista, työoloja ja työehtoja tai vammaisten palvelukseen ottamista. Edellytyksenä on, että ehdot ovat syrjimättömiä ja yhteisöoikeuden mukaisia ja että niistä ilmoitetaan hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintasopimuksen ehdot sitovat kaikkia tarjoajia, joten tätä kautta sosiaaliset kriteerit tulevat osaksi hankintaa. 8

9 Vaikeasti työllistyvien työllistäminen hankinnoilla 1/2 Espoon kaupunginhallitus hyväksyi Vastuullisen ostamisen ja sosiaalisesti kestävän kehityksen huomioivan linjauksen Espoon hankinnoissa. Tämän myötä kaupungin eri yksiköiden tulisi edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä ja lisätä ammattiin opiskelevien nuorten työssäoppimispaikkojen määrää. Hankintaohjetta täydennetään ohjeella työllistävien sosiaalisten kriteerien käyttämisestä. 9

10 Vaikeasti työllistyvien työllistäminen hankinnoilla 2/2 Ensisijaisina sosiaalisina tavoitteina on Espoossa nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten työllistymisen edistäminen sekä työkeskustoiminnan tukeminen Vaikka hankintoihin kuluvat menot voivat jossain tapauksessa kasvaa, katsotaan että tämä on siitä huolimatta kokonaistaloudellista. Työpaikat vähentävät sosiaali- ja terveysmenoja ja yleisemmin edistävät kohderyhmien integroitumista yhteiskuntaan 10

11 Mitä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi? 1/2 Esimerkiksi ostettaessa palveluita, kaupunki voi edellyttää sopimuksissa, että palveluntarjoaja tarjoaa työssäoppimispaikkoja nuorille. Toimittaja sitoutuu tarjoamaan koulutuskuntayhtymä Omniassa tai muussa vastaavassa ammattiin valmistavassa oppilaitoksessa opiskelevalle henkilölle vähintään yhden työssäoppimispaikan / sopimusvuosi. Tästä ei aiheudu palveluntuottajalle henkilöstökustannuksia. Työssäoppimisjakson pituus on 4-10 viikkoa, alueesta riippuen. Hankinta voidaan jakaa pienempiin osiin tai sallia osatarjoukset. Näin voidaan antaa pk-yrityksille mahdollisuus tarjota. Tietyissä tapauksissa hankinta voidaan rajata sosiaalisille yrityksille. 11

12 Mitä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi? 2/2 Erilaisten avustavien tehtävien kartoittaminen ja niiden kilpailuttaminen. Voidaan edellyttää tietyn kohderyhmän työllistämistä näihin tehtäviin. Esimerkiksi maahanmuuttajat tai vammaiset Sosiaaliset sopimukset. Sosiaalisessa sopimuksessa yritys sitoutuu työllistämään tietyn määrän henkilöitä ja kunta ostamaan tietyn määrän tuotteita (ei välttämättä hankintaa hankintalain tarkoittamalla tavalla) 12

13 Käytännön esimerkkejä; Esimerkki 1, päivähoito Varhaiskasvatuspalvelujen hankinnan periaatteet alkaen: Tarjousten vertailussa on mahdollista saada lisäpisteitä, mikäli päivähoitoyksikössä työskentelee muunkielinen henkilö, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame ja joka on palkattu toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen. 5 pistettä saa mikäli muunkielinen henkilö työskentelee avustavana työntekijänä ja suomen kielen taito on tyydyttävä 10 pistettä saa mikäli muunkielinen henkilö täyttää kelpoisuusvaatimukset ja kuuluu hoito- ja kasvatushenkilöstöön sekä suomen kielen taito on vähintään hyvä. 13

14 Esimerkki 2, Avustavat tehtävät kotihoidon tarjouskilpailussa 1/2 tavoitteena edistää sosiaalisten kriteerien käyttöä ja välityömarkkinoita avustavat tehtävät kartoitettiin Sotet-toimialan asiantuntijoiden avulla ja muodostettiin uusi palvelutuote. tarjouspyynnössä: vähintään 30% ko. palvelua toteuttavista yrityksen työntekijöistä oltava vajaakuntoisia, vaikeasti työllistyviä tai pitkäaikaistyöttömiä (julkisten työvoimapalveluiden lain 1295/2002 mukainen määritelmä) 30 %:n sääntö mahdollisti sekä sosiaalisten yritysten että muiden yritysten mahdollisuuden tarjota palvelujaan avustaviin tehtäviin kyseessä avustavat tehtävät; ei edellytetty alan ammattipätevyyttä valintaperusteina ja niiden pisteytyksen kriteerinä halvin tuntihinta 14

15 Esimerkki 2, Avustavat tehtävät kotihoidon tarjouskilpailussa 2/2 Espoo sai avustavien tehtävien palvelualueeseen kuusi tarjousta, joista 2 tarjoajaa valittiin sopimustoimittajiksi, toinen valituista oli sosiaalinen yritys Mitä seuraavaksi: mahdollisuus laajentaa myös muille toimialoille muihin hyvinvointipalveluihin, muihin hankintoihin, mahdollisesti myös muihin kuin palveluihin sosiaalisten kriteerien määrittely palvelukohtaisesti sosiaalisen kriteeristön rakentaminen 15

16 Esimerkki 3, avustavat tehtävät päivähoidossa 1/4 Uuden toimenkuvan (ns. avustavat tehtävät) tuotteistaminen osaksi päivähoitopalvelujen tuotantoa. Uusi tehtävä/toimenkuva koostuisi osittain sekä laitosapulaisten että iltasiivoojien nykyisistä tehtävistä. Ajatuksena on, että uutta tehtävää voisivat jatkossa hoitaa vajaakuntoiset henkilöt; pitkäaikaistyöttömät, lievästi kehitysvammaiset, maahanmuuttajat jne. 16

17 Esimerkki 3, avustavat tehtävät päivähoidossa 2/4 Luodaan markkinavuoropuhelun avulla uusia markkinoita sosiaalisille yrityksille ja muut hankinnan vaatimukset täyttäville potentiaalisille tarjoajille. Tuotteistettu toimenkuvan mukainen tehtävä voitaisiin sijoittaa jopa 85 päiväkotiin Espoossa. Kehitetään laskentatyökalu yhteiskunnallisen investoinnin hyötyjen laskentaa varten. Miten paljon Espoon kaupunki / koko yhteiskunta hyötyy pitkällä aikavälillä siitä, että työllistämme vajaakuntoisia henkilöitä avustavissa tehtävissä. 17

18 Esimerkki 3, avustavat tehtävät päivähoidossa 3/4 Laaditaan sosiaalinen sopimus osaksi tarjouspyyntöä ja järjestetään kilpailutus (uusi toimenkuva voitaisiin ottaa käyttöön jopa 85 päiväkodissa). 18

19 Esimerkki 3, avustavat tehtävät päivähoidossa 4/4 Lopputuloksena: Päiväkotien avustavat tehtävät hoidetaan, päiväkodin ammattihenkilöstölle jää enemmän aikaa keskittyä ydintehtäviinsä, palvelun laatu ja tuottavuus nousee, kaupunki työllistää vaikeasti työllistettäviä ja syntyy sosiaalisia yrityksiä. Konsepti on monistettavissa valtakunnallisesti ja eri sektoreille 19

20 Sosiaalinen sopimus Prof. Christopher McCrudden: Buying Social Justice, teoksessa Equality, Government Procurement and Legal Change > Mixed purpose public contracts Yritys sitoutuu työllistämään x määrän kunnan osoittamia vajaakuntoisia henkilöitä Kunta sitoutuu ostamaan y määrän tuotteita yritykseltä Mikäli sopimuksen pääasiallinen tarkoitus on työllistäminen, kyse ei välttämättä ole julkisesta hankinnasta ja laki julkisista hankinnoista ei tulisi sovellettavaksi 20

21 KIITOS JA HYVÄÄ KESÄÄ! Yhteystiedot: Espoon kaupunki / Hankintapalvelut Timo Martelius puh. (09) sähköpostit: etunimi.sukunimi@espoo.fi 21