YKS-opas. Merja Laurén, Mervi Rajamäki ja Hanna Åby. Aaro Palomäki (piirrokset) Papunet (Sclera-kuvat)
|
|
- Martti Tamminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 YKS-opas Merja Laurén, Mervi Rajamäki ja Hanna Åby Kuvat: Taitto: Aaro Palomäki (piirrokset) Papunet (Sclera-kuvat) Hämeenlinnan kaupunki Viestintäyksikkö / Reetta Laaksonen Paino: Painoyhtymä Oy, Porvoo 2014 ISBN: (e-julkaisu)
3 Sisällys Lukijalle 4 Mitä YKS yksilökeskeinen elämänsuunnittelu tarkoittaa 6 Kenelle yksilökeskeinen elämänsuunnitelma on tarkoitettu 8 Yksilökeskeisen suunnitelmatyön hyödyt 11 Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työmenetelmät ja -välineet 17 Lopuksi 31
4 Lukijalle Meillä kaikilla on oikeus tavoitella ja elää hyvää elämää, jonka pääsuunnittelijana itse toimimme. Erilaisia suunnitelmia tarvitaan, kun ihminen sairastuu, vammautuu, ikääntyy tai hänen tarvitsee miettiä elämäänsä joko tämänhetkistä, mennyttä tai tulevaa. Usein ihmisille tehdyt suunnitelmat ovat muiden kuin henkilön itsensä tekemiä, eivätkä ne ole sidoksissa riittävästi arkielämään tai ihmisen omiin toiveisiin. Huomiota pitää tällöin kiinnittää suunnittelussa erityisesti siihen miten, milloin ja kuka tukea tarjoaa, jotta henkilökohtaiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Vaikka kyse on ihmisen omasta prosessista, jää hänet hyvin tunteville henkilöille usein merkittävä rooli suunnitelmatyötä tehdessä. Tarkoitus on, että tulevaisuudessa ihmisen oma rooli kasvaa. Tarkoitus ei ole jättää ihmistä yksin, vaan keskeistä on tukea häntä voimaantumaan ja olemaan omassa elämässään asiantuntija. Päätösten tekemiseen hänellä on oikeus saada tukea ja apua. Tämän oppaan tarkoituksena on tuottaa tietoa yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta ja -suunnitelmatyöstä. Oppaan sivuilta voi lukea, mitä hyötyä yksilökeskeisestä (YKS) elämänsuunnitelmasta on ja löytää keskeisiä työvälineitä ja esimerkkejä, miten suunnitelmatyötä voi toteuttaa. 4
5 Haluamme kiittää yhteistyökumppaneitamme saamistamme kommenteista tätä opasta työstettäessä. Suuri kiitos oppaan kuvituksesta kuuluu Eteva kuntayhtymän Kanta-Hämeen liikkuvan päivätoiminnan asiakkaalle, Aaro Palomäelle ja häntä ohjanneille työntekijöille. Hämeenlinnassa Merja Laurén, Mervi Rajamäki ja Hanna Åby 5
6 Mitä YKS yksilökeskeinen elämänsuunnittelu tarkoittaa Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu on joukko lähestymistapoja, joiden tavoitteena on etsiä keinoja, jotka mahdollistavat ihmisen osallisuuden itselleen tärkeisiin asioihin. Kaikki suunnittelu lähtee ihmisestä itsestään, ja se keskittyy tukemaan ihmisen vahvuuksia. Yksilökeskeinen suunnittelu antaa mahdollisuuden ja työkaluja elämänlaadun parantamiseen ja ihmisen oman äänen kuulumiseen. Suunnittelussa korostuvat ihmisen omat arviot, mutta myös hänen lähipiirinsä näkemykset siitä, millaista tukea ihminen tarvitsee. Tavoitteena on saada positiivista muutosta ihmisen elämään. Kaikki suunnitelmatyö lähtee ajattelusta. Mitä yksilökeskeinen ajattelu sitten on? Se on kuuntelemista, tuntemista, henkilön arvostamista, aitoutta ja halua kuulla ihmistä. Se on pienten asioiden huomioimista, kokeilua, tarkkailua ja sinnikkyyttä. Yksilökeskeisessä suunnittelussa ammattilaiset eivät aseta ihmiselle tavoitteita vaan auttavat ihmistä muuttamaan elämäänsä omannäköisekseen. Yksilökeskeistä elämänsuunnittelua tehdessä opitaan 6
7 tuntemaan ihminen paremmin ja samalla tavoitteena on oppia tukemaan häntä juuri hänelle sopivalla tavalla. Tärkeää on, että ihmistä ei nähdä diagnoosin kautta, vaan häntä kohdellaan yksilönä ja kansalaisena. Henkilön osallistumisen tukeminen lähtee ajatuksesta, että jokaisessa päivän hetkessä on mahdollisuus osallistua. Suunnitelmaa tehdessä tärkeää on huomioida osallisuus, itsemääräämisoikeus, kunnioitus, valinnat ja ihmisoikeudet. Elämänsuunnittelua tehdessä ihmiselle tarjotaan tukea ja mahdollistetaan onnistuminen. Opitaan tekemään asioita yhdessä, luovasti ja mahdollistetaan osallistuminen ympäröivään yhteiskuntaan. Muistetaan että jokainen hetki pitää sisällään mahdollisuuksia ja ymmärretään, että jokainen ihminen on yksilö ja oma persoonansa. Yksilökeskeinen suunnitelmatyöskentely on onnistunut silloin, kun aito kumppanuus henkilön, tukijan ja henkilölle tärkeän lähiverkoston kanssa on toteutunut. Suunnitelmatyö voi koostua esimerkiksi seuraavista aiheista 7
8 Kenelle yksilökeskeinen elämänsuunnitelma on tarkoitettu Yksilökeskeistä elämänsuunnitelmaa voivat tehdä kaikki ihmiset taustasta riippumatta. Alunperin suunnitelmatyön tekeminen aloitettiin vammaisten lasten ja nuorten kanssa. Nykyään menetelmää käytetään eniten vammaistyössä, ikääntyvien palveluissa ja mielenterveyskuntoutujien toiminnassa. Yksilökeskeinen suunnitelma sopii kenelle tahansa myös organisaatioiden työvälineeksi. Keskeistä on, että suunnitelmatyötä tekevän on ymmärrettävä yksilökeskeinen ajattelu. Yksilökeskeinen työote tarkoittaa työkulttuuria, jossa kaikki kohtelevat toisiaan yksilökeskeisesti: jokainen yhteisön jäsen haluaa antaa työhön oman panoksensa, jokainen oppii kokemuksista ja jokaisessa persoonassa on paljon hyvää ja voimavaroja. 8
9 Yksilökeskeinen ajattelu on lähtökohtana toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Arvioinnin ja palautteen avulla toimintaa voidaan korjata. 9
10 10
11 Yksilökeskeisen suunnitelmatyön hyödyt YKS -suunnitelma nähdään kehittymisen, kehittämisen ja oppimisen mahdollistajana ihmiselle itselleen, hänen lähiverkostoilleen ja työntekijöille. Suunnitelman tekeminen voidaan nähdä sillan rakentajana ja yhteyden mahdollistajana suhteessa vanhempiin tai muuhun verkostoon. YKS -suunnitelmaa voidaan käyttää myös palvelu- ja hoitoyhteisöjen kehittämiseen. Työskentelystä syntyy myönteinen kokemus, koska lähtökohtana ovat henkilön vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Työskentely on osallistavaa, kun lähtökohtana on ensisijaisesti ihmisen oma näkökulma ei ammattilaisen. Hyötynä voidaan pitää myös ennakkoluulojen unohtamista ja työskentelyn realistisuutta. Tarttumalla kehitettäviin asioihin myönteisen lähestymistavan kautta saadaan aikaan hyvä kokemus. Paras hyöty suunnitelmatyöhön saadaan ihmistä kunnioittamalla, hänen rytmissään työskentelemällä ja antamalla hänen valita mieluinen tila tai paikka suunnitelmatyöhön. Tärkeää on muistaa, että ihminen voi itse valita mukaan suunnitelmatyöhön ne henkilöt, jotka hän kokee itselleen tärkeiksi ja joihin hän voi luottaa. Suunnitelmatyön aikana jokainen oppii uutta ja monen ajatukset tai mielipiteet voivat muuttua. 11
12 Ihmiselle itselleen Tärkeimpänä yksilökeskeisen suunnitelmatyön hyötynä on koettu, että henkilö saa äänensä paremmin kuuluviin ja hänet kohdataan juuri sellaisena kuin hän on. Henkilön oma kuva vahvistuu. Suunnitelmatyö ohjaa kertomaan tärkeistä asioista ja samalla voi löytyä myös yhteisiä asioita toisten ihmisten kanssa. Suunnitelman avulla ihmisen taustat selviävät ja löydetään asioita mistä ihminen pitää tai ei pidä. Jopa unelmat voivat tulla paremmin esille. Hyvä yksilökeskeinen elämänsuunnitelma tukee myös ihmistä itsenäiseen elämään. Sen avulla on helppo kartoittaa kiinnostuksen kohteet ja toiveet, eli mitä kukin elämältään haluaa. Näin ihminen pääsee osalliseksi omaan elämäänsä ja kiinnittymään helpommin yhteiskuntaan. 12
13 Omaiselle Suunnittelutyön avulla omainen voi nähdä ja kuulla uusia asioita läheisestään sekä saada vahvistusta ajatuksilleen. Kun omaiset osallistuvat aktiivisesti työskentelyyn, lisääntyy yhteistyö eri toimijoiden kanssa, jolloin myös luottamus ammattilaisiin voi kasvaa ja vuorovaikutus parantua. Omaiset voivat kokea, että heitä arvostetaan. Yksilökeskeinen suunnittelutyö tuo omaiselle turvallisuudentunteen ja jopa mielenrauhaa. Omainen voi uskoa siihen, että hänen läheistään kohdellaan kunnioittaen hänen omana erityislaatuisena persoonanaan. Ihmisen vahvuuksien ja myönteisten asioiden korostaminen voimaannuttaa myös omaisen. Ammattilaisen näkemyksen kuuleminen läheisestään voi saada omaisenkin näkemään hänestä uusia puolia. YKS-suunnitelma antaa lisätietoa palvelusuunnitelmaan. Sitä voidaan käyttää myös dokumenttina, johon voi vedota, jos esimerkiksi epäilee, ettei oma läheinen saa parasta mahdollista kohtelua ammattihenkilökunnan taholta. 13
14 Työntekijälle YKS-suunnitelma on työntekijälle työväline, jonka avulla työn tekeminen tulee mielekkääksi. Ihmisen arvostus lisääntyy kun omaiselta saadaan lisätietoa palvelusuunnitelmaan. Ihmisiä havainnoidaan erilailla kuin aiemmin ja heidät nähdään yksilöllisemmin. Asioita tuodaan monipuolisesti esille ja luovat ratkaisut ja työvälineet sallitaan. Tulevaisuus on vahvasti läsnä ja suunnitelmia tehdessä mietitään, miten tästä eteenpäin. Yksilökeskeinen suunnitelma auttaa tutustumaan ihmiseen paremmin ja uudet työntekijät saavat tietoa selkeästi ja nopeasti. 14
15 Muulle verkostolle Yhteinen näkemys ihmisestä voimistuu ja tuo hänestä lisätietoa, joka avulla ihminen opitaan tuntemaan paremmin. Yhteistyö eri tahojen, kuten päivätoiminnan, asuntolan, työpaikan tai sosiaalitoimen kanssa on tiiviimpää. Tietoja eri tahoilla voisi hyödyntää jatkossakin enemmän. Kaikki oppivat tuntemaan toisensa paremmin ja pitkäaikaista tuntemista voi myös hyödyntää suunnitelman teossa. 15
16 16
17 Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työmenetelmät ja -välineet Yksilökeskeistä elämänsuunnittelua tehdessä voidaan apuna käyttää erilaisia luovia työvälineitä. Esimerkiksi kartta- ja polkumenetelmät ovat keskeisiä lähestymistapoja. Myös elämäntarinatyöskentely ja tulevaisuuden suunnitelma kuuluvat yksilökeskeiseen elämänsuunnitteluun. Tiedonkeruu ja dokumentointi tapahtuu joko piirtäen, kuvien avulla tai perinteisesti kirjoittaen. Kuitenkin siten, että henkilö itse on läsnä ja vaikuttamassa, kun hänen asioistaan puhutaan. Keskeistä on käyttää sellaista lähestymistapaa, mikä on henkilölle itselleen sopivin muoto. Seuraavaksi esitellään muutama esimerkki-työkalu, joiden avulla elämänsuunnitelmaa voi lähteä tekemään. 17
18 Minun elämäntarinani Elämäntarina sitoo elämänkulun eri tapahtumineen ja aikakausineen yhteen. Jokaisella on oma elämäntarina, joka ilmentää ihmisen identiteettiä vahvistaen tai heikentäen sitä. Työntekijöillä on erityinen merkitys asiakkaan tarinan muodostumisessa. Sanat ja tarinat ovat tärkeitä. Elämäntarinaa voidaan kartoittaa monella tavalla: piirtäen aikajanaa, valokuvin tai kirjoittaen. Tärkeintä on, että elämäntarina tai henkilön historia näyttäytyy ja kuuntelemalla tarinaa on mahdollista päästä osittain sisään toisen henkilön kokemusmaailmaan
19 Unelmani ja haaveeni Jokaisella meistä on unelmia. Ne voivat olla isoja haaveita tai liittyä pieniin arkipäivän asioihin. Henkilön unelmia pitää kuunnella ja kunnioittaa, sekä auttaa häntä löytämään ratkaisuja niiden toteutumiseksi. 19
20 20
21 Kartta Kartan avulla voidaan kuvata esimerkiksi henkilön elämäntarinaa, vahvuuksia, toiveita, pelkoja ja ihmiselle tärkeitä asioita tai paikkoja. Ihmisen elämää on helppo tarkastella kokonaisuutena ei vain ongelmia tai asioita, joissa hän tarvitsee muiden apua ja tukea. Kartat auttavat ihmistä itseään ja hänen läheisiään miettimään henkilön elämää tavoitteellisesti ja jopa luovasti. Työvälineenä kartta on positiivinen tapa kerätä tietoa. Se on myös hyvä tapa oppia ja kuunnella henkilöä. 21
22 22
23 Yhden sivun YKS Kartta-työskentelyn jälkeen tehdään yhteenveto, jota kutsutaan Yhden sivun esittelyksi. Siihen on koottu olennaiset tiedot kartoista. Esittelystä saa nopeasti käsityksen esimerkiksi niistä asioista, joista henkilö pitää. 23
24 Tärkeitä asioita
25 Minulle tärkeät asiat Itselle tärkeiden asioiden esiintuominen on tärkeää. Kaikkea, esimerkiksi terveyteen liittyviä asioita, ei aina itse huomaa. On hyvä kuulla toisten mielipide ja selvittää, millaisia asioita he pitävät tärkeänä. Tällöin molemmat näkökulmat voidaan nostaa rinnakkain tarkasteluun. Kun molempia näkökulmia on mietitty ja tehty näkyväksi, etsitään ratkaisuja niihin asioihin, jotka erityisesti vaativat toimenpiteitä, jotta itsemääräämisen ja terveyden ja turvallisuuden välinen tasapaino toteutuisi. 25
26 Minulle tärkeitä ihmisiä Suhteiden kehä on työväline, jonka kehille kootaan henkilön verkostoon kuuluvat ihmiset. Kehiä on neljä: yksityisyyden kehä, ystävyyden kehä, osallistumisen kehä ja palvelun kehä. Yksityisyyden kehä on sisin ympyrän kehistä. Sille kootaan henkilön elämän tärkeimmät ihmiset. Ystävyyden kehälle kirjoitetaan hyvien ystävien nimet. Ihmiset, jotka ovat esimerkiksi henkilön työ- ja tai harrastustoiminnassa mukana ja heitä yhdistää yhteinen tekeminen tulevat osallistumisen kehälle. Uloimmalle kehälle kootaan kaikki ne ihmiset, jotka ovat toteuttamassa henkilölle hyvää elämää ja saavat siitä palkkaa. Esimerkiksi hoitohenkilöstö, vakituinen kampaaja tai tuttu taksinkuljettaja kuuluvat palvelun kehälle. 26
27
28 Polku Työväline toimintasuunnitelmaa varten Polku-työkalu auttaa näkemään hyviä asioita henkilön elämässä. Toisaalta se näyttää myös kehitettäviä asioita ja henkilön tuen tarvetta. Polun avulla voi tehdä eri asioista toimintasuunnitelman. Ensimmäiseksi määritellään unelma, jonka saavuttamiseksi tehdään tarvittavat konkreettiset tavoitteet. Sen jälkeen lähetään liikkeelle nykytilasta kohti muutosta ja unelmaa. Polku toimii hyvin, kun henkilön ympärillä on ihmisiä, jotka sitoutuvat tukemaan haluttua muutosta. 6 3 NYKYINEN TILANNE 4 KEITÄ TARVITAAN MUKAAN 5 SITOUTUMINEN VÄLITAVOITTEET 28
29 1 TAVOITTEET ENSIMMÄINEN ASKEL 2 7 Henkilön unelma kirjataan yhdessä ylös (1), jonka jälkeen mietitään konkreettiset tavoitteet (2). Tarkastellaan, mikä on nykyinen tilanne (3) ja poditaan yhdessä keitä tarvitaan mukaan (4). Tärkeää on miettiä miten kaikki sitoutuvat prosessiin (5), jotta henkilö voi edetä kohti unelmaansa. Välitavoitteet asetetaan (6) ja otetaan ensimmäinen askel henkilöä tukien ja kannustaen (7). 29
30
31 Lopuksi Virvelinranta YKS -osahankkeen tavoitteena ja perustana on ollut yksilöllisen suunnitelman toteuttaminen YKS-menetelmän keinoin. Yksilökeskeinen elämänsuunnitelma on menetelmänä onnistunut löytämään paikkansa hankkeen kaikissa osa-alueissa ja innoittanut hankkeen työntekijöitä kirjoittamaan tämän oppaan. Kokemukset yksilökeskeisen elämänsuunnitelman tekemisestä ja toteutumisesta ovat olleet positiivisen rohkaisevia. Ihmisten innostus ja osallistuminen uusiin asioihin on tuonut onnistumisen kokemuksia, rohkeutta olla oma itsensä, luonut uusia ystävyyssuhteita ja avannut ihmiselle uusia työkokemuksia ja harrastuksia. Keskeistä on tunnistaa niitä tapoja ja keinoja, joiden avulla voidaan laajentaa ihmisen kokemusmaailmaa ja niitä mahdollisuuksia, joista hän voi valita. Ihmisen oman äänen kuuleminen ja elämänsuunnitelmatyöskentely vaatii yhteisöissä arvokeskustelun käymistä. Arvot määrittävät käyttäytymistä, valintoja ja arviointeja erilaisissa päätöksenteon ja toiminnan tilanteissa. Sitoutuminen yhteisten arvojen toteuttamiseen ja yksilökeskeiseen työkulttuuriin voi vaatia suuriakin muutoksia. Yksilökeskeinen työote ei aina ole se helpoin tapa työskennellä, mutta antaa varmasti paremman lopputuloksen ihmisen itsensä kannalta. 31
32 32
33 Muistiinpanoja 33
34 Lähteet Camps, S., Lorraine, E. & Corman, R celebrating families Toolkit: Simple, practical ways to enhance family life. HSA Press in Great Britain. Duffy, S Keys to Citizenship. Falvey, M., Forest, M., Pearpoint, J. & Rosenberg, R All my life s a circle. Using the tools: Circles, Maps & Paths. Hallikas, E., Helin, M., Karesvuori, T., Laurén, M., Mehtonen, K., Niskanen, S., Raappana, S., Ratas, M. & Vilppola, M YKS -Käsikirja. Yksilökeskeinen suunnitelmatyöskentely. Mansell, Beadie-Brown, Ashman & Ockenden Person-centred active support. Sanderson H., Kennedy J., Ritchie, P. & Goodwin G People plans & possibilities. Exploring person centred planning. Edinburgh. SHS Ltd. Thompson, J., Kilbane, J. & Sanderson, H. (eds.) Person centre practice for Professionals. Open University Press: Berkshire Internet-lähteisiin viitattu
35 Hämeenlinnan kaupungin Virvelinranta YKS -osahanke on koonnut ja kehittänyt eri toimijoiden välisiä yhteistyön toimintamalleja, joissa vammaiset henkilöt ovat keskipisteessä, oman asiansa asiantuntijoina ja heidät nähdään tasavertaisina kansalaisina. Yksilökeskeinen ajattelu ja suunnitelmatyö on työmenetelmä, jolla voidaan aidosti lisätä yksilön osallisuutta omaan elämäänsä ja sitä kautta yhteiskuntaan. Pumppu-hanke on kuuden osatoteuttajan yhteistyöhanke, jossa on edistetty ja kehitetty hyvinvointipalveluiden käyttäjälähtöisiä monituottajamalleja. Hankkeen tavoitteena on ollut uudistaa hyvinvointipalveluita sekä tapaa, jolla niitä tuotetaan. Pumppu -hankkeessa on edistetty alueiden välistä tiedon ja hyvien käytäntöjen välittymistä ylimaakunnallisen yhteistyön avulla. Hanketta on toteutettu neljässä maakunnassa: Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Hankkeen koordinaatiosta vastaa Innopark Programmes Oy. Osatoteuttajina hankkeessa ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Hämeenlinnan kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto.
36 Pumppu-hanke on ylimaakunnallinen EAKR -rahoitteinen teemahanke, jonka rahoittajana toimii Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö. Hanketta on toteutettu Etelä-Suomen EAKR -alueella vuosina
YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA
PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams
LisätiedotYksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa
Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa Osallisuus ja vaikuttaminen itseään koskevissa asioissa on jokaisen oikeus pumppu-hanke.blogspot.com STM:n Kaste-ohjelmaan kuuluvan Ikäkaste
LisätiedotVammaispoliittiset arvot Hämeenlinnassa
Vammaispoliittiset arvot Hämeenlinnassa MINÄ OLEN Vammaispoliittiset arvot Hämeenlinnassa Kansikuva: Adnan Mujkic, Tuulimylly Muut kuvat: Tomi Gibb Pekka Eiste Pasi Manninen Adnan Mujkic Minna Pimiä Janne
LisätiedotKÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN
PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -
LisätiedotPERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma
Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotElämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä
Elämän kartat yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Olen oman elämäni päämies, saan tehdä itsenäisiä päätöksiä ja vastata niistä. (Samuli Palmu, Harjavalta) Elämän kartat Kartat auttavat meitä ymmärtämään,
LisätiedotMuuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:
Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET
ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET Muuttovalmennuksessa muuttaja, läheiset ja työntekijät valmistautuvat muutokseen, onnistuneeseen muuttoon Arja Haapio 6.4.2017 Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden
LisätiedotTuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.
Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:
LisätiedotLapsi, sinä olet tähti!
Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Päälle liimatut menetelmät vs. toimintakulttuurin kriittinen arviointi Mukaillen Fonsen & Parrila 2016 1.
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotPerhekeskeisyys palveluntarpeen arvioinnissa: perhekeskeinen suunnitelmatyöskentely
Perhekeskeisyys palveluntarpeen arvioinnissa: perhekeskeinen suunnitelmatyöskentely 1 Perheiden tukeminen voi olla eritasoista riippuen perheen tarpeista ja tilanteesta. Monille perheille neuvontatasoinen
LisätiedotItsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi
Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus
LisätiedotPumppu-hanke Laurean osahanke. Vuosiseminaari 5.9.2012
Pumppu-hanke Laurean osahanke Vuosiseminaari 5.9.2012 Pumppu-seminaarin ohjelma 12.30 Tilaisuuden avaus Eija Tommila, terveyden edistämisen päällikkö, Lohjan kaupunki 12.45 YKS - mahdollisuus käyttäjälähtöiseen
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI
HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI Vammaisten osallisuutta tukevassa toiminnassa Toimintamalli osallisuuteen ja työllistymiseen PÄHEE OTE OSALLISUUTTA TUKEVA TOIMINTA PALVELUPOLKU Päijät-Hämeen maakunta 2020
LisätiedotSuunnittelen omaa elämääni
Suunnittelen omaa elämääni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Mitä elämänsuunnittelu tarkoittaa? 5 2. Miten valmistaudun oman elämäni suunnitteluun? 7 3. Mitä asioita minun on otettava huomioon oman elämäni
Lisätiedotyksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä
yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa
LisätiedotHenkilökohtainen apu kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta. Aarne Rajalahti
Henkilökohtainen apu kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta Aarne Rajalahti Henkilökohtaisen avun tarkoitus Auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan omassa elämässään Henkilökohtainen
LisätiedotMap-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet
Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotLapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto
Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko
Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat
LisätiedotValtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista
Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen
LisätiedotLuontoa elämään! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke
Luontoa elämään! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke (1/2015-12/2017) HANKKEEN TOTEUTTAJAT Lapin ammattikorkeakoulu, Hyvinvointipalveluiden osaamisala (3 osa-aikaista
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi
Ilo ja oppiminen näkyviksi -pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Nyt on pedagogiikan aika! Miten määrittelemme pedagogiikkaa? Mitä se tarkoittaa varhaiskasvatuksen
LisätiedotRajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma
Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Työyhteisöllämme on yhteiset tavoitteet. Asettamamme tavoitteet pyrimme saavuttamaan yhteisillä toimintamalleilla ja käytännöillä.
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin
LisätiedotRYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA
RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA RYHMÄYTYMISPROSESSI RYHMÄYTYMINEN ON TÄRKEÄÄ, KOSKA tunne ryhmään kuulumisesta on tärkeä kokemus ja onnistuneet kokemukset luokkaryhmässä luovat pohjan hyväksynnän
LisätiedotHakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
LisätiedotKasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa
Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,
LisätiedotKiinteistö OY Hämeenlinnan Virvelinranta. Omistajina: Eteva 60 % Hämeenlinnan kaupunki 40 % Kokonaisuus valmistunut 5/2010
VIRVELINRANTA Kiinteistö OY Hämeenlinnan Virvelinranta Omistajina: Eteva 60 % Hämeenlinnan kaupunki 40 % Kokonaisuus valmistunut 5/2010 Tavoite: Tavoite on ollut saada vammaisten ja haastavasti käyttäytyvien
LisätiedotItsemääräämisoikeus käytännössä
Itsemääräämisoikeus käytännössä Koulutuspäivä 6.11.2017 Helsinki johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Itsemääräämisoikeus Henkilön oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä valintoja.
LisätiedotMonitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset
Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset Eteneminen kohti yhteistä näkemystä LAPE päivät 5.-6.2.2018 Työ on jatkunut THL aivoriihessä, jossa mukana STM, OKM ja OPH Työrukkasessa
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
LisätiedotKotona kokonainen elämä: Osallisuus
Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotHelka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto
LisätiedotLapsi oman elämänsä päähenkilönä
Lapsi oman elämänsä päähenkilönä Matkalla aktiiviseen kansalaisuuteen Elina Kataja Varhaiskasvatuksen seudullinen koordinaattori, Hämeenlinnan kaupunki elina.kataja@hameenlinna.fi Kasvatuksen ydinkysymykset
LisätiedotAsumista Neliapilassa ja Metsälinnassa
1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan
LisätiedotYksilöllistä elämää yhdessä
Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
LisätiedotUrheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotHyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto
Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto 21.11.2018 Tampere Oikeus osallisuuteen YK:n lasten oikeuksien sopimus - Syrjimättömyys
LisätiedotTUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen
TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI 2011-2015 -keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Toiminta-aika 22.8.2011 12.6.2015 Rahoittaja: Ray Toiminta-alue:
LisätiedotKYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE
LIITTEITÄ ASIKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI LOPPURAPORTTIIN Liite 1. Kyselylomake maakuntien työpajoihin osallistuneille, syksy 2016 Liite 2. Loppuarviointilomake maakuntien kokeilujen yhdyshenkilöille,
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
LisätiedotIhminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.
Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan
LisätiedotOsallisuutta vahvistavia työkäytäntöjä - AAC-menetelmät ja lasten osallisuus vammaissosiaalityössä
Osallisuutta vahvistavia työkäytäntöjä - AAC-menetelmät ja lasten osallisuus vammaissosiaalityössä Heli Ronimus, Espoon kaupunki Katariina Kontu, Eteva kuntayhtymä Osallisuuden vahvistaminen vammaispalveluissa
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotLASTEN TARINAT TOIMINNAN TUEKSI
LASTEN TARINAT TOIMINNAN TUEKSI LASTEN TARINAT TOIMINNAN TUEKSI Pieni opas tarinoiden keräämiseen Tässä oppaassa on ideoita siitä, miten voimme omalla toiminnallamme edistää lasten ja nuorten kokemusta
LisätiedotAjatuksia kiusaamisesta-kirja. Tiia Linden 2014 Laurea-ammattikorkeakoulu Lohja
Ajatuksia kiusaamisesta-kirja Tiia Linden 2014 Laurea-ammattikorkeakoulu Lohja Sisällys: Ryhmän valinta ja aiheeseen tutustuminen Kuvien maalaus Sadutus Lähteet Ryhmän valinta ja aiheeseen tutustuminen
LisätiedotYhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen
Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien
LisätiedotVarhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen
Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin
LisätiedotOsallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla
Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi
LisätiedotRyhmätoiminnan tausta-ajatuksia
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU
ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU Pirkanmaan osahankkeen Vammaisalan kehittämisfoorumi 19.11.2012 Tampere Miia Koski, Etevan Vammaispalveluhanke Etevan osahankkeen toimialue Asumispalvelut Työ- ja päivätoimintapalvelut
LisätiedotOsallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017
Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia
LisätiedotPsykiatrinen hoitotahto
Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee
LisätiedotKohtaamispaikkapäivät. Paikallisen järjestötoiminnan mahdollisuus ITUSPY asiakaslähtöinen mielenterveystyön kehittäjä
Kohtaamispaikkapäivät 9.5.2019 Paikallisen järjestötoiminnan mahdollisuus ITUSPY asiakaslähtöinen mielenterveystyön kehittäjä Paikallinen järjestötoimija Yhdistyspohjainen toimija Voittoa tavoittelematon,
LisätiedotRatkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa
Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ongelmien varaan ei voi rakentaa, voimavarojen ja onnistumisten varaan voi Yleistä ratkaisukeskeisyydestä Lyhytterapian /psykoterapian muoto, käytetään
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotHelsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely
Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?
Lisätiedot(e-julkaisu)
Virvelinranta YKS -osahanke 2011-2014 Loppuraportti Hanna Åby, Mervi Rajamäki, Reetta Laaksonen Piirrokset: Taitto: Aaro Palomäki Hämeenlinnan kaupunki Viestintäyksikkö / Reetta Laaksonen Painopaikka:
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Savotta-aukion päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Savotta-aukion päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Tavoitteet Tärkeimpiä arvoja meillä ovat välittäminen, turvallisuus ja itsensä toteuttaminen. Toimintaamme
LisätiedotKouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus
Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren
LisätiedotKotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus
Helsinki 24.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Asiakasosallisuuden kehittäminen Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistetaan
LisätiedotOSALLISUUDEN JOHTAMINEN. Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö
OSALLISUUDEN JOHTAMINEN Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö MITÄ ON OSALLISUUS? VIITEKEHYS, THL työpaperi 33/2017 Käsitettä on kutsuttu sateenvarjokäsitteeksi, joka kokoaa näkökulmia ja lähestymistapoja.
LisätiedotOsallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani
Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen
LisätiedotLUONTOA ELÄMÄÄN! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke ( )
LUONTOA ELÄMÄÄN! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke (2015-2017) Luontoon tukeutuvan kuntoutustoiminnan malli Taimi Tolvanen ja Arja Jääskeläinen Arja Jääskeläinen
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
LisätiedotPerheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Sirpa Mäkinen, TAMK Kuvat:
Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Sirpa Mäkinen, TAMK 7.2.2019 Kuvat: http://papunet.net/materiaalia/kuvapankki/ Toiseutta vai tasapainoa? Toiseus=ulkopuolisuutta
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotHyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotPyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma
Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme pienryhmätoimintaa on kaikissa päivän tilanteissa ja se on suunniteltu hyvin. Tarjoamme lapsille monipuolista tekemistä,
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotOsallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018
Osallisuuden tiellä Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018 Yhdessä yhdenvertaisuutta! Miksi puhumme osallisuudesta Aluetreffeillä 2018? Strategiakauden keskeisimmät tavoitteet ja keinot on koottu
LisätiedotIkäteknologiakeskus - ikäihmisen hyvän arjen tukena
Ikäteknologiakeskus - ikäihmisen hyvän arjen tukena Sanna Kaijanen 1.12.2016 www.valli.fi Vallin Ikäteknologiakeskus Ikäteknologiakeskus on 2015 perustettu asiantuntijakeskus. Vaikutamme siihen, että iäkkäiden
LisätiedotLUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!
LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden
LisätiedotKohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere
Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan
LisätiedotSOPU on päämiehen tuki ja ohjaajien apuväline. Sen paikka on päämiehen kodissa.
SOPU-OHJEET YLEISTÄ SOPUa tehdään yhdessä päämiehen kanssa niin, että seuraavat periaatteet toteutuvat: päämies päättää omasta elämästään mahdollisimman paljon päämiehen toiveet ja unelmat otetaan huomioon
LisätiedotLuottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:
Luottamuksesta osallisuutta nuorille Eija Raatikainen, KT Twitter: raatikaineneij1@ Esityksen rakenne Luottamus mitä se on? Epäluottamus miten se ilmenee vuorovaikutuksessa? Luotettava ihminen mistä hänet
Lisätiedot