Perhekeskeisyys palveluntarpeen arvioinnissa: perhekeskeinen suunnitelmatyöskentely

Transkriptio

1 Perhekeskeisyys palveluntarpeen arvioinnissa: perhekeskeinen suunnitelmatyöskentely 1 Perheiden tukeminen voi olla eritasoista riippuen perheen tarpeista ja tilanteesta. Monille perheille neuvontatasoinen työ on riittävää, mutta toiset tarvitsevat monipuolisempaa tukea, oman tilanteen ja tarpeiden pohtimista ja rinnalla kulkijaa. Etevan vammaispalveluhankkeessa on kuvattu vammaisen lapsen ja perheen palveluprosessi, jonka sisään on luotu perheille mahdollisuus saada perhelähtöisempää ja intensiivisempää tukea. Tämän työskentelyn perustaksi lähdettiin kehittämään asiakastyön mallia, joka yhdistää yksilökeskeisen suunnitelmatyöskentelyn ja perhelähtöisyyden periaatteet perhekeskeiseksi suunnitelmaksi. Malli nimettiin perhekeskeiseksi suunnitelmatyöskentelyksi (Eng. Essential family life style planning). Kuva 1 Perhekeskeisen suunnitelmatyöskentelyn elementit

2 Yksilökeskeinen suunnitelmatyöskentely (YKS) 2 Termillä Yksilökeskeinen suunnitelmatyöskentely (Eng. Person Centered Planning, PCP) tarkoitetaan tässä yhteydessä Iso-Britanniasta lähtöisin olevaa toimintamallia ja välineitä, joilla voidaan auttaa kehitysvammaisia henkilöitä tunnistamaan tarpeitaan ja toiveitaan sekä suunnittelemaan ja saavuttamaan sellaisen elämän, jota he haluavat elää. Se on voimavaralähtöinen työskentelytapa, jossa yksilö on keskiössä. Yksilökeskeisellä suunnitelmatyöskentelyllä voidaan aidosti selvittää, mitä henkilö haluaa elämältään, minkälaista apua ja tukea hän tarvitsee ja miten hän tavoitteisiinsa voi päästä. (Department of Health 2010, 3) Toimintamalli on ollut lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollossa Iso-Britanniassa vuodesta 2006 lähtien, ja sen käyttö on laajentunut jo muihin asiakasryhmiin. Perhelähtöisyys Perhelähtöisyys voidaan nähdä perheeseen suuntautumisena, jolla tarkoitetaan palvelujen, ohjauksen ja neuvonnan tarjoamista koko perheelle yksittäisen perheenjäsenen sijaan. Perhetyön ammattilaisten toimintakulttuurien muutosta voidaan tarkastella neljän paradigman kautta (mm. Määttä & Rantanen 2010, Dunst et al 1994.): on olemassa 1) asiantuntijalähtöinen (Professional-centered)

3 2) perheen kanssa liittoutunut (Family-allied) 3) perheeseen kohdistuva (Family-focused) 4) perhelähtöinen toimintatapa (Family-centered) 3 Yhteistä malleille on se, että niissä kaikissa tarkastellaan yhteistyötä perheen kanssa työntekijöiden toiminnan ja vanhempien aseman kautta. Kolmen ensin mainitun mallin keskeisessä roolissa ovat ammattilaiset. Perheen rooli on olla toimenpiteiden kohteena ja toimia ammattilaisten apuna. Perhelähtöisessä mallissa perhe on tasa-arvoinen kumppani ammattilaisten rinnalla koko työskentelyprosessin ajan. Perheen arkeen vaikuttavat asiat ohjaavat arviointia ja palvelujen tuottamista. Ammattilainen pyrkii vahvistamaan perheen kykyä muodostaa epävirallisia ja virallisia tukiverkostoja. Perhelähtöinen työ edellyttää vuorovaikutukselta avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Työntekijän on kyettävä ymmärtämään perheiden kulttuurisia eroavuuksia, erilaisia arvoja sekä kunnioittamaan perheiden uskomuksia ja selviytymistapoja. (Määttä & Rantanen 2010,156.) Perhekeskeisessä suunnitelmatyöskentelyssä perhe on keskiössä, ja työskentelyllä pyritään saamaan perheen voimavarat esiin sekä mahdollisesti löytämään uusia voimavarojen lähteitä (Sanderson, Acraman & Sure Start Waterbridge 2004, 1-2.) Perhekeskeisessä työskentelyssä korostuu perheen ja ammattilaisten välinen kumppanuus ja tasavertaisuus. Perhe nähdään oman arkensa asiantuntijana, jolla on olemassa olevia voimavaroja joita kannattaa vahvistaa. Työntekijä on perhekeskeisen suunnitelmatyöskentelyn prosessin

4 asiantuntija, joka perheen ja palvelujärjestelmän välisenä linkkinä myös havaitsee ja perheen palveluntarpeita nostaen ne tarvittaessa yhteiseen tarkasteluun. Perheen kohtaaminen, aito kuunteleminen ja kiinnostus koko perheen arkea ja sen sujuvuutta kohtaan ovat työntekijän tärkeimpiä kiinnostuksen kohteita. 4 Työskentelyssä kartoitetaan perheen epävirallista ja virallista verkostoa ja haetaan parhainta saavutettavissa olevaa tasapainoa näiden verkostojen välille. Yhdessä etsitään perheen arjesta toimivuutta edistäviä tekijöitä ja samalla tunnistetaan myös niitä tekijöitä, jotka asettavat haasteita arjen sujumiselle ja vanhempien jaksamiselle. Lisäksi voidaan tunnistaa palvelutarpeita ja laatia konkreettinen etenemissuunnitelma esimerkiksi palvelusuunnitelmapalaveria varten. Tämän kaltaisen työskentelyn kautta voidaan mahdollistaa perheille yhdessä ja perheenjäsenille yksilöinä aito mahdollisuus kuulluksi tulemisen kokemukseen ja siten myös mahdollisuus voimaantumiseen. Perhelähtöisen suunnitelmatyöskentelyn tärkeimpänä tavoitteena on perheiden kannalta edistää sujuvaa arkea ja hyvää elämää. Hanketyössä on koottu Helen Sandersonin alkuperäisistä englanninkielisistä materiaaleista (mm. Family essential life style plans Sanderson, Acraman & sure start Waterbridge 2004) Perhekeskeisen suunnitelmatyöskentelyn pohjaksi toimintamalli, jota yhdessä perheiden kanssa on työstetty.

5 Perhekeskeisen suunnittelun teemoja Perheellemme tärkeät ihmiset Meidän perhe Mistä pidämme toisissamme? Mitä arvostamme toisissamme? Perheen tukisuunnitelma 5 Perheellemme tärkeät asiat nyt ja tulevaisuudessa - yksilöinä - perheenä Millaista tukea tarvitsemme tai saamme? Mikä toimii? Mikä ei toimi? Mitä olemme päättäneet tehdä? kommunikaatiokartta Minun elämäni nyt elämänpolku Vammaispalveluhanke, Etevan osahanke 2013 Kuva 2 Perhekeskeisen suunnittelun teemoja Kuvassa kaksi esiintyvät teemat ovat perhekeskeisen suunnitelman työvälineissä eli lomakkeissa esiintyviä otsikointeja. Teemat ohjaavat työskentelyä ja muodostavat työskentelyjärjestyksen kuusi askelmaa. Kommunikaatiokartta, minun elämäni nyt ja perheen elämänpolku ovat teemoja, joita voidaan käyttää tarvittaessa.

6 Perhekeskeisen suunnitelmatyöskentelyn pilotointi Pilottiperheiden kanssa työskentely aloitettiin huhtikuussa Tapaamisia oli kolmen perheen kanssa yhteensä 19. Työskentelyä valmisteltiin materiaalia keräämällä ja läpikäymällä teoreettisen viitekehyksen kokoamiseksi. Perhekeskeisen suunnitelman tärkeimmät teemat oli koottuina perheiden tapaamisen alkaessa. Perheiden kanssa työskentely päätettiin arviointikeskusteluun, jossa koottiin yhteen työskentelyn vaiheet ja pohdittiin, miten perhe jatkaa suunnitelmiensa toteuttamista. 6 Lähteet Department of Health, Personalisation through Person-Centered Planning. Saatavissa: gov.uk/prod_consum_dh/groups/dh_digitalassets/@dh/@en/@ps/documents/ digitalasset/dh_ pdf Sanderson, H. & Acraman, C. & Sure Start Waterbridge Family Essential Lifestyle Plans. Saatavissa:

7 %20lifestyle%20plans.pdf Määttä, P., & Rantala, A Tavallisen erityinen lapsi. Yhdessä tekemisen toimintamalleja. Jyväskylä: PS-kustannus. Dunst, C.J., Trivette, C.M., & Deal, A.G. (toim.) Aims and principles of family support programs. Teoksessa C.J. Dunst, C.M. Trivette & A.G. Deal (toim.) Supporting & strengthening families. Cambridge: Brookline Books, Dunst, C.J., Johanson, C., Trivette, C.M., & Hamby, D Family-oriented early intervention policies and practices: Family-centered or not? Exceptional Children 58 (2),