Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa
|
|
- Joel Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa Osallisuus ja vaikuttaminen itseään koskevissa asioissa on jokaisen oikeus pumppu-hanke.blogspot.com
2 STM:n Kaste-ohjelmaan kuuluvan Ikäkaste II - Äldre-kaste II kokonaisuuden yhtenä tavoitteena on ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, myönteisen vanhuskäsityksen kehittyminen, ikäihmisen osallisuuden vahvistaminen itseään koskevissa palveluissa sekä ikäihmisen kokemuksellisen palautteen hyödyntäminen. Ikäkaste II:een kuuluva Kanta-Hämeen PITSI-hanke (palveluja ja itsenäistä arkea ikäihmisille, ) on Kanta-Hämeen kuntien yhteinen kehittämishanke, jossa kehittäminen kohdistuu erityisesti ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, palvelujen koordinointiin sekä ikäihmisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen toimijoita ovat Hattula, Janakkala ja Hämeenlinnan seutu sekä Hausjärvi, Loppi ja Riihimäen seutu. Pumppu-hanke on ylimaakunnallinen EAKR-rahoitteinen teemahanke, jonka rahoittajana toimii Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö. Hanketta toteutetaan Etelä-Suomen EAKR-alueella vuosina Pumppu-hankkeen koordinaatiosta vastaa Innopark Programmes Oy. Osatoteuttajina mukana ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Hämeenlinnan kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto. Pumppu-hankkeessa edistetään ja kehitetään käyttäjälähtöisiä monituottajamalleja hyvinvointipalveluissa. Hankkeen tavoitteena on uudistaa hyvinvointipalveluita sekä tapaa, jolla niitä tuotetaan. Pumppu-hankkeessa edistetään alueiden välistä tiedon ja hyvien käytäntöjen välittymistä ylimaakunnallisen yhteistyön avulla. Hanketta toteutetaan neljässä maakunnassa: Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Varsinais- Suomessa. Virvelinranta YKS on Kanta-Hämeen osahanke, jota pääsääntöisesti toteutetaan vammaispalveluissa. Hankkeen keskeisiä tavoitteita on käyttäjälähtöisen palvelutarpeen arvioiminen sekä yksilöllisen palvelusuunnitelman toteuttaminen YKS-menetelmän keinoin. Tämän perustavoitteen toteutuminen edellyttää uudenlaista ajattelua, rohkeutta, innovaatioita, vuorovaikutusta ja osaamista niin henkilöstöltä, asiakkailta kuin omaisiltakin. 2 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa
3 Sisältö Lukijalle 4 1. Toimijuus, osallisuus ja voimaantuminen yksilöllisen elämänsuunnittelun taustalla 4 2. Mitä YKS on? 5 3. Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työmenetelmät ja -välineet Kartat, polku, suhteiden kehä, tärkeät asiat Yhden sivun profiili 9 4. YKSin toteuttaminen ikäihmisten palveluissa Voutilakeskuksen kokemuksia: Miten YKS soveltuu käytännön työvälineeksi ikäihmisten hoidossa? 13 Lähteet 15 Kirjoittajat Autio Tiina Helminen Hannele Kärki Taina Laaksonen Eeva Laurén Merja Lyytikäinen Aila Mertanen Sonja Pulkki Henna Tuula Autio Kanta-Hämeen Pitsi-hanke Voutilakeskus, Hämeenlinna Kanta-Hämeen Pitsi-hanke Voutilakeskus, Hämeenlinna Pumppu-hanke, Hämeenlinna Voutilakeskus, Hämeenlinna Voutilakeskus, Hämeenlinna Voutilakeskus, Hämeenlinna Piirroskuvat Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 3
4 Lukijalle Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa -opas on syntynyt kahden hankkeen, Kanta-Hämeen Pitsin (Ikäkaste II) ja Pumppu-hankkeen yhteistyössä. Ajatus hyvien käytäntöjen levittämisestä innosti yhteistyöhön ja totesimme, että Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) tarjoaa toimivan käytännön työvälineen ikäihmisen osallisuuden lisäämiseen. YKS:iin pohjautuvassa työtavassa huomioidaan muun muassa ikäihmisen voimavarat, kiinnostuksen kohteet ja elämäntarina sekä tuodaan ne osaksi arkea ja ikäihmisille tarvittavia palveluita. Menetelmässä nähdään ikäihminen ensisijaisesti ihmisenä, ei niinkään asiakkaana tai potilaana. Toivomme, että YKS leviää kaikkien ikäihmisten kanssa työskentelevien käyttöön! Kirjoittajat 1. Toimijuus, osallisuus ja voimaantuminen yksilöllisen elämänsuunnittelun taustalla Taina Kärki Yksilöllisen elämänsuunnittelun taustalla pitäisi aina olla ajatus ikäihmisen osallisuudesta, toimijuudesta ja voimaantumisesta. Nämä teemat liittyvät elämänhallintaan, elämänlaatuun sekä hyvinvointiin ja hyvään elämään. Vanhetessa erilaiset kyvyt ja taidot voivat heiketä, mutta ihminen voi kuitenkin aina oppia uusia asioita, haluta elämäänsä jotain uutta, jota ei ole ennen halunnut, kohdata uusia rajoja, tavoittaa uusia mahdollisuuksia ja tuntea monenlaisia tunteita. (Jyrkämä, 2008) Toimijuuteen liittyy mahdollisuus ja halu toimia aktiivisesti, kokea ja olla olemassa. Toimijuuteen kuuluu usein vaikutus- ja valinnanmahdollisuus, vapaaehtoisuus sekä taito ja voima valita omat toimintatapansa sekä osallisuus. Osallisuus omaan elämään on jokaisen ihmisen perustarve ja hyvän elämän edellytys. Tähän kuuluu mm. halu kuulua, olla mukana ja tuntea itsensä tarpeelliseksi. Osallisuus omassa elämässä on vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista sekä mahdollisuus olla rakentavasti mukana yhteisössä. Ikäihminen kokee olevansa osallinen omassa yhteisössään ja yhteiskunnassa, kun hän voi toimia, harrastaa, osallistua ja vaikuttaa omien voimiensa mukaisesti. Osallisuus on kokemuksellista ja yksilöllistä. Ikäihminen määrittelee oman osallisuutensa kokemuksensa ja tuntemustensa perusteella. Itsensä kokeminen ei-osalliseksi voi olla lamauttavaa ja passivoivaa. ( Jyrkämä, 2008; Kairala, 2010) 4 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa
5 Voimaantuminen tarkoittaa ihmisen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä. Voimaantunut ihminen kokee olevansa sisäisesti vahva sekä tasapainossa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Voimaantumisen seurauksena hän kykenee asettamaan ja saavuttamaan päämääriä, tuntee oman elämänsä olevan hallinnassa sekä itsetuntonsa parantuneen. Lisäksi hänen toiveikkuutensa tulevaisuutta kohtaan kasvaa. Voimaantuminen on yksilöllistä ja lähtee aina viimekädessä ihmisestä itsestään. Kukaan ei voi antaa sisäistä voimaa toiselle ihmiselle. Jokainen myös voimaantuu omalla tavallaan. Kuitenkin yhteisö ja sosiaalinen ympäristö on voimaantumisen tärkeä taustatekijä: ihminen voimaantuu sellaisessa ympäristössä, jossa hän kokee ilmapiirin turvalliseksi, itsensä hyväksytyksi ja asemansa tasa-arvoiseksi. (Siitonen, 1999) Kun toimijuus, osallisuus ja voimaantuminen sekä yksilöllinen elämänsuunnittelu ikäihmisten palveluissa toteutuvat, ne näkyvät positiivisina vaikutuksina ikäihmiselle itselleen, omaisille, asumisyhteisölle ja henkilökunnalle. 2. Mitä YKS on? Merja Laurén Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu syntyi Yhdysvalloissa 1980-luvulla ja samaan aikaan asia nousi esiin myös Englannissa ja Kanadassa. YKS-menetelmän avulla haluttiin muutosta diagnoosi- ja organisaatiokeskeiseen järjestelmään, jossa ihmiset nähtiin toimenpiteiden kohteina. Hoito- ja palvelusuunnitelmat eivät välttämättä ole kytköksissä riittävästi arkielämään. Suunnittelussa alettiin kiinnittää huomiota erityisesti siihen, miten tukea tarjotaan, jotta henkilökohtaiset tavoitteet saavutetaan. YKS-menetelmän taustafilosofiana voidaan pitää voimaantumisteoriaa. Tavoitteena on, että henkilö voimaantuu ja ottaa päätösvallan omasta elämästään. YKSiin pohjautuvan suunnittelun avulla etsitään erilaisia keinoja ja tapoja, jotka mahdollistavat henkilön osallisuuden itselleen tärkeisiin asioihin. Tämän prosessin aikana tapahtuu ajattelun ja toiminnan uudelleensuuntaamista eli huomion siirtämistä tavanomaista syvemmälle tasolle. Prosessi tuo mukanaan myös uusia kysymyksiä, kyseenalaistaa ja murtaa itsestäänselvyyksiä. Tämä merkitsee kaikilta sitoutumista uuteen ajattelu- ja toimintatapaan ja myös muutosta, joka parhaimmillaan voi olla rikastuttava ja innostavan uutta luova. Keskiössä on aina henkilön oma käsitys itsestään ja elämästään. Pohjimmiltaan on kyse vallan jakamisesta: valta valita ja tehdä päätöksiä siirtyy asiakkaalle itselleen, pois työntekijöiltä ja järjestelmältä. Tällöin työntekijöiden rooli muuttuu päätöksenteon ja osallistumisen tukemiseksi. Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 5
6 Jokaisella ihmisellä on oikeus ohjata ja suunnitella elämäänsä. Häntä tulee kuulla ja hänen mielipidettään kunnioittaa. Yksilökeskeinen suunnittelu ja ideologia antaa työkaluja elämänlaadun parantamiseen ja henkilön oman äänen kuulumiseen. YKSissä ihmisen koko verkostoa hyödynnetään virallisten palvelujärjestelmien lisäksi. Ikäihminen voi olla mukana omassa arjessaan, vaikka kaikkia taitoja ei enää olisikaan. YKSissä pohditaan, miten ikäihminen voi osallistua arjen toimintoihin ja miten osallistumista voisi helpottaa? YKSissä koetetaan löytää niitä asioita, joita henkilö voi tehdä ja annetaan tarvittaessa apua sekä varmistetaan onnistuminen. Kaikissa arjen toiminnoissa on asioita, joihin voi osallistua jollain tavalla. Tärkeintä on varmistaa riittävä tuki sekä yhteinen kieli ja ymmärrys. Yksilökeskeisessä elämänsuunnittelussa keskeiset periaatteet ovat: osallisuus, itsemääräämisoikeus, kunnioitus, valinnat ja ihmisoikeudet. 3. Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työmenetelmät ja -välineet Yksilökeskeistä elämänsuunnittelua tehdessä voidaan apuna käyttää erilaisia luovia työvälineitä. Tiedon keruu ja dokumentointi tapahtuu joko piirtäen, kuvien avulla tai perinteisesti kirjoittaen, mutta siten, että henkilö itse on läsnä ja vaikuttamassa, kun hänen asioistaan puhutaan Kartat, polku, suhteiden kehä, tärkeät asiat Merja Laurén Kartan avulla voidaan kuvata esimerkiksi elämäntarinaa, vahvuuksia, toiveita ja pelkoja. Kartat auttavat tarkastelemaan ikäihmisen elämää kokonaisuutena ei vain ongelmia tai asioita, joissa tarvitaan muiden apua ja tukea. Kartat ovat yksi tapa kerätä ikäihmiseen liittyvää tietoa. Ne auttavat henkilöä itseään ja hänen läheisiään miettimään henkilön elämänkaarta tavoitteellisesti ja jopa luovasti. Karttoja voidaan tehdä useilta alueilta, esimerkiksi elämäntarinasta, henkilökohtaisista mieltymyksistä ja läheisistä ihmisistä. Kartta työvälineenä on positiivinen tapa kerätä tietoa. Se on myös hyvä tapa oppia ja kuunnella henkilöä. Työskentelyn tuotokset jäävät pääsääntöisesti henkilölle itselleen. 6 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa
7 Polku Polku-työkalu auttaa näkemään henkilön elämässä hyviä asioita, mutta toisaalta myös kehitettäviä asioita ja auttaa näkemään, mikä on tuen tarve. Polun avulla voi tehdä eri asioista esimerkiksi alla olevan kuvan kaltaisen toimintasuunnitelman. Ensimmäiseksi määritellään unelma, jonka saavuttamiseksi tehdään tarvittavat konkreettiset tavoitteet. Sen jälkeen lähetään liikkeelle nykytilasta kohti muutosta ja unelmaa. Polku toimii hyvin, kun henkilön ympärillä on ihmisiä, jotka sitoutuvat tukemaan haluttua muutosta Unelma 2. Konkreettiset, realistiset tavoitteet 3. Nykyinen tilanne 4. Keitä tarvitaan mukaan 5. Kuinka sitoudumme tavoitteen toteutumiseksi 6. Välitavoitteet 7. Ensimmäinen askel Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 7
8 Suhteiden kehä Suhteiden kehä on työväline, jonka kehille kootaan ikäihmisen verkostoon kuuluvat ihmiset. Kehiä on neljä: palvelun kehä, osallistumisen kehä, ystävyyden kehä ja yksityisyyden kehä. Yksityisyyden kehä on sisin, jolle kootaan henkilölle tärkeimmät ihmiset hänen elämässään. Ystävyyden kehä on toiseksi sisin ja siihen nimetään hyvien ystävien nimet. Osallistumisen kehälle kerätään ne ihmiset, jotka ovat esimerkiksi työ- ja tai harrastustoiminnassa mukana ja heitä yhdistää yhteinen tekeminen. Uloimmalle kehälle kootaan kaikki ne ihmiset, jotka ovat toteuttamassa ikäihmiselle hyvää elämää ja he saavat siitä palkkaa esimerkiksi hoitohenkilöstö, vakituinen kampaaja tai tuttu taksinkuljettaja. Palvelu Osallistuminen Ystävyys Yksityisyys Minä Lähipiiri, omaiset, ystävät Työ- ja harrastuskaverit, naapurit Hoitohenkilöstö, kampaaja, taksinkuljettaja... 8 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa
9 Tärkeät asiat omasta ja toisten mielestä Itselle tärkeiden asioiden esille tuominen on tärkeää. Kaikkea, esimerkiksi terveyteen liittyviä asioita, ei aina itse huomaa. Tällöin on hyvä kuulla toisten mielipide ja selvittää, millaisia asioita he pitävät tärkeänä. Tässä työtavassa molemmat näkökulmat nostetaan rinnakkaiseen tarkasteluun. Kun molemmat näkökulmat on pohdittu ja tehty näkyväksi, lähdetään etsimään ratkaisuja niihin asioihin, jotka vaativat erityisesti toimenpiteitä itsemääräämisen ja terveyden ja turvallisuuden välisen tasapainon toteutumiseksi. Minulle on tärkeää: Minulle tärkeää toisten mielestä: 3.2. Yhden sivun profiili Tiina Autio Yhden sivun profiilin tarkoituksena on tuottaa yhteenveto henkilöä koskevasta tiedosta. Profiilia voidaan käyttää mm. tilanteissa, joissa tarvitsee oppia nopeasti tuntemaan henkilö tai kun halutaan varmistaa, että henkilö saa johdonmukaista apua hänen itse toivomallaan tavalla. Yhden sivun profiilista voidaan tehdä seinätaulu tai se voidaan tallentaa hoito- ja palvelusuunnitelman osaksi. Lisätietoja saa: reading-room/how/person-centred-thinking/one-page-profiles.aspx Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 9
10 Yhden sivun profiili -malli Valokuva Mikä on henkilölle tärkeää? Ketkä ovat tärkeitä ihmisiä? Kuinka he viettävät aikaa keskenään? Henkilön positiiviset ominaisuudet, vahvuudet ja kyvyt. Kuinka henkilö haluaa itseään tuettavan? Lista siitä, miten henkilöä tuetaan ja mikä auttaa ja mikä ei? Tärkeät harrastukset ja toiminnat. Miten usein niitä toteutetaan ja missä? Tärkeät rutiinit 10 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa
11 Yhden sivun profiili Heikistä Heikki Mistä ne, jotka tuntevat Heikin, pitävät hänessä? Esimerkillinen ihminen Todellinen persoona Täynnä huumoria Hurmaava todellinen herrasmies Kuinka Heikkiä tuetaan parhaiten? Heikki on huolissaan terveydestään ja pelkää, että häneltä salataan tietoja - vakuuta hänelle, että hän on vain iältään vanha - se saa hänet nauramaan Selitä aina hyvin selvästi tulevat tapahtumat, erityisesti sairaalakäynnit - älä kerro asioista hänelle viime minuuteilla. Heikillä on huono kuulo ja näkö. Kun tulet hänen asuntoonsa kerro aina kuuluvasti, että olet tulossa. Heikki pelkää, että hänet viedään laitokseen - kerro hänelle, että teette parhaanne, jotta hän saa asua kotonaan. Kerro hänelle, että olette huolissanne, mikäli hän lähtee kertomatta yksin ulos yöllä. Mikä on Heikille tärkeää? Kävelykeppi on aina saatavilla. Ihmiset istuvat ja juttelevat hänen kanssaan ja kuuntelevat häntä - hän rakastaa seuraa ja on loistava tarinankertoja. Ihmiset ruokailevat hänen kanssaan - hän ei halua syödä yksin. Hän haluaa ruoat erittäin kuumina. Heikki haluaa nähdä Maisan ja Mikon joka toinen päivä Että kuuntelet hänen tarinoitaan, erityisesti sodasta, mutta hän puhuu siitä vain silloin, kun itse haluaa Puhut hänen kanssaan vanhoista nyrkkeilijöistä Hän saa tiedon, jos jotain tavallisuudesta poikkeavaa tapahtuu. Taskussa on aina vähintään 10 euroa. Haluaa pitää villaista baskeriaan eikä halua, että häntä vaaditaan ottamaan se pois. Lähde: media/13744/one%20page%20about%20arthur.pdf Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 11
12 4. YKSin toteuttaminen ikäihmisten palveluissa Merja Laurén ja Hannele Helminen Kun lähdetään tekemään asioita uudella tavalla, sekä organisaation että henkilökohtaisten arvopohjien ja asenteiden tutkiminen nousee keskeiseen asemaan. Esimiehen tuki on tärkeää uusien työskentelytapojen käyttöönotolle ja jatkuvuudelle, mutta vastuu yksilökeskeisestä työskentelymallista on kaikilla työyhteisön jäsenillä. Työntekijöiden työssä on keskeistä, että he 1. havaitsevat tukemansa henkilön lahjakkuudet ja kiinnostuksen kohteet 2. rakentavat yhteyksiä ihmisten ja toimijoiden välille 3. avustavat henkilöä aina tarvittaessa 4. luovat mahdollisuuksia 5. huomioivat ja varmistavat henkilön turvallisuuden Aito ja vilpitön kiinnostus työyhteisön sisällä sekä toisten näkökulmien ja yhteistyön arvostaminen näkyy sovituista asioista kiinnipitämisenä. Tämä luo pohjan ikäihmisen todellisille osallistumis - ja vaikuttamismahdollisuuksille. Hyvin toimiessaan YKS-työskentelymalli antaa aidon osallistumis- ja päätöksentekovallan ikäihmiselle itselleen. Hämeenlinnan Voutilakeskuksessa ikäihmisten hoivayksikössä Uppsalankaaressa on kokeiltu YKS-työskentelymallia keväästä 2013 alkaen. YKS-työskentely on luontainen jatkumo jo aiemmin aloitetulle elämänkulku- ja elämäntarina-ajattelulle, jonka pohjalta on laadittu ikäihmisen hoito- ja palvelusuunnitelma. Kokemuksemme on, että YKS-työskentelyllä saadaan kuitenkin ikäihmisen ja omaisen tai läheisen kanssa luotua hoivayksikön elämästä vielä enemmän ihmisen itsensä näköistä elämää. YKS-työskentely myös lähentää ikäihmisen, hänen läheisensä ja hoitajan kokemusmaailmaa. YKS-työskentelyn avulla voidaan saavuttaa ikäihmiselle kokemus omasta kodista. Erään ikäihmisen sanoja lainatakseni: Nyt tämä on minun kotini, kun hän katseli YKS-tauluaan huoneensa seinällä. Seuraavassa on kuvattu ensimmäisiä kokemuksia YKS-työskentelystä ikäihmisten ja heidän omaistensa tai läheistensä kanssa. 12 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa
13 4.1. Voutilakeskuksen kokemuksia: Miten YKS soveltuu käytännön työvälineeksi ikäihmisten hoidossa? Sonja Mertanen, Eeva Laaksonen, Aila Lyytikäinen ja Henna Pulkki. Hoitotyötä ohjaavat arvot: kunnioitus, tasa-arvo, itsemääräämisoikeus ja perhekeskeisyys. Voutilakeskuksen Uppsalankaaren osastolla nämä arvot näkyvät hoitajan ja asukkaan yhteistyössä. Arvoihin pohjaten yksilöllinen elämänsuunnittelu sopii osastollamme oivaksi työvälineeksi turvaamaan asukkaidemme mahdollisimman hyvää elämää. YKS on keino saada tietoa asukkaan elämästä ja tavoista konkreettisella tasolla. Ihminen koostuu elämänsä erilaisista tapahtumista ja YKSin avulla ihmisen yksilöllistä elämänkaarta saadaan näkyvämmäksi. Samalla arvokkuus syvenee. Jokainen ihminen kaipaa kunnioitusta jokaisessa elämän eri vaiheessa. Kaikille meistä on oikeus kuulua joukkoon ja tulla hyväksytyksi. Kaikkien asiat ansaitsevat tulla kuulluiksi. Hoitajat pääsevät lähemmäs asukkaita ja kohtaaminen helpottuu, kun saamme asukkaista enemmän yksilöllistä tietoa. Tärkeää on myös voimavaralähtöisyys, koska hoitokulttuuri on perinteisesti hyvin sairauskeskeinen. YKSin avulla voimme nostaa esiin asukkaiden voimavaroja ja entistä paremmin ylläpitää ja tukea olemassa olevaa toimintakykyä. Samalla asukkaan omanarvontunne saa vahvistusta, mikä on erityisesti muistisairaille asukkaille tärkeää. Myös yhteistyö omaisten kanssa syvenee, kun heidätkin otetaan mukaan asukkaan YKSin luomiseen. Vanhojen ja uusien työntekijöiden sekä sijaisten on helpompaa kohdata asukas tutustuttuaan hänen huoneessaan näkyvään YKSiin. Huoneeseen sijoitettu YKS tarjoaa kaikille nopeasti ja helposti konkreettista tietoa asukkaan elämästä ja mieltymyksistä, voimavaroista sekä päivittäisistä toiminnoista ja toimintakyvystä. Hoitotoimet helpottuvat ja puheenaiheitakin löytyy helposti. YKSistä on apua hoitosuunnitelmien teossa; ne tukevat toinen toisiaan. YKSin avulla hoitosuunnitelmasta saadaan vielä yksilöllisempi ja erityisesti voimavaralähtöisempi. Hoitosuunnitelma on aina kirjallinen, mutta YKSin ei aina tarvitse olla taulu. YKSin voi koota esimerkiksi asukkaalle tärkeä pehmolelun tai käsityön ympärille. Unelmanamme on, että jokainen ikäihminen nähdään yksilöllisenä ja arvokkaana ihmisenä omien voimavarojensa kautta. Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 13
14 Voutilakeskuksen asukkaan, Sirkka Liisan kanssa yhdessä tehty kartta hänelle mieleisistä ja tärkeistä asioista. 14 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa
15 Lähteet Duffy, S. (2006) Keys to Citizenship, Paradigm Consultancy & Development Agency. Jyrkämä, J. (2008) Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä hahmottelua teoreettismetodologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 4/ Kairala, M. (2010) Osallisuus ikäihmisten näkökulmasta. PowerPointdiat, löydettävissä sähköisesti Osallisuus+ik%C3%A4ihmisten+n%C3%A4k%C3%B6kulmasta.pdf Mansell, Beadie-Brown, Ashman & Ockenden: Person-centered active support O Brien Connie Lyle & Brien John The Origins of Person Centred Planning. A Community of Practice Perspective. Origin%20of%20Person%20Centered%20Planning.pdf Siitonen, J. (1999) Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun opettajankoulutuslaitos. Akateeminen väitöskirja. Siitonen, J. (2007) Voimaantumisen viitekehys. Artikkeli löydettävissä sähköisesti Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 15
16
YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA
PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams
LisätiedotYKS-opas. Merja Laurén, Mervi Rajamäki ja Hanna Åby. Aaro Palomäki (piirrokset) Papunet (Sclera-kuvat)
YKS-opas Merja Laurén, Mervi Rajamäki ja Hanna Åby Kuvat: Taitto: Aaro Palomäki (piirrokset) Papunet (Sclera-kuvat) Hämeenlinnan kaupunki Viestintäyksikkö / Reetta Laaksonen Paino: Painoyhtymä Oy, Porvoo
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotKÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN
PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -
LisätiedotMuuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:
Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotWebropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta
Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
Lisätiedotyksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä
yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa
LisätiedotTuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.
Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:
LisätiedotKAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa
KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä
LisätiedotElämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä
Elämän kartat yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Olen oman elämäni päämies, saan tehdä itsenäisiä päätöksiä ja vastata niistä. (Samuli Palmu, Harjavalta) Elämän kartat Kartat auttavat meitä ymmärtämään,
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET
ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET Muuttovalmennuksessa muuttaja, läheiset ja työntekijät valmistautuvat muutokseen, onnistuneeseen muuttoon Arja Haapio 6.4.2017 Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotValtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista
Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen
LisätiedotSuunnittelen omaa elämääni
Suunnittelen omaa elämääni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Mitä elämänsuunnittelu tarkoittaa? 5 2. Miten valmistaudun oman elämäni suunnitteluun? 7 3. Mitä asioita minun on otettava huomioon oman elämäni
LisätiedotPERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma
Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotOsallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla
Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotIkäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 19.11.2018 KANTO-hanke 2018-2021 Omakotisäätiö hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN:n
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotVammaispoliittiset arvot Hämeenlinnassa
Vammaispoliittiset arvot Hämeenlinnassa MINÄ OLEN Vammaispoliittiset arvot Hämeenlinnassa Kansikuva: Adnan Mujkic, Tuulimylly Muut kuvat: Tomi Gibb Pekka Eiste Pasi Manninen Adnan Mujkic Minna Pimiä Janne
LisätiedotVanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita
Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotHoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund
Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
LisätiedotMUSIIKKI KUULUU KAIKILLE
MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN
YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula
LisätiedotOsallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018
Osallisuuden tiellä Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018 Yhdessä yhdenvertaisuutta! Miksi puhumme osallisuudesta Aluetreffeillä 2018? Strategiakauden keskeisimmät tavoitteet ja keinot on koottu
LisätiedotPumppu-hanke Laurean osahanke. Vuosiseminaari 5.9.2012
Pumppu-hanke Laurean osahanke Vuosiseminaari 5.9.2012 Pumppu-seminaarin ohjelma 12.30 Tilaisuuden avaus Eija Tommila, terveyden edistämisen päällikkö, Lohjan kaupunki 12.45 YKS - mahdollisuus käyttäjälähtöiseen
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotHyvän hoidon ulottuvuudet
Hyvän hoidon ulottuvuudet Kysymyksiä omaishoitajuudesta -seminaari 18.10.2017 Tieteiden talo, Helsinki Jari Pirhonen, FT Hyvä elämä Onnellisuus edellyttää mahdollisuutta ja valmiutta elää mahdollisimman
LisätiedotItsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi
Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus
LisätiedotMap-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet
Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni
LisätiedotKAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa
KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotKotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus
Helsinki 24.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Asiakasosallisuuden kehittäminen Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistetaan
LisätiedotLuontoa elämään! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke
Luontoa elämään! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke (1/2015-12/2017) HANKKEEN TOTEUTTAJAT Lapin ammattikorkeakoulu, Hyvinvointipalveluiden osaamisala (3 osa-aikaista
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotJohtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen. Maria Borg ja Rauha Pulliainen
Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen Maria Borg ja Rauha Pulliainen Asiakaspalautteesta kehitämme toimintaa saadun asiakaspalautteen mukaisesti Miten palautetta on kerätty ja miten
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotIkäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu
Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen
LisätiedotIkääntyminen ja henkiset voimavarat
Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä
LisätiedotLapsi, sinä olet tähti!
Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Päälle liimatut menetelmät vs. toimintakulttuurin kriittinen arviointi Mukaillen Fonsen & Parrila 2016 1.
LisätiedotProjektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013
Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis
LisätiedotITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni
LisätiedotKehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kuopio
Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 15.3.2018 Kuopio Ajattelutavan muutos Laitoskeskeinen tapa hoitaa kehitysvammaisten ihmisten asiat on muuttunut osallisuuden tukemiseksi Vammaisten ihmisten eristämistä
LisätiedotSote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta
Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotPalveluesimies Tuula Holja
Palveluesimies Tuula Holja 11062014 elämisen taito on vaikea oppia, he eivät ole sairaita vaan pelkästään vanhoja. He tuntevat itsensä usein melko hyödyttömiksi olennoiksi ja hyödyksi oleminen on sentään
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotHEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)
HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa
LisätiedotLUONTOA ELÄMÄÄN! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke ( )
LUONTOA ELÄMÄÄN! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke (2015-2017) Luontoon tukeutuvan kuntoutustoiminnan malli Taimi Tolvanen ja Arja Jääskeläinen Arja Jääskeläinen
LisätiedotKasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa
Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,
LisätiedotKoti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm
Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset
LisätiedotKOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen
Lisätiedot4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus
1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden
LisätiedotStrategian viimeistelyn askeleet
Strategian viimeistelyn askeleet Valtuustoseminaari 2.11.2017 Uuden strategian luonnos esiteltiin valtuustoseminaarissa 2.11. ja strategialuonnosta työstettiin seminaarissa osallistujien kesken. Valtuustoseminaarin
LisätiedotYhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy
Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Kevään verkoston päivämäärät: 16.1. klo 13-14.30 Kotikuntoutus: tehtävänkuvat ym. 13.2. klo 13-15 Kotihoidon yhteinen
LisätiedotVoimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori
Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.
LisätiedotMeidän arkemme. -tehtäväkirja
Meidän arkemme -tehtäväkirja 1 2 Hyvä omaishoitoperhe, Olette saaneet täytettäväksenne Meidän arkemme -tehtäväkirjan. Kirjanen on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajan täytettäväksi. Kirjan alkuosan
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotEskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa
Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja 8.11.2011 Vammaispalvelut ovat muutoksessa Meneillään on suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin
LisätiedotMitä tämä vihko sisältää?
Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella
LisätiedotHakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotKASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ
KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
LisätiedotIKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki
IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin
LisätiedotSISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL
SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1 AMMATTILAISENA KASVATUS-, SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA 1.1 Lähihoitaja 1.2 Lähihoitajan toimintaympäristöt 1.2.1 Lähihoitajan toimintaympäristö muuttuu 1.3 Kasvun ja osallisuuden
LisätiedotYksilöllistä elämää yhdessä
Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotVarhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen
Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotMatkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen
Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotDEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen
LisätiedotKylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla
Kiertävä pysäkki 2011-2014 paikallinen päätöksenteko käräjäkivillä kylänuotion ympärillä ilman teknologisia laitteita ja yhdessäolo ovat tärkeitä Kylätapahtumat, Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla
LisätiedotKiinteistö OY Hämeenlinnan Virvelinranta. Omistajina: Eteva 60 % Hämeenlinnan kaupunki 40 % Kokonaisuus valmistunut 5/2010
VIRVELINRANTA Kiinteistö OY Hämeenlinnan Virvelinranta Omistajina: Eteva 60 % Hämeenlinnan kaupunki 40 % Kokonaisuus valmistunut 5/2010 Tavoite: Tavoite on ollut saada vammaisten ja haastavasti käyttäytyvien
LisätiedotIKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA
IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015
LisätiedotLataa Mieleen tatuoitu minuus - Taina Semi. Lataa
Lataa Mieleen tatuoitu minuus - Taina Semi Lataa Kirjailija: Taina Semi ISBN: 9789529354474 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.55 Mb Käytännönläheinen kirja pureutuu ihmislähtöisen muistityön
Lisätiedot