Ammatilliseen koulutukseen liittyvän tutkimustoiminnan edistäminen

Transkriptio

1 Ammatilliseen koulutukseen liittyvän tutkimustoiminnan edistäminen Osaamisen ennakointi ja johtaminen KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Marja-Leena Stenström Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

2 2 Esityksen sisältö A. Taustaa - Muuttuva työelämä - Ammatillisen koulutuksen kehittäminen B. Esimerkkejä ammatillisen koulutuksen tutkimuksesta Suomessa - Oppiminen, koulutus ja työelämä tutkimusryhmä Koulutuksen tutkimuslaitoksessa, Jyväskylän yliopistossa - Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus, Tampereen yliopiston kasvatustieteen laitos, Hämeenlinna C. Esimerkkejä ammatillisen koulutuksen tutkimusseurasta ja verkostosta Suomessa ja Euroopassa - Ammattikoulutuksen tutkimusseura OTTU ry - VETNET D. Yhteistyö ja sen kehittäminen ammatillisen koulutuksen tutkijoiden ja muiden toimijoiden kanssa

3 3 Muuttuva työelämä Globaali talous Tietoon ja palveluun perustuva teollisuuden kasvu Jatkuva muutos Uusia vaatimuksia koulutuksesta valmistuneille Työvoiman lisääntyvä ammattilaistuminen Ammattilainen: työskentelee rajaamattomissa työtehtävissä muuttuvissa olosuhteissa tiimeissä, ryhmissä käsittelee abstrakteja asioita

4 Ammattilaiseksi oppimisen kontekstit (formaalin, non-formaalin ja informaalin oppimisen kontekstit) 4 Koulu ja sen ulkopuolinen ympäristö (työelämä, harrastukset) Edustavat erilaisia kulttuureja ja tarjoavat erilaisen kontekstin oppimiselle. Kouluoppiminen perustuu pääosin yksilösuorituksiin. Työpaikalla oppiminen perustuu sosiaalisesti jaettuun toimintaan. Elinympäristössä tapahtuva oppiminen (lifeplace learning) perustuu tietoihin, taitoihin, käyttäytymiseen ja asenteisiin, jotka on hankittu elämän aikana riippumatta siitä, milloin, missä, miksi ja kuinka ne on opittu (Harris & Chisholm 2010).

5 5 Ammatillisen koulutuksen kehittämisen painopisteet (Kesu) Koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen Ammatillisen osaamisen vahvistaminen Ammatillisen koulutuksen tehokkuuden lisääminen

6 Strateginen viitekehys eurooppalaiselle yhteistyölle koulutuksessa vuoteen 2020 saakka 6 Neljä prioriteettia: Elinikäinen oppiminen ja liikkuvuus Laatu ja tehokkuus Oikeudenmukaisuus Kansainvälinen yhteistyö

7 7 B. Esimerkkejä ammatillisen koulutuksen tutkimuksesta Suomessa

8 8 Oppiminen, koulutus ja työelämä tutkimusryhmä Koulutuksen tutkimuslaitoksessa, Jyväskylän yliopistossa Tutkimusryhmän johtaja professori Marja- Leena Stenström

9 Oppiminen, koulutus ja työelämä tutkimusryhmä Koulutuksen tutkimuslaitoksella ( 9 Tutkimusryhmän tehtävänä on tutkia koulutuksen ja työelämän välisiin suhteisiin liittyviä kysymyksiä: koulutusjärjestelmän ja yhteiskunnan näkökulmasta oppilaitosten toiminnan ja työelämäyhteistyön näkökulmasta opettamisen, oppimisen ja osaamisen kehittymisen näkökulmasta elinikäisen ohjauksen näkökulmasta osana elinikäistä oppimista ja työelämän muutoksia

10 10 Oppiminen, koulutus ja työelämä Tutkimusryhmän työ kohdistuu laajasti koulutusjärjestelmän eri osiin: toisen asteen ammatillinen koulutus, korkeakoulutus ja aikuiskoulutus sekä niiden nivelvaiheet (siirtymät eri vaiheilta toiselle, opintourat) koulutuksen ulkopuolella tapahtuvaan työssä oppimiseen ja osaamiseen elinikäisen ja elämänlaajuisen oppimisen konteksteissa elinikäisen ohjauksen tutkimuksen painopisteisiin: ohjausjärjestelmät ja ohjausjärjestelyt poikkihallinnollisena, elinikäiseen oppimiseen liittyvänä systeemisenä kokonaisuutena

11 11 Opintourat, koulutuksen nivelvaiheet Ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen (yliopistoja ammattikorkeakoulutuksen) opiskelijoiden opintourat: koulutuksen keskeyttäjät, vaihtajat ja pitkittäjät sekä opinnoissaan menestyneet ja valmistuneet Rahoittaja: OPM Vastuullinen johtaja: Marja-Leena Stenström Tutkijat: Marja-Leena Stenström, Maarit Virolainen ja Päivi Vuorinen Toisen asteen ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen varhainen keskeyttäminen, Alli Paasikivisäätiön rahoitus , tutkija Ilpo Kuronen, vastuullinen johtaja Marja-Leena Stenström, Korkeakoulutettujen sijoittuminen työelämään, tutkija Päivi Vuorinen

12 12 ENTREE Elinikäisen opinpolkusiirtymien yhteisöllinen vahvistaminen jaettuna pedagogisena johtajuutena Vastuullinen johtaja: Aini-Kristiina Jäppinen Tutkijat: Aini-Kristiina Jäppinen, Matti Taajamo, Kaisa Kiuttu, Irmeli Maunonen-Eskelinen Rahoittaja: Suomen Akatemia Tavoite: jaetun pedagogisen johtajuuden (distributed pedagogical leadership) teorian ja TenKeys -mallin kehittäminen sekä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita tukevien siirtymäkäytänteiden, strategioiden ja rakenteiden kehittäminen Osaprojektit: 1) KT Matti Taajamo: Maahanmuuttajien opinpolkujen siirtymät ammatillisessa peruskoulutuksessa 2) FM Kaisa Kiuttu: Jaettu opetussuunnitelmaprosessi? Siirtymien tukeminen ammatillisen peruskoulutuksen yhteisöllisessä tilassa 3) KL Irmeli Maunonen-Eskelinen: Opettajan pedagoginen johtajuus

13 Oppimisen ja osaamisen kehittyminen eri konteksteissa 13 Osaamisen arviointi, tunnistaminen ja kehittäminen Rahoittaja: EU, Lifelong Learning Programme; ; tutkija: Marja-Leena Stenström Yritysten osaamisen kehittämisen itsearviointi ja vaikuttavuus (IAV); ESR-rahoitus ESR (Keski-Suomen liitto + yhteistyökumppanit JAO, JAMK, JYKES, Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen Yrittäjät); ; Vastuullinen johtaja: M-L Stenström, tutkijat: Kari Itkonen, Pentti Nikkanen, Marja-Leena Stenström Yrittäjyyskompetenssien ja yritystoiminnan kehittäminen; KASVA-koulu; tohtoriopiskelija Kati Laine Työkokemuksesta oppiminen ja ammattikorkeakoulujen työelämäyhteydet, tutkija Maarit Virolainen

14 14 Elinikäisen ohjauksen näkökulma osana elinikäistä oppimista ja työelämän muutosta Euroopan ohjauspolitiikan verkosto (ELGPN); EUrahoitus; (Raimo Vuorinen, Lea Pöyliö) Valtakunnallinen Ohjausalan osaamiskeskus (Minna Koivunen, Sakari Saukkonen, Raimo Vuorinen) Ohjaus ja julkinen päätöksenteko (Seija Nykänen, Sakari Saukkonen ja Raimo Vuorinen, James P. Sampson) ESR/ Toimintalinja 3/ Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta-, ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla (Jari Rantamäki, Seija Nykänen, Raimo Vuorinen) Korkea-asteen ohjausjärjestelyjen kehittäminen (Sakari Saukkonen, Jaana Kettunen, Anne Virtanen, Hanna-Maija Liitos)

15 15 Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus, Tampereen yliopiston kasvatustieteen laitos, Hämeenlinna Johtaja KT Hilkka Roisko Opetuksesta vastaava professori Pekka Ruohotie

16 Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus 16 AkTkk:n tehtävänä on: tarjota alan tutkimukseen pohjautuvaa ylintä opetusta ammattikasvatuksen tutkimus -ammattitaidon oppiminen ja professionaalinen kasvu (+ huippuosaaminen) -ammattikasvatuksen oppimisympäristöt - metodologinen perustutkimus

17 17 Yksikön (AkTkk) toiminnan profiili Elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen tutkimuksen ja siihen pohjautuvan koulutuksen avulla. Tutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen järjestäminen ammattikasvatuksen kentällä toimiville ammattilaisille. Toiminnan suuri valtakunnallinen vaikuttavuus. AkTkk:ssa järjestetään pääasiassa tutkintotavoitteista lisä- ja jatkokoulutusta ammattikasvatuksen kentällä toimiville asiantuntijoille.

18 18 C. Esimerkkejä ammatillisen koulutuksen tutkimusseurasta ja verkostosta Suomessa ja Euroopassa

19 Ammattikoulutuksen tutkimusseura OTTU ry 19 Ammattikoulutuksen tutkimusseura OTTU ry. perustettiin vuonna 1994 Jyväskylässä. Vuonna 1992 Jyväskylän yliopiston alaisuudessa aloitti toimintansa yhdysvaltalainen Omicron Thau Thetajärjestön alaosasto Upsilon (OTTU). Nykyisin ammattikoulutuksen tutkimusseura on itsenäinen suomalainen yhdistys.

20 20 Ammattikoulutuksen tutkimusseura OTTU ry (jatkoa) Järjestön toiminta-ajatuksena on ammattikasvatuksen asiantuntijoiden yhteistyö ja ammattikoulutusta koskevan tutkimuksen ja kehitystyön edistäminen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja - syntyi vuonna julkaisija: Opetus- kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA säätiö - tavoite: toimia tiedon välittäjänä ja keskustelukanavana eri toimijoiden välillä

21 21 VETNET (Vocational Education and Training Network) VETNET on EERA:n (European Educational Research Association) yksi verkosto Verkoston tavoitteet ovat: 1. edistää tutkijoiden välistä keskustelua ja tutkimustulosten levittämistä 2. edistää tutkimuksen ja käytännön välisiä suhteita 3. edistää ammatillisen koulutuksen korkeaa laatua 4. rohkaista ammatillisen koulutuksen tutkijoita yhteistyöhön Euroopan kasvatustieteellisen tutkimuksen muilla alueilla

22 22 VETNETin tutkimusalueet VETNET peittää laajan alueen ammatillisen koulutuksen tutkimusteemoista: 1. ammatillisen koulutuksen kulttuurinen ja järjestelmien vertailu 2. kvalifikaatioviitekehykset, osaaminen ja sen arviointi 3. opettajuuden ammatillinen kehittyminen 4. ura, siirtymät ja ohjaus 5. työssä ja työpaikalla oppiminen 6. sosiaaliset kysymykset ja vaikutukset 7. pedagoginen kehittäminen eri tavoin mm. digitaalisen median avulla

23 23 D. Yhteistyö ja sen kehittäminen ammatillisen koulutuksen tutkijoiden ja muiden toimijoiden kanssa

24 Miten edistää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen tutkijoiden välillä? yhteistyö tutkimusprojektien välillä yhteistyöverkostot, yhteiset projektit kansallisella ja kansainvälisellä tasolla yhteinen foorumi ja Internet-sivu ammatillisen koulutuksen tutkijoille kansallisella ja Euroopan tasolla (VETNET, CEDEFOP) tutkimustulosten levittäminen ja informaation vaihtaminen (artikkelit, raportit, Internet-sivut, konferenssit, symposiumit jne.) asiantuntijuuden jakaminen erilaisista koulutusjärjestelmistä, tutkimuksen teemoista, lähestymistavoista ja metodologisista kysymyksistä tutkija- ja asiantuntijavaihdot

25 Tutkimusyhteistyön hyödyt tukee teoreettista keskustelua ja käsitteellisten mallien kehittämistä tarjoaa mahdollisuuden perehtyä erilaisiin metodologisiin lähestymistapoihin mahdollisuus syventää temaattista osaamista keskinäisen vuorovaikutuksen kautta syntyy uusia verkostoja, projekteja, yhteistyötä vaikka yhteistyöprojektien tulokset eivät välttämättä ole näkyviä, niiden vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia

26 Miten edistää tutkijoiden yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa? Tarvitaan sekä tutkimuksen että käytännön molemminpuolista yhteistyötä Ammatillisen koulutuksen tutkimus tarvitsee päätöksentekijöiden luottamusta ja vastakaikua, jotta tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä käytännössä Toimivien suhteiden rakentamiseksi tutkimuksen ja käytännön välille tutkijoiden tulisi informoida käytäntöä tutkimukseen liittyvistä kysymyksistä ja painotuksista Tarvitaan kansallinen viitekehys ammatillisen koulutuksen tutkimuksen edistämiseksi

27 Käyttäjäkeskeinen malli (e.g. Andrews 2004, Figgs et. al 2000)

28 28 Tutkimusyhteistyö

29 29 Tutkimuksen vaikuttavuus Instrumentaalinen (päätöksenteossa, käytännössä ja käyttäytymisessä) Käsitteellinen (muutoksen tiedon ymmärtämisen ja asenteiden muutoksessa) Symbolinen (vaikuttaa ihmisiin suostuttelulla) Tutkimusta voidaan käyttää suoraan päätöksentekoon (poliittinen tai käytännön päätöksenteko) tai epäsuorasti (arvojen kehittämisessä, uudenlaisen ymmärryksen luomisessa, keskustelun laadun vaikuttamiseen)

30 30 Eri ryhmien erilaiset odotukset tutkimuksen vaikuttavuudesta Eri ryhmillä on erilaiset odotukset tutkimuksen vaikuttavuudesta ja erilainen rooli tutkimusten käytön edistämisessä : päätöksentekijät, ammatillisen koulutuksen opettajat, kouluttajat.

31 31 Eri toimijoiden perspektiivi

32 Ammatillisen koulutuksen tutkimuksen haasteita monitieteisyys monialaisuus monitasoisuus käytännön läheisyys resurssien vähäisyys (ammatillisen koulutuksen tutkijoiden osuus suhteellisen vähäinen) globaalistunut talous erilaiset kansalliset koulujärjestelmät (koulu-, työelämälähtöiset ja sekajärjestelmä)

33 33 Tutkimusyhteistyön kehittäminen Tutkimusyhteistyön kehittäminen - Tutkimusyhteistyö ammatillisen koulutuksen tutkijoiden välillä - Tutkimusverkoston luominen eri toimijoiden välille - Yhteistyötä toisen asteen ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen toimijoiden välillä on parannettava Tiedon siirto - Tiiviimpi yhteistyö teorian ja käytännön välillä tutkijoiden, käytännön toimijoiden, päätöksen-tekijöiden, työelämän ja muiden tärkeiden toimijoiden kanssa (mm. alueellisessa kehittämisessä)

34 34 Kiitoksia! Marja-Leena Stenström Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto