TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA Tarkastuslautakunta LIITE 2

Transkriptio

1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2011 Tarkastuslautakunta LIITE 2

2 2(15) SISÄLTÖ 1. Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi Tavoitteet Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Henkilöstön määrä, työsuhteet ja hyvinvointi Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Muut havainnot arviointivuoden ajalta Yhteenveto...14

3 1. Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely 3(15) Tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan arvioitava, ovatko valtuuston kuntayhtymän talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kuntalain 71 säädettyjen tehtävien lisäksi kuntayhtymän tarkastussääntöön on kirjattu tarkastuslautakunnalle seuraavat tehtävät: Lautakunnan on seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Kuntalain 75 :n mukaan tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä yhtymähallituksen lausunto. Valtuusto päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta. Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille. Kuntayhtymän tarkastussäännön mukaan sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään, lautakunnan on seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

4 Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2011 on ollut seuraava: 4(15) Jäsen Varajäsen Jaakko Huttunen, puheenjohtaja Aarne Jänkälä, varapuheenjohtaja Sakari Karkkola Raimo Miettunen, alkaen Elsa Riekkola Meeri Toivanen Mauri Taskila Leena Aspegrèn Niina Puuronen Miikka Keränen alkaen Ismo Petäjäjärvi Juhani Jussila Tarkastuslautakunnan sihteerinä ja valmistelijana on toiminut vastuullinen tilintarkastaja JHTT Paula Hellèn-Toivanen KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:stä. Samasta yhtiöstä tilintarkastuksen asiantuntijat KTM Merja Jaakkola ja KTM Saara Palojärvi ovat osallistuneet tilintarkastuksen suorittamiseen sekä tietojärjestelmätarkastuksen suoritti helmikuussa 2012 asiantuntija DI, KTM Mirja Suorsa. Tarkastuslautakunta kokoontui vuonna 2011 kuusi kertaa. Lautakunta on työskennellyt arviointisuunnitelmansa mukaan. Tarkastuslautakunta on perehtynyt yhtymävaltuuston ja - hallituksen päätöksiin, talousarvioon ja -suunnitelmaan, tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen, henkilöstöraporttiin, tilintarkastusraportteihin sekä kuullut kuntayhtymän viranhaltijoita. Lisäksi tarkastuslautakunnalle on esitelty eri tulosalueiden toimintaa sekä koko kuntayhtymää koskevan hallinnon ja johtamisen ulkoisen arvioinnin raportti ja sen toimenpidesuositukset sekä kehittämissuunnitelma. Lautakunta päätti kiinnittää huomiota omistajaohjauksen toimivuuteen osallistumalla Rovaniemen kaupungin tarkastuslautakunnan kutsusta yhteisen seminaariin jonka teemana oli omistajaohjaus. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy suoritti 20 tilintarkastuspäivää vuoden 2011 työohjelman mukaisesti. 2. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi 2.1 Tavoitteet Kuntayhtymän hallituksen on kuntalain 69 :n perusteella esitettävä toimintakertomuksessa selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomus laaditaan osaltaan toimintakertomuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Toimintakertomus ja arviointikertomus muodostavat kuntalaissa tarkoitetun kokonaisuuden. Arviointikertomuksen pääsisältö koostuu kuntalaissa säänneltyjen valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnista (sitovat tavoitteet). Sitovien tavoitteiden lisäksi tarkastuslautakunta on arvioinut niitä tavoitteita, joihin se on tilikauden 2011 aikana tutustunut.

5 5(15) Vuoden 2011 talousarvion sitovuustasot: Valtuuston sitovuustasot Käyttötalousosan kokonaismenojen ja -tulojen erotus eli toimintakate, jolla yhteiset kustannukset ja yksikkökohtaiset kalusto- ja laiteinvestointien suunnitelmapoistot katetaan Toiminnalliset tavoitteet sekä mittarit, jotka talousarvioon on merkitty sitoviksi Tuloslaskelmassa rahoitustulojen ja -menojen netto Rahoitusosassa antolainojen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset Rakentamisinvestoinnit hankkeittain Korjaussuunnitelman mukaiset investoinnit kokonaiskustannustasolla Kalusto- ja laitehankinnat tulosyksikkötasolla (=tulosaluetasot) Lapin Urheiluopisto liikelaitoksen tilikauden ylijäämä ennen varauksia. 2.2 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Talousarvioon on merkitty valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet, joista osa on mittaritavoitteita (lukuja) ja osa on sanallisia tavoitteita. Toimintakertomuksessa olevien tavoitteiden tulisi vastata yhtymävaltuuston talousarviossa asettamia tavoitteita. Tarkastuslautakunta toteaa, että aivan kaikkia taloudellisia ja toiminnallisia sitovia tavoitteita ei saavutettu, mutta toiminnassa pääosin saavutettiin hyviä tuloksia ja merkittävää oli, että tavoitteiden toteutumat oli myös perusteltu. Toteutumattomien tavoitteiden osalta perustelut ovat jääneet osittain esittämättä. Rovaniemen ammattikorkeakoulu Asetetut mittaritavoitteet ammattikorkeakoulun osalta toteutuivat lähes tavoitteiden mukaisina. Ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot toteutuivat hyvin kehittämistoimien ansiosta. Innovaatiohankkeet toteutuivat talousarvion mukaisesti. Tilastotietoja Lappiin sijoittuneista tutkinnon suorittaneista tilastotietoja ei ollut saatavissa, mutta arvion mukaan sijoittuneiden määrä Lappiin olisi laskeva. Hyvänä suuntana on ollut esimiestyön ja työn kehittävyyteen panostukset mm. kehityskeskustelujen kautta. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrässä on ollut merkittävää kasvua, tavoite ylitettiin 25 %:lla, mutta vaihto-opiskelijoiden osalta toteuma jäi hieman alle tavoitteen painopisteen siirtyessä ryhmävaihtoihin. Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnan toteuma oli 16,7 % (tavoite 20 %) tulorahoituksesta, joka on kuitenkin km. ammattikorkeakoulujen kärkitasoa. Kokonaisuutena ammattikorkeakoulun kehitystyö on edennyt suunnitelmien mukaan panostaen mm. KOTA- prosessin pohjalta tehtyyn osaamisperusteiseen opetussuunnitelmatyöhön työelämälähtöisen oppimisen turvaamiseksi. Lisäksi Lapin korkeakouluyhteistyö oli tiivistynyt edelleen toimintavuoden aikana sekä käynnistyi selvitystyö Rovaniemen ja Kemi- Tornion ammattikorkeakoulujen yhdistämiseksi yhdeksi ammattikorkeakouluksi.

6 6(15) Lapin Ammattiopisto Toimintavuoden alusta alkaen matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus siirtyi Lapin matkailuopistoon. Lapin ammattiopistolle asetetut toiminnalliset mittaritavoitteet ammatillisen koulutuksen osalta toteutuivat keskimäärin hyvin. Opiskelijamäärä ylitti tavoitteen, johon osaltaan vaikuttaa myös koulutuksen hyvä vetovoimaisuus ja sen kasvu edellisestä vuodesta. Koulutuksesta eronneiden osuus toteutui 0,1 prosenttiyksikön tarkkuudella ja hieman pieneni edellisestä vuodesta, joka on hyvä suunta. Läpäisyprosentti 53,1 % (tutkintojen suorittaminen 3:ssa vuodessa) jäi 2,3 prosenttiyksikköä alle tavoitteen ja läpäisyaste laski vielä edellisestä vuodesta tehostamistoimenpiteistä huolimatta. Tehostamistoimenpiteisiin tulisi jatkossa edelleen kiinnittää erityistä huomiota. Opiskelijoiden sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin sekä asiakastyytyväisyys olivat hyvää tasoa. Lapin ammattiopisto saavutti työelämän kehittämisen ja -palvelun alueen mittarit kaikilta osin. Henkilöstötyön mittarit toteutuivat erittäin hyvin ja voidaan todeta, että henkilöstön kehittämiseen on panostettu edelleen hyvin. Näin ollen on varmistettu laadun kehittyminen hyvään suuntaan. Edellä käsiteltyjen mittaritavoitteiden lisäksi talousarviossa on Lapin ammattiopistolle muita sanallisia sitovia tavoitteita, jotka toteutuivat seuraavasti: Strategian jalkauttaminen eteni suunnitelman mukaan. Osaamisen vahvistamiseksi ja uudistamiseksi kehitettiin uusia koulutusvaihtoehtoja ja tuotteita, joita kehitettiin mm. yhteistyössä Lapin ELY keskuksen ja Opetushallituksen kanssa. Askel-koulutuksien tarjontaa laajennettiin ja monipuolistettiin. Yrittäjyyskoulun toiminta laajeni kaikille toimialoille tavoitteen mukaisesti. Pedagogisen johtamisen ja johtajuuden kehittämiseksi suunniteltu pedagoginen ohjelma jäi toteutumatta. Tätä tehdään AMKE:n pedagogisen johtamisen verkostotyönä, joka valmistunee 2012 ja jota tullaan soveltamaan sen jälkeen kaikilla Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjillä. Henkilöstön kehittämishankkeen toteuttamiseksi Lapin ammattiopiston ja Lapin matkailuopiston henkilöstötyöryhmä sai valmiiksi työhyvinvointisuunnitelman, jossa määriteltiin työhyvinvoinnin portaat malli. Ammattiopiston johto oli toimintavuonna panostanut myös esimiestyön kehittämiseen. Ammattiopiston organisaatio sopeutettiin vastaamaan matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksen siirryttyä Lapin matkailuopistoon. Kansainvälistymisen toimintasuunnitelma päivitettiin ja jalkautettiin toimintavuoden aikana.

7 7(15) Lapin matkailuopisto Lapin matkailuopisto aloitti toimintansa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tulosalueena osana MTI- instituuttia. Matkailuopisto toimii kolmessa toimipisteessä: Rovaniemellä Toripuistikossa, Kittilässä Levi-instituutissa ja Sodankylä-Instituutissa. Toiminnalliset mittaritavoitteet ammatillisen koulutuksen osalta eivät kaikilta osin toteutuneet. Tavoitteet toteutuivat hyvin mm: opiskelijamäärissä, työelämän kehittämisen- ja palvelutoiminnan puolella asiakastyytyväisyydessä, hankkeiden osalta ja henkilöstön kehittämiseen panostuksena. Muilta osin mittaritavoitteet jäivät jonkin verran tavoitteiden alle, joka osittain johtuu siitä, että matkailuopiston irrottaminen ammattiopistosta lyhyellä valmistelulla vaikeutti jonkin verran tavoitteiden asettamista uuteen perustettuun tulosalueeseen ja koska selkeätä aikaisempaa vertailutietoa ei ollut käytettävissä. Edellä olevien mittaritavoitteiden lisäksi talousarviossa on Lapin matkailuopistolle muita sanallisia sitovia tavoitteita, jotka toteutuivat seuraavasti: Matkailuopisto sitoutui kuntayhtymän 2020 strategiaan ja lisäksi toiminta mukautuu MTI:n strategian kautta. Matkailuopisto lisäsi koulutusvaihtoehtoja sekä koulutus- ja kehittämispalvelujen saatavuutta erityisesti omistajakuntien alueella. Yrittäjyyskoulutuksen osalta Tapahtumaosaamisen koulutusta tarjotaan yrityksille tuotteena, jolloin yritykset saavat lisäosaamista mm. tapahtumien järjestämiseen. Sitovana tavoitteena oli pedagogisen ohjelman rakentaminen. Johtamisen ja johtajuuden kehittämiseksi suunniteltu pedagoginen ohjelma jäi toteutumatta. Tätä työtä tehdään yhdessä koulutuksen järjestäjien ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen AM- KE:n pedagogisen johtamisen verkostotyönä, joka valmistunee Työhön osallistutaan myös yhteistyössä Lapin ammattiopiston kanssa Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työelämäyhteyksien parantamiseen liittyvät tavoitteet toteutuivat kohtuullisesti. Kansainvälistämissuunnitelman jalkauttaminen on toteutunut kohtuullisen hyvin ja kvstrategiaa on päivitetty syksyn 2011 aikana. Lapin Oppisopimuskeskus Muutamat toiminnan mittaritavoitteet jäivät jonkin verran alle tavoitteiden. Painotettu opiskelijamäärätavoite (620) käytännössä saavutettiin opiskelijamäärän ollessa 617. Suoritetut tutkinnot ylitti tavoitteen ja lisäkoulutuspaikkojen käyttöaste toteutui tavoitteen mukaisesti. Tarkastuslautakunta toteaa, että muut toiminnalliset tavoitteet toteutuvat suunnitelmien mukaan: Oppisopimuskoulutusprosessin seuranta on tehostunut sähköiseen asiointiin siirtymisen myötä. Käynnistettiin uusia koulutuksia yhteistyössä koulutuskuntayhtymä Lappian oppisopimuspalvelujen ja Kemijärven oppisopimustoimiston kanssa sekä lisäkoulutuksina järjestettiin hoitoalan koulutuksia.

8 8(15) Kehittämislinjaukset tehtiin OKM:n laadunhallintasuosituksen pohjalta keväällä 2011 ja verkostotyötä vahvistettiin Lapin Opin ovi hankkeessa sekä työllistäviä oppisopimuksia tuettiin lisärahoituskampanjan puitteissa. Lapin Kesäyliopisto Talousarvion toiminnalliset sitovat tavoitteet: opetustuntimäärä oli 2413 h eli tavoitteesta 2800 h jäätiin 14 % valtionosuuteen oikeuttavaa opetusta toteutui 2037 h, joka oli tavoitteesta (2500 h) 82 %. Merkittävää oli, että koulutuksiin osallistujien määrä kuitenkin kasvoi edellisestä vuodesta 1250 osallistujalla ollen toimintavuonna Hallinto- ja yhteiset palvelut Hallinnon ja yhteiset kustannukset olivat arviovuonna 3,6 prosenttia talousarvion ollessa 3,9 %, joten menot alittuivat 0,3 prosenttiyksikköä. Muut sanalliset toiminnalliset sitovat tavoitteet toteutuivat: Strategian 2020 toimeenpano eteni suunnitelmien mukaan kaikille tasoille. Koko kuntayhtymää koskeva johtamisjärjestelmän itsearvioinnin käynnistäminen toteutui toimintavuonna siten, että arvioitsijoiden raportti julkistettiin ja kehittämissuunnitelma hyväksyttiin joulukuussa Kuntayhtymän tilojen käytön tarkastelu ja kokonaisselvityksen käynnistäminen toteutuu Kiinteistöpalvelun aloittaman kiinteistöstrategian laatimistyön kautta. MTI:n ja Lapin matkailupiston organisoituminen toteutuivat suunnitelmien mukaan ja yhteistyötä vahvistettiin Lapin korkeakoulukonsernin kanssa mm. siten, että kuntayhtymän tietohallinto siirtyi lukien osaksi korkeakoulukonsernin palvelukeskusta. Kuntayhtymän työsuojelun ja riskienhallinnan resurssin vahvistamisen yhteistyömahdollisuutta selvitettiin Lapin korkeakoulukonsernin kanssa, mutta päädyttiin siihen, että jokainen organisaatio hoitaa tarvittavan resurssin itse. Kuntayhtymässä työsuojelupäällikön/turvallisuusasiantuntijan tehtävä täytettiin alkuvuonna Sisäisen valvonnan toimintojen kehittämiseksi toimintavuonna selvitettiin yhteistyövaihtoehtoja eri toimijoiden kanssa ja toimintavuoden lopussa päädyttiin siihen, että sisäisen tarkastajan tehtävä hoidetaan yhteistyössä koulutuskuntayhtymä Lappian kanssa. Yhteistyösopimus on tehty alkuvuonna Sisäisen valvonnan ja sen sisältämän sisäisen tarkastuksen tarve koulutuskuntayhtymässä kasvaa jatkuvasti muun muassa organisaatiomuutosten, vireillä olevan ammattikorkeakoulu-uudistuksen ja tulevien rahoitusmuutosten vuoksi. Tietohallinto Sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat muutoin, paitsi konsernin käyttäjähallinnan yhdistäminen siirtyi kesälle Tämä johtui siitä, että tilapäistä henkilöstöresurssia ei ollut käytettävissä.

9 Kiinteistöpalvelu 9(15) Asetetut mittaritavoitteet toteutuivat hyvin. Kuitenkin asuntojen vuokrausasteprosentti jäi 1,6 prosenttiyksikköä alle tavoitteen, joten alitus ei ole merkittävä. Muut sitovat toiminnalliset tavoitteet: kiinteistöstrategian laatimistyö on aloitettu vuoden 2011 aikana, tyhjiksi jääneiden kiinteistöjen myyntiä jatkettiin toimintavuoden aikana ja energiansäästöihin tähtäävän kehityshankkeen (ESCO hankkeen) energiakulutusseuranta ja - raportointitöiden toteuttaminen. Toteutus on aloitettu vuoden 2011 alussa. Lapin Urheiluopisto (liikelaitos) Ammatillisen peruskoulutuksen mittaritavoitteet toteutuivat lähes kaikilta osin. Urheiluopiston vetovoimaisuuden toteuma (tavoite 4/toteuma 2,28) oli alle tavoitteen, mutta sitä voidaan edelleenkin pitää hyvänä. Sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin kuitenkin jäi tavoitteesta, ollen 64,7 %, joka on kuitenkin kuntayhtymän keskitasoa. Läpäisyprosentti oli vastaavasti kasvanut edellisestä vuodesta 15 prosenttiyksikköä. Muut sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat hyvin: Tukipalvelujen laatuun ja henkilöstön ammattitaidon, työolosuhteiden ja työhyvinvoinnin edistämiseen on panostettu suunnitelmallisesti toimintavuoden aikana. Santasport tuotteiden markkinointiviestinnän edelleen kehittäminen ja asiakassuhteiden luominen eteni tavoitteiden suunnassa ja lisäksi on luotu uusia sähköisiä markkinointikanavia. Kaikilla Lapin Urheiluopiston sektoreilla luotiin ja kehitettiin edelleen vahvaa paikallista ja valtakunnallista yhteistyötä tunnettavuuden parantamiseksi. Uuden majoitusrakennuksen mukanaan tuomien laajempien asiakassuhteiden ja kumppanuuksien hankinnassa edettiin hyvin tavoitteiden mukaisesti lisäten mm. lyhytkurssien sekä lisä- ja täydennyskoulutuksen markkinointia. Majoitusrakennuksen mittava investointihanke, jonka kustannusarvio oli 5,4 M. Hankkeeseen on saatu 1,5 M valtionavustusta ja loppuosa katetaan lainalla. Urheiluopiston lainakanta on yhteensä 7,6 M. Tulevien vuosien haasteena on kasvattaa liikevaihtoa tasaisesti ja tulostavoitetta, jotta toiminnalla katetaan kaikki toimintamenot, rahoitus- ja pääomakulut. 2.3 Henkilöstön määrä, työsuhteet ja hyvinvointi Henkilöstöraportti on osa kuntayhtymän itsearviointia. Päätoimisen henkilöstön määrä vuoden lopussa oli Henkilöstön määrä laski edellisestä vuodesta 12 henkilöllä. Määräaikaisen henkilöstön määrä laski edellisestä vuodesta ollen 34,5 % (v. 2010, 36,5 %). Määräaikaisten työsuhteiden osuuteen on kiinnitetty huomiota toimintavuoden aikana. Henkilöstömäärältään suurin yksikkö oli Lapin ammattiopisto, jossa on lähes puolet koko kuntayhtymän henkilöstömäärästä eli 46 %. Sairauspoissaolojen määrä nousi hieman edellisvuodesta. Sairauslomapäiviä v oli yhteensä 9040 kalenteripäivää eli noin 8,8 pv työntekijää kohden, työpäivinä sairausloma-

10 10(15) päiviä oli yhteensä 6830 eli noin 6,7 pv työntekijää kohden. Sairauspoissaolojen vähentämiseen tulee edelleenkin kiinnittää huomiota ja selvittää niiden syitä sekä pyrkiä parantamaan ja korjaaman syitä, jotka poissaoloja aiheuttavat. Työturvallisuuskeskuksen julkaiseman Kunta-alan työolobarometri 2011 mukaan sairauspoissaolot kunta-alalla olivat kaikkia kunta-alan työntekijöitä kohti 10,6 (ed. vuosi 8,4) työpäivää/vuosi (keskiarvo). Sivistystoimen alalla vastaava luku oli 9,0 (ed. vuosi 5,8) työpäivää/vuosi (keskiarvo). Rovaniemen koulutuskuntayhtymän sairauspoissaolot ovat alle kunta-alan keskimääräisen arvon.

11 11(15) 2.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalous Alla olevassa taulukossa on talousarvion toteutuminen vuonna 2011 tulosalueittain: Toimintakate = käyttötalouden tulojen ja menojen erotus Tulosalue/yksikkö TA + muutokset toimintakate Toteutuminen toimintakate Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin oppisopimuskeskus Lapin kesäyliopisto Kiinteistöpalvelu Hallinto ja yhteiset palvelut Yhteensä Liikelaitos Yli-/alijäämä ennen varauksia Lapin Urheiluopisto Tulosalueiden toimintakate (1000 euroa) TA+muutos 2011 TOT 2011

12 12(15) Talousarviovuonna käyttötalouden muutetun sitovan toimintakatetavoitteen saavuttivat kaikki muut tulosalueet lukuun ottamatta Lapin ammattiopistoa ja Lapin matkailuopistoa. Lapin ammattiopiston sitova toimintakate alitti tavoitteen ,62 toteuman ollessa 77 % tavoitteesta ja Lapin matkailuopiston toimintakatteen alitus oli 9 424,47 toteuman ollessa 98 % tavoitteesta. Alitukset johtuivat mm. tilivuoden päättymisen jälkeen tulleen KiLan kuntajaoston ohjeistuksen mukaan tehdyistä lomapalkkavarauksista, ennakoitua suuremmista aikuislukiomaksuista sekä osittain hankkeiden omarahoitusosuuksista. Kuitenkin koko kuntayhtymän toimintakatetavoite 5,4 M saavutettiin toteuman ollessa 5,6 M. Lapin Urheiluopisto - liikelaitoksen n tilikauden tulos ja tilikauden ylijäämä oli ,52. Vuoden 2011 tulosalueiden tilikauden tulokset yhteensä ,12 säännön mukaan esitetään katettavaksi toimintarahastosta. Kuntayhtymän kokonaistalous on pysynyt kohtuullisen vakaana ja maksuvalmius hyvänä. Kuitenkin tuloskehityksen ollessa laskeva tulee talouden tehokkuuteen ja tasapainoon jatkossa kiinnittää huomiota kaikilla tulosalueilla. Tulevien vuosien opiskelijamäärä- ja yksikköhintaleikkauksiin tulee myös suunnitelmallisesti varautua. Investoinnit Kuntayhtymän nettoinvestoinnit olivat noin 8,3 M. Investoinnit kohdistuivat pääosin oppimisympäristöjen parantamiseen. Kolmen viimeisen vuoden investoinnit ovat olleet lähes samansuuruisia. Käyttötalouden tuottojen ja kulujen toteutuminen Talousarvio toteutui hyvin valtuuston päättämän sitovuustasojen mukaan tarkasteltuna. Seuraavassa taulukossa esitetään käyttötalouden toteutumisvertailu (ei sisällä liikelaitosta) tuottojen ja kulujen (ulk/sis.) toteutuminen vuonna 2011: (euroa) Alkuperäinen talousarvio Talousarvio ja muutokset Toteutuminen Poikkeama (muutettu talousarvio ja toteutuminen) Toimintatuotot Toimintakulut Poikkeama on pienentynyt edellisestä vuodesta, joten talousarvion laadintaan on saatu parempaa tarkkuutta. 3. Muut havainnot arviointivuoden ajalta Hanketoiminta Hanketoiminta ollut kuntayhtymässä edelleen laajaa ja sen toteuma oli noin 8 M ja joka oli noin 0,850 M suurempi kuin edellisenä vuonna. Arviovuoden aikana hankerahoitusta sai 148 kuntayhtymän eri hanketta. Hankkeiden lukumäärä on suuri ja ne jakautuivat vuonna 2011 seuraavasti:

13 13(15) Hankkeiden lukumäärä Toteutuminen 2011( ) (kpl) Tuotantoalat Palvelualat Sodankylä-Instituutti Lapin matkailuopisto Lapin ammattiopisto yhteensä Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin Urheiluopisto Hallintopalvelut / tilapalvelut Lapin kesäyliopisto Lapin Oppisopimuskeskus KAIKKI YHTEENSÄ Kuntayhtymässä on toteutettu mm. koulutuksen ennakointitarpeeseen suuntautuva OSUVA -hanke, joka on merkittävä verkostohanke, jossa yhdessä aluehallinnon, työ- ja elinkeinoelämän sekä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tunnistetaan työelämälähtöisesti työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeissa tapahtuvia muutoksia. Ennakointityön tarve kasvaa edelleen tulevaisuuden koulutustarpeiden kartoittamiseksi. Tärkeää on edelleen seurata hanketoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta palvelemaan aikaisempaa paremmin alueellisia kehittämistarpeita. Ulkoinen arviointi Tarkastuslautakunta pitää merkittävänä asiana sitä, että koko kuntayhtymää koskeva johtamisjärjestelmän itsearvioinnin käynnistyminen toteutettiin ulkoisena arviointina suunnitelmallisesti ja ohjatusti sekä sitä, että toimeenpantava kehittämissuunnitelma hyväksyttiin joulukuussa 2011 tavoitteena kehittämissuunnitelman toteutuminen aikana. Omistajaohjaus Rovaniemen kaupungin tarkastuslautakunnan kutsusta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tarkastuslautakunta osallistui yhteisen seminaariin jonka teemana oli omistajaohjaus. Rovaniemen kaupungin tarkastuslautakunnan pyytämänä omistajaohjauslausuntona koulutuskuntayhtymän tarkastuslautakunta esittää: Kehittämissuosituksena tarkastuslautakunta toteaa, että oikein toteutetulla omistajaohjauksella kunnat voivat vaikuttaa omistamansa koulutuskuntayhtymän koulutuksen sisältöihin niin, että koulutuksen vaikuttavuus paranee. Työelämän tarpeiden kartoittamista yhteistyössä alueen muiden toimijoiden, kuten Lapin Liiton ja kuntien elinkeinotoimen ja yrittäjien kanssa on tarpeen vahvistaa ja että koulutuskuntayhtymän kustannusten muutoksella tulee olla yhteys koulutuksen vaikuttavuuteen. Lisäksi tarkastuslautakunta kannattaa seminaaris-

14 14(15) sa esiin noussutta ajatusta, että luodaan toimintatapa omistajaohjauksen ja tiedon välityksen toteuttamista varten (johon mahdollisesti osallistuisivat kunnanjohtajat, koulutuskuntayhtymän johto ja luottamushenkilöt). 4. Yhteenveto Kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet vuodelta 2011 pääosin saavutettiin hyvin. Kuitenkin ammatillisen koulutuksen eroamisprosentin laskutavoitetta (negatiivinen eroaminen) ei saavutettu ja se kasvoi 0,2 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Toimintaa tulee edelleen kehittää siten, että eronneiden opiskelijoiden määrä ei lisäänny. Samoin sijoittuminen työelämään -tavoite-prosentti jäi jonkin verran alle tavoitteen. Työelämän kehittäminen ja palvelutoimintaan kohdistuneet mittarit toteutuivat varsin hyvin lukuun ottamatta sitä, että opiskelijatyövuodet jäivät hieman alle tavoitteen. Koulutuksen vetovoimaisuus on kuntayhtymässä ollut edelleen hyvä. Koko kuntayhtymän opiskelijamäärä on alla olevan taulukon perusteella ollut viime vuosina lähes tasaista. Kuntayhtymän toimintakulujen, opiskelijamäärän ja henkilöstömäärän kehitys Vuosi Toimintakulut (M ) Muutos-% Opiskelijamäärä Muutos-% Henkilöstömäärä Muutos-% ,5 8, , , ,1 11, , , ,8 4, , , ,8 7, , , ,0 4, , , ,6 3, , , ,1 33, , ,5 Ikäluokkien pienenemisen vaikutukset tulevaisuuden suunnitelmissa on syytä ottaa huomioon ja erityisesti maakuntayksiköiden opiskelijahankintaan tulee edelleen kehittää aktiivisesti. Taulukossa on esitetty vuotiaiden määrä Lapissa vuosina : vuotiaiden määrä * 2013* 2014* 2015* 2016* 2018* 2020* * Ennuste Lähde: Tilastokeskus

15 15(15) Kuntayhtymä kokonaisuutena saavutti taloudellisen toimintakatetavoitteen. Vuoden 2011 tulosalueiden tilikauden tulokset, yhteensä ,12 euroa, esitetään katettavaksi toimintarahastosta. Lapin ammattiopiston toimialojen ja erityisesti tuotantoalojen taloudelliseen kannattavuuteen tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota ja pyrkiä parantamaan sitä. Kuntayhtymän viime vuosien tilikauden tuloskehityksen ollessa laskeva, tulee jatkossa tulevina vuosina investointien tarpeeseen ja opiskelijamäärien muutoksiin varautua suunnitelmallisesti. Koulutuskuntayhtymän toiminnallinen ja taloudellinen tulos vuodelta 2011 on pääosin asetettujen tavoitteiden mukainen ja kuntayhtymän talous on kunnossa. Merkittävimmät tulevaisuuden haasteet ovat ikäluokkien voimakas pieneneminen ja vireillä olevan ammattikorkeakoulu-uudistuksen tuomat muutokset ja vaikutukset kuntayhtymän toimintaan ja talouteen sekä tulevat valtiontalouden mahdolliset leikkaukset ja niiden vaikutukset tulorahoitukseen sekä tulevaisuuden suunnitteluun. Rovaniemi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tarkastuslautakunta Jaakko Huttunen Aarne Jänkälä Sakari Karkkola Raimo Miettunen Elsa Riekkola Meeri Toivanen