TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA Tarkastuslautakunta LIITE 1

Transkriptio

1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2010 Tarkastuslautakunta LIITE 1

2 2(13) SISÄLTÖ 1. Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi Tavoitteet Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 8 3. Muut havainnot arviointivuoden ajalta 9 4. Yhteenveto 11

3 3(13) 1. Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan arvioitava, ovatko valtuuston kuntayhtymän talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kuntalain 71 säädettyjen tehtävien lisäksi kuntayhtymän tarkastussääntöön on kirjattu tarkastuslautakunnalle seuraavat tehtävät: Lautakunnan on seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Kuntalain 75 :n mukaan tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä yhtymähallituksen lausunto. Valtuusto päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta. Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille. Kuntayhtymän tarkastussäännön mukaan sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään, lautakunnan on seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

4 4(13) Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2010 on ollut seuraava: Jäsen Varajäsen Jaakko Huttunen, puheenjohtaja Aarne Jänkälä, varapuheenjohtaja Sakari Karkkola Elsa Riekkola Meeri Toivanen Mauri Taskila Leena Aspegrèn Niina Puuronen Ismo Petäjäjärvi Juhani Jussila Tarkastuslautakunnan sihteerinä ja valmistelijana on toiminut vastuullinen tilintarkastaja JHTT Paula Hellèn-Toivanen KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:stä. Lisäksi JHTT Ella Rautio-Kuosku ja JHTT, HTM Aarne Pohjola KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:stä ovat osallistuneet tilintarkastuksen suorittamiseen. Tarkastuslautakunta kokoontui vuonna 2010 kuusi kertaa. Lautakunta on työskennellyt arviointisuunnitelmansa mukaan. Tarkastuslautakunta on perehtynyt yhtymävaltuuston ja - hallituksen päätöksiin, talousarvioon ja -suunnitelmaan, tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen, henkilöstöraporttiin, tilintarkastusraportteihin sekä kuullut kuntayhtymän viranhaltijoita. Lisäksi tarkastuslautakunnalle on esitelty hanketoimintaa. Lautakunta kävi tutustumassa Pohtimolammen tiloihin sekä ammattiopiston Jänkätien tiloihin ja toimintaan. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy suoritti 20 tilintarkastuspäivää vuoden 2010 työohjelman mukaisesti. 2. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi 2.1. Tavoitteet Kuntayhtymän hallituksen on kuntalain 69 :n perusteella esitettävä toimintakertomuksessa selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomus laaditaan osaltaan toimintakertomuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Toimintakertomus ja arviointikertomus muodostavat kuntalaissa tarkoitetun kokonaisuuden. Arviointikertomuksen pääsisältö koostuu kuntalaissa säänneltyjen valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnista (sitovat tavoitteet).

5 5(13) Vuoden 2010 talousarvion sitovuustasot: Valtuuston sitovuustasot käyttötalousosan kokonaismenojen ja -tulojen erotus eli toimintakate, jolla yhteiset kustannukset ja yksikkökohtaiset kalusto- ja laiteinvestointien suunnitelmapoistot katetaan toiminnalliset tavoitteet sekä mittarit, jotka talousarvioon on merkitty sitoviksi tuloslaskelmassa rahoitustulojen ja -menojen netto rahoitusosassa antolainojen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset rakentamisinvestoinnit hankkeittain korjaussuunnitelman mukaiset investoinnit kokonaiskustannustasolla kalusto- ja laitehankinnat tulosyksikkötasolla (=tulosaluetasot) Lapin Urheiluopisto liikelaitoksen tilikauden ylijäämä ennen varauksia. 2.2 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Talousarvioon on merkitty valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet, joista osa on mittaritavoitteita (lukuja) ja osa on sanallisia tavoitteita. Toimintakertomuksessa olevien tavoitteiden pitää vastata yhtymävaltuuston talousarviossa asettamia tavoitteita. Tarkastuslautakunta toteaa, että sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen raportointi on parantunut edellisestä vuodesta. Edelleen tulee asiaan kiinnittää huomiota, koska kaikkiin toiminnallisiin tavoitteisiin ei selkeästi toimintakertomuksesta löydy vastausta. Talousarvion ja toimintakertomuksen rakenteen tulee olla sitovien tavoitteiden osalta samanlainen. Toinen tärkeä asia tarkastuslautakunnan arviointityön kannalta on se, että toimintakertomuksen tulee sisältää toteutumattomien sekä ylittyneiden ja alittuneiden tavoitteiden selkeät perustelut. Ammattikorkeakoulu Asetetut mittaritavoitteet ammattikorkeakoulun osalta toteutuivat melko hyvin. Ammattikorkeakoulututkinnot jäivät vähän alle arvion, mutta ylemmät amk-tutkinnot ylittivät tavoitteen. Maksullisen palvelutoiminnan osuus tulorahoituksesta oli 4 % alle tavoitteen, mutta oli 1,9 % parempi kuin edellisenä vuonna. Vaihto-opiskelijoiden lukumäärä jäi alle tavoitteen. Toimintakertomuksessa olisi hyvä perustella, miksi tavoite ei toteutunut. Ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden tavoite 140 ylitettiin 34 %:lla. Vetovoimaisuus oli suomenkieliseen koulutukseen 2,6 hakijaa aloituspaikkaa kohti, jota voidaan pitää edelleen hyvänä. Edellä käsiteltyjen mittaritavoitteiden lisäksi talousarviossa on Rovaniemen ammattikorkeakoululle useita sanallisia sitovia tavoitteita. Pääosa tavoitteista on toteutunut. Painopisteinä on ollut opetussuunnitelmatyön toimeenpano, laadunvarmistusjärjestelmän kehittämissuunnitelman laatiminen sekä Lapin korkeakoulukonsernissa ja sen korkeakouluissa yhteistoiminnan toteuttaminen ja kehittäminen. Edellä mainitut toimenpiteet ovat toteutuneet ja toimintoja on kehitetty innnovaatio-ohjelman, strategian ja päätösten mukaisesti.

6 6(13) Lapin Ammattiopisto Asetetut mittaritavoitteet ammatillisen koulutuksen osalta toteutuivat keskimäärin hyvin. Opiskelijamäärä ylitti tavoitteen. Opiskelijoiden sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin jäi alle tavoitteen, mutta se oli paremmin kuin edellisenä vuonna. Vetovoimaisuus on pysynyt edelleen vahvana. Lapin ammattiopistosta erosi negatiivisen eroamisen määritelmän mukaisesti (opiskelija ei ilmoittanut eron syytä tai hän jäi työttömäksi) vuoden 2010 aikana 235 opiskelijaa, mikä on 7,9 % kalenterivuoden opiskelijamäärän keskiarvosta. Eronneita oli 42 vähemmän kuin vuonna 2009 eli 1,5 % - yksikköä vähemmän. Työelämän kehittämisen ja palvelun osalta opiskelijatyövuodet sekä näyttötutkinnot jäivät alle arvion. Niiden määrä oli pienempi myös edelliseen vuoteen verrattuna. Edellä käsiteltyjen mittaritavoitteiden lisäksi talousarviossa on Lapin ammattiopistolle useita sanallisia sitovia tavoitteita. Pääosa tavoitteista on toteutunut. Merkittävää yhteistyötä ammattipisto teki eri toimijoiden kanssa kaivosalan koulutuksen kehitämiseksi ja kaivosalan koulutuksen yhteistyöelimen perustaminen. Matkailu-, ravitsemi- ja talousalan koulutustehtävä siirtyi vuoden alusta 2011 lukien uudelle perustetulle Lapin matkailuopistolle, jonka osana myös Levi-instituutti jatkaa toimintaansa. Lapin ammattiopistossa on toteutettu toimintavuoden aikana henkilöstön kehittämishanke: Yhteinen hyvinvoiva Lapin ammattiopisto. Hankkeen aikana kehitettiin henkilöstön yhteisöllisyyttä, osaamista ja työhyvinvointia sekä laadittiin Lapin ammattiopiston henkilöstösuunnitelma. Lapin Oppisopimuskeskus Toiminnan mittaritavoitteet jäivät yleisesti alle tavoitteiden. Vain lisäkoulutuspaikkojen käyttöaste toteutui tavoitteen mukaisesti. Mittaritavoitteiden alitukset osittain johtuivat siitä, että yritysten kanssa solmittavien sopimusten määrä toimintavuonna väheni talouden taantumasta johtuen. Muut toiminnalliset sitovat tavoitteet pääosin toteutuivat suunnitelmien mukaan. Merkittävää oli, että toimintavuoden aikana Oppisopimuskeskus toteutti yrityksille suunnatun kampanjan työllistävien oppisopimusten lisäämiseksi. Kampanja toteutui suunnitellusti ja siihen käytettiin myös taloudellista panostusta. Kampanjan avulla saatiin solmittua mm. 50 uutta sopimusta. Hallinto- ja yhteiset palvelut Hallinnon ja yhteisten kustannukset olivat arviovuonna 4,2 prosenttia kuntayhtymän kokonaistuloista. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,3 prosenttia (merkittävä muutos johtui tietohallinnon keskittämisestä). Sanalliset sitovat tavoitteet pääosin toteutuivat. Sisäisen valvonnan toimintojen vahvistaminen ei toteutunut. Toimintakertomuksen mukaan selvitystyö käynnistettiin ja teetettiin ulkopuolisella asiantuntijalla selvitys koulutuskuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen vaihtoehdoista. Asia siirtyi valmisteluun ja toteutettavaksi vuonna 2011.

7 7(13) Sisäisen valvonnan ja sen sisältämän sisäisen tarkastuksen tarve koulutuskuntayhtymässä kasvaa jatkuvasti muun muassa monimutkaisten organisaatiomuutosten vuoksi. Myös vireillä olevat hallintosäännön muutokset sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen uudistaminen liittyvät olennaisesti sisäiseen valvontaan. Tietohallinto Sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Kiinteistöpalvelu Asetetut mittaritavoitteet toteutuivat. Sanallisena sitova tavoitteena oli Energiansäästöihin tähtäävän kehityshankkeen (ESCO hankkeen) energiakulutusseuranta ja - raportointitöiden toteuttaminen. Toteutus on aloitettu vuoden 2011 alussa. Lapin Urheiluopisto (liikelaitos) Asetetut mittaritavoitteet toteutuivat osittain. Urheiluopiston vetovoimaisuuden toteuma (tavoite 4/toteuma 2,19) oli alle tavoitteen ja pienempi kuin edellisenä vuonna, mutta sitä voidaan edelleenkin pitää hyvänä. Vetovoimaisuuden mittarin pienenemiseen vaikutti mm. se, että Urheiluopisto sai lisää loppuvuonna opiskelijapaikkoja. Negatiivinen eroaminen kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna (negatiivinen eroaminen -käsite on selostettu s. 6). Sanalliset sitovat tavoitteet pääosin toteutuivat. Majoitusrakennuksen mittava investointihanke, jonka kustannusarvio on 5,3 M. Hankkeeseen on saatu 1,5 M valtionavustusta ja loppuosa katetaan lainalla. Urheiluopiston lainakanta on yhteensä 6,5 M. Tulevien vuosien haasteena on kasvattaa liikevaihtoa tasaisesti ja tulostavoitetta, jotta toiminnalla katetaan kaikki toimintamenot, rahoitus- ja pääomakulut. Lapin Kesäyliopisto Asetetut mittaritavoitteet eivät toteutuneet. Opetustuntimäärä jäi alle arvion 29 prosenttia ja valtionosuuteen oikeuttavasta opetuksesta toteutui vain 74 prosenttia. Opiskelijamäärä väheni 700 opiskelijaa edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakertomuksessa ei perustella, miksi tavoitteet eivät toteutuneet. Tarkastuslautakunta kysyykin, olisiko tarpeellista laatia pidemmän aikavälin kehittämissuunnitelma.

8 8(13) 2.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalous Alla olevassa taulukossa on talousarvion toteutuminen vuonna 2010 tulosalueittain: Toimintakate = käyttötalouden tulojen ja menojen erotus Tulosalue/yksikkö TA + muutokset toimintakate Toteutuminen toimintakate Toteutuminen tilikauden tulos Ammattikorkeakoulu ,80 Lapin ammattiopisto ,83 Lapin oppisopimuskeskus ,71 Lapin kesäyliopisto Kiinteistöpalvelu Hallinto Yhteensä ,94 Liikelaitos Yli-/alijäämä ennen varauksia Yli-/alijäämä varausten jälkeen Lapin Urheiluopisto Tulosalueiden toimintakate (1000 euroa) TA 2010 TOT 2010 Kaikkien tulosalueiden sitova toimintakatetavoite toteutui hyväksytyn muutetun talousarvion sisällä ja kuntayhtymän kokonaistoimintakate toteutui 131 %. Ammattikorkeakoululle, ammattiopistolle ja oppisopimuskeskukselle on myönnetty määrärahankorotukset kehittämiseen, jolloin tulosalueiden tilikauden - merkkiset tulokset katetaan päätösten mukaan toimintara-

9 hastosta aikaisempien vuosien ylijäämistä. Lapin kesäyliopiston tulee kattaa alijäämä seuraavien kolmen vuoden aikana. 9(13) Tuloskehityksen mukaan koko kuntayhtymän toimintakate laski 9,8 % edellisestä vuodesta ja lasku oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymän kokonaistalous on pysynyt tasapainossa ja maksuvalmius hyvänä. Kuitenkin viime vuosien tuloskehityksen ollessa laskeva, tulee jatkossa tulevina vuosina investointien tarpeeseen ja opiskelijamäärien muutoksiin varautua suunnitelmallisesti. Investoinnit Kuntayhtymän nettoinvestoinnit olivat noin 8,7 M. Investoinnit kohdistuivat pääosin oppimisympäristöjen parantamiseen. Kolmen viimeisen vuoden investoinnit ovat olleet lähes samansuuruisia. Käyttötalouden tuottojen ja kulujen toteutuminen Talousarvio toteutui hyvin valtuuston päättämän sitovuustasojen mukaan tarkasteltuna. Seuraavassa taulukossa esitetään käyttötalouden toteutumisvertailu (ei sisällä liikelaitosta) tuottojen ja kulujen (ulk/sis.) toteutuminen vuonna 2010: (euroa) Alkuperäinen talousarvio Talousarvio ja muutokset Toteutuminen Poikkeama (muutettu talousarvio ja toteutuminen) Toimintatuotot Toimintakulut Poikkeama on pienentynyt edellisestä vuodesta, mutta poikkeamaan kannattaa edelleen kiinnittää huomiota ja pyrkiä tarkentamaan talousarvion laadintaa. Samoin on tarpeen talouden seurannan ja tuloksen ennakoinnin parantaminen. 3. Muut havainnot arviointivuoden ajalta Hanketoiminta Hanketoiminnan toteutuminen oli noin 7 M. Arviovuoden aikana hankerahoitusta sai 122 kuntayhtymän eri hanketta. Hankkeiden lukumäärä on suuri ja ne jakautuivat vuonna 2010 seuraavasti: Hankkeiden lukumäärä (kpl) Toteutuminen 2010( ) Tuotantoalat Palvelualat Levi-Instituutti Sodankylä-Instituutti Lapin ammattiopisto yhteensä Rovaniemen ammattikorkeakoulu

10 Lapin Urheiluopisto Hallintopalvelut / tilapalvelut Lapin kesäyliopisto KAIKKI YHTEENSÄ (13) Lapin korkeakoulukonsernin sisällä kokeiltiin yhteistä hankkeiden hallinnointi palvelupistettä sekä kehitetään edelleen yhteistyötä, yhteistä arviointimenetelmää ja vertaisarviointia. Hanketoiminnassa on kehitetty uusia koulutuspalveluja ja opetus- ja ohjausmuotoja sekä menetelmiä vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Tärkeää on edelleen seurata hanketoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta palvelemaan aikaisempaa paremmin alueellisia kehittämistarpeita. Henkilöstö Päätoimisen henkilöstön määrä vuoden lopussa oli Henkilöstön määrä nousi edellisestä vuodesta 61:llä henkilöllä. Henkilöstön määrä on noussut suhteellisesti eniten tukipalveluissa, joissa oli 55 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Sairauspoissaolot laskivat edellisestä vuodesta 962 päivällä. Koko henkilökuntamäärään suhteutettuna sairauslomien määrä oli keskimäärin 7,9 kalenteripäivää/hlö (ja 6,0 työpäivää/hlö). Sairauslomia oli 1,5 pv/hlö vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kehityssuunta on oikean suuntainen. Sairauspoissaolojen vähentämiseen tulee edelleenkin kiinnittää huomiota ja selvittää niiden syitä sekä pyrkiä parantamaan ja korjaaman syitä, jotka poissaoloja aiheuttavat. Työturvallisuuskeskuksen julkaiseman Kunta-alan työolobarometri 2010 mukaan sairauspoissaolot kunta-alalla olivat kaikkia kunta-alan työntekijöitä kohti 8,4 työpäivää/vuosi (keskiarvo). Sivistystoimen alalla vastaava luku oli 5,8 työpäivää/vuosi (keskiarvo). Rovaniemen koulutuskuntayhtymän sairauspoissaolot ovat jonkin verran alle kunta-alan keskimääräisen arvon. Lapin ammattiopiston tarkastelua Rovaniemen koulutuskuntayhtymän omistama Lapin ammattiopisto (aloitti toimintansa lukien) jakaantuu tuontantoaloihin, palvelualoihin, maakuntayksiköihin (Sodankylän ja Levin instituutti) ja yhteisiin palveluihin. Tuotantoaloja johtaa toimialajohtaja ammattiopiston rehtorin alaisuudessa, palvelualoja johtaa toimialajohtaja ammattiopiston rehtorin alaisuudessa ja Lapin ammattiopiston yhteiset tuki-, hallinto- ja kehittämispalvelut on keskitetty ammattiopiston rehtorin toimistoon. Lapin ammattiopiston ja toimialajohtajien haastattelujen perusteella todettua Rehtorin haastattelun sekä tuotanto- ja palvelualojen toimialajohtajien haastattelujen perusteella vuoden 2009 alusta lukien ammattiopiston organisaatiomuutoksen

11 11(13) käytännöntason toteutus ei ole kaikilta osin onnistunut, mm. talousvastuu koetaan epäselväksi. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän organisaatiorakenne on ollut jatkuvassa muutoksessa eikä edellinen vaihe ole ehtinyt vakiintua käytännön tasolla kun on jo tullut uusia muutoksia. Tarkasteluvuosien osalta toimintakulut ovat kasvaneet vuosittain jonkin verran enemmän kuin toimintatuotot. Talouden seurantaa ja raportointia on tehostettu vuoden 2010 syksystä lähtien. Lapin ammattiopiston henkilöstöä ei koeta käytettävän taloudellisesti ja tehokkaasti koko kokonaisuutta ajatellen. Sisäisen valvonnan tueksi toiminta- ja palvelualojen olisi hyvä laatia oma ohjeistus, jonka mukaan toimittaessa saadaan samalla tarpeellinen aineisto kuntayhtymän toimintakertomukseen (selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä). Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Edellä todettiin, että toimintakertomuksessa on kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaan tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kuntayhtymässä järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Toimintakertomuksessa on tehty selkoa sisäisen valvonnan toimivuudesta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Selonteon perusteella sisäisen valvonnan tilaa voidaan pitää tyydyttävänä. Edelleen on katsottu tarpeelliseksi lisätä ko. toimintaan henkilöstöresurssia. Sisäisen valvonnan kehittämiseksi käynnistettiin selvitystyö elokuussa 2010 ja pyydettiin selvitys koulutuskuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisvaihtoehdoista ja sisällöstä Oy Audiator Ab:ltä. Vaihtoehdoista päättäminen mm. ostopalveluna, omana toimintana tai yhteistyönä muiden toimijoiden kanssa siirtyi valmisteluun ja toteutettavaksi vuodelle Samassa yhteydessä on tarkoituksenmukaista päivittää sisäisen valvonnan ohje, joka sisältää myös riskienhallinnan. Tarkastuslautakunnan näkemys on, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan resurssointi tulee saattaa nopeasti kuntoon. 4. Yhteenveto Talousarvioon on kirjattu selkeästi sitovien tavoitteiden otsikon alle sanallisia sitovia tavoitteita, mutta niitä ei raportoida kaikilla tulosalueilla yhtä selkeästi toimintakertomustekstin sisällä. Asiaa on ohjeistettu tulosalueille tilinpäätösvalmistelun yhteydessä. Toimintakertomusta tulee edelleen selkeyttää sitovien sanallisten tavoitteiden ja toteutumien raportointia kaikilla tulosalueilla sellaisiksi, että tarkastuslautakunta voi paremmin arvioida toiminnan toteutumista ja tuloksellisuutta. Toinen tärkeä asia arviointityön kannalta on se, että toimintakertomuksen tulee sisältää toteutumattomien tavoitteiden selkeät perustelut.

12 12(13) Kuntayhtymän toiminnallinen tulos vuodelta 2010 on pääosin asetettujen tavoitteiden mukainen. Kuitenkin tavoitetta ammatillisessa koulutuksessa eronneiden (negatiivinen eroaminen) määrässä ei saavutettu, mutta määrää on pystytty vähentämään edelliseen vuoteen verrattuna. Edelleen tulee kehittää toimintaa siten, ettei opiskelijoiden eroamisen määrä laske edelleen. Samoin sijoittuminen työelämään ei onnistunut tavoitteen mukaisesti, mutta se oli kuitenkin parantunut edellisestä vuodesta. Ammattikorkeakoulussa maksullisen palvelutoiminnan osuus tulosrahoituksesta ei toteutunut. Koko kuntayhtymän opiskelijamäärä on alla olevan taulukon perusteella ollut viime vuosina lähes tasaista. Koulutuksen vetovoimaisuus on kuntayhtymässä ollut edelleen hyvä. Kuntayhtymän toimintakulujen, opiskelijamäärän ja henkilöstömäärän kehitys Vuosi Toimintakulut (M ) Muutos-% Opiskelijamäärä Muutos-% Henkilöstömäärä Muutos-% ,1 3, , , ,5 8, , , ,1 11, , , ,8 4, , , ,8 7, , , ,0 4, , , ,9 39, , ,9 Kuitenkin ikäluokkien pienenemisen vaikutukset tulevaisuuden suunnitelmissa on syytä ottaa huomioon ja erityisesti maakuntayksiköiden opiskelijahankintaa tulee edelleen kehittää aktiivisesti. Taulukossa on esitetty vuotiaiden määrä Lapissa vuosina : vuotiaiden määrä * 2013* 2014* 2015* 2016* 2018* 2020* * Ennuste Lähde: Tilastokeskus Kuntayhtymä kokonaisuutena saavutti taloudellisen toimintakatetavoitteen. Lapin kesäyliopiston tulee kattaa päätösten mukaisesti tilivuoden aikana syntynyt alijäämä seuraavien kolmen vuoden aikana. Lapin ammattiopiston Sodankylä-Instituutti- yksikön taloudellisen kannattavuuden parantaminen on haaste, joka tulisi ottaa huomioon tulevassa toiminnassa. Sodankylän kunnan maksuosuus oli vuonna 2010 ja se oli Sodankylän kunnan viimeinen siirtymäsopimuksen mukainen maksuosuus. Viime vuosien tuloskehityksen ollessa laskeva,

13 tulee jatkossa tulevina vuosina investointien tarpeeseen ja opiskelijamäärien muutoksiin varautua suunnitelmallisesti. 13(13) Koulutuskuntayhtymän toiminnallinen ja taloudellinen tulos vuodelta 2010 on pääosin asetettujen tavoitteiden mukainen ja kuntayhtymän talous on kunnossa. Merkittävimmät tulevaisuuden haasteet ovat ikäluokkien voimakas pieneneminen ja edelleen vireillä olevien yhteistyöhankkeiden eteenpäin vieminen, muun muassa Lapin korkeakoulukonsernin rakenteellisten toimintojen kehittäminen ja toimeenpano, Lapin ammattiopiston ja uuden perustetun Lapin matkailuopiston organisoituminen ja yhteistyö. Lisäksi sisäisen valvonnan/riskien hallinnan ja sen sisältämän sisäisen tarkastuksen tarve koulutuskuntayhtymässä kasvaa jatkuvasti muun muassa monimutkaisten organisaatiomuutosten vuoksi. Myös vireillä olevat hallintosäännön muutokset sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen uudistaminen liittyvät olennaisesti sisäiseen valvontaan. Rovaniemi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tarkastuslautakunta Jaakko Huttunen Aarne Jänkälä Sakari Karkkola Elsa Riekkola Meeri Toivanen