KYMPPIR2014 OHJELMA. Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2024 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ STRATEGINEN SUUNNITTELU

Transkriptio

1 KYMPPIR2014 OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ STRATEGINEN SUUNNITTELU

2 SISÄLTÖ 1. KYMPPI R OHJELMAN TAVOITTEET 2. UUSIEN ASUINALUEIDEN OHJELMOINTI 3. PÄÄTÖSESITYS LIITTEET: A VÄESTÖNKEHITYS B ERITYISRYHMIEN ASUMINEN C TUOTANNNOLLISEN TOIMINNAN JA TOIMITILOJEN TONTIT 2

3 KYMPPI R OHJELMAN TAVOITTEET KYMPPI R 2014 OHJELMAN YLEISET TAVOITTEET EDELLISVUODEN (2013) KYMPPI R OHJELMA KYMPPI R 2014 OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY

4 KYMPPI R 2014 OHJELMAN YLEISET TAVOITTEET Kymppi R ohjelma on Jyväskylän maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja kartat perusteluineen. Ohjelman tarkoituksena on: Varmistaa asuintonttien riittävyys ja edistää asumisvision toteutumista Edistää taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen tähtäävää täydennysrakentamista. Edistää kaupunkistrategiassa linjattua hallittua kasvua Sovittaa tontti ja palveluntuotannon prosesseja Jatkuva hallintaprosessi Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain, mutta ohjelmoinnin yleispiirteiset tavoitteet säilyvät. Yleispiirteiset tavoitteet: Yhdyskuntarakenteen toteutuksesta sekä yhdyskunnan toiminnasta julkishallinnolle ja kotitalouksille aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja ennakoitavissa. Asumismahdollisuuksien tarjonta on monipuolista ja kaikki asukkaat voivat löytää itselleen mieleisen kodin ja asuinympäristön. Uudet tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia sikäli kun se muiden strategisten tavoitteiden, kuten taloudellisuuden, luonto ja virkistysarvojen tai liikenteellisten edellytysten osalta on mahdollista. Lähipalvelut ovat riittäviä ja helposti saavutettavissa. Kymppi R ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutoksien valmisteluun. 4

5 EDELLISVUODEN (2013) KYMPPI R OHJELMA Kymppi R 2013 ohjelmassa tarkistettiin ohjelman lähtökohtana olevia kerros ja rivitalotuotannon määrällisiä tavoitteita. Uusien asuinalueiden ohjelmoinnissa siirryttiin kasvusuunta ja aluekeskuspohjaiseen tarkasteluun. Erityisenä teemana ohjelmassa olivat maanhankinnan painopistealueiden määrittäminen ja kunnallistekniikan investoinnit. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kymppi R 2013 ohjelman kokouksessaan Päätöksessä todettiin erityisesti, että 1. Ohjelman mukainen tonttitarjonta on alueellisesti ja laadullisesti muihin Suomen keskuskaupunkeihin verrattuna erittäin monipuolista. Tarjonta sisältää tontteja erilaisiin asumismieltymyksiin urbaanista kaupunkikeskustasta maaseudun kyliin ja taajamiin. 2. Kerros ja rivitaloasuntojen tuotantotavoite on kem 2 vuodessa. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää. Kankaan vuotuinen asuntotuotantotavoite on % Jyväskylän kerros ja rivitalotuotannosta. 3. Rakenteilla ja jo kaavoitettavana olevien alueiden toteutumisen edistämiseksi uusia asumisen kaavoituskohteita tulee käynnistää harkiten Kymppi R ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden. 4. Kaupunki tarjoaa myös riittävästi ja monipuolisesti toimisto, tuotanto ja kauppapaikkoja elinkeinoelämän tarpeisiin. 5

6 KYMPPI R 2014 OHJELMAN PAINOPISTEET JA HALLINNOLINEN KÄSITTELY Kymppi R 2014 ohjelmassa: Ryhdytään jalkauttamaan Jyväskylän kaupungin asumisvisiota. Tarkistetaan uusien asuinalueiden ajoitus (kerros, rivitalo ja omakotitaloalueet). Tarkistetaan tuotannollisen toiminnan ja toimitilatonttien varanto ja tavoite. Luodaan pohjaa seniori ja erityisasumiseen sekä yksityiseen ja julkiseen palvelutuotantoon soveltuvan tonttivarannon riittävyydelle. Maankäyttöryhmä Kaupunkirakennelautakunta esittely Kaupunkirakennelautakunta päätös Ohjelma tiedoksi kaupunginhallitukselle Elo Syyskuu 2014 TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU

7 UUSIEN ASUINALUEIDEN OHJELMOINTI KYMPPI R 2014 OHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET UUDET OMAKOTITONTIT MAASEUDUN KAAVOITETUT RAKENNUSPAIKAT ASUNTOTUOTANTO KERROS JA RIVITALOALUEET

8 KYMPPI R 2014 OHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET KERROS JA RIVITALOALUEET (AK ja AR) OMAKOTITALOALUEET (AO) KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli kem 2, josta kem 2 senioriasumista. TONTTITUOTANTO Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin kem 2 :n rakentamisen. Tästä määrästä vähintään kem 2 tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille). KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto eli 500 omakotitonttia kaupungin maalla. Vuosittain kaupungin maalle kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia. TONTTITUOTANTO Vuosittain tarjotaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalta. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun varannossa ja markkinatilanteessa tapahtuu merkittävämpiä muutoksia. 8

9 UUDET OMAKOTITONTIT * ILMOITETUN TONTTIEN KOKONAISMÄÄRÄN LISÄKSI ALUEELLA VOI OLLA OLEMASSA OLEVIA VAPAITA TONTTEJA TAI VUODEN 2024 JÄLKEEN RAKENNETTAVAKSI TULEVIA TONTTEJA. Omakotitonttivaranto ylittää selvästi 500 tontin tavoitteen. Uusia omakotitontteja on tulossa kaikkien aluekeskusten vaikutuspiiriin. Määrällisesti tonttitarjonta tulee painottumaan Jyväskylän keskustaajaman etelä ja pohjoisosiin. Tontteja tulee tarjolle vähäisessä määrin myös muille taajamien laajenemisalueille sekä maaseudun kyliin. Keskustan ja sen läheisyydessä sijaitsevien lähikeskusten tuntumassa uusia pientalotontteja tulee tarjolle vielä jonkin verran, mutta tulevan vuosikymmenen aikana tonttitarjonta vähenee merkittävästi. Pienimuotoista pientalotonttien tuotantoa on tulevaisuudessa tärkeää edistää myös keskustan läheisillä täydennysrakentamis ja maankäytön muutosalueilla. Lähivuosina jaettavaksi tulee asumisvision tavoitteen tontit rannalla mukaisesti (Kaunisharju, Kouluranta, Kirkkolahti) ja kaupunkipientalotontteja (Tanhukaari, Korteniitty). Asemakaavoitettujen alueiden lisäksi tonttitarjontaa täydentävät maaseudun kyläkaavaalueiden rakennuspaikat. 9

10 UUDET OMAKOTITONTIT AKSELI ALUE KOHDE OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄ JA AJOITUS (ajankohta jolloin tontit rakennettavissa) KAAVAN VAIHE Markkinoinnissa vuonna 2014 on 43 tonttia (taulukon punaiset numerot) VUODENVAIHDE 2013/2014 Infra valmiina, tontit heti rakennettavissa > Yhteensä Kaupungin maaalueilla KESKUSTA Kortepohja Korteniitty A ak Korteniitty B ak Korteniitty C ak Huhtasuo Kangasvuori ak Pysäkkivuori ak Halssila Hajatontit/suoj.kaava ak Äijälänranta ak Tuohimutkanrinne ak Keltinmäki Ylämäyrämäki A ak Ylämäyrämäki B ak Kuokkala Tanhukaari ak Kylmänoro ak Tikanranta ak Huhtalahti Maso 0 ak POHJOINEN Palokka Matinmäki ak Matinmäki Mannisenmäki ak Savulahti ak Tikkakoski Oskarinkatu ak Tunnelinmäki II ak Siivolantie ak Tunnelinmäki III ak ITÄINEN Vaakakoski Kanavuori ak Kaunisharju ak Hupeli (kaavamuutos) ak ETELÄINEN Eteläportti Sääksvuori ak Kauramäki oyk Säynätsalo Kinkovuori ak Kouluranta ak Korpilahti Kotamäki ak Mäntymäki ak Kirkonmäki ak Kirkkolahti ak Iloniemi oyk Tikkala* oyk Saakoski* kyläselv. LÄNTINEN Ruoke ak Vesanka* oyk YHTEENSÄ YHTEENSÄ/VUOSI 101 Yksityisten maaalueilla Kaava Vi Lu Eh Hyv Valit 10

11 11 MAASEUDUN KAAVOITETUT RAKENNUSPAIKAT Osayleiskaava-alueen nimi Kaavan rakennuspaikat Hyväk -sytyt Vireillä olevat Asumisen uudisrakennusten luvat (kpl) Rakennuspaikkoja jäljellä Puuppola-Lintukangas Kuohu-Vesanka Ruoke: länsiosa 3 Kuohu-Vesanka Ruoke: itäosa 4 Taka-Keljo Tikkala Oravasaari Raspio-Iloniemi oyk (hyväksytty ja tullut osittain voimaan) Yht Vuonna 2013 rakennuslupia haettiin osayleiskaavoitetuille maaseutualueille selvästi edellisvuosia vähemmän. Yhdeksästä omakotitalosta kuusi rakennettiin Puuppolaan ja kolme Vesankaan. Vuoden 2014 alussa kyläyleiskaavoissa oli jäljellä yhteensä 942 maaseudun rakennuspaikkaa. Lähitulevaisuudessa maaseudun rakennuspaikkoja tullaan osoittamaan taulukon alueiden lisäksi Leppälahteen, jonne on laitettu keväällä 2014 vireille Leppälahden osayleiskaava. Lisäksi vuosina tehdään kyläselvitykset seuraaville alueille: Kuikka Nyrölä, Kuohu, Saarenmaa ja Vespuolen kylät.

12 ASUNTOTUOTANTO Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Asuntotuotannon määrä on säilynyt viime vuosina vakaana. Vuonna 2013 Jyväskylään valmistui yhteensä asuntoa (yht kem 2 ), mikä vastaa likimain keskiarvoa. Vuonna 2013 valmistuneista asunnoista noin 80 % oli kerros ja rivitaloasuntoja. Edellisvuonna (2012) rakennuslupia myönnettiin yhteensä asunnolle (yht kem 2 ). 12

13 UUDET KERROS JA RIVITALOALUEET * ILMOITETUN ( )KERROSALAN LISÄKSI ALUEELLA VOI OLLA OLEMASSA OLEVAA RAKENNUSOIKEUTTA TAI VUODEN 2024 JÄLKEEN RAKENNETTAVAKSI OHJELMOITUA RAKENNUSOIKEUTTA.. Kankaan rakentaminen käynnistyy. Jyväskylän kerros ja rivitalo ja vuosituotannosta noin prosenttia sijoittuu Kankaalle. Jo asemakaavoitettujen tonttien varanto on erinomainen. Vireillä ja suunnitteilla olevien asema ja yleiskaavojen varanto on riittävä ohjelman aikajänteellä ja sen jälkeenkin. Tulevalle kymmenvuotiskaudelle ohjelmoidusta rivi ja kerrostalorakentamisesta noin 99 prosenttia sijoittuu 7,0 kilomerin säteelle kaupungin keskustasta (ei sisällä kunnallistekniikaltaan valmiita alueita, vuoteen 2014 kertynyt varanto). Koska kaavavaranto on suuri, uusia asumisen kaavoja tulee käynnistää hyvin harkiten. Painopisteen tulee olla kohteissa, joiden vaikutus kaupungin talouteen on myönteinen. Rakentaminen on käynnissä/kesken yhteensä 43 alueella. Ohjelman mukaan uusi rakentaminen voi käynnistyä 25 alueella. Lilluvia kohteita on 30. Ohjelma sisältää runsaasti uusia, mielenkiintoisiakin täydennysrakentamiskohteita, joiden aikataulut tarkentuvat tulevien vuosien ohjelmissa. Lähivuosina ovat tulossa esimerkiksi seuraavat uudet kohteet : Kangas 2015, Kivelänranta 2014, 2016, Mannisenmäki 2014, Hämeenkatu 2015, Kivääritehdas 2015, Kuokkalan louhimo 2016, Väinölänranta 2016 ja Vaajavirranranta

14 UUDET KERROS JA RIVITALOALUEET AKSELI ALUE KOHDE KERROS JA RIVITALOALUEET KAAVAVARANTO JA AJOITUS (ajankohta jolloin tontit rakennettavissa) VUODENVAIHDE 2013/2014 Rakentamiseen valmiina olevat tyhjät tontit (3v) (5v) Toteutumassa yht kaup yht kaup yht kaup yht kaup yht kaup yht kaup yht kaup Yhteensä Kaupungin maa alueilla Kaava Vi KESKUSTA Keskusta Lutakko ak Valimonmäki ak Mankola I ak Cygnauksenpuisto ak Cygnauksenkatu ak Palokunnanmäki ak Mankola II ak Kivelänranta ak Hämeenkatu ak Jyvälä ak Väinönkatu 28 Yliopistonkatu ak Kivääritehdas ak Kangas oyk Piippuranta (40200 ke m2 sis OYKn lukuihin) 0 0 ak Kauppakulma ak Kankaankatu ak Kortteli 9 (valtiontalon viereinen tontti) ak Kortepohja Korteniitty A ak Haukkalanranta ak Savela ak Pikku Haukkala ak Kortepohjan keskusta (senioriasum.) ak Korteniitty B ak Kortepohjan ylioppilaskylä ak Kortepohjan liikekeskus ja MNOP (vaiheistus) ak Haukkarannan koulu ak Lohikoski Lohikoski ak Heinälampi III ak Huhtasuo Vääräjärvi (kaavamuutos?) ak Kangasvuorentien risteys ak Palanderinkatu ak Kangasvuori ak Sulun päiväkodin tontti ak Kangaslampi ak Huhtakeskus (palvelu ja senioriasum.) ak Karpalokuja ak Halssila Halssilanranta ak Tavintie Kivistönranta ak Äijälänranta ak Äijälänjoki ak Vaajakoskentie ak Keltinmäki Keltinmäki ak Myllyjärvi ak Ylämäyrämäki ak Kuokkala Tikanranta II ak Ainola (seniori ja nuorisoasum.) ak Ainolanrinne ak Hämeenlahti, Salmiranta ak Nenäinniemi ak Pohjois Kuokkala, Ristonmaa ak Tanhukaari ak Kuokkalan keskustan puukortteli ak Kristillinen opisto ak Jokivarsi (kaavamuutos Visakoivunkuja) ak Kuokkalan louhimo (senioriasum.) ak Tikanranta I ak Pellonreuna ak Huhtalahti Maso ak Destian alue ak 2025 > KAAVAN VAIHE Lu Eh Hyv Valit 14

15 UUDET KERROS JA RIVITALOALUEET AKSELI ALUE KOHDE KERROS JA RIVITALOALUEET KAAVAVARANTO JA AJOITUS (ajankohta jolloin tontit rakennettavissa) VUODENVAIHDE 2013/2014 Rakentamiseen valmiina olevat tyhjät tontit Toteutumassa yht kaup yht kaup yht kaup yht kaup yht kaup yht kaup yht kaup Yhteensä Kaupungin maa alueilla Kaava Vi POHJOINEN Palokka Terttumäki II ak Haukkamäki ak Pölkintie ak Visalankuja ak Mannisenmäki ak Savulahti ak Palokan keskuskortteli (mm. senioriasum.) ak Tikkakoski Tunnelinmäki ak Tikkakosken keskusta (sis. senioriasum.) ak Tikkakosken Kirkkokatu 24 (Kessun kasino) ak ITÄINEN Vaajakoski Haapaniemen puukylä ak Haapaniemi I ak Väinölä Otavan alue ak Kaunisharju (vesilaitos) ak Savonmäki ak Jyskä ak Kaunisharju Koskenniska ak Vaajavirranranta ak Väinölänranta ak Vanha Vaajala ak Vaajakosken keskusta ak Varassaari Haapalahti ak Jyskänlaakso 1 (Metson alue?) 0 0 ak ETELÄINEN Eteläportti Åström ak Keljonkankaan keskusta ak Keljonkangas/Sarvivuori ak Sääksvuori ak Kaijanlampi ak Lounatuulentie ak Kauramäki Eteläportti oyk Säynätsalo Säynätsalon keskusta ak Kinkovuori ak Säynätsalon kouluranta ak Parviaisentie ak Korpilahti Korpilahden keskusta ak Korpilahden Siwan tontti ak LÄNTINEN Valkeamäki Valkeamäki oyk YHTEENSÄ YHTEENSÄ/VUOSI VAPAASTI MARKKINOITAVAA Kohteet: Kivelänranta, osa Mannisenmäestä, Jyvälä, Äijälänjoki (3v) (5v) 2025 > KAAVAN VAIHE Lu Eh Hyv Valit 15

16 PÄÄTÖSESITYS

17 PÄÄTÖSESITYS Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy Kymppi R 2014 ohjelman, jonka mukaan: 1. Asumisen tonttitarjonta on sekä kerros ja rivitalojen että omakotitalojen osalta määrällisesti riittävää, laadullisesti monipuolista ja alueellisesti kattavaa. Tarjolle tulee tontteja erilaisiin asumismieltymyksiin urbaanista kaupunkikeskustasta taajamiin ja maaseudun kyliin. 2. Asumisen kaavavaranto on suuri ja laadullisesti monipuolinen. Uusia asumisen kaavoituskohteita käynnistetään harkiten rakenteilla olevien ja kaavoitettujen alueiden toteutumisen edistämiseksi. Perusteena tulee olla myönteinen vaikutus kaupungin talouteen. 3. Keskustan läheisillä täydennysrakentamis ja maankäytön muutosalueilla edistetään soveltuvissa kohteissa pienimittakaavaista pientalotonttien tuotantoa. 4. Kaupunki tarjoaa riittävästi ja monipuolisesti toimisto, tuotanto ja kauppapaikkoja elinkeinoelämän tarpeisiin. 5. Senioriasumisen tarpeisiin vastataan varaamalla vuosittain toteutettavaksi senioriasumisen kohteita alue ja lähikeskusten palvelujen läheisyyteen. 17

18 L TTEET

19 L II T VÄESTÖNKEHITYS KOKO JYVÄSKYLÄ JA VÄESTÖNKASVUN PAINOPISTEET E

20 JYVÄSKYLÄN VÄESTÖNKEHITYS vuotiaat vuotiaat yli 64 vuotiaat koko väestö Jyväskylän väestömäärä kasvoi vuonna 2013 yhteensä asukkaalla (0,9%). Väkiluvun kasvu taittui hieman edellisvuodesta (2012), jolloin kaupungin väkiluku kasvoi 1420 asukkaalla. Väestöennusteen mukaan 26 vuoden päästä vuonna 2040 Jyväskylässä ennustetaan olevan noin asukasta. Työikäisten määrä kasvaa jonkin verran, mutta kasvu on hitaampaa aiempiin vuosikymmeniin nähden. Lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 saakka. Eniten kasvua odotetaan yli 64 vuotiaiden määrässä. Asumisessa tämä tarkoittaa mm. ikääntyville sopivien asuinmuotojen aiempaa suurempaa merkitystä. 20

21 oteen 2030 mennessä suurimman väestökasvun nakoidaan painottuvan 7,0 kilometrin säteelle pungin keskustasta. Suhteessa maapinta alaan rkittävimmin väestö lisääntyy Kankaalla, Seppälässä, älässä, Väinölässä, Huhtasuolla, Vaajakoskella, nnisenmäessä, Savulahdessa ja Eteläporttiuramäessä. Lisäksi väestönkasvun ennustetaan olevan ikallisesti merkittävää Tikkakoskella, Puuppolassa, okkella, Korpilahdella ja Kinkovuoressa. ALUEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS Vuoteen 2030 mennessä suurimman väestökasvun ennakoidaan painottuvan 7,0 kilometrin säteelle kaupungin keskustasta. Väestöennuste ennakoi kasvua myös keskustaajaman ulkopuolisiin alue ja lähikeskuksiin sekä keskeisille kyläalueille. Odotettavissa oleva kehitys on kaupungin strategisten tavoitteiden ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista. Suhteessa maapinta alaan merkittävimmin väestö lisääntyy Kankaalla, Seppälässä, Äijälässä, Väinölässä, Huhtasuolla, Vaajakoskella, Mannisenmäessä, Savulahdessa ja Eteläportti Kauramäessä. Myös Tikkakoskella, Puuppolassa, Ruokkella, Korpilahdella ja Kinkovuoressa väestön ennustetaan lisääntyvän paikoin merkittävästi. Asuinalueiden ohjelmoinnissa on otettu huomioon palveluverkon kehittymisnäkymät. Kymppi R ohjelmat ja palveluverkkoselvitykset ovat kulkeneet vuosien ajan yhtä jalkaa ja myös keväällä 2014 valmistunut päiväkoti ja kouluverkkoselvitys on ollut ohjelman oleellinen lähtötieto. 21

22 ALUEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS Jyväskylän alueellinen väestökehitys suuralueittain ja väestöarvio vuoteen Kantakaupunki +18,6% Kypärämäki Kortepohja +2,2% Lohikoski Seppälänkangas +0,7% Huhtasuo +13,1% Kuokkala +2,3% Suuralue Keltinmäki Myllyjärvi Keljo Halssila Säynätsalo Tikkakoski Nyrölä 1,4% +74,1% +12,8% +7,3% +8,4% Palokka Puuppola Vaajakoski Jyskä +17,7% +11,1% Kuohu Vesanka Korpilahti Tuntematon (jäännös) 4,9% +24,% +12,4% Asukasta Osuudet kuvaavat arvioitua suhteellista västökehitystä ajalla

23 L II T ERITYISRYHMIEN ASUMINEN E

24 ERITYISASUMINEN Väestön ikääntyminen huomioidaan asuntotuotannossa. Yli 64 vuotiaiden osuus kaupungin kokonaisväestöstä on kasvanut vuoden prosentista noin 17 prosenttiin. Kasvun odotetaan jatkuvan edelleen joskin maltillisempana. Ikääntyville ja monille muille erityisasumisen kohderyhmille palveluiden hyvä saavutettavuus ja esteettömyys ovat tärkeitä ympäristön ominaisuuksia. Erityisasumisella tarkoitetaan vanhusten tavallista ja tehostettua palveluasumista, kehitysvammaisten, vammautuneiden päihdekuntoutujien ja mielenterveyskuntoutujien sekä lastenhuoltoon tarkoitettua asumista. Laajemmin ajatellen erityisasumiseen sisältyy myös opiskelija asuminen. Senioriasumisella tarkoitetaan tavanomaiseen rinnastettavaa asumista, joka on tarkoitettu yleensä yli 60 vuotiaille. Asumisen yhteydessä tarjotaan palveluita ja viriketoimintaa jokaisen henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Erityisryhmien asuminen sulautetaan luontevasti kaupunkirakenteeseen olemassa olevien palveluiden läheisyyteen välttäen suuria keskittymiä. Kattavimmat palvelut löytyvät nykyisin kaupungin keskustasta sekä Palokan ja Vaajakosken aluekeskuksista. Hieman suppeamman palvelutarjonnan keskuksia ovat Tikkakosken, Korpilahden ja Kuokkalan aluekeskukset sekä Huhtasuon, Lohikosken, Kortepohjan ja Keltinmäen lähikeskukset. 24

25 ERITYISASUMINEN SENIORIASUMISEN TAVOITTEET Tulevien kaavamuutosten yhteydessä mahdollistetaan senioriasuminen kunkin alue ja lähikeskuksen ytimeen. Tavoitteena on saada aikaan senioriasumisen muotoja, jotka helpottavat sosiaali ja terveyspalveluiden kustannusvastuuta vanhusten palveluasumisessa. Asukkaille voidaan varmistaa palvelut parhaiten toteuttamalla useampia senioritaloja samalle alueelle. Asumisen ratkaisujen tulee olla sellaisia, että ikäihmiset pystyvät hyötymään niistä. Asuminen tulee sijoittaa siten, että ympäristö tukee vanhusten kotona asumisen edellytyksiä, arjessa selviytymistä ja hyvinvointia. Vuosittain kaavoitetaan senioriasumisen mahdollistavia tontteja kem 2. Vastaava määrä tarjotaan vuosittain varattavaksi senioriasumisen tarpeisiin. Vuosittain julistetaan haettavaksi yhden kokonaisuuden kehittäminen, jolloin rakentajat voivat ilmoittautua ja tarjota ideaansa toteutettavaksi. Tavoitteena on toteuttaa eri tyyppisiä asumisen muotoja senioreille. Tontin saajien valinta tehdään idean ja kokonaisuuden perusteella. Senioriasumisen kehittämisellä pyritään pienentämään tehostetun palveluasumisen tarvetta, joka lisääntyy nykyisten mitoitussääntöjen mukaan laskennallisesti noin kem 2 :n verran vuodessa. 25

26 ERITYISASUMINEN PALVELUASUMISEN JA ERITYISRYHMIEN TAVOITTEET Vuosittain kaavoitetaan erityisasumisen mahdollistavia tontteja kem 2 tonttivarannon lisäämiseksi ja luovutettavaksi hankkeisiin. Lisäksi selvitetään palveluverkon muutosten aiheuttamat käytöstä poistuvien kohteiden ja tonttien jatkokäyttömahdollisuudet. Toisin kuin seniorit ja vanhukset, muut erityisryhmät eivät ole määrältään kasvavia. Uusia kohteita tarvitaan ensisijaisesti korvaamaan vanhoja tarkoitukseen huonosti soveltuvia tiloja. Vanhusten palveluasumisen tarpeisiin tarvittavien yksiköiden mitoitus on noin kem 2 ja esim. mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten hankkeisiin noin kem 2. Vanhusten hankkeiden lisäksi muiden erityisryhmien tarpeisiin varaudutaan varmistamalla tonttivarantoon vuosittain varattaviksi yhteensä noin kem 2 verran pienempinä kokonaisuuksina. Vanhusten palveluasumisen puitesopimuskilpailutuksessa (2014) valittujen toimijoiden tarjoamat paikat täyttävät vanhusten palveluasumisen laskennallisen lisätarpeen vuoteen 2022 saakka. Tästä syystä lähivuosina ei odoteta tarvittavan useita vanhusten palveluasumisen kohteita jo käsittelyssä olevien sekä vanhoja tiloja korvaavien hankkeiden lisäksi. 26

27 ERITYISASUMINEN Nykyisessä asuntokannassa on vanhusten palveluasumista noin 1 % (noin 950 asuntoa) ja suunnilleen saman verran muiden erityisryhmien asumista (mielenterveyskuntoutujat 200, päihdekuntoutujat 300, kehitysvammaiset 300). Vanhuksia laitoshoidossa on tällä hetkellä noin 250. Lisäksi senioreille ja vanhuksille suunnattuja asuntoja noin 1 2 % asuntokannasta. Erityisasumiseen soveltuvia tiedossa olevia sijaintipaikkavaihtoehtoja, hankkeita ja tonttivarantoa käsiteltiin KYMPPI R 2014 ohessa tehdyssä Y tonttiselvityksessä. Selvityksen perusteella hahmotettiin tulevien hankkeiden sijaintia ja tarkasteltiin niiden alueellista tasapainoa. Koska palveluasuminen poikkeaa ympäristövaatimuksiltaan ja vaikutuksiltaan tavanomaisesta asuntotuotannosta, se edellyttää kaavassa nykyisen toimintatavan mukaan Y merkintää (yleisten rakennusten tontti). Y tontteja edellyttäviä palveluja ovat myös mm. päiväkodit, koulut, päiväkeskukset ja toimintakeskukset. Tavanomaiseen asumiseen rinnastettava senioriasuminen käsiteltiin tämän KYMPPI R 2014 osana. Tavoitteena on vastata tulevaisuuden senioriasumisen tarpeisiin ja mahdollistaa senioriasuminen hyvillä paikoilla palvelujen ääressä. 27

28 L II T TUOTANNOLLISEN TOIMINNAN JA TOIMITILOJEN TONTIT E

29 TUOTANNOLLISEN TOIMINNAN JA TOIMITILOJEN TONTIT Teollisuustonttimaan asemakaavallinen varanto on 144 hehtaaria, josta kaupungin osuus on 112 hehtaaria luvun alun vuosina T tonttien vuotuinen kysyntä on ollut noin 7 hehtaaria ja vuotuinen kaavoitustavoite noin 20 hehtaaria. Hyvästä tonttivarannosta ja viimeaikaisesta kysynnän vähenemisestä johtuen vuotuista tonttituotannon tavoitetta alennetaan vuonna hehtaariin. Tonttimarkkinoiden kehitystä seurataan ja T tonttituotannon tavoite sopeutetaan muuttuvaan kysyntään. Teollisuuden tonttivaranto on jossain määrin alueellisesti keskittynyttä. Suunnitelmallisella sijainnin ohjauksella voidaan hallita toiminnan mahdollisesti aiheuttamia haittoja (esim. liikenneverkon kuormitus, ympäristöhäiriöt) ja saavuttaa elinkeinoelämän synergioita. Kaupungin laajimmat T aluekeskittymät sijaitsevat Seppälänkankaalla ja Sulunperällä. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa osoitetut tulevat ja toistaiseksi asemakaavoittamattomat tuotannollisen toiminnan ja toimitilojen alueet sijaitsevat VT4:n varrella Puuppolan pohjoispuolella, Länsi Palokassa ja Korpilahdella. Osa uusista alueista vaatii merkittäviä infrarakentamisen investointeja ja maanhankintaa. Tuotannollisen toiminnan ja toimitilojen sijaintia, mitoitusta ja toteutuksen ajankohtaa tarkastellaan prosessinomaisessa työpaikkaselvityksessä ja kolmannesvuosittain päivitettävässä TYKKI raportissa. Korpilahti Lähde: TYKKI 2013 raportti