Toiminnan kehittämisen malli - opiskelijan näkökulmasta

Transkriptio

1 Toiminnan kehittämisen malli - opiskelijan näkökulmasta Suvi Eriksson Laatutyöpaja opiskelijoille

2 Laadunvarmistusjärjestelmä? Laatujärjestelmä? Toiminnan kehittämisen malli? Käsite laadunvarmistusjärjestelmä pohjautuu englanninkieliseen käsitteeseen quality assurance system, joka kattaa sekä laadunhallinnan että laadun kehittämisen. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmällä tarkoitetaan laadunvarmistuksen organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista, prosesseista ja resursseista muodostuvaa kokonaisuutta. Eurooppalaisessa laatukeskustelussa puhutaan tällä hetkellä varmistuksen sijaan enemmänkin laadun parantamisesta (quality enhancement), laatutyöstä tai laatukulttuurista (quality culture). Oulun yliopistossa puhutaan toiminnan kehittämisen mallista, joka korostaa laatujärjestelmän kehittävää merkitystä.

3 Laadunvarmistuksen taustaa ja periaatteita Tutkimuksessa ja koulutuksessa on paljon arviointiperinnettä. Systemaattisissa toiminnoissa on kehittämisen varaa (järjestelmä). Bolognan prosessin myötä järjestelmän täytyy kattaa kaikki toiminnot ja läpäistä koko organisaatio. Kukin korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmänsä tavoitteista, rakenteesta, toimintaperiaatteista, käytettävistä menetelmistä ja laadunvarmistuksen kehittämisestä. Suomessa on otettu käyttöön yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien arviointi eli auditointi. Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) auditoi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät.

4 Oulun yliopiston laatutyö Laatutyöllä on pitkä historia Oulun yliopistossa, mm. opetuksen laadunarviointijärjestelmä ollut toiminnassa vuodesta 1994 Oulun yliopiston kaikki toiminnot kattava laadunvarmistusjärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli hyväksytty hallituksessa Kehittämisestä ja toimeenpanosta vastaa laatutyön ohjausryhmä TOPQA Mallin kehittämisessä mukana myös laatutyön pilottilaitokset Meneillään on monia rinnakkaisia hankkeita, joissa kehitetään myös laadunvarmistusta Tutkimuksen itsearviointi ja kokonaisarviointi Tukipalvelujen kehittämishanke (palvelukeskushanke, tukipalvelujen kehittäminen suhteessa ydintoimintoihin) Leadpro-työryhmä: johtamisen kehittäminen ja laatutyö Johtamisen tietojärjestelmän kehittäminen: SAS SPM Kolmen yliopiston yhteistyöhanke: vertaiskehittäminen ja toiminnanohjausprosessin kehittäminen Henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma: henkilöstön kehittämisen osaalue laatutyössä Yliopistoportaalihanke (intranet)

5 Toiminnan kehittämisen mallin johtoajatukset 1. Yhteistyö laadunvarmistus rakentuu ja kehittyy yliopistoyhteisön jäsenten tietoisena ja järjestelmällisenä yhteistyönä kaikissa toiminnoissa laadunvarmistus edellyttää vastuullisten henkilöiden ja toimielinten sekä niiden välisen yhteistyön määrittelemistä 2. Kehittävä arviointi arviointi tarkoittaa kriittistä tulosten tarkastelua suhteessa asetettuihin tavoitteisiin arviointitiedon perusteella tehdään yhteisiä johtopäätöksiä toiminnan tilasta ja sovitaan toiminnan kehittämisestä 3. Hyvien käytäntöjen etsiminen, tunnistaminen, hyödyntäminen ja levittäminen yliopiston kaikissa toiminnoissa

6 TKM: Järjestelmän elementit - Järjestelmä koostuu kaikille yhteisistä elementeistä ja sen lisäksi yksikkö- ja alakohtaisista valinnoista. - Yhteiset elementit: Toiminnan kuvaaminen, ohjeet sekä vastuiden määrittely ja vastuuhenkilöiden nimeäminen Organisoituminen tarkoituksenmukaisella tavalla Toiminnan (tunnuslukujen) jatkuva seuraaminen ja tiedon käsittely Palaute- ja muun arviointitiedon seuraaminen ja sen käsittely Toiminnan suunnittelu ja raportointi sovitulla tavalla Arviointeihin osallistuminen sovitulla tavalla Palkitsemiskäytännöt

7 TKM: Järjestelmän logiikkaa SUUNNITTELU KEHITTÄMINEN -Palautetiedon käsittely tarkoituksenmukaisissa toimielimissä -Yhteiset tilaisuudet: Missä mennään?, palautepäivät -Jatkotoimenpiteistä päättäminen -Hyvien käytäntöjen palkitseminen ja levittäminen -Sidosryhmäyhteistyö -Perustehtävän tunnistaminen -Tavoitteiden asettaminen -Toiminnan suunnittelu ja päätöksenteko -Sidosryhmäyhteistyö YLIOPISTON TOIMINTO ESIM. KOULUTUS ARVIOINTI -Tunnuslukujen seuraaminen -Palaute- ja muun arviointitiedon kerääminen -Itsearviointi, muihin arviointeihin osallistuminen - Analysointi ja raportointi -Tulosneuvottelut Kehityskeskustelut TOTEUTUS -Toiminnan kuvaaminen -Vastuiden jakaminen -Organisoituminen -Ohjeistaminen ja säännöt

8 Yhteistyön elementtejä Toiminnan kuvaaminen, ohjeiden laatiminen sekä vastuuhenkilöiden ja -toimijoiden nimeäminen ja vastuiden määrittely Opetuksen kehittämistyöryhmät (OKTR) kaikissa yksiköissä Tutkimuksen edistämistyöryhmät (TETR) kaikissa yksiköissä Laatutiimit (laatutyön organisointi yksiköissä) Opetuksen palautepäivät Missä mennään -tilaisuudet Kehityskeskustelut

9 Kehittävän arvioinnin elementtejä Itsearviointi yksiköissä toiminnan jatkuva seuraaminen ja dokumentointi opiskelijapalautteen kerääminen ja oppimisen seuranta opiskelijoiden työllisyyden ja sijoittumisen seuraaminen sekä työelämäpalautteen kerääminen opetuksen palautepäivät lukukausittain tai lukuvuosittain toimintaa kuvaavien keskeisten tunnuslukujen ja tilastotietojen seuraaminen (SAS SPM) sekä missä mennään -tilaisuuden järjestäminen vuosittain ydintoimintojen itsearviointiraportti ja siihen perustuva kehittämissuunnitelma (toiminnanohjaussykli) Sisäinen arviointi yliopiston tasolla tulosneuvottelut sisäisten laatuyksiköiden valinta ja palkitseminen sisäiset auditoinnit Ulkoiset arvioinnit valtakunnallisten laatuyksiköiden valinta ja palkitseminen kansainväliset arvioinnit toiminnon kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla (esim. tutkimuksen kokonaisarviointi)

10 Hyvien käytäntöjen levittäminen Hyvien käytäntöjen etsiminen, tunnistaminen, hyödyntäminen ja levittäminen kaikessa toiminnassa ja kaikissa toiminnoissa Hyvien käytäntöjen levittäminen koulutuksissa, tapahtumisissa, tilaisuuksissa, kokouksissa, kohtaamisissa (esim. OpinTori, OKTR/TETR-koulutukset, väitöskirjaohjauksen työpajat) Hyvien käytäntöjen julkaiseminen Hyvien käytäntöjen tarjottimella ja muilla julkaisufoorumeilla Hyvien käytäntöjen palkitseminen osana tulosneuvotteluita = uusi menettely laatujärjestelmässä

11 Toiminnan kehittämisen mallin toimijoita Rehtoraatti ja hallitus Tiedeneuvosto Koulutusneuvosto Triple Helix -allianssi Tiede- ja koulutusneuvostot Tiedekuntaneuvosto Tiedekunnan tutkimusdekaani ja tutkimusneuvosto Tiedekuntaneuvosto Tiedekunnan opetusdekaani ja opetusneuvosto Tiedekuntaneuvosto Tutkimus- ja opetusneuvostot yhteistyössä Laitosneuvosto Laitosneuvosto Laitosneuvosto Laitoksen johtaja ja tutkimuksen edistämistyöryhmä Laitoksen johtaja ja opetuksen kehittämistyöryhmä Laitoksen johtaja ja TETR ja OKTR yhteistyössä Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Opetuksen kehittämisyksikkö Hallintopalvelut

12 Tutkimuksen edistämistyöryhmän (TETR) tehtävät Toiminnanohjauksen kannalta oleelliset tehtävät Tutkimuksen strategian valmistelu ja seuraaminen määräajoin Ydintoimintojen itsearviointiraportin tuottaminen tutkimuksen osalta Tutkimuksen kehittämismäärärahojen hakeminen ja kohdentaminen TTS-materiaalin valmisteluun liittyvät tehtävät Vuosittainen Missä mennään -tilaisuus yhteistyössä opetuksen kehittämisryhmän kanssa Esitykset laitosneuvostolle/tiedekunnan tutkimusneuvostolle tutkimukseen ja tutkimustulosten hyödyntämiseen liittyvistä palkitsemisista Muita tehtäviä esim. Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja esitysten tekeminen Tutkijoiden rekrytointiin ja tutkimuslaiteinvestointeihin liittyvät esitykset ja linjanvedot Tutkijoiden koulutustarpeen kartoitus, koulutuksen ideointi, tilaaminen ja/tai järjestäminen Tutkijan urakehitystä tukevan toiminnan organisointi Esitysten ja lausuntojen tekeminen laitosneuvostolle, tiedekuntaneuvostolle jne. Erilaisten tutkimuksen kehittämistilaisuuksien järjestäminen Laitoskohtaiset spesifit tehtävät

13 Opetuksen kehittämistyöryhmän (OKTR) tehtävät (1/2) Yksikön opetuksen ja sen tukitoimien koordinointi ja kehittäminen (mukaan lukien vieraskielinen opetus ja vaihto-opiskelijoiden ohjaus) Yksikön toiminta- ja taloussuunnitelman (TTS) laatiminen opetuksen osalta sekä suunnitelman toteutumisen seurata ja valvonta Ydintoimintojen itsearviointiraportin laatiminen opetuksen osalta Palautejärjestelmän koordinointi ja kehittäminen suunnitelman laatiminen palautteen keräämisen, käsittelyn ja hyödyntämisen menettelytavoista toiminnan kehittämisessä huomion kiinnittäminen opiskelijoiden oppimiseen ja opetussuunnitelman toteutumiseen palautepäivän järjestäminen Opiskelijoiden oppimisen (opintopistekertymän ja oppimistuloksen) seuraaminen ja havaittuihin ongelmiin puuttuminen Opiskelijoiden työllisyyden ja sijoittumisen seuraaminen sekä työelämäpalautteen kerääminen

14 Opetuksen kehittämistyöryhmän (OKTR) tehtävät (2/2) Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja niiden julkaiseminen Hyvien käytäntöjen tarjottimella Esityksen tekeminen "Hyvän opettajan palkinnon" saajasta Hyvien opettajien valitseminen ja palkitseminen yksikkötasolla Opetushenkilökunnan urakehitystä tukevan toiminnan organisointi Opetushenkilökunnan rekrytointiin liittyvien esitysten, linjanvetojen ja lausuntojen tekeminen Opetuksen kehittämismäärärahojen hakeminen ja kohdentaminen Opetuksen laitehankintoihin liittyvien esitysten ja linjanvetojen tekeminen Opettajien koulutustarpeen kartoittaminen sekä koulutuksen ideointi, tilaaminen ja/tai järjestäminen Vuosittaisen Missä mennään -tilaisuuden järjestäminen yhteistyössä tutkimuksen edistämistyöryhmän kanssa Esitysten ja lausuntojen tekeminen ja opetusta koskevien asioiden valmistelu yksikköneuvostolle, tiedekuntaneuvostolle jne. Erilaisten opetuksen kehittämistilaisuuksien järjestäminen

15 Laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Suomessa on otettu käyttöön yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien arviointi eli auditointi auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla yliopisto ohjaa ja kehittää toiminnan laatua korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) auditoi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät Systemaattisesti järjestetyt ulkoiset auditoinnit auttavat yksiköitä kehittämään toimintaansa ja laadunhallintajärjestelmäänsä, levittävät hyviä käytäntöjä ja tuottavat tietoa strategiseen päätöksentekoon. (Sirpa Suntioinen ) käytännön toteutus tehdään KKA:n auditointikäsikirjan (vuosille ) mukaan

16 KKA:n auditointiaikataulu (yliopistot) 2005 Kuopion yliopisto 2006 Svenska handelshögskolan Tampereen teknillinen yliopisto 2007 Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu 2008 Helsingin kauppakorkeakoulu Tampereen yliopisto Turun yliopisto Jyväskylän yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Turun kauppakorkeakoulu 2009 Joensuun yliopisto Lapin yliopisto Taideteollinen korkeakoulu Oulun yliopisto (marraskuu 2009?) Teatterikorkeakoulu Åbo Akademi 2010 Sibelius-Akatemia Maanpuolustuskorkeakoulu 2011 Kuvataideakatemia Vaasan yliopisto

17 Arvioinnit aikajanalla? Tutkimuksen kokonaisarviointi Toiminta- ja taloussuunnitelma Valtakunnallinen koulutuksen laatuyksikkövalinta Ydintoimintojen itsearviointi Laatujärjestelmän sisäinen auditointi Laatujärjestelmän ulkoinen auditointi Ydintoimintojen itsearviointi Toiminta- ja taloussuunnitelma Tutkimuksen kokonaisarviointi Ydintoimintojen itsearviointi Laatujärjestelmän auditointi

18 Mihin auditointi kohdistuu? Auditoinnin kohteet Puuttuva Alkava Kehittyvä Edistynyt 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

19 Auditointiryhmä KKA nimeää auditointiryhmän ryhmään nimetään 5 jäsentä, joista kolme edustaa korkeakouluja (AMK ja yliopistot), yksi opiskelijoita ja yksi korkeakoulujen ulkopuolista työelämää. auditointiryhmällä tulee olla asiantuntemusta korkeakoulujen eri henkilöstöryhmistä (johtaminen ja hallinto, opetus- ja tutkimustyö sekä tukipalvelut) auditoijien tulee täyttää seuraavat kriteerit: 1. korkeakoulukentän hyvä tuntemus 2. arviointi-/auditointikokemus 3. laatu-/laadunvarmistusjärjestelmien tuntemus 4. osallistuminen KKA:n järjestämään auditointikoulutukseen yliopistolla on mahdollisuus kommentoida auditointiryhmän kokoonpanoa

20 Auditointivierailu auditointivierailun tavoitteena on todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä vierailun kesto on yliopiston koosta riippuen 2 5 päivää vierailun aluksi ja lopuksi haastatellaan yliopiston johdon edustajia (rehtoraatti, dekanaatti?) auditointiryhmä valitsee vierailukohteet auditointiaineiston perusteella ja tekee tiedekunta- tai yksikkökohtaisia arviointikäyntejä vierailuilla todennetaan laadunvarmistuksen kattavuutta, toimivuutta, vaikuttavuutta sekä avoimuutta ja viestivyyttä käytännön toiminnan tasolla haastattelemalla opetus- ja muiden henkilöstöryhmien, opiskelijoiden ja sidosryhmien edustajia