Espoon kaupunki Pöytäkirja 10. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 570/ Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valitusten johdosta; Lommila, alue , asemakaavan muutoksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh Liisa Ikonen, puh Mikko Kivinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Espoon kaupunginhallitus kiistää valituksissa esitetyt vaatimukset kokonaisuudessaan ja pyytää hallinto-oikeutta jättämään valitukset tutkimatta siltä osin kuin samaa asiaa on jo käsitelty aiemmin hallintooikeudessa ja muutoin hylkäämään valitukset perusteettomina. 1 Toimivalta lausunnon antamiseen Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 27 -kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Espoon kaupunginhallitus katsoo asiassa voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen, ja antaa valituksesta hallinto-oikeudelle lausunnon. 2 Lommila Valituksenalainen Lommilan alue sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä Espoon keskuksen rautatieasemalta pohjoiseen. Lommilassa on väljästi rakennettuja teollisuus- ja varastotoiminnan tontteja, Nedre Glomsin vanha päärakennus, viljelemätöntä peltoaluetta, kaksi polttoaineen jakeluasemaa ja pikaruokapaikka. Teollisuusalueen ja 2015 valmistuneen liikerakennuksen välissä virtaa Glomsinjoki. Joen vierustan viheralueella on ulkoilureittiyhteys Kehä III:n pohjoispuolelta Oittaalta Espoonjokilaaksoon. Talvisin reitillä on hiihtolatu. Lommilan alue on yhdyskuntarakenteessa osa Espoon keskusta. Lommilaa rajaavat Turunväylä (Valtatie 1/ E18), Kehä III (Kantatie 50/ E18) ja Espoontie. Alueella on myös Turuntie (Seututie 110). Kunnarlantie erkaantuu Turuntien ja Espoontien liittymässä.

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 Lommilassa ovat asemakaavoina voimassa Lommilan, Nimismiehenmäki I:n, Miilukorven, Kirskumäen ja Fallåkerin asemakaavat. Korttelit sekä niihin liittyvät katu-, liikenne- ja virkistysalueet kuuluvat voimassa olevaan Lommilan asemakaavaan. 3 Maakuntakaava, yleiskaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uudenmaan maakuntakaavassa (kokonaiskaava) Lommilan alueella on merkintä Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa, osa I alue on pääosin osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi PK. Alueen kautta kulkee pääulkoilureitti. Ympäristöministeriön vahvistamassa kokonaiskaavaa täydentävässä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on tarkasteltu uudelleen lainvoimaisten Uudenmaan maakuntakaavan, 1. vaihemaakuntakaavan, Itä-Uudenmaan maakuntakaavan ja 3. vaihemaakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakennetta, liikennettä, kauppaa sekä haja-asutusta. Vaihemaakuntakaava on hyväksytty ympäristöministeriössä Vahvistetun 2. vaihemaakuntakaavan merkinnät ja määräykset korvaavat Uudenmaan voimassaolevan maakuntakaavan merkintöjä. Lommilan maakuntakaavamerkintää Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkö ei kumottu. Uudenmaan maakuntakaavan keskustatoimintojen aluevaraus- ja kohdemerkinnät on kumottu. 2. vaihemaakuntakaavassa on esitetty selvitysten perusteella tarkistettu keskusverkko. 2. vaihemaakuntakaavan ratkaisussa keskustatoimintojen alueet ovat laajuudeltaan sellaisia, että niiden osoittaminen aluevarausmerkinnällä ei ole tarkoituksenmukaista. Kohdemerkintä osoittaa keskustatoimintojen likimääräisen sijainnin, ja alueiden tarkempi sijainti ja laajuus määritellään kuntakaavoituksessa niin, että keskusta-alue muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Keskustatoimintojen alueen kohdemerkinnällä on osoitettu pääkaupunkiseudulle valtakunnan keskuksen lisäksi aluekeskukset. Näitä aluekeskuksia, Espoon keskus mukaan lukien, yhdistää hyvien säteittäisten ja poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien verkko. Aluekeskukset muodostavat yhdessä valtakunnan keskuksen kanssa monipuolisten palveluiden verkoston, jossa keskusten vaikutusalueet menevät päällekkäin. Lommilan alue on vaihemaakuntakaavan tiivistettävää aluetta ja taajamatoimintojen aluetta. Tiivistettävän alueen laajuus täsmentyy ja sen tehokkuus määritellään kuntakaavoituksessa.

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 Kaava-aluetta koskevat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden Toimiva aluerakenne, Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto sekä Helsingin seudun erityiskysymykset. Asemakaavan muutos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja tukee yhdyskuntarakennetta. 3.1 Kauppa vaihemaakuntakaavassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä on tehty useita kaupan palveluverkkoselvityksiä ja niiden vaikutusten arviointeja. Vaihemaakuntakaavassa ohjataan ainoastaan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista. Kuntakaavoituksessa voidaan osoittaa paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vaihemaakuntakaavan selostuksen mukaan (s. 94) vaihemaakuntakaavassa esitettyjä seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä kehitetään sellaista seudullista kauppaa varten, joka vaatii paljon tilaa, ei kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja jossa asioidaan harvoin. Tällaista kauppaa ovat mm. auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppa. Muunkinlaisen seudullisen kaupan sijoittaminen on suuryksikköalueille mahdollista, mikäli vaikutusten arvioinnin perusteella kaupan laatua kuvaavat sijoittumisedellytykset täyttyvät. Lisäksi seudullisesti merkittäviin vähittäiskaupan suuryksiköihin voidaan sijoittaa kokonaismitoituksen puitteissa paikallisesti merkittävää päivittäistavaran kauppaa ja muuta erikoiskauppaa, muun muassa vaatekauppaa, jos kunnan palveluverkkoratkaisu mahdollistaa ratkaisun. Edelleen selostuksessa todetaan vaihemaakuntakaavan ratkaisussa Espoon Lommilan poikkeavan muista suuryksikköalueista. Jo Uudenmaan maakuntakaavassa on osoitettu Lommilaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikkö, joka mahdollistaa alueelle seudullisesti merkittävän päivittäistavarakaupan sijoittumisen. Tätä merkintää vaihekaavassa ei kumota. Vaihekaavassa Lommilaan päivittäistavarakaupalle on osoitettu enimmäismitoitus maakuntakaavan edellyttämällä tarkkuudella. Vaihemaakuntakaavassa merkitykseltään seudullisten suuryksiköiden tavoitteena on tukea olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja sen kehitystä sekä estää kaupan liiallinen keskittyminen (s. 93). Suunnittelumääräyksen mukaan merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Lommilan alueen enimmäismitoitus päivittäistavarakaupalle on k-m2, joka sisältyy Lommilan vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitukseen.

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 Vaihemaakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettu maakunnallisella tarkkuudella, ja se tarkentuu kuntakaavoituksessa. Vaikutusten arvioinnin mukaan Lommilan vähittäiskaupan suuryksikön palvelut on saavutettavissa joukkoliikenteellä, eikä Lommilan enimmäismitoituksen mukaisella päivittäistavarakaupalla ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskuksen, Kauklahden tai Veikkolan päivittäistavarakaupalle. 4 Lommilan asemakaavan muutokseen liittyvät linjaukset ja päätökset Kaupunginhallitus päätti kehittää ja vahvistaa Espoon keskusta siten, että Espoontorin ympäristöä kehitetään ja toteutetaan ajallisesti ensisijaisesti suhteessa Lommilaan. Kummallekin alueelle muodostuu oma selkeä roolinsa kehittyvässä kaupunkirakenteessa, joka pitkällä aikajaksolla kuroutuu yhdeksi kaupunkirakenteeksi. Espoon keskuksen Suvelasta Lommilaan johtavaa akselia, Sunantie - Espoonportti - Kirkkokatu - Nimismiehenpelto -katukokonaisuutta vahvistetaan julkisten ja kaupallisten palvelujen vyöhykkeenä. Akselia jatketaan Nimismiehenpellon alueen poikki Turunväylän alitse Lommilaan. Kaksinapaisella keskusalueella radanvarsikeskusta kehitetään alueellisten palveluiden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvana kaupunkikeskustana sekä kehäteiden risteysaluetta kehitetään seudullisesti palvelevana ja joukkoliikennettä hyödyntävänä palvelukeskittymänä (Espoon Keskuksen kehittämisohjelma 2003, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus). Espoo on edistänyt edellä esitettyä Lommilan ja asemanseudun välistä akselia. Kaupunginhallituksen 2003 päätöksen jälkeen kauppakeskus Entresse on rakentunut ja aseman eteläpuolella asuntorakentaminen on toteutunut useissa kohteissa Siltakadun ja Valakujan varrella. Kehityssuuntaa tukevia kaavamuutoksia on vireillä ja jo osin hyväksytty. Kaavoilla on mahdollistettu Omnian koulutustoiminnan laajennushankkeet ja Kuninkaantien lukion / uimahallin sekä Kirkkojärven koulun rakentaminen. Muilla kaavamuutoksilla on huomioitu muun muassa Kuninkaantien hotellin ja siihen liittyvän koulutustoiminnan laajennustarpeet sekä laajan viheralueen ja kulkuyhteyksien rakentaminen asemanseudun ja Lommilan välillä. Espoontorin ja Entressen kauppakeskusten yhdistämisen mahdollistavat asemakaavan muutokset ovat vireillä. Toteutuessaan tämä edelleen tukee aseman seudun kaupallisia palveluja. Alueen joukkoliikenne parantuu kaupunkiradan ja joukkoliikenneterminaalin valmistuttua. Liikennevirasto on hyväksynyt Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelman ja radan käyttöönotto on mahdollista Vielä varauksena Espoon keskuksesta Lommilaan ja edelleen Jorviin kulkee poikittainen pikaraitiotieyhteys. Kaupungin tavoitteiden mukaisesti Espoon keskuksessa on käynnissä useita kaavamuutoksia. Edellä on mainittu aseman seudun kauppakeskukset yhdistävä Kiltakallio I -asemakaavan muutos. Aseman joukkoliikenneterminaalin suunnittelu jatkuu.

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 Lisäksi vireillä on useita pääosin asuinrakentamiseen liittyviä asemakaavan muutoksia, joista tärkeimmät ovat Kiltakallio I, Miilukorpi II, Jokisilta, Kaupunginkallionrinne, Suvela I (Suvelan Onni), Espoon keskus 1b ja Suviniitty III. Asuinrakentamisen mahdollistavia kaavoja on vahvistunut Suviniityn ja Virastokeskuksen alueella. Pelkästään nämä asemakaavojen muutokset mahdollistavat lähivuosina noin asukkaan lisäyksen alueella. Toteutuessaan kaavat edistävät alueen kuvaa ja toiminnallisuutta sekä parantavat alueen kulkuyhteyksiä. 5 Lommilan asemakaavan muutos Lommilan asemakaavan muutoksella mahdollistetaan muun muassa kauppakeskuksen, toimisto- ja hotellirakennusten ja liikuntapalvelujen rakentaminen sekä varaudutaan uusiin liikennejärjestelyihin. Kaavaalueella ei ole suojeltavia rakennuksia. Glomsinjoen välitön ympäristö on merkitty säilytettäväksi merkinnöillä s-1 ja s-2. Merkinnän s-2 määräyksellä on suojeltu myös jokiuoman vanhan kiviholvisillan rakenteet. Kaavoituksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten k-m2, josta päivittäistavarankauppaa k-m2, erilliselle liike-, toimisto-, liikunta- ja hotellitilarakentamiselle k-m2 ja teollisuus- ja varastorakentamiselle k-m2. Selvitykset osoittavat, että Lommilan alueen kauppakeskus täydentää Espoon keskuksen alueen palveluverkkoa, jonka pääasiallinen markkinaalue tulee olemaan Espoon keskuksen alue. Lisäksi Lommilan päämarkkina-alueeseen kuuluvat lähialueet, joissa kaupan tarjonta painottuu paikallispalveluihin tai lähipalveluihin. Näitä alueita ovat Kauklahti, Viherlaakso - Lippajärvi ja osa Pohjois-Espoota sekä Veikkolan alue Kirkkonummella. II-markkina-alueeseen on laskettu kuuluvaksi kauemmista alueista lähimmät eli Vihdin eteläosat (Nummela), Lohja ja Kirkkonummen eteläosat. Markkina-alueiden lisäksi Lommila saa pieniä määriä ostovoimaa koko pääkaupunkiseudulta sekä muulta läntiseltä Uudeltamaalta. Lommilan pääasiallisella markkina-alueella asuu lähes asukasta. Koko markkina-alueen koko on Suur-Leppävaara, Kauniainen, Nummela ja Veikkola mukaan lukien lähes asukasta. Väestö on voimakkaassa kasvussa. Espoonjokilaakso on kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta. Jokilaakson kehittämisessä huomioidaan seudun historialliset ja maisemalliset arvot. Alue varataan kaupunkirakenteessa pääosin virkistykselle sen kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Nykyisellään Lommila on kaupunki- ja maisemakuvallisesti hahmoton ja hajanainen. 6 Valitukset Valtuusto päätti Lommilan asemakaavan ja siihen liittyvistä asemakaavojen muutoksista, alue Päätöksestä on jätetty

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 Helsingin hallinto-oikeudelle kaksi valitusta. Valitusten johdosta hallintooikeus pyytää kaupunginhallituksen lausunnon mennessä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (seur. ELY - keskus) valituksessa katsotaan, että Espoon valtuuston päätös Lommilan asemakaavan muutoksesta tulee lainvastaisena kumota. Espoon ympäristöyhdistys ry (seur. ympäristöyhdistys) vaatii valtuuston päätöksen kumoamista Lommilan asemakaavan muutoksen vahvistamisen osalta lainvastaisena. 6.1 ELY -keskuksen valitus ELY -keskus katsoo valituksessaan pääasiassa, että asemakaavamuutos ei toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Se poikkeaa laadultaan ja näin ollen vaikutuksiltaan voimassa olevan maakuntakaavan sisällöstä vaikeuttaen sen toteuttamista. Asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n sisältövaatimukset eivät täyty eikä vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaustarvetta ole otettu huomioon 71 b - e edellyttämällä tavalla. Oikeusvoimasta eli päätöksen pysyvyydestä ELY -keskus valitti jo aiemmin valtuuston päättämästä Lommilan asemakaavan muutoksesta. Helsingin hallinto-oikeus antoi asiassa päätöksen , 15/0537/5. Päätöksessään hallinto-oikeus arvioi oikeudellisesti ELY -keskuksen valituksessa nyt toiseen kertaan esillä olevia seikkoja: valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaavan ja yleiskaavan merkitys, palvelujen alueellinen saatavuus ja liikennejärjestelyt. Lisäksi oikeus käsitteli Glomsinjoen meritaimenet, muinaismuistot ja suojelukohteet sekä hiihtoladun. Espoon kaupunki katsoo, että hallinto-oikeuden päätös on edellä käsitellyin osin lainvoimainen, ja tähän liittyvä oikeusvaikutus on, että hallinto-oikeuden antama päätös sisältää kyseisistä seikoista jo oikeudellisesti lopullisen ratkaisun. Hallinto-oikeuden päätös Lommilasta on mainituilta osin pysyvä, eikä samaa asiaa tule enää käsitellä uudelleen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ELY -keskuksen mukaan Lommilan asemakaavamuutos ei toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja viittaa ajoitus-, mitoitus- ja henkilöautoliikenteen kysymyksiin. Espoon kaupunki toteaa, että ratkaisun mitoitukseen ja ajoitukseen liittyvät seikat on huomioitu yhdyskuntarakenteen kehitykseen sitoen. Edellä esitetyllä tavalla ratkaisu perustuu selvityksiin ja ottaen maakuntakaava huomioon. Lommilan ratkaisu ei selvitysten mukaan heikennä, vaan osaltaan vahvistaa keskusta-alueen kaupallista palvelukehitystä. Joukkoja kevytliikenteen yhteydet ovat Lommilan alueelle hyvät ja siten liikenteen aiheuttamat haitat ovat mahdollisimman vähäisiä.

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7 Asemakaavan muutos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita seuraavasti: keskusverkossa Espoon keskus aluekeskuksena edistää monipuolisten palvelujen saatavuutta; vähittäiskaupan suuryksikön sijainti tukee yhdyskuntarakennetta; liikennejärjestelmä edistää joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä; toiminnot eivät sijoitu irralleen yhdyskuntarakenteesta; alueidenkäyttö edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Yleispiirteinen suunnittelu ohjaa asemakaavan laadintaa. Oikeusvaikutteisessa Espoon pohjoisosien yleiskaavassa, osa I, Lommilan alue on osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi, johon kaavaselostuksen mukaan on suunniteltu suurta kauppakeskittymää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon Uudenmaan maakuntakaavaa ja 2. vaihemaakuntakaava laadittaessa. Espoon keskuksen aluetta koskevat siihen rajoittuva merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä ja Espoon keskusta koskeva pääkaupunkiseudun aluekeskus -merkintä. Vaihemaakuntakaavan ratkaisun mukaan seudullisesti merkittävää kauppaa voidaan sijoittaa vaihemaakuntakaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille ja vaihemaakuntakaavaan merkityille vähittäiskaupan suuryksikköalueille. Kaupan laatu ELY -keskus esittää vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisun sallivan Lommilaan vain paljon tilaa vaativaa seudullisesti merkittävää erikoistavaran kauppaa. Espoon kaupunki toteaa, että valtuuston hyväksymä Lommilan asemakaava on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Vaihemaakuntakaavassa esitettyjä seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä kehitetään sellaista kauppaa varten, joka vaatii paljon tilaa. Muunkinlaisen seudullisen kaupan sijoittaminen on suuryksikköalueille mahdollista, mikäli vaikutusten arvioinnin perusteella kaupan laatua kuvaavat sijoittumisedellytykset täyttyvät. Lisäksi seudullisesti merkittäviin vähittäiskaupan suuryksiköihin voidaan sijoittaa kokonaismitoituksen puitteissa paikallisesti merkittävää päivittäistavaran kauppaa ja muuta erikoiskauppaa, jos kunnan palveluverkkoratkaisu mahdollistaa ratkaisun (Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi s. 98) Espoon Lommila poikkeaa kuitenkin muista suuryksikköalueista mahdollistaen seudullisesti merkittävän päivittäistavarakaupan sijoittumisen Lommilaan. Vaihemaakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikkö on osoitettu kohdemerkinnällä, jonka sijainti ja laajuus on määritettävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että se muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Palvelutoimintoja ei tule sijoittaa irralleen yhdyskuntarakenteesta. Vaihemaakuntakaavassa tuetaan erityisesti päivittäistavaran kaupan säilymistä lähellä asukkaita. Myös erikoistavaran

8 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 8 kaupan osalta Lommila sijoittuu kaupan verkostossa liikenteellisesti ja toiminnallisesti suotuisasti. Vaihemaakuntakaavan kaupan ohjaukseen liittyvät maakuntakaavamerkinnät Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö ja Pääkaupunkiseudun aluekeskus rajautuvat välittömästi toisiinsa. Vaihemaakuntakaavan selostuksessa todetaan nimenomaisesti Lommilan osalta, että kaavassa osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköt (Lommilassa) eivät heikennä merkittävästi keskusta-alueiden kaupallisia palveluita ja niiden kehittämistä. Suunnitellulla Lommilan maankäytöllä ei ole merkittäviä vaikutuksia Espoon keskuksen kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Lommilan alueen kaupallisessa selvityksessä (Santasalo, s. 33) todetaan, että kaupallinen tarjonta varsinkin erikoiskaupan osalta on alueella epätyydyttävää, ja ostovoimaa virtaa ulos alueelta monipuolisimpiin kaupan keskittymiin. Lommila voi toimia osana Espoon keskuksen kaupallista tarjontaa. Lommila sijaitsee keskeisellä paikalla voimakkaasti kasvavan väestöalueen keskellä. Mikäli kauppakeskusta ei rakenneta Lommilaan, kasvava ostovoima siirtyy kauemmaksi riittävän monipuolisiin kaupallisiin keskittymiin. Vaikutusten arvioinnin mukaan Lommilan vähittäiskaupan suuryksikön palvelut on saavutettavissa joukkoliikenteellä, eikä Lommilan päivittäistavarakaupalla ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskuksen, Kauklahden tai Veikkolan päivittäistavarakaupalle. Lommilaan on myös kevyen liikenteen yhteydet. Vähittäiskaupan suuryksikkö tukee yhdyskuntarakennetta ja eheyttää sitä. Samoin ratkaisulla edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja tuetaan työpaikkakeskittymän rakentumista. Vaihemaakuntakaavassa Espoon keskus on yksi pääkaupunkiseudun aluekeskuksista. Aluekeskusten verkostomainen rakenne vahvistuu edelleen poikittaisten yhteyksien kehittyessä muun muassa Länsimetron valmistuessa vuonna Espoon keskuksen / Lommilan palvelujen ja työpaikkojen sijainti mahdollistaa käyttää hyväksi nykyistä olemassa olevaa infrastruktuuria. Palveluiltaan ja toiminnoiltaan monipuoliset keskukset edistävät elinkeinoelämää, kauppaa ja asumista. Espoon keskus palvelee oman alueen lisäksi Kauklahden ja Pohjois- Espoon alueiden pääasiointipaikkana. Espoon väestö kasvaa voimakkaasti ja nykyisin 10 kilometrin säteellä on asukasta. Käynnissä olevan Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavoituksen tavoitteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Tavoitteita ovat muun muassa, että kaava-alueella varaudutaan Länsiradan myötä noin uuteen asukkaaseen ja noin uuteen työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä, ja että Espoon keskuksen vetovoimaa ja elinvoimaisuutta vahvistetaan osana Espoon kaupunkiradan kasvu- ja kehityskäytävää.

9 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 9 Liikenne Espoon kaupunki toteaa, että hankkeeseen liittyvät uudet liikennejärjestelyt vähentävät Espoontien ja Turunväylän estevaikutusta. Asemakaavan muutos mahdollistaa uusien alikulkujen rakentamisen Espoontien ja Turunväylän alitse. Liikenteen toimivuus on selvitetty (Trafix Oy, 2009, 2013). Selvitysten mukaan lopputilanteen tie- ja katuverkon kapasiteetti riittää iltahuipputunnin 2030 ennusteliikennemäärille. Verkolla on kuitenkin yksittäisiä kohtia, joissa toimivuus jää heikoksi. Selvityksissä on myös ajoitettu tie- ja katuverkon parantamistoimenpiteitä. Suunnitelma sisältää varaukset yhteyksille Nupurintielle ja Nimismiehenpellon suuntaan. Lommilan alueella on jo nykyisin hyvä joukkoliikenne. Espoontietä alueen ohi kulkee huipputunnin aikana 26 linja-autoa, joista useimmat Espoon keskuksen kautta. Alueella on pikaraitiotievaraus. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja niiden kehittäminen on huomioitu asemakaavan muutoksessa maankäytön edellyttämällä tavalla yhteistyössä toimijoiden kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 a luku ELY -keskuksen mukaan asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n sisältövaatimukset eivät täyty eikä vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaustarvetta ole otettu huomioon 71 b - e edellyttämällä tavalla. Espoon kaupunki katsoo, että valituksenalaisen asemakaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 :ssä tarkoitetut sisältövaatimukset. Sisältövaatimusten täyttyminen on lisäksi käsitelty Helsingin hallintooikeuden toimesta jo aiemmin. ELY -keskus viittaa maankäyttö- ja rakennuslain 9 a lukuun sisältyviin 71 a - e :iin. Mainitun 9 a luvun säätämisen keskeisenä tavoitteena on selkeyttää vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen tavoitteita ja periaatteita. Tavoitteena on edistää kaupan sijoittumista keskusta-alueille sekä turvata eri kulkumuodoin saavutettavissa olevan vähittäiskaupan palveluverkon säilymisen ja kehittymisen edellytykset. Espoon kaupunki katsoo lausunnossa edellä ja muutoin asiassa esitettyyn viitaten Lommilan asemakaavan muutoksen täyttävän MRL 9 a luvussa säädetyt vähittäiskaupan erityiset säännökset: 71 a :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan siirtymäsäännöksen mukaan alkaen. 71 b :n mukaiset vähittäiskaupan suuryksikköjä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavassa: suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; alueelle sijoittuvat palvelut

10 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 10 ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksikköjen ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. 71 d :ssä säädetään, että vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. 71 e :ssä säädetään, että sen lisäksi, mitä 57 :ssä säädetään, asemakaavamääräykset voivat koskea vähittäiskaupan laatua ja kokoa, jos se kaupan palvelujen saatavuuden kannalta on tarpeen. 6.2 Ympäristöyhdistyksen valitus Ympäristöyhdistyksen valituksessa esitetään, että asemakaavan muutos on valtakunnallisten alueidenkäytön, maakuntakaavan ja voimassa olevan yleiskaavan vastainen. Asemakaavamääräyksissä hulevesien käsittely on ohjattu rakennusalueen ulkopuolelle s-1 ja s-2 alueille Glomsinjoen varteen. Määräykset eivät turvaa meritaimenkannan ja hyvän ekologisen tason säilymistä. Kaavassa ei ole määritelty rakentamisen aikataulua. Asiointi perustuu selvitysten mukaan pääasiassa yksityisautoiluun, ja hankkeen seudullisia vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi. Espoon kaupunki toteaa, että rakentamisen aikataulu ei ole kaavallinen asia. Rakentamista on kuitenkin ajoitettu siten, että liikerakennus tulee kaavamääräyksen mukaan toteuttaa kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäinen vaihe saa olla kooltaan enintään k-m 2. Toinen toteutusvaihe voi olla suuruudeltaan k-m 2. Toiselle toteutusvaiheelle ei voida myöntää rakennuslupaa ennen ensimmäisen toteutusvaiheen käyttöönottoa. Kaavan laatimisen yhteydessä on laadittu erillinen hulevesisuunnitelma. Hulevedet ohjataan taimensoraikkojen alapuolelle. Kaavamerkinnöillä on suojeltu Glomsinjoen ekologinen ympäristö. Toteutuessaan Lommilan asemakaava parantaa Espoonjoen olosuhteita. Glomsinjoen varren aluevarauksilla ja kaavamääräyksillä vaalitaan rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä ja säilytetään niiden erityiset arvot.

11 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 11 Hallinto-oikeus on käsittelyt muun muassa meritaimenta koskevan asian (päätös 15/0537/5). Muilta osin viitataan ELY -keskuksen valituksen yhteydessä lausuttuun. Hankkeen vaikutuksia on selvitetty edellä esitetyn mukaisesti arvioiden ympäristön, liikenteen ja kaupan osalta. Kaavaa laadittaessa on selvitetty ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. 7 Lopuksi Hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään Dnro 15/0537/5 ELY - keskuksen valituksen, joka koski samaa asemakaavamuutosasiaa. Näiltä osin asia on jo käsitelty hallinto-oikeudessa. Lommilan asemakaavan muutosta laadittaessa on selvitetty ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset kulttuuriset ja muut vaikutukset koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan vaikutuksia. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on huomioitu lain mukaisesti niiden erityistavoitteiden osalta, joita sovelletaan suoraan asemakaavoitukseen. Maakuntakaava ja yleiskaava on ollut ohjeena muutettaessa asemakaavaa. Keskustatoiminnot, keskustahakuiset palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueet niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen sekä asuminen, sijoittuvat Lommilan asemakaavan muutoksessa 2. vaihemaakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle. Lommila on suunniteltu siten, että Espoon keskuksen keskusta-alue, johon Lommila kuuluu, muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Lommilan asemakaavan muutoksella on luotu edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Kaava noudattaa rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristön vaalimisvelvoitetta. Lommilan asemakaavan muutos toteuttaa 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisua palveluverkosta, jossa vahvistetaan keskustoja kaupan ensisijaisena sijoituspaikkana. Tällä tuetaan keskustoja monipuolisina palveluiden, asumisen ja työpaikkojen keskittyminä, jonne asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Lommilan alue rakentuu osaksi Espoon keskuksen palveluja kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen keskittymäksi, joka on toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, maankäytöltään tehokas sekä vaiheittain toteuttamiskelpoinen. Espoon kaupunki pyytää kunnioittavasti, että hallinto-oikeus ensisijaisesti jättää ELY -keskuksen ja ympäristöyhdistyksen valitukset tutkimatta siltä osin, kuin ne on lainvoimaisesti käsitelty. Muilta osin valitukset tulee hylätä lakiin perustumattomina.

12 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 12 Espoon kaupunki pyytää lisäksi, että hallinto-oikeus käsittelee asian maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaisesti kiireellisenä, koska kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottava asemakaava. Lommilan asemakaavan muutokseen liittyvien hankkeiden on katsottava olevan elinkeinoelämän ja työllisyyden kannalta tärkeitä. Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus yhtyy tehtyihin valituksiin ja esittää valtuustolle, että päätös tulisi kumota. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 2 ääntä vastaan ja 2 ollessa poissa hylänneen Elon ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Huhta ja Sistonen poistuivat asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (Hallintolaki 28 1 mom. kohta 5) Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 4 Valitus 1 5 Valitus 2 6 Äänestyslista 10 Valtuusto hyväksyi Lommilan asemakaavan muutoksen, alue Päätöksestä on tehty Helsingin hallinto-oikeudelle kaksi valitusta. Hallinto-oikeus pyytää valitusten johdosta kaupunginhallitusta antamaan lausunnon viimeistään Lommilan asemakaavan muutoksella mahdollistetaan muun muassa kauppakeskuksen, toimisto- ja hotellirakennusten ja liikuntapalvelujen rakentaminen sekä varaudutaan uusiin liikennejärjestelyihin. Kaavaalueella ei ole suojeltavia rakennuksia. Glomsinjoen välitön ympäristö on merkitty säilytettäväksi merkinnöillä s-1 ja s-2. Merkinnän s-2 määräyksellä on suojeltu myös jokiuoman vanhan kiviholvisillan rakenteet. Kaavoituksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten k-m2, josta päivittäistavarankauppaa k-m2, erilliselle liike-, toimisto-, liikunta- ja hotellitilarakentamiselle k-m2 ja teollisuus- ja varastorakentamiselle k-m2. Uudenmaan ELY -keskus katsoo valituksessaan pääasiassa, että asemakaavamuutos ei toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Se poikkeaa laadultaan ja näin ollen vaikutuksiltaan voimassa olevan maakuntakaavan sisällöstä vaikeuttaen sen toteuttamista. Asemakaavan

13 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 13 maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n sisältövaatimukset eivät täyty eikä vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaustarvetta ole otettu huomioon 71 b - e edellyttämällä tavalla. Espoon ympäristöyhdistyksen valituksessa esitetään, että asemakaavan muutos on valtakunnallisten alueidenkäytön, maakuntakaavan ja voimassa olevan yleiskaavan vastainen. Asemakaavamääräyksissä hulevesien käsittely on ohjattu rakennusalueen ulkopuolelle s-1 ja s-2 alueille Glomsinjoen varteen. Määräykset eivät turvaa meritaimenkannan ja hyvän ekologisen tason säilymistä. Kaavassa ei ole määritelty rakentamisen aikataulua. Asiointi perustuu selvitysten mukaan pääasiassa yksityisautoiluun, ja hankkeen seudullisia vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi. Annettavassa lausunnossa pyydetään, että hallinto-oikeus jättää valitukset osin tutkimatta ja muutoin hylätään lakiin perustumattomina. Lisäksi pyydetään, että hallinto-oikeus käsittelee asian maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaisesti kiireellisenä, koska kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottava asemakaava. Lommilan asemakaavan muutokseen liittyvien hankkeiden on katsottava olevan elinkeinoelämän ja työllisyyden kannalta tärkeitä. Tiedoksi

14 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 14