kesätytöstä esimieheksi 3 kovaa Lahja Johansen-Lampsijärvi: KYSYMYSTÄ valkohattuhakkeri Benjamin Särkälle

Transkriptio

1 Ammattiliitto Union jäsenlehti Työaika lyhenee sopimalla, ei pakottamalla Tiimihenki lisää työhyvinvointia myös etäaikana Miksi liitto ei tee mitään? Nuorisotoiminta ennen ja nyt Todellinen vaalivuosi tulossa Lahja Johansen-Lampsijärvi: kesätytöstä esimieheksi 3 kovaa KYSYMYSTÄ valkohattuhakkeri Benjamin Särkälle

2 Sisältö Ammattiliitto Union jäsenlehti Sisältö 3 Varapuheenjohtajalta Epidemia opetti arvostamaan toisten kohtaamisia. 4 Tulevaisuuden työ Kohti kuuden tunnin työpäivää. 6 Työelämä Vuorovaikutus kärsii etätyössä. 10 Uniolainen Lahja Johansen-Lampsijärvi: Parasta Kelassa on työn merkityksellisyys. 16 Nuoret Matalan kynnyksen toimintaa nuorille jäsenille kovaa kysymystä Mitä toimihenkilön tulee tietää tulevaisuuden kyberuhista? 23 Vaalit Uniossa ja sen jäsenyhdistyksissä on todellinen vaalivuosi. 24 På svenska Unga tror på förkortad arbetstid. 27 Unio-uutiset Minna Ahtiainen siirtyy STTK:hon. Nousu 12 Edunvalvonta Liitto ja yhdistys olemme me. 14 Pääluottamusmiesten terveiset: Yhteisöllisyyttä tarvitaan enemmän kuin koskaan. KTH 18 Pääluottamusmiehen terveiset: Muista kysyä kuulumisia. 21 Työsuojelun päävaltuutettu Asioilla on tapana järjestyä. Muista äänestää liiton ja oman ammattiyhdistyksesi vaaleissa. Sivu Paperinen Unio-lehti loppuu vuoden 2021 jälkeen. Sivu 27 UNIO Ammattiliitto Union jäsenlehti Julkaisija Ammattiliitto Unio ry Ratamestarinkatu 12, Helsinki Päätoimittaja Johanna Maasto, johanna.maasto@unioliitto.fi Lehden toimituskunta Ulla Karilainen, Anna Koivumäki, Laura Kuparinen, Anniina Lapinkaski, Johanna Maasto, Katja Mäki-Kantti, Heidi Romo, Kristiina Widenius, tiedotus@unioliitto.fi Tuottaja Natasha Petrell, natasha.petrell@acamedia.fi Taitto Acamedia Kannen kuva Petri Teppo Painopaikka PunaMusta ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Jäsenpalvelu jasenpalvelu@unioliitto.fi, puh , palveluaika arkisin klo Työttömyyskassan yhteystiedot JATTK, Opastinsilta 8B, Helsinki, puh. (09) ma ti, klo , ke klo ja to klo , faksi (09) , asiakaspalvelu@jattk.fi, Kirjaudu sähköiseen asiointipalveluun omilla pankkitunnuksillasi! 2 UNIO

3 Pääkirjoitus Hei uniolaiset, Kalenterit on käännetty vuoteen Miltä vuosi näyttää? Koronapandemia aiheuttaa vielä paljon epävarmuutta ja rajoituksia sekä yksityis- että työelämään. Tartuntamäärät ovat edelleen isoja. Positiivista on kuitenkin se, että Euroopan ja maailmanlaajuisesti tautitapaukset ovat lähteneet laskuun. Suomessa tautitapauksissa on vielä nouseva suunta, mutta tehohoitopotilaiden lukumäärä on laskussa. Valoa tämän pitkän hiljaiselon jälkeen antavat myös aloitetut rokotukset, jotka kuitenkin nyt alkuvaiheessa ovat edenneet vielä harmillisen hitaasti. Etäpalaverissa kuormittaa, jos ei näe toisen kasvoja. Viime vuoden maaliskuusta alkaen etätyötä on tehty paljon ja palaverit on järjestetty virtuaalisesti. Korona tarjoili varsinaisen digiloikan. Muun muassa Kelassa on pitkään ollut käytössä etätyö, mutta täytyy tunnustaa, että koronaepidemia oli parempi etätyön lisäämisen markkinoija kuin Kelan toimihenki löyhdistys konsanaan. Nyt yrityksissä suunnitellaan ns. uutta työnteon mallia, jossa jatkossa tulee löytää hyvä tasapaino työskentelyssä etäja läsnätyön välillä. Mallissa arvioidaan muun muassa työskentelyolosuhteita, vuorovaikutusta, työn ja yksityiselämän yhteen sovittamista ja etäjohtamista. Lisäksi pohditaan, miten malli rakennetaan niin, että se tukee parhaiten myös asiakastyötä. Epidemian aika on nostanut tärkeäksi ihmisten kohtaamiset. Ennen ne olivat itsestäänselvyyksiä, mutta epidemia opetti meitä arvostamaan näitä kohtaamisia. Meillä on monenlaiset digivälineet, saamme äänen kuuluviin ja videokuvan näkyviin. Tutkijat ovat kertoneet, että etäpalaverissa osallistujaa kuormittaa, jos hän ei näe toisen kasvoja. Tällöin hän mielessään piirtää näitä kasvoja näkyviin. Aluksi tietoliikennekaistat eivät aina sallineet videokuvan käyttöä. Tämän jälkeen yritykset lisäsivät tietoliikennekaistaansa, ja nyt myös video kuvan käyttö on mahdollista. Silti moni klikkaa usein videokuvan pois päältä. Digitaalisuuden lisääntyminen on tuonut vuorovaikutukseen myös lieveilmiöitä. Helposti somessa ja etäpalavereissa ilmaisemme asiamme kärkevästi. Kun toisen kasvoja ei näe, vuorovaikutus jää vajavaiseksi. Läsnäolokokousten alussa vaihdamme usein kuulumisia, etäpalavereihin tulee mentyä usein viime minuuteilla ja siirrytään suoraan asiaan. Tässä meillä on vielä oppimisen paikka. Miten lisäämme etäkokouksissa vuorovaikutusta, osallistumista ja kannustavaa ilmapiiriä. Ammattiliitto Unio perustettiin marraskuussa 2018, joten Union kolmas toimintavuosi on alkanut. Tämä tarkoittaa myös vuoden lopulla yhdistysten vaaleja ja sitä kautta myös Union edustajiston ja hallituksen valintaa seuraavalle kolmelle vuodelle. Union alkutaipaleet ovat sisältäneet paljon muutoksia. Viimeisimpänä niistä saimme juuri uutisen, että toiminnanjohtajamme Minna Ahtiainen on valittu STTK:n edunvalvontajohtajaksi. Haluan kiittää Minnaa Union alkutaipaleella tehdystä tärkeästä työstä ja toivottaa onnea ja menestystä uuteen mielenkiintoiseen työhön! Uuden toiminnanjohtajan rekrytointi on aloitettu. Viestinnän välineet muuttuvat ja kehittyvät. Union jäsenlehti on ollut pidetty jäsenistön keskuudessa. Paljon on tullut kuitenkin myös viestiä, että paperilehden tilalle kaivataan lisäpanostusta verkossa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan viestintään. Viime vuoden lopulla Union hallitus teki päätöksen, että jäsenlehden toimittamista jatketaan vielä vuosi 2021, mutta tämän jälkeen viestintä painottuu muihin kanaviin. Tänä talvena lunta on piisannut ympäri Suomen, joten voimme nauttia kevättalven erilaisista ulkoilumahdollisuuksista. Moni on intoutunut suksi- ja luistinkaupoille, ja myös minulla tarttui kaupasta mukaan skin-sukset. Oikein hyvä valinta, ei pitovoiteluita, sukset kainaloon ja ladulle. Hyvää kevättalven jatkoa kaikille jäsenille, nautitaan kevätauringosta! Tuija Sarlin Varapuheenjohtaja UNIO 3

4 Tulevaisuuden työ Tavoitteena kuuden tunnin työpäivä? Suomessa on vahva kokoaikatyön kulttuuri. Historian valossa työajan lyhentäminen palk koja leikkaamatta on kuitenkin mahdollista. Kahdeksantuntista työpäivää ja viisipäiväistä työviikkoa voidaan historiallisesti pitää ammattiyhdistysliikkeen suurimpana saavutuksena. Vaikka kiky-sopimus hetkellisesti lisäsi suomalaisten työtunteja, nosti pääministeri Sanna Marin viime vuonna työajan lyhentämisen uudelleen keskusteluun. Historian valossa Marinin SDP:n puoluekokouksessa esittämä ajatus kuuden tunnin työpäivästä palkkoja leikkaamatta on perusteltu luvun työaikakokeiluista väitelleen, Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntapolitiikkaa opettavan Timo Anttilan mukaan työajan lyhentäminen ja työn jakaminen nousee esiin varsinkin taantumassa luvun laman aikaan lyhyempää työaikaa kokeiltiin pienimuotoisesti useissa yrityksissä ja kuntasektorilla 17 kunnassa. Mielenkiintoista on, että työajan lyhentäminen lähti usein työnantajien aloitteesta, Anttila kertoo. Kokeiluissa työajan lyhentäminen yhdistettiin työn uudelleen organisointiin niin, että laitteita, tiloja ja muuta pääomaa käytettiin tehokkaammin. Kuntasektorilla työtä sen sijaan jaettiin useammalle ihmiselle, osittain palkkoja leikaten. Vaikka kokeilut olivat onnistuneita ja yrityksille kannattavia, käytäntö ei laajentunut. Työajan lyhentäminen vaatii paljon luottamusta. Työntekijät pelkäsivät, että kokeilun päätyttyä kuuden tunnin työtahti otettaisiin uudeksi normiksi. Työnantajat puolestaan pelkäsivät, että lyhyemmästä työpäivästä tulisi laajempi käytäntö. Samalla lama väistyi, ja sen myötä ajatus töiden jakamisesta, Anttila sanoo. Kahdeksan tunnin normi Timo Anttilan mukaan on merkillepantavaa, ettei Marinin toive saanut kovin innostunutta kannatusta työnantajajärjestöiltä eikä työn- tekijäjärjestöiltä. Viime vuosina työajan trendi on ollut päinvastainen. Päivittäisen työajan pidentäminen on ongelmallista ja saa paljon vastustusta. Mutta lisäksi yritetään pidentää työaikaa koko elämänkaaren varrella. Nuoret pyritään saamaan töihin aiemmin Työajan lyhentäminen vaatii paljon luottamusta. ja eläkeläiset pysymään pidempään työelämässä, Anttila sanoo. Jotta kuuden tunnin työpäivästä voisi maksaa kahdeksan tunnin palkan, pitää tuottavuuden ensin kasvaa. Sen hyöty voidaan suunnata joko palkankorotuksiin tai työajan lyhentämiseen. Viimeisen 20 vuoden aikana tuottavuus kehitys 4 UNIO

5 Suomessa on vahva kokoaikatyön kulttuuri. istock/azmanjaka on kuitenkin ollut huonoa, Anttila sanoo. Lyhyempään työaikaan siirtyminen vaatisi myös kulttuurista muutosta. Työaikaa voisi useilla aloilla lyhentää osa-aikatyön kautta, mutta sen tekeminen on Suomessa muihin pohjoismaihin ja esimerkiksi Keski-Euroop - paan verrattuna vähäistä. Meillä on vahva kokoaikatyön kulttuuri. Monessa muussa Euroopan maassa on luontevaa, että työaika joustaa elämäntilanteen ja esimerkiksi hoivavelvoitteiden mukaan, Anttila sanoo. Työaika lyheni, stressi lisääntyi Timo Anttila on vastikään selvittänyt työajan pituutta eri Euroopan maissa Euroopan komissiolle laaditussa työaikaraportissa. Tulosten mukaan erityisen lyhyttä päivää tekevät haluaisivat lisää työtunteja, ja yli 40-tuntista viikkoa painavat puolestaan vähemmän. Parhaiten työaikatoiveet ja toteutuneet tunnit kohtaavat viikkotyötunnissa. Työajassa keskeistä on, että otetaan kaikki elementit huomioon, esimerkiksi pituuden lisäksi ajoitus vuorokauden sisällä tai viikon jaksolla. Olennaista on myös, kuinka kiireistä ja paineista työajan aikana on, Anttila sanoo. Neljäs ulottuvuus on työn autonomia. Pitkäkään työpäivä ei tutkimusten mukaan ole välttämättä epäterveellinen, jos työntekijä saa päättää milloin, missä ja kuinka paljon töitä päivittäin tekee. Yleensä pitkään työpäivään liittyy huokoisuutta. Kun työaika on lyhentynyt, kiire ja tuottavuusvaatimukset ovat lisääntyneet. Varsinkin nuorten naisten työpaineet ovat Suomessa hyvin korkealla tasolla, Anttila sanoo. Nuoret uskovat työajan lyhenemiseen STTK:n syksyllä 2020 tekemän kansalaiskyselyn mukaan alle 35-vuotiaat uskovat vanhempia ikäryhmiä todennäköisemmin, että viikkotyöaika tulee seuraavan 20 vuoden aikana lyhenemään 38 tunnista. STTK:n strategiasta ja kehittämisestä vastaavan johtajan Taina Vallanderin mukaan nuoret vastaajat suhtautuivat luontevammin myös ajatukseen ajasta ja paikasta riippumattomasta työstä. Eroja eri ikäisten vastaajien välillä voivat selittää esimerkiksi paremmat digivalmiudet ja sikäli joustavampi asenne työhön. Toisaalta kokemusta perinteisestä, niin sanotusta kahdeksasta neljään -työelämästä ei välttämättä ole kovin paljon, eikä sitä pidetä normina, Vallander sanoo. Nuoret vastaajat pitivät vapaa-ajan lisääntymistä todennäköisempänä kuin vanhemmat ikäryhmät. Vallanderin mukaan vapaa-ajan arvostaminen ei välttämättä kuitenkaan tarkoita vähäisempää sitoutumista työhön. Mitattavan ajan sijaan keskitytään ehkä tulokseen ja aikaansaamiseen. Erityisesti nuoret vastaajat kokivat, että työn mielekkyys ja merkityksellisyys tulevat korostumaan tulevaisuudessa, Vallander sanoo. Suuri osa ihmisistä toivoo lyhyempää työaikaa. Nuorista 60 prosenttia valitsisi lyhyemmän työajan, vaikka joutuisi tinkimään palkastaan. Mutta kun vastaajilta kysyttiin, miten kaikkia koskeva työajan lyhentäminen pitäisi toteuttaa, yli puolet nuorista oli sitä mieltä, että se pitäisi tehdä palkkoja alentamatta. STTK kartoitti syksyllä 2020 myös nuorten työelämäasenteita. Sen perusteella alle 30-vuotiaille nuorille työssä tärkeintä on palkka. Sopimalla, ei pakottamalla STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainàn mukaan työajan lyhentäminen kuuteen tuntiin on realistinen tavoite. Kertarykäyksellä lyhentäminen ei kuitenkaan tule onnistumaan eikä lainsäädännön kautta. Siihen voidaan siirtyä pikkuhiljaa niin, että työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan lyhyemmästä työajasta, Lainà sanoo. Lainàn mukaan työajan pidentäminen kiky-sopimuksella oli historiallisesti poikkeuksellista, eikä ratkaisu lopulta määrittänyt työajan uutta suuntaa. Kyselyjen perusteella suuri osa ihmisistä toivoo lyhyempää työaikaa. Ihannetapauksessa kuudessa tunnissa voitaisiin tehdä se, mitä aiemmin kahdeksassa, jolloin palkat voisivat säilyä ennallaan, Lainà sanoo. Jos työajan lyhennys sen sijaan tehtäisiin työtä jakamalla, suoraviivaisinta siihen siirtyminen olisi aloilla, joissa töitä paiskitaan vuorokauden ympäri eikä työvoimasta ole pulaa. STTK suosittelee ikääntyneiden työajan lyhentämistä osa-aikatöiden lisäämisellä. Lainàn mukaan se voisi olla keino ylläpitää työkykyä ja pidentää työuraa. Tuottavuuden kasvun ohjaaminen palkankorotuksiin lisää kulutusmahdollisuuksia. Siksi työajan lyhentäminen ja siten vapaa-aikaan panostaminen voisi Lainàn mukaan olla myös ekologinen valinta. Jenni Meronen UNIO 5

6 Työelämä Tiimihenki lisää työhyvinvointia myös etäaikana Toisen tunnetilan tavoittaminen on etäyhteyksin haastavampaa. Se hidastaa luottamuksen rakentumista. Valtaosa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta on sanatonta viestintää, eleitä ja ilmeitä. Kun kommunikaatio tapahtuu etä yhteyksin, katoaa keskustelusta paljon informaatiota. Toisen voinnin aistiminen on etänä hankalampaa. Toimistolla tutusta työkaverista huomaa heti, jos tällä on jotain mielen päällä. Video paikkaa tilannetta osittain, kun nähdään kasvojen ilmeet, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen sanoo. Kaltiaisen mukaan luottamuksen rakentumi nen on helpompaa kasvokkain, sillä se jättää enemmän tilaa epäviralliselle juttelulle. Jos koko tiimi on etätöissä, on esimerkiksi uuden työntekijän ryhmäytyminen tavallista haastavampaa. Tulijalle on tärkeä nimittää oma mentori, joka ottaa perehdytyksen vastuulleen ja pitää aktii visesti yhteyttä. Pitää varmistaa, että henkilö pääsee kiinni mielekkäisiin työtehtäviin, joissa pääsee tekemään yhdessä kollegoiden kanssa. Sitä kautta tulee kiinnittymistä, sosiaalista sidettä työpaikkaan. Jos työtovereihin ei tutustu työtehtävien kautta, kannattaa sopia etäkahvitaukoja tai yhteinen etälounas, Kaltiainen sanoo. 6 UNIO

7 istock/rosshelen/nensuria Yhteisöllisyyttä luomassa Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan etätyöntekijät ovat saaneet korona-aikana entistä vähemmän tukea, erityisesti työtovereiltaan. Yhteisöllisyyttä voi lisätä esimerkiksi sillä, että kuuluu saman työpaikan sisällä useampaan eri yhteisöön. Isojen ja virallisten yksikköpalaverien lisäksi on hyvä olla pienempiä tiimejä, joissa voi jakaa henkilökohtaisia asioita, Janne Kaltiainen sanoo. Toinen työyhteisöön kiinnittävä tekijä on reilu, oikeudenmukainen ja alaisia kunnioittava johtaminen. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi työpaikan sääntöjen ja käytäntöjen johdonmukaisuutta. Päätöksiä tehdessä on kuultava niitä ihmisiä, joita päätös koskee. Inhimillinen johtamistyyli korostuu erityisesti epävarmoina aikoina. tää mikä alaisia innostaa, mikä heitä kannattelee työarjessa ja lisää hyvinvointia. Etätyö vaatii aktiivisuutta Etätyö vaatii esimieheltä aktiivista yhteydenpitoa työntekijöihin. Alaisen mahdolliseen ylikuormitukseen voi viitata paitsi työsuorituksen heik keneminen, myös poikkeava käytös. Esimerkiksi joihinkin asioihin reagoiminen voimakkaasti tunteella. Kuulumisten kyselyllä esimies osoittaa haluavansa kuunnella ja auttaa, Kaltiainen sanoo. Samalla korostuu työntekijän oma aktiivisuus. Jos työnteko ei luista, esimiehen kanssa voi varata vaikka kahvihetken. Keskusteluyhteyden pitäminen auki työtovereihin on paitsi itsestä, myös työtovereista huolehtimista. Kannattaa pohtia, mitä sellaista voisi lisätä omaan työhön, joka innostaisi ja kannatte- Etätöihin siirtyminen on korostanut entisestään johtajuuden muutosta. Inhimillinen johtamistyyli korostuu erityisesti epävarmoina aikoina. istock/filadendron Toisista ihmisistä välittäminen ja tunne siitä, että halutaan toisille hyvää, rakentaa psykologista turvallisuutta ja luottamusta. Se taas on ennakkoehto sille, että voidaan ottaa esille myös vaikeita asioita ja sitä kautta onnis tua vielä entistä paremmin, Kaltiainen sanoo. Kaltiaisen mukaan etätöihin siirtyminen on korostanut entisestään johtajuuden muutosta, jossa työntekijöiden kontrolloinnista siirrytään kohti onnistumista ja työhyvinvointia edistävää johtamista. Siinä kyse on innostamisesta ja voimavarojen löytämisestä. Esimies tietää ja ymmärlisi hyvinvointia arjessa. Etätyö mahdollistaa monelle aiempaa itsenäisemmän päätöksenteon ja uusien, parempien työtapojen oppimisen. Sitä kannattaa hyödyntää, Kaltiainen sanoo. Palautuminen tärkeää Työn ja vapaa-ajan välisen siirtymän voi etätyössä luoda esimerkiksi vaatetuksella tai työmatkan korvaavalla kävelylenkillä. Lisäksi Janne Kaltiainen ehdottaa päiväkohtaista tehtävälistaa, josta voi viivata yli loppuun saatetut työtehtävät. Samalla näkee työnsä tuloksen ja saa kokemuksen aikaansaamisesta ja onnistumista. Sen avulla voi olla helpompi välttää työpäivän venyttäminen ja pelko siitä, ettei ole saanut tarpeeksi aikaan. Palautumista pitäisi tapahtua paitsi työpäivän jälkeen, myös sen aikana. Korona-aikana aiempaa enemmän etätöitä tehneistä puolet on tutki muksissa ilmoittanut pitäneensä vähemmän taukoja työssään. Jos päivä on yhtä etä palaveriputkea, tauotukseen voi auttaa työn uudelleen järjestely. Jos tauotus on tullut laiminlyötyä, vapaaajalla ei ole ehkä voimia tehdä itseä kiinnostavia asioita. Se on pitkässä juoksussa huono asia, Kaltiainen sanoo. UNIO 7

8 Ikävä kahviautomaattikeskusteluja Vaikka etätyöhön on jo totuttu, sekä Kelassa että Nordeassa kaivataan kasvokkaista kommunikointia työtovereiden kanssa. Lähes vuoden kestänyt poikkeustila on tehnyt Kelassa ja Nordeassa vuorovaikutuksesta kasvottomampaa. Videon käyttö helpottaisi etäyhteyksin tapahtuvaa keskustelua, mutta kameroita ei läheskään aina pidetä päällä. Aluksi se johtui siitä, ettei tietoliikennekaista riittänyt. Ja monelle suomalaiselle se, että näkee oman naamansa, tuntuu vaivaannuttavalta. Helposti kiinnitetään liikaa huomiota siihen, miltä minä näytän, Nordean pääluottamusmies Tarja Furuholm kertoo. Tuttujen työtovereiden ilmeet voi kuulla äänestä. Uusien ihmisten kanssa ja monimutkaisia asioita käsitellessä väärintulkintojen riski kuitenkin kasvaa. Siinä joutuu tarkemmin pohtimaan, mitä sanoo. Tilanteet saattavat helpommin kärjistyä, Furuholm sanoo. Spontaani kuulumisten vaihto on etätyössä vähentynyt merkittävästi. Työtoverit eivät enää tapaa toisiaan kahvitauoilla, eikä toisen työtä ehkä uskalleta keskeyttää soittamalla. Sosiaalisen kanssakäymisen puute tekee päivistä entistä tiiviimpiä ja asiapitoisempia. Vaikka pankissa on kehitetty tapoja järjestää vapaamuotoisia tiimikokouksia, ne eivät ole levinneet koko organisaatioon, Nordean varapääluottamusmies Anne Matero sanoo. Turvavälit myös työpaikalla Kaikki työntekijät eivät ole siirtyneet kotietätöihin. Heidän kohdallaan koronarajoitukset säätelevät kuitenkin sitä, kuinka lähellä toisiaan työkaverit voivat olla ja voivatko he syödä lounasta yhdessä. Samoissa tiloissa työskentelevät eivät ehdi välttämättä vaihtaa ajatuksia keskenään myöskään siksi, että työaika on tiukasti aikataulutettu. Furuholmin mukaan tilanne oli sama jo ennen pandemiaa. Poikkeusolot saattavat kuitenkin lisätä kuormitusta, kun elämä on rajoitettua myös vapaa-ajalla. Tästä on viety viestiä johdolle, ja siihen pohditaan ratkaisuja. Vastikään asiaa pohdittiin esimerkiksi Hyvinvoiva Nordea -ohjausryhmässä, Tarja Furuholm sanoo. Kelassa etätyö ja monipaik - kaisuus olivat arkea jo ennen poikkeusoloja. Samalla työpaikalla olevat työntekijät olivat kuitenkin vuorovaikutuksessa keskenään, vaikka eivät olisi olleet samassa tiimissä. Nyt kaikki ovat varovaisempia, ja sitä myös kunnioitetaan. Toisen viereen ei mennä satunnaisesti kyselemään, Kelan työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa sanoo. Pääluottamusmies Tuula Hällfors-Laaksosen mukaan fyysisen sosiaalisen kanssakäymisen puutetta paikataan lyhyillä Skype- tai Teamspalavereilla. Toisinaan ne päätyvät kuitenkin esimiehen yksinpuheluksi. Voi olla, että osa näkee sen ajanhaaskauksena ja haluaisi palata takaisin töiden pariin. Kaikille ei ole myöskään luontevaa puhua etäyhteyksien avulla. Pitäisi kuitenkin ajatella, että tässä tilanteessa se on yksi jaksamisen tukitoimi, Hällfors-Laaksonen sanoo. Työsuojelua yhteistyössä Nordeassa työsuojelun, työterveyden ja Work Place Managementin välistä yhteistyötä tiivistettiin heti koronaepidemian puhjettua. Kun työsuojelutoimikunta kokousti aiemmin parin kuukauden välein, koronan myötä väliä tiivistettiin kahteen viikkoon. Lisäksi järjestämme työterveyden kanssa koko Suomen työsuojeluorganisaatiolle koronainfon kerran kuussa. Tämä malli on toiminut hyvin ja saanut paljon kiitosta, Nordean päätyösuojeluvaltuutettu Karri Kaski kertoo. Jotta työsuojeluun liittyvät asiat nousisivat esiin ja tulisivat hoidetuiksi myös etätyötilanteessa, on viestintään kiinnitettävä erityistä huomiota. Intrassa olevien ohjeiden on oltava täsmällisiä ja oikea-aikaisia, ja tärkeimmät niistä on käännettävä suomeksi. Olemme tarvittaessa joka päivä yhteyksissä työsuojelupäällikön kanssa ja asioita viedään eteenpäin riskijohtoon sekä muihin tarvittaviin tahoihin. Yhteen hiileen puhaltaminen ja luottamuksellisuus ovat koronan aikana lisääntyneet, Kaski kertoo. istock/magnilion 8 UNIO

9 Tarja Furuholm Tuula HällforsLaaksonen Anne Matero Tiina Norppa Työsuojelun riskienkartoitukseen ja työterveyshuollon työpaikkaselvitysmalliin on luotu hybridimalli, jossa purkutilaisuudet hoidetaan virtuaalisesti. Fyysisiä työpaikkakäyntejä tehdään vain erityisen painavasta syystä. Edunvalvontaa etänä Koska reilusti yli puolet kelalaisista tekee kotietätöitä, toimii edunvalvonta Tiina Norpan mukaan hyvin sähköpostilla, puhelimella ja etäyhteyksillä. Voi olla, että edunvalvonta tuntuu tässä tilanteessa etäisemmältä. Tilannetta on paikattu muun muassa alueyhdistysten Skype-tilaisuuksilla, Norppa kertoo. Anne Materon mukaan etätyö on vaikuttanut myös paikallisten luottamusmiesten työhön, jossa on täytynyt keksiä uusia tapoja olla yhteydessä jäseniin. Kun normaalit kahviautomaattikeskustelut jäävät puuttumaan, saattaa olla, että joitain asioita ei tule luottamusmiesten tietoon, Matero sanoo. Furuholm harmittelee aiemmin ympäri Suomea kiertäneen pääluottamusmiesparin työpaikkavierailujen loppuneen viime maaliskuussa kuin seinään. Myös neuvottelevien luottamusmiesten päivät toteutettiin viime vuonna Teamsissa. Vaikka toteutukseen kokonaisuutena oltiin tyytyväisiä, monet jäivät kaipaamaan yhteisöl lisyyttä ja työkavereiden kanssa käytäviä keskusteluja, Furuholm kertoo. Esimiesten vastuu kasvoi Sekä Kelassa että Nordeassa uudet rekrytoidut aloittavat pestinsä menemällä fyysisesti työ- Karri Kaski paikalle. Ryhmän jäseneksi pääseminen vaatii kuitenkin enemmän aktiivisuutta. Jos samaan aikaan on rekrytoitu samoihin tehtäviin useampi ihminen, he saattavat luontevasti ryhmäytyä keskenään, Tiina Norppa sanoo. Uuden etätyöntekijän tukemisessa korostuu esimiehen vastuu. Etäyhteyksin tapahtuva yhteydenpito vaatii enemmän vaivannäköä ja tietoisia yhteydenottoja alaisiin. Ensimmäistä kertaa ollaan tilanteessa, jossa myös henkilökohtaiset kehittämiskeskustelut ja palkkakeskustelut toteutetaan osittain etänä. Kun samalla pitää täyttää lomakkeita ja käyttää järjestelmiä, aidon vuorovaikutuksen muodostaminen on varmasti hankalampaa, Tarja Furuholm sanoo. Tuula Hällfors-Laaksosen mukaan osa Kelan esimiehistä on ottanut uudenlaisen johtamistavan haltuun erittäin hyvin. Toisille se taas on merkinnyt haaateita. Muutos on ollut iso myös esimiehille. Myös he tarvitsevat tukea, Hällfors-Laaksonen sanoo. Furuholmin mukaan vuosi on ollut työnjohdon kannalta haasteellinen. Pankkilaisten hän kuvailee sopeutuneen poikkeusoloihin todella hyvin, vaikka voimavarat ovatkin olleet koetuksella. Kelassa työhyvinvointi on kasvanut. Yleistunnelma on kuitenkin odottava. Moni toivoo, että spontaani kanssakäyminen olisi taas luontevampaa ja helpompaa, Norppa sanoo. Jenni Meronen UNIO 9

10 Uniolainen Vertaistukea asiantuntijoille Parasta Kelassa on työn merkityksellisyys ja monipuoliset työtehtävät, sanoo Kelan asiakaspalvelua kehittävä Lahja Johansen-Lampsijärvi. Tukea työhön tarjoaa Union esimies- ja asiantuntijatoiminta. Kymmenen vuotta Kelan paikallishallinnossa esimiestehtävissä. Kymmenen vuotta Pohjois-Suomen alueen asiakkuusja etuuskoordinaattorina. Kymmenen vuotta asiakaspalvelun kehittämistehtävissä. Lahja Johansen-Lampsijärvi on 31-vuotisen Kela-taipaleensa aikana päässyt tekemään laaja-alaisesti eri tehtäviä. Olen ollut töissä kahdeksassa eri yksikössä. Joskus olen vaihtanut tehtäviä organisaatiomuutoksen myötä, joskus muuten vain, erikoissuunnittelija Johansen-Lampsijärvi kertoo. Tällä hetkellä Johansen-Lampsijärvi työskentelee Rovaniemeltä käsin asiakkuuksien kehit tämisyksikössä, joka sijaitsee Helsingissä. Yksikkö vastaa valtakunnallisesta asiakaspalvelun ja palveluverkkokokonaisuuden kehittämisestä. Tulosyksikköön kuuluu kuusi alueellista asiakaspalveluyksikköä ja valtakunnallinen yhteyskeskus. Työhistoriassani korostuvat vahvasti koulutustehtävät. Vuosi sitten vedin projektin, jossa rakennettiin perustoimeentulotukea koskeva valmennusohjelma sosiaalihuollon ammattilaisille ja muille kumppaneille, Johansen-Lampsijärvi kertoo. Tällä hetkellä Johansen-Lampsijärvi koordinoi Kelan saamenkielisten palvelujen kehittämistyötä. Kelassa on viime vuosina panostettu saamenkieliseen viestintään, vuoden lopulla palkattiin vakinainen saamenkielinen viestinnän asiantuntija ja uusia palveluasiantuntijoita. Äskettäin avattiin kaikille kelalaisille suunnattu perehdyttävä verkkokoulu. Johansen-Lampsijärvi kokee tehneensä koko työuransa merkityksellistä työtä asiakkaiden eteen. Saamelaispalveluiden kehittäminen on kuitenkin ollut pohjoissaamea äidinkielenään puhuvalle, Nuorgamista kotoisin olevalle saamelaiselle erityisen mieluinen. Minulla on tässä vaiheessa työhistoriaa maratonin loppukilometrit menossa. Olen onnellinen siitä, että voin käyttää viimeiset työvuodet saamenkielisten palveluiden edistämiseen, 61-vuotias Johansen-Lampsijärvi sanoo. Tukea asiantuntijoille Lahja Johansen-Lampsijärvi on mukana Union Esimies- ja asiantuntijatoimikunnassa, jossa suunnitellaan yhteistä toimintaa Kelan ja Nousun esimiehille ja asiantuntijoille. ESAS tarjoaa muun muassa työelämään ja työehtoihin liittyvää tietoa, verkostoitumista, vertaistukea ja vuorovaikutusta. 10 UNIO

11 Koko työura merkityksellistä työtä asiakkaideneteen. Kelassa työskentelee noin asiantuntijaa. ESAS-toiminnan kohderyhmää ovat kuitenkin ne asiantuntijajäsenet, jotka osallistuvat prosessien, toimintatapojen ja osaamisen kehittämiseen tai toimihenkilöt, jotka toimivat kehittämistehtävissä vetäjänä tai kehittäjänä. Mukaan voi tulla myös silloin, jos tehtäviin kuuluu etuustyötä ja asiakaspalvelua tekevien neuvonta yhdenmukaisen käytännön saavuttamiseksi. ESAS-toiminnan puitteissa on tarjolla erilaisia webinaareja. Niissä on tarjottu tietoa, joka edesauttaa jaksamista etätöissä ja poikkeusoloissa. Toivon mukaan tulevaisuudessa päästään järjestämään myös live-tapaamisia, Johansen-Lampsijärvi sanoo. KTH:n aiempaan ESAS-toimintaan kuului yhteisiä tapaamisia, luentoja ajankohtaisista teemoista, kulttuuria, liikuntaa ja yhteisiä illallisia. Se on hyvin ihmisläheistä toimintaa. Tarjolla on tietoa, mutta ennen kaikkea ihmisten välistä vuorovaikutusta ja toinen toistemme tsemppaamista. Lisäksi voimme oppia toisiltamme uutta, kelalaiset nousulaisilta ja nousulaiset meiltä. Sekä esimiehet että asiantuntijat saattavat Johansen-Lampsijärven mukaan tuntea olonsa yksinäiseksi ja kaivata vertaistukea. Ei ole välttämättä montaa ihmistä, jotka tekevät juuri sitä samaa työtä mihin itse on paneutunut. Tämä tarjoaa hyvät puitteet keskinäiseen sparraamiseen ja tietojen vaihtamiseen sillä tavalla, että siitä on hyötyä arjen työssä. Parhaillaan ESAS-toiminnasta kiinnostuneista kerätään jäsenrekisteriä, jonka avulla kohderyhmälle viestiminen olisi helpompaa. Mukaan voi ilmoittautua lähettämällä sähkö postin otsikolla ESAS osoitteeseen jasenpalvelu@unioliitto.fi. Kesätyttönä Kelassa Sosiaalityöntekijäksi vuonna 1987 valmistunut Johansen-Lampsijärvi oli alunperin suuntautumassa yliopistouralle. Tutustuttuaan Kelan Ivalon toimiston tuolloiseen johtajaan hän kuitenkin päätyi kahdeksi kesäksi kesätöihin Suomen pohjoisimpaan toimistoon. Toisena kesänä työttömyysturva oli juuri siirtynyt Kelaan. Vaikka olin vain kesätyöntekijä, minäkin istuin Ivalon toimiston keittiössä ja valmistelin työttömyysturvahakemuksia toimikunnan käsiteltäviksi. Minusta oli hirveän hienoa, että kesätyttönä pääsin tekemään niin hienoja asioita, Johansen-Lampsijärvi muistelee. Viisi vuotta myöhemmin Johansen-Lampsijärvi haki ja pääsi Kelan Taivalkosken toimiston paikallisjohtajan sijaiseksi. Ei minua haastateltu, sain vain kirjeen, että minut on valittu, Johansen-Lampsijärvi naurahtaa. Maratoonari ja seikkailija Vapaa-ajallaan kolmen aikuisen lapsen äiti juoksee maratoneja. Suomessa ja Euroopassa niitä on takana jo parikymmentä. Maratoneille Johansen-Lampsijärveä ei vedä kilpailuhenkisyys vaan itsensä voittaminen. Lisäksi saatan saada hulluja päähänpistoja. Kolmisen vuotta sitten pyöräilin maastopyörällä Rovaniemeltä Leville. Toissa vuonna ehdin kävellä samaan suuntaan vajaat 50 kilometriä, kunnes kaveri nappasi minut kyytiinsä. Voimme oppia toisiltamme uutta. Erityisesti Johansen-Lampsijärven sydäntä lähellä on Portugal, jossa hän on käynyt niin juoksemassa Lissabonin maratonin kuin vaeltamassa ystävän kanssa Portosta Pohjois- Portu galiin ja Espanjan puolelle. Vuonna 2017 reppureissasin viisi viikkoa yksin Portugalissa. Olin ehtinyt haaveilla siitä jo Lahja Johansen-Lampsijärvi haaveilee pyöräretkestä varmaan 20 vuotta. Olen maailman huonoin suunnistaja, mutta Rovaniemeltä Nuorgamiin. minulla on valtava luotto siihen, että elämä kantaa, Johansen-Lampsijärvi kertoo. Nyt vapaa-ajan vie lapsuudenmaisemista, Tenojokivarresta läheltä Nuorgamia ostettu kesämökki. Siellä Johansen-Lampsijärvi aikoo etätyöaikana vierailla miehensä kanssa ainakin kerran kuussa. Yksi toteutumaton haave naisella kuitenkin yhä on. Rovaniemeltä on Nuorgamiin 510 kilometriä. Se olisi kiva ajaa pyörällä, vaikka sata kilometriä päivässä ja nukkua yöt teltassa, Johansen-Lampsijärvi suunnittelee. Jenni Meronen Kuvat Petri Teppo UNIO 11

12 Miksi tälle ei tehdä mitään? Kun asioihin puututaan yhdessä, antaa se pyrkimyksille suuremman painovoiman kuin jos tavoitteista neuvottelisi yksin. Otsikossa on kysymys, joka putkahtaa esille, kun työpaikalle on tulossa isoja muutoksia. Miksi tälle ei tehdä mitään tai miksi liittoni tai työpaikallani toimiva yhdistykseni sallii tämän tapahtuvan? Kysymys mitään annetaan palautteissa tai kautta rantain avoimena ja määrittelemättömänä. Oheinen palaute on meille Nousun toimijoille tärkeä ja herättelevä, mutta se myös kertoo siitä, että ammattiyhdistysten toimintaa ja toimivaltuuksia on vaikea ymmärtää. Miten siis ammatti yhdistys neuvottelee, kuka päättää työpaikalla tapahtuvista muutoksista ja miten yhdistys vaikuttaa? Liitto ja yhdistys olemme me Tässä muutamia esimerkkejä siitä, mitä neuvottelutoiminnassa tapahtuu: Pääluottamusmiehet neuvottelevat pankkitasolla eli työnantajan kanssa viikoittain. Pankkitaso ei ole päättävä paikka, vaan enemminkin henkilöstöä koskevien muutosten neuvotteluydin. Neuvoteltavat asiat ovat vaikutuksiltaan sekä isoja että pieniä ja välillä asioita tarkastellaan yksittäisen hen kilön osalta. Neuvottelutoiminta on jatkuvaa eikä lepää laakereillaan. Liiketoiminta-alueilla ja pankin kaikissa toiminnoissa toimii neuvottelevia luotta - musmiehiä, jotka neuvottelevat paikallisen johdon kanssa niistä asioista, joita luottamusmiehet ja jäsenet tuovat esille. Työpaikoilla vaikuttavat jäsenten valitse - mat luottamusmiehet, jotka pitävät huolta, että työpaikoilla toimitaan sovittujen sopimusten ja työehtojen mukaisesti. Neuvottelut etenevät esimerkiksi näin: Tyypillinen neuvottelutilanne, johon Nousu ja Unio osallistuvat, on esimerkiksi sellainen, jossa työpaikalle on tulossa kaikkia toimenkuvia ja työaikoja koskeva muutos. Tämä työantajan tarve on ensin neuvoteltu Ammattiliitto Union kanssa niin, että se on lain mukainen ja siihen on tuotu alalle sopivat yleiset ehdot, jotka on määritelty työehtosopimukseen. Tämän jälkeen kukin yritys katsoo omaan toimintaympäristöönsä tarvittavia seikkoja. Tässä kohtaa mukaan astuu paikallinen sopiminen ja oma yhdistyksesi Nousu. Nousu ryhtyy toimeen eli neuvottelemaan, miten haluttu muutos sopii juuri meidän työpaikallemme. Neuvottelut ovat monivaiheisia ja paraskaan lopputulos ei ole kompromissi, sillä lopulta työantaja kuitenkin tekee päätöksen. Fiksu, henkilöstöään kuunteleva ja sen näkemyksiä huomioon ottava työantaja ottaa kuitenkin neuvotteluissa yhdistyksen tuomat näkökulmat huomioon. Esimerkin kuvaus on muutos, joka on organisaatiossa käynyt usean eri vaiheen läpi, ja se on siirtynyt eri tasojen kautta työpaikoille Vaikuttaminen alkaa lähes aina työpaikoilta käsin. toteutettavaksi. Näillä tasoilla kukin nousulainen on vaikuttanut siihen, että tärkeät asiat on tuotu esille keskusteluun ja tarkasteltavaksi ennen kuin muutos tulee työpaikolla osaksi arkea. Ilman liiton ja yhdistyksen osallisuutta neuvotteluihin, muutos olisi ollut hyvin yksipuolinen ja mahdollisesti täysin soveltamaton. Sopimuksien toteutusta seurataan Neuvottelut ja vaikuttaminen eivät pääty tähän. Sopimuksen toteutumista seurataan ja valvotaan yhdessä työnantajan kanssa. Usein on tapana ensin kokeilla ja kerätä palautetta ennen lopullista täytäntöönpanoa. Sopimusta voidaan myös muuttaa tai siihen voidaan esittää parannuksia. Mitä useampi ääni on mukana, sitä vaikuttavampi sanoma on eli jokaista meitä tarvitaan. Vaikuttaminen alkaa lähes aina työpaikoilta käsin. Mikäli esiin nousee epäkohta, asiaa kannattaa ensin yrittää ratkoa esimiehen kanssa työpaikalla. Näin päästään yleensä parhaaseen 12 UNIO

13 lopputulokseen. Aina asiat eivät kuitenkaan ratkea oman tiimin kesken tai niihin ei löydy paikallisesti ratkaisukeinoja. Tällöin asia kannattaa viedä luottamusmiehen tietoon, jonka tehtävänä on viedä se eteenpäin seuraavalle tasolle. Nousulla on toimiva ja tehokas verkosto. Kannattaa avata suunsa rohkeasti ja kertoa, mitä pitäisi muuttaa. Monta asiaa on viety eteenpäin ja ratkottu hyvässä hengessä henkilön eduksi. Kysy vaikka kaverilta, onko hän saanut apua esille nostamaansa työelämätilanteeseen. Saatat yllättyä, sillä asiat, joihin on pystytty vaikuttamaan, voivat olla pieniä tai suuria epäkohtia, kiitos jäsenien. Yksi voi pyytää, mutta usea vaatia. Yhdessä asioihin puuttuminen tuo asioille suuremman painovoiman. Taasen, jos asioihin liittyviä ongelmia ei tuoda esille, niihin ei voi saada muutosta. Kun luottamusmies saa tiedon asiasta, hänellä on mahdollisuus vaikuttaa siihen. Neuvot televa luottamusmies voi viedä asian yhteistoimintaryhmään käsiteltäväksi. Luottamusmies tuo jäsentensä huolet esille aktiivisesti. Pääluottamusmiehet voivat viedä asian pankkitasolle, jos asia ei ole ratkennut paikallisesti ja neuvotteleva luottamusmies on heihin yhteydessä. Näin yksinkertaisen tehokkaasti verkosto toimii. Työntekijän ääni kuuluu järjestäytymällä Joku muu ei ole meillä töissä. Jäsenenä sinulla on mahdollisuus tuoda esiin havaitsemiasi epäkohtia ja kertoa mielipiteesi. Mitä useampi on mukana, sitä vaikuttavampi sanoma on. Yksi voi pyytää, mutta usea vaatia. Kannattaa muistaa, että toiminnan ydin on työpaikoilla, joilla työehtosopimukset ja muut työelämän pelisäännöt muuttuvat todelliseksi elämäksi. Sillä on merkitystä, että Nordeassa työskentelevät ovat järjestäytyneet Nousuun. Kirjoittajat Anna Koivumäki ja Laura Kuparinen Luottamusmies: halu ottaa asioista selvää, terve uteliaisuus, uskallusta toimia oikeudenmukaisuuden puolesta. Nousun jäsen: Rohkeutta ottaa työpaikalla yhteiset asiat puheeksi ja selvittää luottamusmiehen avulla, mitä asialle tai epäkohdalle voidaan yhdessä tehdä. Joskus asia on hyvä laittaa suoraa verkostoa pitkin eteenpäin. Näin niihin voidaan vaikuttaa ja tehdä juuri sitä kuuluisaa mitään. Uskallusta seisoa yhteisten päätösten takana. Tavataan verkossa kutsu meidät kylään Jäsenten lähin vaikutuskanava Nousun toimintaan on työpaikkatoiminta eli paikalliset jäsentilaisuudet. Nousun tavoite on olla osa jäsenen arkea ja joskus myös juhlaa. Jäsenen on saatava tietää liiton ja muiden jäsenten toiminnasta ja päästä itse helposti vaikuttamaan omien etujensa ja työolosuhteidensa kehittämiseen. Alueen luottamusmiehet yhdessä neuvottelevan luottamusmiehen kanssa voivat toimia tilaisuuden järjestäjinä. Tilaisuuksissa voidaan käsitellä esimerkiksi Nousun viimeisimpiä tiedotteita ja alueen ajankohtaisia asioita tai muita yhteisesti kiinnostavia aiheita. Voit pyytää pääluottamusmiestoimistosta puhujaa tilaisuuden alustajaksi. Kannattaa lähteä mukaan matalalla kynnyksellä, sillä tilaisuuden ei ole pakko kestää tuntikausia. Myös lyhyet luottamusmiesvartit tai ajantasat ovat hyödyllisiä tiedonjakokanavia. Järjestämme tilaisuuksia ja toimintaa myös nuorille alle 35-vuotiaille jäsenille sekä esimies- ja asiantuntijajäsenille. Hyödynnä myös Union tarjoamat webinaarit, jotka ovat kuunneltavissa myös jälkikäteen. Nykytekniikan ansiosta tilaisuus ei aina ole aikaan sidottu. Kaikki jäsenyyden tuomat edut eivät aina ole päällimmäisenä mielessä, joten siksi on hyvä päästä keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista ja saada mahdollisuus esittää kysymyksiä. Monet asiat mietityttävät muitakin, joten ei kannata arastella. Vinkkaa meille unelmiesi jäsentilaisuus ja tule rohkeasti mukaan! Neuvomme ja autamme mielellämme tilaisuuden järjestämisessä. UNIO 13

14 Anne ja Tarja Yhteisöllisyyttä tarvitaan enemmän kuin koskaan Kukapa olisi maaliskuussa 2020 uskonut, että silloin maailmanlaajuiseksi pandemiaksi leviämässä ollut tuhoisa virus, olisi uutisten pääaiheena vielä vuosi myöhemmin. Kuluneen vuoden aikana uutisten vakioaiheena ovat olleet viruksen vaikutuksia ja sen leviämistä kuvaavat tilastot. Ne ovat olleet kurjaa luettavaa. Toivoa paremmasta on kuitenkin saatu, kun useat eri lääkeyhtiöt ovat kehittäneet rokotteita virustartunnan ja sen aiheuttamien vakavien oireiden estämiseksi. Elämä kuitenkin jatkuu ja me ihmiset sopeudumme olosuhteiden vaatimalla tavalla. Olemme oppineet käyttämään kasvomaskeja, huolehtimaan käsihygieniasta ja pitämään etäisyyttä. Vaikka yleisesti vitsaillaan, että suomalaisille etäisyyden pitäminen on luontevaa, ei se sitä oikeasti nykyisessä mittakaavassa ole. Siksi tarvitaan toimia yhteisöllisyyden ylläpitämi seksi, kuten tämän lehden Vuosi poikkeusoloja jutussakin todetaan. Myös työntekemiseen liittyvät tavat ovat muuttuneet. Asiakkaita palvellaan yhä laajemmin verkostona, toimitaan hybridinä eli vaihdetaan palvelukanavasta- tai tehtävästä toiseen kesken työpäivää sekä tehdään töitä kotoa käsin. Työajat muuttuvat ja viikonlopputyö on yhä useamman pankkilaisen arkea. Samaan aikaan pankki pyrkii tehostamaan työtapoja ja sen myötä vähentämään henkilöstöä, vaikka ylitöistä ei vieläkään ole päästy eroon. Lähes poikkeuksetta henkilöstöön vaikuttavia muutoksia edeltää viikkojen neuvottelut työnantajan kanssa. Näissä neuvotteluissa henkilöstöä edustavat nousulaiset. Toimintatapojen muuttuessa meidän tulee olla valppaina, jotta henkilöstön asema huomioidaan ja jo olemassa olevia sopimuksia noudatetaan. Jos muutoksia sopimuksiin tarvitaan, on niistä neuvoteltava. Tämä on hyvä jokaisen muistaa myös, kun kyse on omaa työtä koskevasta sopimisesta. Viime kädessä työnantajalla on oikeus päättää työtekemiseen liit tyvistä ehdoista. Työsuhteen ehtojen oleellinen muuttaminen on kuitenkin mahdollista vain sopimalla tai noudattamalla irtisanomisaikaa. Viime aikoina ovat julkisuutta saaneet joidenkin työantajatahojen irtautumiset työehtosopimuksista. Se on sopimusyhteiskuntaamme uhkaava kehitys, jolla pyritään paikallisten sopimusten kautta työehtojen merkittävään heikentämiseen. Samalla se aiheuttaisi paljon lisätyötä myös yritysten sisällä. Alan yleissitovan työehtosopimuksen sekä ammattiliitojen neuvottelemien paikallisten sopimusten puuttuminen jättäisi yksilön neuvottelijana todella heikkoon asemaan. Ihan kaikesta, työsopimukseen ja työsuhde-etuihin liittyvistä asioista lainsäädäntö huomioiden, pitäisi ymmärtää sopia työsopimuksella, joka Nordeassa nykyään on vain kaksi sivuinen. Ilman kollektiivisesti sovittuja työehtoja, sivuja olisi todennäköisesti toistakymmentä, joiden ymmärtäminen ilman juristin apua olisi todella työlästä. On harhakäsitys, että yhteiset sopimukset olisivat yksilöä rajoittavia. Päinvastoin. Ne turvaavat kaikille minimitason, mutta paremmista ehdoista on aina mahdollista sopia. Liian usein työehtosopimusta käytetään verukkeena, kun työehdoista ei tosiasiassa haluta neuvotella. Erityisen usein tämä tulee esille, kun toimihenkilö haluaa keskustella esimiehensä kanssa palkankorotuksesta. Yhteisten sekä yksilöiden etujen valvontaan tarvitaan vahvaa henkilöstöedustajien verkostoa sekä mahdollisimman laajaa jäsenistöä. On tärkeää, että kaikki työelämässä olevat ymmärtävät järjestäytymisen merkityksen tärkeyden. Liian moni luottaa sokeasti siihen, että työnantaja kyllä tietää ja osaa. Lähtökohtaisesti varmasti näin onkin, mutta aina ei kaikki suju niin kuin toivoisi. Toisaalta tukea voi tarvita myös erilaisissa työn muutoksiin liittyvissä tilanteissa ilman että mikään varsinaisesti on pielessä. Silloin on hyvä tietää luotettava taho mistä kysyä neuvoa. Nousulaiset pitävät yhtä. Nousulaisilla on laaja tukiverkosto, jonka kautta apua saa, kun sitä tarvitsee. Mitä enemmän meitä on, sen vahvempia me olemme. Tärkeintä on, että kukaan ei jää yksin. Nousu tukee kevään aikana jäsenhankintaa erityisellä kampanjalla. Olethan sinäkin kertomassa nousulaisuudesta niille, jotka eivät vielä ole mukana. Tarja Furuholm Pääluottamusmies Anne Matero Varapääluottamusmies Nousu 14 UNIO

15 Holiday Club -lomaetu jäsenille Hakuaika liiton lomaviikoille 23-52/2021 on käynnissä Arvonta suoritetaan hakuun osallistu neiden kesken Arvonnassa mahdollisesti vapaaksi jääneet lomat tulevat varattaviksi klo 10:00 alkaen. Hae lomaa osoitteessa (käyttäjätunnus: nousu ja salasana: nousulomat) Lisätiedot: Holiday Club Yrityspalvelu puh , arkisin klo 9 15, yrityspalvelu@holidayclub.fi Holiday club -kohteet Liiton tarjolla olevat omistuskohteet- ja viikot viikoilla 23-52/2021: Himos, Himoksen Tähti 4+2:lle vkot hinta 500 /vko Katinkulta, Golfharju 2+2:lle vko 36, 41, 48 hinta 350 /vko vko 52 hinta 450 /vko Katinkulta, Golfharju 4:lle vkot 26, 28, 31 hinta 500 /vko Tampereen Kylpylä 4+2:lle vkot 26, 41, 48 hinta 300 /vkonloppu (3 vrk, pe ma) tai arkiloma (4 vrk, ma pe) Tampereen Kylpylä 4:lle vko 37 hinta 250 /vkonloppu (3 vrk, pe ma) tai arkiloma (4 vrk, ma pe) Tampereen Kylpylä 2+2:lle vko 32 hinta 250 /vkonloppu (3 vrk, pe ma) tai arkiloma (4 vrk, ma pe) Edustajistoilmoitus Ammattiyhdistys Nousu ry:n edustajiston sääntömääräinen kevätkokous pidetään Edustajiston kokous toteutetaan poikkeustilanne huomioiden etäkokouksena. Kevätkokouksessa käsitellään yhdistyksen tilinpäätös ja vuoden 2020 toimintakertomus sekä muut sääntö mää räiset ja ajankohtaiset asiat. Edustajiston kokoukseen osallistuu varsinainen jäsen tai hänen ollessaan estynyt hänen henkilökohtainen varajäsenensä. Edustajisto on Ammattiyhdistys Nousun ylin päättävä elin. Istuvan edustajiston toimikausi on Näistä kaikista kanavista löydät Nousun, @nousury facebook.com/nousury /ammattiyhdistysnousu Intra Tilaa uutiskanava: valitse Intrasta Omat tilaukset ja lisää/poista tilauk sia. Voit hakea kanavaluettelosta uutiskanavan hakukentän avulla. Hakusanalla Nousu löydät kanavan Tietoa Ammattiyhdistys Noususta. Valitse tähti ja näin kanava on seurannassa. Tule mukaan keskusteluun ja ota haltuun tunnisteet: #nousury #nousussa #nousukumppani #yhdessänousussa #unioliitto #KumppanisiTyöelämässä UNIO 15

16 Nuorisotoiminta Nuorten näkökulma esiin Nousun ja KTH:n nuorisotoimikunnat tarjoavat matalan kynnyksen ay-toimintaa. usein kaverin houkuttelemana. Uniota edeltäneen Ammattiliitto Suoran nuorisotoiminta oli vuonna 2009 täynnä vilskettä. Silloisten nuorisotoimikunnan jäsenten päiväkirja paljastaa, että tapahtumia järjestettiin sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla niin Himoksella, Vuokatin Katinkullassa kuin Viking Mariellalla. Lisäksi nuoret toimittivat omaa lehteä, yllä pitivät verkkosivuja ja vierailivat Brysselissä, Roskildessa ja Kööpenhaminassa. Päiväkirjaan perehtyneen Nousun hallituksen jäsenen Anna Koivumäen mukaan nuoria puhututtivat erityisesti palkka-asiat. Meillä oli juuri ollut ensimmäistä kertaa palkkakeskustelukierros, ja työehtosopimuksesta oli poistettu kokemusvuosilisät. Kirjoituksissa mietittiin nousevatko pankkialan palkat ja oltiin huolissaan omasta palkkakehi tyksestä, toimikunnan silloisena varapuheenjohtajana toiminut Koivumäki kertoo. Kuulostaa ihanan aktiiviselta. Vaikka Nousussa on nuorisotapahtumia, niitä saisi olla enemmänkin, kommentoi Nousun edustajistossa istuva Hanna Soppela. Soppela sekä KTH:n nuorisotoiminnan aktiivit Emmi Ylijoki ja Johanna Martikainen kokoontuivat Unio-lehden kutsumina Teamskokoukseen pohtimaan nuorisotoiminnan tilaa ennen ja nyt. Nuorten mukaan paikallisen toiminnan sijaan nuorisotoiminnassa on viime vuosina keskitytty yhden vuosittaisen valtakunnallisen tapahtuman järjestämiseen. Koronapandemian lisäksi haasteena on myös se, että toimipisteet ja yksiköt ovat entistä enemmän hajallaan ympäri Suomea. Työssä jaksaminen tapetilla Vuosien 2009 ja 2021 nuorisotoiminnassa on myös paljon samaa. Liittoon liitytään ja ay-aktiiviksi päädytään yhä työkaverin houkuttelemana. Palkka puhututtaa niin Kelassa kuin Nordeassa. Martikaisen mukaan nuoret pohtivat esimerkiksi sitä, onko palkka riittävän hyvä, jotta Kelaan kannattaa jäädä. KTH:ssa korostuvat myös perusasiat. Esimerkiksi se, mikä on luottamusmiehen tehtävä, Johanna Martikainen sanoo. Uutena teemana nuorisotoimintaan on tullut huoli työssä jaksamisesta. Tulos tai ulos -ajattelu ahdistaa monia. En muista, että työssä olisi vuonna 2009 ollut näin kova tahti. Se on muuttunut paljon raadollisemmaksi, ja myös nuoret uupuvat. Osa nuorista huomaa haluavansa pois pankista, sillä työn merkityksellisyyttä pidetään entistä tärkeämpänä, Anna Koivumäki sanoo. Viestinnässä parantamisen varaa Nuoria ay-toiminnasta karkottavia tekijöitä ovat jäykkyys ja vanhakantaisuus. Vaikka liittojen nykytoiminta ei vastaisi sitä, elää mielikuva vahvana. Harmittaa myös, että media korostaa ayliikkeen riidanhakuisuutta ja vastakkainasettelua. Se ei ole se mihin pyritään, vaan pyrimme pitämään hyvät neuvotteluvälit työnantajaan ja tekemään asioita yhteistyössä, Emmi Ylijoki sanoo. Johanna Martikaisen mukaan liiton edustajat 16 UNIO

17 olivat aiemmin helpommin lähestyttävissä. Kun työpaikoilla ei koronapandemian, etätöiden ja hajauttamisen vuoksi voi enää samalla tavoin käydä vierailemassa, jää ay-toiminta vieraammaksi ja jäljelle median antama kuva. Liiton tiedotus herätti keskustelua myös vuonna Tuolloin monet olivat kiinnostuneita toiminnasta, mutta eivät olleet saaneet tietoa siitä. Omalla työpaikalla liitto koettiin näkymättömäksi. Haasteena avoimuus Liiton toiminnan houkuttelevuudessa on nuorten mukaan kyse myös siitä, mitä sanoja asioista käytetään. Ongelmallinen on esimerkiksi vanhanaikaiselta haiskahtava edunvalvonta. Sanana se liitetään helposti siihen, että ei muka itse kykene tekemään jotain. Moni myös ajattelee osaavansa itse neuvotella paremmin. Mutta liitossa olemisen etu on juuri se, että asioita ajavat alan ammattilaiset, ja neuvotteluissa joukolla on enemmän voimaa kuin yksittäisellä henkilöllä, Hanna Soppela sanoo. Toisaalta ay-toiminta saattaa tietyllä paikkakunnalla tai työpaikalla helposti henkilöityä yhteen henkilöön. Jos nuori ei koe samaistuvansa tähän, ei liittotoimintakaan välttämättä innosta. Hankaluus on myös se, että kaikesta ei voida olla avoimia. Jos voitaisiin, ihmiset ymmärtäisivät paremmin mistä esimerkiksi tes-neuvotteluissa neuvotellaan, Soppela sanoo. Johanna Martikaisen mukaan monet ymmärtävät liiton jäsenyyden merkityksen vasta siinä vaiheessa, kun itse tarvitsevat apua. Haasteena on osata kertoa toiminnasta niin, että se houkuttaisi jäseneksi jo aiemmin. Vaikka nuoret kyselyjen mukaan kannattavat esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämistä, kaikki eivät ymmärrä liittojen osuutta siinä. Aina ei ymmärretä myöskään sitä, että ammattiliittojen neuvotteluvoima vähenee ilman jäseniä. Tuntuu että nuoret ajattelevat saavansa edut kuitenkin, sopikoot liittoon kuuluvat niistä. Mutta että liitolla olisi varaa tehdä niitä asioita, täytyy olla jäseniä, Martikainen sanoo. Nuoret mukaan! Nuoristoiminnan tarkoituksena on tarjota matalan kynnyksen toimintaa, jonka kautta pääsee mukaan liiton toimintaan ja verkostoitumaan. Emmi Ylijoen mukaan Uniossa on heti liiton perustamisesta asti haluttu ottaa myös nuoret mukaan vaikuttamaan ja päätöksentekoon. On tärkeää, ettei ay-toiminta ole vain pienen piirin hommia. Olisi hienoa, että aktiiveja olisi kaikista työntekijäryhmistä, myös nuorista. Osallistumalla nuoret voivat vaikuttaa siihen, että toiminta on myös heidän näköistään, nuorisotoiminnan kautta mukaan tullut, nyt Union ja KTH:n hallituksissa istuva Ylijoki kertoo. Hanna Soppelan mukaan nuorisotoiminnan kautta voi alkaa ymmärtää, mikä merkitys aytoiminnalla on. Hän itse kertoo seuranneensa ystävänsä ay-toimintaa, kunnes päätti luottamusmiehen suosituksesta lähteä mukaan Nousun edustajistoon. Suosittu väylä lähteä mukaan ay-toimintaan on myös KTH:n nuorten kevätpäivät, jonne voi suunnata niin yksin kuin kaverin kanssa. KTH:n uusi nuorisotoimikunta valitaan tänä vuonna. Sitä kautta pääsee kehittämään myös Union nuorisotoimintaa. Lisäksi KTH:n paikallisyhdistykset järjestävät alueellista toimintaa, johon toivotaan myös nuoria mukaan. Jos koronatilanne hellittää, Unionuorille on tarkoitus toteuttaa syksyllä viikonlopputapaa minen, Ylijoki vinkkaa. Johanna Martikainen suosittelee nuorisotoimintaa erityisesti ihmisille, jotka pitävät tapahtumien järjestämisestä. Ay-aktiiviksi ei ole pakko ryhtyä, vaan osallistua voi myös pienimuotoisesti, nuoret vakuuttavat. Myös Nousun nuorisotoimintakuntaan kaivataan aktiivisia tekijöitä, ja toimintaan voi tulla mukaan koska tahansa, Soppela sanoo. Verkostoituminen ay-toiminnan kautta voi olla hyödyllistä myös oman uran kannalta. Se voi tarkoittaa myös vuosikymmenien ystävyyssuhteita ympäri Suomea olevien ihmisten kanssa. Jenni Meronen UNIO 17

18 KOLUMNI Tuulalta Mitä sinulle kuuluu? Tämän kysymyksen esitän liian harvoin, vaikka mielessäni mietin monia ihmisiä ja heidän jaksamistaan. Eritoten tässä ajassa tulisi kysellä kuulu misia, jakaa iloja ja suruja toistemme kanssa ja huomata, miten mukavaa onkaan jutella, kertoa hauskoja asioita tai vaikka itkeä yhdessä surua pois. Ei turhaan sanota, että jaettu ilo on suuri ilo, mutta myös huolen jakaminen tuntuu kuin asia puolittuisi. Olen kuullut kerrottavan, kuinka ns. ennen vanhaan sitä saattoi pistäytyä kuulumisia kysymään, vaikka äkkiseltään naapuriin, sen kummemmin kysymättä milloin ollaan kotona ja sopiiko tulla. Tänä päivänä otetaan kalenterit esille ja oikein pohditaan milloin olisi sopiva hetki pistäytyä tai vaikka käydä yksillä. Niin aika on muuttunut. Sitä ei ihan voi noin vain mennä piipahtaa, ellei ole etukäteen varoittanut tulemasta. Työt, harrastukset ja muut menot aikatauluttavat arkeamme. Sanotaan, että tietty rytmi luo turvallisuutta, mutta onko vaarana arjen ähky, kuormittuneisuus. Eri elämänvaiheissa elämme erilaista kiirettä. Pienten lasten perheissä on arkea se, että jokainen harrastaa jotakin. Viikot kuluvat aikataulujen säädöissä, kuka tuo ja kuka vie. Se on elämän ruuhka-aikaa. Uusi aika lasten kasvettua aikuiseksi tuo tullessaan ehkä lapsenlapsia tai aikaa itselle ja/tai puolisolle. Elämän kiemuraiselle tielle on voinut jäädä osa elämän sisällöstä, joillekin tiet ovat olleet kovinkin haarautuvaiset ja ollut monia mutkia. Elämän tie kuitenkin jatkuu, ja kaikki eri asiat tuovat vaiheikkuutta ajan kulkuun. Toki on asioita, joita voisi toivoa, ettei niitä olisi ollutkaan, mutta emme ole aina elämämme konsertin johtajia. Työelämä on vaihe, joka vie ison osan ajastamme. Ei siis ole ihan pikku juttu, miten siinä viihdymme. Tulisi ajatella, että eletään jokainen päivä muistaaksemme eletyn ajan, emmekä unohtaaksemme, eikä myöskään niin, että kunhan tämä viikko taas tästä kuluu, niin viikonloppuna sitten teen sitä ja tätä. Työn tulee olla sellaista, jota on mukava tehdä, joka kasvattaa motivaatiota ja joka antaa uutta energiaa, työpaikan sellainen, johon on mukava mennä ja työyhteisö, johon tunnen kuuluvani. Viime kevät muutti tasapainoamme kaikilta yhtäaikaisesti. Kuvioon tulivat etätyöpäivät, etätoiminta harrastukseen, sosiaalista eristäytyneisyyttä, rajoja moniin paikkoihin ja vahvoja suojasuosituksia. Nyt olemme olleet tässä rajoitusten ajassa vuoden. Uusi kevät on tulollaan, linnut palaavat entisille kotipöntöilleen, uudenlaista tapaa toimia on opeteltu ja elämä jatkuu koronasta huolimatta. Mitä tällä kirjoituksellani haluan kertoa. Haluan kertoa, että kysymys mitä sinulle kuuluu on aito kiinnostus olemassaolostasi ja siitä, että et ole yksin siellä etäyhteyksien päässä. Yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa niillä kaikilla nykyajan vempaimilla, joita on käytettävissä. On hyvä kysyä myös, mitä kuuluu osaamiseesi, haluatko, että osaamistasi tuetaan. Kaikille tämä digitekniikka ei maistu suklaalle, vaan voi olla kuin puuta purisi ja tikut painavat ikeniä. Joillekin saattaa olla iso kynnys kertoa, että hei, ei tämä suju ihan kuin Strömsössä. Avoin vuorovaikutus ja luottamus auttavat monien hankalien asioiden yli, ja se tuo sujuvuutta myös työn tekemiseen. Mitä kuuluu jaksamiseen on myös huoli, joka on jokaisella erilainen tunne. Voi olla, että yhtenä aamuna on erityisen raskasta avata tiettyä työjonoa tai soittaa aamun ensimmäistä puhelua asiakkaalle, jos lapsi valvotti edellisen yön, kaikkitietävä murrosikäinen ei tullutkaan kotiin edellisenä yönä, iäkäs vanhempi hortoili dementian vuoksi ulkona tai itseä riipi joku muu asia. Raottamalla hiukan oman elämän esirippua, kertomalla mitä kuuluu, tuo ymmärrystä muille siitä, että myös muilla on ollut samoja huolia tai on yhä, mutta silti niistä on selvitty ja selvitään edelleen. Haasteisiin löytyy ratkaisu, ja asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Jokainen yrittää parhaansa ja jokaista meitä tarvitaan. Mukavaa kevättä ja iloista mieltä! Tuula Hällfors-Laaksonen 18 UNIO

19 Vihattu, rakastettu neulominen Tämän hetken trendi-ilmiö neuloosi ei ole kaikkien juttu. Kun Hassisen kone vuonna 1982 julkaisi albuminsa Harsoinen teräs ja sieltä hitiksi nousi kappale Levottomat jalat, olisi voinut ajatella, että yhtye elää jo etukäteen todeksi eri aikakausien ilmiöitä. Tanssilattioille on vienyt ihmisiä nuo levottomat jalat, mutta samankaltaisen ilmiön kuin mitä levottomat jalat on, voisi ajatella olevan neuloosi, jossa kädet tekevät ja saavat kaikkea erilaista aikaan. Osana suomalaista kulttuuriperimää on jo pitkään ollut taito tehdä käsillä. Erilaisia käsityötaitoja on arvostettu eri aikoina ja eri puolella Suomea vaihtelevasti. Tunnetaanpa jotkin alueet erityisesti käsityötaidoista, joista voisi mainita esimerkkinä Rauman ja pitsinnypläystaidon. Aina on tehty käsillä, ja käsityöt ovat kuuluneet kouluissa eri ikäisten opetusohjelmiin joko pakollisina tai valinnaisina aineina. Näistä jaksoista on syntynyt käsityöosaaminen, jota perimätieto tai lähipiirin harrastuneisuus on joko lisännyt tai vähentänyt entisestään. Mutta entäpä nyt, kun käsityöt ovat nousseet arvostukseltaan trendi-ilmiöiksi esimerkiksi sisustamisessa. Miten paljon yksilöiden harrastukset valikoituvat trendien kautta ja mitkä muut asiat vaikuttavat positiivisen mielikuvan syntyyn? Julkisuudessa on jo jonkin aikaa kohistu ilmiöstä nimeltä neuloosi, joka lähinnä tarkoittaa pakonomaista taipumusta tehdä käsitöitä. Tutkimusten mukaan käsitöillä on positiivinen vaikutus ihmisen kykyyn keskittyä asioihin ja rauhoittaa mielensä sitä vaivaavista asioista sekä irtautua työstä. Vaikka käsityöt ovat haaste erilaisista tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsiville, tuovat ne monella tapaa mielekkyyttä elämään. Onnellinen on se mieli, jonka kädet ovat löytäneet tarkoituksensa ja tekevät mielellään. Mutta ovatko käsityöt sitten hyvä vai huono asia? Mitä käsityöt voivat parhaimmillaan antaa tekijälleen? Ja entä jos käsityöt eivät yksinkertaisesti jaksa kiinnostaa? Onko vika tällöin ihmisessä vai yhteiskunnallisessa ajattelussa? Kaikki eivät vain rakasta käsitöitä ja tämä on pakko tunnustaa tosiasiana. Kaikkien ei siis ole pakko tuudittautua ajatukseen, että nyt käsitöitä on vain tehtävä, vaikka ne eivät edes kiinnostaisi. Eläköön luovuuden vapaus käsitöissäkin. Kaikki luovuus kun ei keskity pelkästään käsillä tekemiseen. Tärkeintä on löytää itselle oma tapa kanavoida luovuutta ja irrottautua arjesta. Luovuudessa kun ei ole kyse ainoastaan tekemisestä, vaan myös siitä, että löytää elämäänsä niitä asioita, jotka kokee itse tärkeäksi. Kirjoittaja on satunnainen käsitöiden harrastaja, joka ihailee kaikkia käsitöitä suuresti, mutta kokee suurta aloittamisen vaikeutta. Viime vuoden suureksi saavutukseksi muodostui kuitenkin virkattu peitto, jota hän juhlistaa mielellään. Katja Mäki-Kantti Kuvat Ulla Tynkkynen Katso täältä Unio-logolla kuvioitujen villakukkien ohje UNIO 19

20 Perustoimeentulotuki keskusteluttaa Perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi Siirron alkuvaihe ei ollut helppo, kun etuus siirtyi Kelalle aliresurssoituna. Käsittelyajat venyivät yli lakisääteisen 7 arkipäivän vaikka henkilöstö teki paljon ylitöitä. Toimihenkilöt kokivat myös, että perehdytys oli riittämätöntä ja työmäärä kuormitti. Henkilöstö ja yhdistys kävivät asioista vuoropuhelua työnantajan kanssa. Henkilöstöä saatiin lisää ja lisäksi kehitettiin käytännön ongelmakohtia, muun muassa parantamalla perehdytystä ja ohjeistusta. Alkutilanteesta on menty paljon eteenpäin. Ei sovi myöskään unohtaa, että Kela hoitaa myös noin sataa muuta etuutta. Apulaisoikeuskansleri antoi viimeisimmän päätöksensä perustoimeentulotukeen liittyen ja pyytää Kelalta lausuntoa mennessä päätösten laatuun ja muihin päätöksenteon kehittämistarpeisiin liittyen. Kelan entinen pääjohtaja ja nykyisin Tampe - reen yliopiston työelämäprofessorina toimiva Elli Aaltonen sekä julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta ovat tuoneet esille mallin, jossa Kela hoitaisi jatkossa koko toimeentulotuen maksamisen. Ehdotelmaa Aaltonen perustelee muun muassa sillä, että siirto vähentäisi ns. kahden luukun asiakkaille tuomia ongelmia ja mahdollistaisi kokonaisvaltaisen työotteen. Toisaalta siirto edellyttäisi myös Kelan kehittymistä nykyistä enemmän sosiaalityön osaajaksi, Aaltonen kertoi sanomalehti Kalevan haastattelussa alkuvuodesta. Kelan perustoimeentulotukiasiat olivat esillä myös Ylen MOT-ohjelmassa Ohjelmassa tuotiin esiin kehittämistarpeita. Toki paljon on asioissa jo tapahtunutkin kehitystä muun muassa Kelan ja sosiaalitoimen yhteydenpidossa niin kehittämisasioissa kuin asiakastapausten yhteisessä hoidossa ja tähän ollaan laajasti tyytyväisiä. 20 UNIO Riittävä henkilöstömäärä turvaa laadukkaan päätöksenteon. Julkisuudessa on käyty keskustelua myös siitä, mikä on Kelan toimihenkilöiden koulutustaso ja mitkä ovat koulutusalat. Yli 60 prosenttia kelalaisista on korkeasti koulutettuja, ylempi korkeakoulututkinto on joka neljännellä. Koulutusaloittain tarkasteltuna terveys- ja sosiaalialan koulutus on 21 prosentilla henkilöstöstä. Lisäksi Kelassa on myös ns. pitkän linjan kelalaisia, joilla vahvuutta tekemiseen tuovat myös Kelan henkilöstökoulutus ja pitkä työkokemus. Toki asioissa on aina kehitettävää. Jokainen pystyy kehittymään työssään ja tekemään parhaansa, mutta resurssit turvataan muualta. Isossa osassa kehittämistä on rahoitus. Kelan henkilöstöresurssit on laskettu tarkkaan, joten tämä tuo paineita työn tekemiseen ja päivittäisjohtamiseen. Riittävä henkilöstömäärä turvaa laadukkaan päätöksenteon. Tällä hetkellä Kelalle on osoitettu rahoitus kahdeksi vuodeksi tietojärjestelmien uudistamiseen. Rahoi tuksella muun muassa kehitetään etuuksien tietojärjes telmiä, jota kautta esimerkiksi päätöksiin tulee enemmän selkeyttä. Kun Kelaan jatkossa siirretään uusia tehtäviä, myös riittävät henkilöstöresurssit on turvattava. Kirjoitan tätä juttua helmikuun puolivälissä, Unio-lehti ilmestyy maaliskuun puolivälissä. Katsotaan, missä tilanteessa keskustelu perustoimeentulotuesta on silloin. Kelalaiset saavat ovat ylpeitä tekemästään työstä. Teemme arvokasta yhteiskunnallista työtä kokonaisavaltaisella ja asiakaskeskeisellä otteella. Hyvää kevättalven jatkoa kaikille jäsenille Tuija Sarlin Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja

21 Kolumni Entä jos kaikki meneekin hyvin? Monet arjen ärsytykset saattavat viedä ajatukset negatiiviselle uralle. Ulkona on kylmää, ilta pimenee ennen kuin työpäivä päättyy, kulkuväyliä ei aurata eikä hiekoiteta kunnolla ja rappukäytävässä haisee tupakka, vaikka itse en polta. Ystäväni totesi aikoinaan sallivasti: Vähän pitää saada urputtaa. Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan. Pieni urputus silloin tällöin helpottaa oloa, kun saa vähän päästellä. Jos kokemus on keskustelukumppaneiden kanssa yhteinen, urputus voi kääntyä positiiviseksi voimaksi ja tulee tunne, että kyllä tästäkin selvitään. Sen sijaan, jos sisäinen ääni on jatkuvaa valitusta ja tyytymättömyyttä tämänhetkiseen olotilaan, niin silloin kannattaa hetkeksi pysähtyä, hengittää syvään ja tietoisesti miettiä, mitkä asiat ovat hyvin. Jos mikään asia ei tunnu olevan kohdillaan, onko mahdollista yrittää kääntää omia ajatuksia hiukan siihen asentoon, että huomaisi asioilla olevan toisen puolen. Se voi tuntua hankalalta, mutta kannattaa yrittää. Ulkona on kylmää, joten kannattaa pukeutua kerroksittain, sillä vaatteitahan minulla on, niin en ala palella. Illat pimenevät, mutta huomaan jo nyt, päivä on selvästi paljon pidempi kuin joulun aikaan ja koko ajan pitenee. Kyllä niitä kulkuväyliä on aurattu ja hiekoitettu koko ajan. Aina huoltotyöt ei satu kohdilleen minun kulkemisteni kanssa varsinkaan silloin, kun lunta sataa jatkuvasti. Tupakansavun suhteen totean, että onneksi sentään en itse enää tupakoi. Jotkut asiat eivät vain ärsytä vaan jopa suututtavat. Välillä ajatukset lähtevät sellaisille kierroksille, että itsekin tunnistan, että nyt menee yli, mutta en mahda sille mitään ja suututtaa silti. Sitten voi vielä hävettääkin, kun joku asia korpeaa tosi paljon. Pää on koko ajan täynnä erilaisia ajatuksia, tunteita ja tulkintoja. Kaikki ajatukset ja tunteet, joita aivoni tuottavat, eivät ole totta, vaikka juuri sillä hetkellä ne todelta tuntuvat. Monesti kiivaan ensitunteen vallassa on hyvä jälleen pysähtyä, hengittää syvään ja ennen kaikkea nukkua yön yli. Asioita ei kannata padota sisälleen, mutta ei omaa suuttumusta tai tyytymättömyyttä voi jatkuvasti surutta vuodattaa toisten niskaan. Puhuminen auttaa, kunhan kuulija jaksaa kuunnella. Kun purat sydäntäsi, niin ajatukset ja asiat voivat selkiytyä sekä asettua mielessä uusiin mittasuhteisiin. Kuulijalla voi olla samanlainen kokemus ja tunnetila kuin sinulla. Saat vertaistukea ja voitte yhdessä miettiä, mitä asian muuttamiseksi tulisi tehdä. Onko tilanne sellainen, että se vain pitää hyväksyä ja siihen sopeutua? Tai voit saada asiaan toisenlaisen näkökulman. Omien arkihuolten lisäksi on isot asiat, joista tiedotusvälineet viikoittain kertovat, kuten Suomen velkaantuva talous, kestävyysvaje, ilmastonmuutos ja korona muutamia mainitakseni. Niin pienten kuin isojen asioiden kanssa meillä ei ole varmuutta siitä, mitä on tulossa. En malta olla siteeraamatta edesmennyttä presidentti Mauno Koivistoa: Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin. Tämä ei tarkoita, että ongelmat pitäisi kieltää eikä niitä pitäisi yrittää ratkoa. Tällä hetkellä koronaohjeistuksia pitää vaan jaksaa noudattaa. Kun näin teemme, niin yhtä lailla realistista on odottaa, että epidemia saadaan selätettyä, jonka jälkeen talous kääntyy nousuun, kestävyysvaje pienenee ja ilmastonmuutosta saadaan hillittyä uuden teknologian avulla. Meidän suomalaisten mentaliteetti on, että kannattaa varautua pahimpaan, niin sitten ainakin osaamme toimia eikä tule yllätyksiä. Onko sallittua olla positiivinen vai leimautuuko saman tien mitään ymmärtämättömäksi naiiviksi hölmöksi? Yhtä hyväksyttävää kuin yleisesti on kriittinen ajattelu pitäisi olla myös positiivinen ajattelu. Uniolaisten töissä on ilman muuta hyväksi, kun on ymmärrys siitä, miten tukala asiakkaan elämäntai taloudellinen tilanne voi olla. Niitä ei ratkaista sanomalla, että ollaanpa nyt vähän positiivisempia. Palkitsevaa on, kun monissa tapauksissa pystymme tarjoamaan neuvoja, ratkaisuja ja tukea heidän tilanteisiinsa. Tunnistan, että sisälläni asuu sysisuomalainen mielensäpahoittaja, mutta arjessa yritän opetella suhtautumaan esimerkiksi muutoksiin edes hieman myönteisemmin ja ottamaan perspektiiviä. Myönnettäköön, että tämä oppimispolku on pitkä. Vastoinkäymisiä en voi välttää, mutta toivon pystyväni näkemään Apulannan kappaleen sanoin Valot pimeyksien reunoilla. Sen vuosien saatossa olen oppinut, että asioilla on tapana järjestyä. Tiina Norppa Työsuojelun päävaltuutettu Kela UNIO 21

22 Kolme kovaa kysymystä Henkilöihin kohdistuvat hyökkäykset lisääntyvät Tällä palstalla eri alojen asiantuntijat ottavat kantaa ajankohtaisiin asioihin. Valkohattuhakkeri Benjamin Särkkä: Välillä olisi hyvä irrottautua somesta ja tylsistyä. 1 Mitä toimihenkilön tulee tietää tulevaisuuden kyberuhista? Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on lähtökohtaisesti mahdotonta, voi daan kuitenkin arvata, mihin suuntaan asiat ovat menossa sen perusteella, miten ne ovat muuttuneet parin viimeisen vuoden aikana. Esimerkiksi ulkopuolelta tulevat tekniset hyökkäykset tietoteknisiin laitteisiin ovat vähentyneet merkittävästi. Sen sijaan yksittäisiin henkilöihin kohdistuvat hyökkäykset ovat kasvaneet. Eli sähköpostin, puhelimen, pikavies tien tai somen kautta kohde koitetaan saada tekemään jotain kuten klikkaamaan linkkiä, avaamaan liitetiedosto tai asentamaan softa. Tällainen hyökkäys voi tapahtua erilaisilla automaatioilla, jolloin ohjelma lähettää saman viestin lukuisille tahoille tai joku ihminen ihan oikeasti yrittää käydä keskustelua kohteen kanssa ja saada tältä tietoja. Tällaiset räätälöidyt hyökkäykset paranevat valitettavasti koko ajan. Ensin nämä viestit olivat huonolla englannilla kirjoitettuja, sitten huonolla suomella. Kohta ne ovat kuitenkin hyvää suomea, ja sen tunnistaminen, mistä viestit oikeasti tulevat, muuttuu koko ajan vaikeammaksi. 2 Mitä toimihenkilön kannattaa pitää mielessä kyberturvallisuuden näkökulmasta? Ensimmäinen asia on salasanaturvallisuuden tärkeys ja toinen sen ymmärtäminen, mikä on luottamuksellista tietoa ja miten sitä saa käyttää. Helposti käy niin, että lähettää arkaluonteista tietoa väärällä tavalla tai tallentaa sitä paikkaan, missä sitä ei saisi olla ja tämän myötä mahdollistuu tiedon vuotaminen. Tässä ei auta muu kuin tarkkuus ja ymmärrys siitä, minkälaista dataa käsittelee ja miten sitä saa käsitellä. 3 Mistä nyt pitäisi puhua yhteiskunnallisesti? Sosiaalisen median yrityksillä on valtavasti yksityiskohtaista tietoa käyttäjistään, ja sen pohjalta ne pystyvät määrittelemään, millaista sisältöä ne syöttävät takaisin käyttäjille. Nämä algoritmit ruokkivat meidän addiktioitamme tekemällä ohjelmista mahdollisimman käytettäviä ja sellaisia, että me haluamme olla naama kiinni ruudussa mahdollisimman paljon. Se, että katsomme puhelinta koko ajan ja olemme vireässä tilassa, ei kuitenkaan tee hyvää psyykelle. Mielelle pitäisi antaa aikaa myös rauhoittua ja tylsistyä. Tämä on yhteiskunnal linen ongelma, josta pitäisi keskustella paljon enemmän. Ihmisiä pitäisi melkein ajaa pakotettuun tylsyyteen, jotta he voisivat paremmin. Tämä unohtuu helposti. Benjamin Särkkä Särkkä on työskennellyt muun muassa Nordeassa kyberturvallisuusasiantuntijana. 22 UNIO

23 Vaalivuosi 2021 istock/opico Ammattiliitto Uniossa ja sen jäsenyhdistyksissä Kelan toimihenkilöt ry:ssä ja Ammattiyhdistys Nousu ry:ssä vuosi 2021 on todellinen vaalivuosi. Jäsenistön tulee tehdä valintansa edustajikseen niin luottamusmies-, yt-valtuutettu- ja työsuojeluorganisaatioissa kuin yhdistysten hallinnoissa. Ohjeet ehdokasasetteluihin sekä vaaliaikataulut julkaistaan kunkin vaalin osalta erikseen. Jokaisen tehtävän toimikausi on kolme vuotta. Ammattiyhdistys Nousu ry Luottamusmiesvaalit neuvottelevat luottamusmiehet pääluottamusmies Työsuojeluvaltuutettujen vaalit päätyösuojeluvaltuutettu Nousun edustajistovaalit puheenjohtajat hallitus edustajisto Nousun jäsenet valitsevat luottamusmiehet työpaikoille ja yksiköihin. Valitut luottamusmiehet valitsevat keskuudestaan neuvottelevat luottamusmiehet liiketoiminta-alueittain. Pääluottamusmiehet Nordea Pankkiin ja Nordea Rahoitukseen valitaan ehdokasasettelun kautta jäsenäänestyksellä. Työsuojeluvaltuutetut valitaan ay-alueittain. Tähän vaaliin voi osallistua jokainen nordealainen. Työsuojeluvaltuutetut valitsevat päätyösuojeluvaltuutetun. Nousun edustajiston jäsenet, eli yhdistyksen korkeimman päätöksenteko elimen edustajat, valitsee Nousun jäsenistö vaalipiireittäin järjestettävillä vaaleilla. Edustajisto valitsee yhdistyksen puheenjohtajat ja hallituksen. Kelan toimihenkilöt ry YT-vaalit eli yhteistoimintavaltuutettujen vaalit pääluottamusmies työsuojelun päävaltuutettu KTH:n valtuustovaalit puheenjohtajat hallitus valtuusto Jäsenistöä edustavat yt-valtuutetut. He toimivat niin luottamusmiehen kuin työsuojeluvaltuutetun tehtävissä. Yt-valtuutetun vaaleissa voivat äänestää kaikki kelalaiset. KTH:n ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen valtuusto. Se valitaan suhteellista vaalitapaa käyttäen yhdistyksen jäsenten keskuudesta. Valtuusto valitsee yhdistykselle hallituksen sekä puheenjohtajan. Valtuustovaaleissa voivat äänestää vain jäsenet. Ammattiliitto Unio ry Edustajistovaalit puheenjohtajat hallitus istock/mightyisland /Jenny On The Moon Nousun edustajisto ja KTH:n valtuusto nimeävät järjestäytymiskokouksissaan syksyllä 2021 ehdokkaansa Union edustajiston ja hallituksen jäseniksi. Union edustajiston järjestäytymiskokous joulukuussa 2021 toteaa nimetyn edustajiston sekä valitsee hallituksen alkavalle kolmivuotiskaudelle. Liiton puheenjohtajat eli hallituksen puheenjohtajat valitaan niin ikään Union edustajiston järjestäytymiskokouksessa. UNIO 23

24 På svenska Sex timmars arbetsdag som mål? I Finland råder en stark kultur av heltidsarbete. Historien visar emellertid att arbetstiden kan förkortas utan att sänka lönerna. Åtta timmars arbetsdag och fem dagars arbetsvecka kan historiskt sett anses vara fackföreningsrörelsens största prestation. Även om konkurrenskraftsavtalet tillfälligt ökade finländarnas arbetstimmar lyfte statsminister Sanna Marin på nytt upp kortare arbetstid till diskussion i fjol. Historiskt sett är tanken om en sex timmars arbetsdag utan att sänka lönerna, som Marin presenterade på SDP:s partikongress, motiverad. Enligt Timo Anttila som har disputerat i 1990-talets arbetstidsprövning och undervisar i samhällspolitik på Jyväskylä universitet lyfts kortare arbetstid och arbetsdelning upp särskilt under en recession. Under 1990-talets recession prövades förkortad arbetstid i liten skala på flera företag och i 17 kommuner i den kommunala sektorn. Det intressanta är att den förkortade arbetstiden ofta inleddes på arbetsgivarnas initiativ, säger Anttila. I prövningen var den förkortade arbetstiden en del av arbetets omstrukturering för att effektivisera användningen av utrustning, lokaler och annat kapital. I den kommunala sektorn fördelades arbetet på flera personer, lönerna sänktes delvis. Trots att prövningarna var lyckade och lönsamma för företagen spred sig inte praxisen. Det kräver mycket tillit att förkorta arbetstiden. Arbetstagarna var rädda för att sex timmars arbetstakten skulle bli det nya normala efter prövningen. Arbetsgivarna befarade å sin sida att den kortare arbetsdagen skulle bli en etablerad praxis. Samtidigt avtog recessionen och med den även tanken om arbetsdelning, säger Anttila. Åtta timmars normen Enligt Timo Anttila är det anmärkningsvärt att Marins önskan inte fick särskilt ivrigt understöd från arbetsgivarorganisationerna eller arbetstagarorganisationerna. Under de senaste åren har arbetstidstrenden varit den motsatta. Det är problematiskt att förlänga den dagliga arbetstiden och det får mycket motstånd. Men dessutom eftersträvas längre arbetstid under hela livslängden. Tanken är att unga ska börja arbeta tidigare och pensionärerna ska stanna längre i arbetslivet, säger Anttila. För att kunna betala åtta timmars lön för en sex timmars arbetsdag måste lönsamheten först öka. Den ökade lönsamheten kan riktas till antingen löneförhöjningar eller förkortad arbetstid. Under de senaste 20 åren har lönsamhetsutvecklingen emellertid varit svag, säger Anttila. En övergång till kortare arbetstid skulle även kräva en kulturell förändring. I flera branscher kunde arbetstiden förkortas genom deltidsarbete, men det alternativet har tillämpats rätt lite i Finland jämfört med de övriga nordiska länderna och till exempel Centraleuropa. Vi har en stark kultur av heltidsarbete. I många andra europeiska länder är det naturligt att arbetstiden anpassas enligt livssituation och till exempel omsorgsplikt. Kortare arbetstid, ökad stress Timo Anttila har nyligen utrett arbetstidens längd i olika europeiska länder i en arbetstidsrapport för Europeiska kommissionen. Resultaten visar att personer med en speciellt kort arbetstid vill ha fler arbetstimmar och personer vars arbetsvecka överskrider 40 timmar vill ha färre. Arbetstidsönskemålen och de realiserade arbetstimmarna möts bäst vid arbetsveckor på arbetstimmar. När det gäller arbetstid är det viktigt att beakta alla element, förutom längden även till exempel fördelningen inom ett dygn eller en vecka. Det är också väsentligt hur stor belastningen och stressen är under arbetstiden, säger Anttila. Den fjärde dimensionen är arbetets auto- 24 UNIO

25 En stor del vill ha kortare arbetstid. Finland har en stark heltidskultur. nomi. Forskning visar att inte heller långa arbetsdagar nödvändigtvis är skadliga för hälsan om arbetstagaren får besluta när och var arbetet utförs och hur mycket arbete han eller hon gör dagligen. Långa arbetsdagar präglas i allmänhet av porositet. När arbetstiden är kortare ökar tidspressen och produktivitetskraven. Speciellt unga kvinnors arbetspress är mycket hög i Finland, säger Anttila. Unga tror på förkortad arbetstid STTK:s medborgarundersökning från hösten 2020 visar att personer under 35 år mer sannolikt än de äldre åldersgrupperna tror att arbetsveckan kommer att bli kortare än 38 timmar under de följande 20 åren. Enligt Taina Vallander, chef för strategi och utveckling på STTK, förhöll sig de unga svararna även mer naturligt till tanken om arbete som är oberoende tid och plats. Skillnaderna mellan svararna i olika åldrar kan förklaras till exempel med bättre digitala färdigheter och således ett mer flexibelt förhållningssätt till arbete. Å andra sidan har de kanske inte så mycket erfarenhet av det traditionella, så kallade åtta till fyra-arbetslivet och ser det inte som en norm, säger Vallander. istock/azmanjaka De unga svararna ansåg att det är mer sannolikt att mängden fritid ökar än de äldre åldersgrupperna. Enligt Vallander innebär uppskattningen för fritid inte nödvändigtvis mindre engagemang i arbetet. I stället för att mäta tid fokuserar man kanske i stället på resultat och prestationer. Speciellt de unga svararna upplevde att arbetets mening och betydelse kommer att betonas i framtiden, säger Vallander. 60 procent av de unga valde kortare arbetstid trots att det skulle betyda lägre lön. Men när svararna frågades hur en förkortning av arbetstiden som berör alla borde genomföras ansåg över hälften av de unga att det borde ske utan att sänka lönerna. På hösten 2020 kartlade STTK också ungas arbetslivsattityder. Resultaten visade att unga under 30 år anser att lönen är viktigast i arbetet. Avtal, inte tvång Enligt STTK:s chefsekonom Patrizio Lainà är det ett realistiskt mål att skära ner arbetstiden till sex timmar. Det kommer emellertid inte att lyckas på en gång eller genom lagstiftning. Vi kan övergå mot det så småningom genom att avtala om kortare arbetstid vid kollektivavtalsförhandlingar, säger Lainà. Enligt Lainà var det historiskt sett exceptionellt att lösningen för att förlänga arbetstiden genom konkurrenskraftsavtalet inte slutligen utstakade en ny riktning för arbetstiden. Enkäter visar att en stor del vill ha kortare arbetstid. Idealet är att kunna utföra samma arbete på sex timmar som tidigare tog åtta timmar, då kan lönerna förbli på samma nivå, säger Lainà. Om arbetstiden däremot skulle förkortas genom arbetsdelning vore övergången enklast i branscher där arbete utförs dygnet runt och det inte råder någon brist på arbetskraft. STTK rekommenderar att arbetstiden för äldre personer förkortas genom att öka deltidsarbetet. Enligt Lainà skulle det kunna vara en lösning för att upprätthålla arbetsförmågan och förlänga karriärerna. När lönsamhetsökningen styrs till löneförhöjningar ökar konsumtionsmöjligheterna. Därför anser Lainà att det också kan vara ett ekologiskt val att förkorta arbetstiden och satsa på fritiden. Jenni Meronen Översättning Michaela Palmberg UNIO 25

26 På svenska Hej Uniomedlemmar, Vi har svängt blad i kalendern och riktar blicken mot Hur ser året ut? Coronapandemin orsakar fortfarande mycket osäkerhet och begränsningar i såväl privatlivet som arbetslivet. Antalet smittade är fortfarande högt. Det är emellertid positivt att fallen har börjat minska på både europeisk och global nivå. I Finland är riktningen fortfarande stigande men antalet patienter som behöver intensivvård sjunker. Efter denna långa period av tillbakadragenhet kan vi se ljusglimtar tack vare vaccinationen som nyligen kommit igång men som tyvärr fortfarande har framskridit rätt långsamt. Från och med mars i fjol har många arbetat på distans och möten har i första hand ordnats virtuellt. Coronaviruset medförde ett enormt digitalt kliv. Bland annat på FPA har distansarbete redan länge varit möjligt men erkännas bör att coronapandemin gjorde mer för att öka distansarbete än vad FPA:s tjänstemannaförbund någonsin lyckats göra. På företagen planeras nu en så kallad ny arbetsmodell som framöver ska möjliggöra en bra balans mellan distansarbete och närarbete. I modellen bedöms bland annat arbetsförhållanden, växelverkan, samordning av arbete och privatliv samt distansledarskap. Dessutom beaktas hur modellen kan byggas så att den även stöder arbetet med kunderna på bästa sätt. Pandemin har betonat vikten av mänskliga kontakter. Förut var de en självklarhet men pandemin har lärt oss att värdesätta dessa möten. Vi har många olika digitala verktyg, vi får vår röst hörd och vår bild syns via video. Forskare har sagt att deltagarna upplever distansmöten som belastande om de inte ser andras ansikten, då ritar de upp en sinnebild av ansiktena. Till en början tillät inte dataförbindelserna alltid att video användes. Företagen ökade kapaciteten i dataförbindelserna och nu är det även möjligt att använda video. Ändå klickar många bort videobilden. Den tilltagande digitaliseringen har också påverkat vår växelverkan. På sociala medier och distansmöten är det lätt att utrycka sig skarpt. När man inte ser Distansmöten upplevs belastande om man inte ser andras ansikten. andras ansikten blir växelverkan bristande. Vid närmöten finns det ofta tid för en informell pratstund före mötet men vid distansmöten anländer folk ofta i sista stund och går rakt på sak. I det avseendet har vi fortfarande mycket att lära oss. Hur kan vi öka växelverkan och deltagandet och skapa ett stimulerande klimat? Fackförbundet Unio grundades i november 2018, Unios tredje verksamhetsår har alltså börjat. Det innebär också förbundsval i slutet av året och val av Unios fullmäktige och styrelse för nästa treårsperiod. Början av Unios historia har omfattat många förändringar. Den senaste är nyheten om att vår verksamhetsledare Minna Ahtiainen har valts till intressebevakningsdirektör för STTK. Jag vill tacka Minna för allt viktigt arbete som gjorts under Unios första fas och önska henne lycka och framgång i sitt nya intressanta arbete! Processen för att rekrytera en ny verksamhetsledare har inletts. Kommunikationsverktygen ändras och utvecklas. Unios medlemstidning har varit omtyckt bland medlemmarna. Vi har emellertid även fått många meddelanden om att medlemmarna utöver papperstidningen också saknar satsningar på kommunikation på nätet och sociala medier. I slutet av fjolåret fattade Unios styrelse ett beslut om att fortsätta skicka ut tidningen under 2021 men därefter flyttas fokus till andra kommunikationsmedel. I år har vi haft gott om snö runtom i landet och vi får njuta av olika friluftsaktiviteter under vårvintern. Många har fått inspiration att skaffa skidor och skridskor, även jag bar hem ett par skinskidor. Ett mycket bra val, ingen fästvallning behövs utan det är bara att ta med sig skidorna och bege sig ut i spåret. Jag önskar alla medlemmar en god fortsättning på vårvintern, låt oss njuta av vårsolen! Tuija Sarlin Vice ordförande 26 UNIO

27 UNIO-uutisia Ilmoitus edustajiston kevätkokouksesta Ammattiliitto Union edustajiston kevätkokous pidetään Kokous järjestetään todennäköisesti Teamskokouksena. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten liiton toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta Lisäksi edustajisto aloittaa vuosisuunnitteluprosessin antamalla evästyksiä hallitukselle. Kokoukseen osallistuu edustajiston varsinainen jäsen. Mikäli hän on estynyt osallistumaan kokoukseen, tulee hänen ilmoittaa asiasta mahdollisimman nopeasti jäsenpalveluun, Jäsenpalvelu kutsuu ilmoituksen saatuaan vuorossaolevan edustajiston yleisvarajäsenen kokoukseen. Ilmoittautumiset kokoukseen NOORA-palvelun kautta. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee merkitä koh - taa lisätietoja se sähköpostiosoite, johon toimitetaan sähköinen äänestyslinkki, jos kokouksen kulku sitä edellyttää. Lisätietoja saa tarvittaessa liiton jäsenpalvelusta jasenpalvelu@unioliitto.fi. Minna Ahtiainen STTK:n edunvalvonnasta vastaavaksi johtajaksi Ammattiliitto Union toiminnanjohtaja, oikeustieteen kandidaatti Minna Ahtiainen on valittu STTK:n edunvalvonnasta vastaavaksi johtajaksi. Olen ylpeä ja iloinen Minnan sekä STTK:n puolesta. Organisaatio saa osaavan, esiintymiskykyisen, valovoimaisen ja motivoituneen uuden edunvalvontajohtajan, toteaa Union puheenjohtaja Kari Ahola. Ahola kertoo, että Ahtiainen tulee siirtymään STTK:n palvelukseen myöhemmin keväällä, ja Ammattiliitto Unio aloittaa uuden toiminnan johtajan rekrytointiprosessin. Siirtyminen tulee tapahtumaan hallitusti. Valinnan teki STTK:n hallitus Unio-villasukat Liiton hallituksen jäsen Kaili Gustafsson antoi neulontavinkkejä UNIO-lehdessä 4/2020. Hän myös loi ohjeet Unio-villasukkia varten, jotka ovat saatavilla sivulla Valmiit Unio-sukat esiteltiin myös Union Instagramissa. Siellä sukkia kommentoineiden kesken suoritettiin arvonta, jossa palkintona olivat Kailin neulomat sukat. Arvonta on suoritettu ja voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Unio #unioliitto #KumppanisiTyöelämässä UNIO-lehden viimeinen vuosi 2021 UNIO-lehden julkaiseminen loppuu vuoden 2021 jälkeen. Liiton edustajisto päätti asiasta syyskokouksessaan. Viestinnän panostuksia keskitetään jatkossa entistä enemmän verkkoviestintään sen eri muodoissa. Uutiskirjeiden rooli kasvaa entisestään jäsenten tiedotuskanavana yhdessä verkkosivujen ja sosiaalisen median kanssa. Uutis- ja juttuvinkkejä sekä palautetta voit edelleen lähettää osoitteeseen tiedotus@unioliitto.fi. UNIO 27

28 TANKKI TÄYTEEN EDULLISESTI POLTTOAINEALENNUS 2,5 SENTTIÄ /LITRA Tiesithän, että saat Teboililta Union jäsenkortilla reilut säästöt polttoaineesta? Poikkea samalla vaikka herkulliselle lounaalle tai nappaa tuore kahvi mukaan. Tervetuloa! YHDISTÄ JÄSENKORTTISI MOBILEPAYHIN Kun korttisi on yhdistetty, sinun ei tarvitse enää näyttää jäsenkorttiasi asemien sisäkassoilla, vaan hyödyt kantaasiakkaan eduista automaattisesti MobilePaylla maksaessasi! Tarkemmat ohjeet löydät liiton sivuilta.