RATKAISUT: 23. Kvantittuminen
|
|
- Miina Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pyica 9. paino () 3. vantittuinn : 3. vantittuinn 3. a) Spktri ittää ätilyn intnittin aallonpituudn tai taajuudn funktiona. b) Viivapktri on ykittäitn aallonpituukin intnitttijakaua, pktri uodotuu ykittäiitä viivoita. irkiki kuva pinipaininn atoaarinn kaau lättää viivapktrin. c) intinin ukaan ätily kootuu rilliitä, toiitaan riippuattoita ja ajoaattoita iukkaaiita oita, joidn nrgia on uoraan vrrannollinn ätilyn taajuutn = f, joa f on ätilyn taajuu ja on Planckin vakio. Näitä ätilyiukkaia, kvanttja anotaan fotoniki. Fotoni yntyy äköagnttin ätilyn iioa ja äviää aborptioa. d) Muta kappal on ätilijää kuvaava alli. S aborboi kaikn iin ouvan ätilyn. Mutan kappaln ätilyn pktri riippuu vain kappaln läpötilata. Mutan kappaln lättään ätilyn pktri on jatkuva. ) Röntgnätily on äköagnttita ätilyä, jonka aallonpituu on rittäin pini vrrattuna näkyvän valon aallonpituutn. Röntgnätilyn löyi Will Röntgn vuonna 895. Röntgnputkn kukatodilta irtoaa lktronja (katodiätily), jotka kiidyttään katodin ja anodin välillä jännittllä. un lktronit ouvat anoditalliin, yntyy röntgnätilyä. lktronin jarruuntuita aiutuvaa ätilyä kututaan jarrutuätilyki ja oinaiätilyä yntyy, kun lktroniuiku törää anodiatriaalin atoiin. f) Rutrfordin koka alfaätilyä koditttiin rittäin oun kultafolioon. Suurin oa alfaiukkaita kulki kultafolion läpi uuntaana uuttaatta, uutain iukkatn uunta uuttui vään ja jokunn alfaiukkann kipoi takaiin tulouuntaana. Sironnt alfaiukkat jättivät jäljn filill, joka oli atttu kultafolion ypärill. Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät
2 Pyica 9. paino () 3. vantittuinn g) Fluorniki kututaan iliötä, joa atoin viritytila purkautuu välittöäti (all 0 n:a) virittyin jälkn ja ain lättää näkyvää valoa. Virittynn atoin aborboia nrgia voi purkautua vaiittain uan ri nrgiataon kautta. 3. Fotonin nrgia on =,3 V, Planckin vakio 5 = 4,36 0 V ja valon nopu 8 c =, a) Sätilykvantin nrgia on Planckin lain ukaan = f. Ratkaitaan tätä ätilyn taajuu,3 V f = = 5 4,36 0 V = 4 4 5, ,6 0 Hz. b) Säköagnttinn ätily tn valonnopudlla. Aaltoliikkn pruytälön ukaan c = f. Ratkaitaan aallonpituu 8,998 0 c 7 = = = 5,39 0 = 540 n. f 4 5, c) Fotonin liikäärä on 5 4,36 0 V 9 V 9 kg p = = = 7,678 0 = 7, ,39 0 Vatau: a) Fotonin taajuu on 4 5, 6 0 Hz b) Fotonin aallonpituu on 540 n c) Fotonin liikäärä on 9 kg 7, Rydbrgin vakio vdyll on R = H 7, a) Borin atoiallin ukaan lktroni kirtää ytin ypärillä ypyräradoilla, joita jokaita vataa titty nrgia. un lktroni iirtyy radalta toill, vtyatoi ittoi tai aborboi ratojn nrgioidn rotuta vataavan fotonin, jonka nrgia on c Δ = n = f =. iiopktriä avaitaan tään aallonpituudn kodalla kirka viiva. Aborptiopktriä avaitaan aalla kotaa uta viiva. Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät
3 Pyica 9. paino 3() 3. vantittuinn b) Balrin arjaa n =. Vtyatoin Balrin arjan pktriviivojn aallonpituudt voidaan laka ytälötä RH ( ). = i) Suurin aallonpituu aadaan, kun iirtyä on lyin adollinn. Tällöin kokonailuku = 3 li = R H ( ). Ratkaitaan aallonpituu 3 5 RH( ) RH( ) = 4 9 = 36 ja 36 = 5R = H , , n. = = ii) Pinin aallonpituu aadaan, kun iirtyä on piin adollinn. Tällöin kokonailuku = li 0 = ja RH ( 0). = Ratkaitaan aallonpituu 4 4 = = R H 7, , n. = = Vatau: b) Suurin aallonpituu on 656 n ja pinin aallonpituu on 364 n. 3,60 V 3.4 Vtyatoin nrgiatilat ovat n =. n Planckin vakio on 5 = 4,36 0 V ja valonnopu 8 c =, a) Vtyatoin prutilan nrgia ( n = ) 3,60 V = = 3,60 V niäin viritytilan nrgia ( n = ) 3,60 V = = 3, 40 V. Toin viritytilan nrgia ( n = 3 ) 3,60 V 3 = =, 5 V. 3 Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät
4 Pyica 9. paino 4() 3. vantittuinn olannn viritytilan nrgia ( n = 4 ) 3,60 V 4 = = 0,85 V. 4 Nljännn viritytilan nrgia ( n = 5 ) 3,60 V 5 = = 0,54 V. 5 Piirrtään nrgiataokaavio: b) Balrin arjan n =. Balrin arjan β-viiva vataa iirtyää n = 4 n =. Prutilaa olva vtyatoi virittyy tilaan n = 4 fotonilla, jonka nrgia on Δ = 4 = 0,85 V ( 3,6 V) =,75 V. Fotonin nrgiaa vataava aallonpituu aadaan ytälötä c Δ = f = c = = Δ,75 V = 5 8 4,36 0 V, , ,3 n. c) i) niäin ja toin tilan nrgioidn rotu on Δ = = 3, 40 V ( 3,60 V) = 0,0 V. Sitn 0,95 V:n fotoni i kykn virittäään vtyatoia. ii) niäin ja viidnnn tilan nrgioidn rotu on Δ = 5 = 0,54 V ( 3,60 V) = 3,06 V. Sitn 3,06 V:n fotoni aborboituu vtyatoiin ja atoi virittyy tilaan n = 5. Vatau: b) Sätilyn aallonpituu voi korkintaan olla 97,3 n. c) 0,95 V:n fotoni i kykn virittäään vtyatoia ja 3,06 V:n fotoni aborboituu vtyatoiin. Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät
5 Pyica 9. paino 5() 3. vantittuinn 3.5 Natriuatoin prutilan nrgia on = 5,4 V ja viritytilan nrgiaa kyytään =. Havaittavan kltain valon aallonpituu on = 589,0 n, Planckin vakio virity? 5 = 4,36 0 V ja valonnopu 8 c =, a) Aaltoliikkn pruytälön c = f ukaiti taajuu f 8,998 0 c = = = = 9 589, , THz. b) Planckin lain ukaan natriuatoin lättään fotonin nrgia on c Δ = f = = 5 8 4,36 0 V, ,0 0 =,05 V, V. Tää nrgia on ytä uuri kuin viritytilan ja prutilan nrgioidn rotu Δ = viritytila, jota viritytilan nrgiaki aadaan viritytila = +Δ = 5,4 V +, V = 3,03 V. Vatau: a) ltain valon taajuu 509 THz. b) Viritytilan nrgia on 3,03 V. 3.6 a) Valoäköiliöä tallin pinnata irtoaa lktronja. lktronit voidaan pyäyttää valoknnoa vatajännittllä. Mtallin pinnata irtoavin lktronin liik-nrgia on tulvan fotonin nrgian ja irrotutyön rotu = f W. kax 0 Pyäytyjännittn prutlla voidaan laka nopipin lktronin liiknrgia kax = QU. b) Taulukkoon on lakttu lktronin uurin liik-nrgia taajuudn funktiona. irkiki taajuudlla 9 THz lktronin uurin liiknrgia on kax = QU =,7V =,7V. Piirrtään kyytty uora. f (THz) 9,7 88,55 kax =Q U(V) Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät
6 Pyica 9. paino 6() 3. vantittuinn 88,8 75, , ,85 Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät
7 Pyica 9. paino 7() 3. vantittuinn c) Suoran ytälö on = f W. kax 0 Suoran fyikaalita kulakrtoita aadaan Planckin vakio Δ, 6 V 0, 4 V Δf Hz 60 0 Hz kax -5 = = = 4, 0 V. Suoran ja f-aklin likkaupittä aadaan valoäköiliön rajataajuu f 0 = 50 THz ciuill. ktrapoloidaan uora likkaaaan pytyakli. - aklin likkaupit antaa irrotutyön kax W 0 =, V ciuill. Irrotutyö aadaan yö rajataajuudn avulla. un kax = 0, niin ytälötä kax = f W0 aadaan irrotutyö W0 = f. Sitn 5 W 0 = 4,36 0 V 50 0 Hz =,507 V, V. 3.7 a) Valoäköiliö: Valoäköiliöä talliin itoutunut lktroni aborboi fotonin (nrgiakvantin), jonka nrgia on = f. lktroni irtoaa fotolktronina. Coptonin iliö: Coptonin ironnaa fotoni (nrgiakvantti) törää kioiati vapaan lktroniin. Oa fotonin nrgiata uuttuu lktronin liik-nrgiaki. Läpöätilyn pktri: Läpöätilyn pktrin uodon littäinn onnitui Planckin kvanttiypotin avulla. Jarrutuätilyn pktrin inii aallonpituudn tulkinta: Jarrutuätilyä lktronin liik-nrgia uuttuu kokonaan tai oittain äköagnttin ätilyn kvantin liik-nrgiaki. b) Röntgnätilyn aallonpituu on = 0,54 n, Planckin vakio 5 34 = 4,36 0 V = 6, 66 0 J ja valonnopu 8 c =, Fotonin nrgia riippuu taajuudta ja aallonpituudta c = f = = = 5 8 4,36 0 V, ,058 kv 8,05 kv. 9 0,54 0 vantin liikäärä on 34 6, 66 0 J 4 kg 4 kg 9 p = = = 4, ,3 0. 0,54 0 Vatau: b) Fotonin nrgia on 8,05 kv ja liikäärä 4 4,3 0 kg. Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät
8 Pyica 9. paino 8() 3. vantittuinn 3.8 -kuorn ioniaationrgia on -ioni =,5596 kv ja -kuorn nrgia =,5596 kv. L-kuorn lktronin ioniaationrgia on L-ioni = 73, V ja L-kuorn nrgia = 73, V. L Planckin vakio on 5 34 = 4,36 0 V = 6,66 0 J, valonnopu 8 c =,998 0 ja lktronin aa =. 3 9,09 0 kg a) α -ätilyn nrgia on nrgiataojn välinn rotu Δ = L = 0,073 kv (,5596 kv) =,4865 kv. Fotonin nrgia on Planckin ätilylain prutlla c Δ = f =. Ratkaitaan aallonpituu c = = Δ = 8, ,834 n. 8, , V, V 0 b) iidytytyö äkökntää laktaan ytälöllä W = QU. lktronin nopudn pitää olla niin uuri, ttä n pytyvät irrottaaan lktronin - kuorlta, ii aaaan aikaiki -ioniaation -ioni = QU, jota U,5596 kv,5596 kv. -ioni = = = Q c) lktronin nopu aadaan työpriaattn ukaiti ytälötä QU = v. v = = QU 9,60 0 C 559,6 V 3 9,09 0 kg = 0, , Vatau: a) Röntgnätilyn nrgia ja aallonpituu ovat,4865 kv ja 0,834 n. b) Pinin kiidytyjännit on,5569 kv. c) lktroninn nopu on 0, /. Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät
9 Pyica 9. paino 9() 3. vantittuinn 3.9 a) Braggin laki tarkatl aaltoliikkn intrfrniä kiintän ainn kidilaa. Röntgnätily, jonka aallonpituu on, ijatuu ilataoita, joidn väliatka on d, Braggin lain din Θ= k äärääiin uuntiin. Sätilyn dualitin luontn vuoki yö iukkailla on aaltoluonn. Tritn nutronin nopu on llainn, ttä niidn d Broglin aallonpituu on uuruuluokaltaan opiva ainn rakntn tutkiin. b) Nutronin liik-nrgia on = 0,00 V ja aa idtaojn väliatka on d = 0,33 n, Planckin vakio 5 34 = 4,36 0 V = 6, 66 0 J ja valonnopu 7 n =,673 0 kg. 8 c =, yytään poikkaaa tulouunnata Θ =? Braggin laki din Θ = k d Broglin aallonpituu = = p v oka tunntaan nutronin aa ja liik-nrgia niin nutronin liikäärä on = =, v v v p = v = v v v = v = Nyt d Broglin aallonpituu = = v 34 6,66 0 J = = 7 9,673 0 kg 0,00,60 0 J 0,04 0 0, 0 n. Braggin laita in Θ= = = 0, 3049, 0 k, d 0,33 0 jota aadaan kula Θ= 7,757 Poikkaakula on Θ= 7,757 = 35, Vatau: Nutronin uunta poikkaa 36. Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät
10 Pyica 9. paino 0() 3. vantittuinn 3.0 Sätilyn aallonpituu on = 0,00 n, irrotutyö vtyatoin idonrgian uuruinn W 0 = 3,6 V, Planckin vakio 5 34 = 4,36 0 V = 6, 66 0 J ja valonnopu 8 c =, c a) okonainrgia äilyy niin, ttä fotoni nrgia = f = n irrotutyöön lktronin liik-nrgiaki f = k, + k,p + W0 k, + W0 Ratkaitaan tätä lktronin liik-nrgia c k, = f W0 = W0 = -9 0,00 0 = 386,8 V, 4 kv ,36 0 V, ,6 V lktronin nopu on pini, jotn n nopu ja liikäärä voidaan ratkaita klain kaniikan avulla v = v k, 386,8,60 0 J = = = 6, = 0, c. 9 k, 7 3 9, 0 kg lktronin liikäärä p = v = = k, k, 3 9 = 9,09 0 kg 386,8,60 0 J 3 kg 3 kg = 6,04 0 6,0 0. b) Ytin liikäärä aadaan kokonailiikäärän äilyin prutlla. Fotonin liikäärä on ytä uuri kuin lktronin ja ytin protonin liikäärin ua pf = p + pp. Oltukn ukaan fotonin aborboituin jälkn lktroni liikkuu aaan uuntaan kuin fotoni liikkui, jotn protoni (ydin) lät vatakkain uuntaan pf = p pp. Fotonin liikäärä on pf =, jotn ytin liikäärä on p 0, kg 3 kg = 5, , kg 6, 66 0 J p = p = 6, Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät
11 Pyica 9. paino () 3. vantittuinn Protoni lät vatakkain uuntaan kuin lktroni. Protonin liik-nrgia on nyt v p p pp = v = = p p 3 kg (5, ) = 7,673 0 kg 9 = 8, J = 5,340 V 5,34 V. k,p p p Vatau: a) lktronin liik-nrgia on,4 kv ja liikäärä 3 kg 6,0 0 b) Ytin liik-nrgia on 5,34 V ja liikäärä 3 kg 5,35 0 Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät
RATKAISUT: Kertaustehtävät
Physia 8 painos (5) Krtausthtävät : Krtausthtävät Luku Aallonpituus alu on 5 n < 45 n Irrotustyö siuissa on,8 V Fotonin nrgiat ovat väliltä Lasktaan suurin liik-nrgia E E W kax fax in 4, 9597 V,8 V 3,597
LisätiedotPhysica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä
Phyica 9 aino (8) 0 Varattu hiukkann ähkö- ja agnttikntää : 0 Varattu hiukkann ähkö- ja agnttikntää 0 a) Sähköknttä aikuttaa arattuun hiukkan oialla F = QE Poitiiiti aratull hiukkall oian uunta on ähkökntän
LisätiedotPhysica 8 OPETTAJAN OPAS 1. painos 1(7) 1. Kvantittuminen muutti käsityksen luonnonilmiöistä
Physia 8 OPTTAJAN OPAS. painos (7). Kvantittuinn uutti käsityksn luonnoniliöistä :. Kvantittuinn uutti käsityksn luonnoniliöistä. a) Spktri sittää sätilyn intnsittin aallonpituudn tai taajuudn funktiona.
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2004
MAOL-Piteityohjeet Fyiikka kevät 004 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -1/3 p - lakuvirhe, epäielekä tulo, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuero liikaa
LisätiedotRATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö
Phyica 9. paino (8) 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö : 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö 3. a) Newtonin I laki on nieltään jatkavuuden laki. Kappale jatkaa liikettään uoraviivaieti uuttuattoalla nopeudella tai pyyy
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2011
MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 0 Tyypillisten virheiden aiheuttaia pisteenetyksiä (6 pisteen skaalassa): - pieni laskuvirhe -/3 p - laskuvirhe, epäielekäs tulos, vähintään - - vastauksessa yksi erkitsevä
LisätiedotRATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino
Phyica 9. paino (7) : 8. Voian vari r on voian vaikutuuoran etäiyy pyöriiakelita. Pyöriiakeli on todellinen tai kuviteltu akeli, jonka ypäri kappale pyörii. Voian oentti M kuvaa voian vääntövaikututa tietyn
LisätiedotRATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit
Phyica 9. paino 1(6) ATKAST 17. Taavirtapiirit ATKAST: 17. Taavirtapiirit 17.1 a) Napajännite on laitteen navoita mitattu jännite. b) Lähdejännite on kuormittamattoman pariton napajännite. c) Jännitehäviö
LisätiedotPhysica 7 Opettajan OPAS 1(29)
Phyica 7 Opttajan OPAS 1(9) 1. luku 06. Magnttivuontihyttä kuvaava vktori on magnttiknttää kuvaavan knttäviivan tangntin uuntainn. Vktorin pituu on uurin auvamagntin napojn lähiyydä ja pinn täiyydn kavaa.
LisätiedotFy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5
y07 Koe 8.9.05 Kuopion yeon lukio (KK) / 5 Vataa kolmeen tehtävään. Vatuken reitani on 60, käämin induktani on 0,60 H ja reitani 8 ja kondenaattorin kapaitani on 80. Komponentit ovat arjaan kytkettyinä
LisätiedotLUKION FYSIIKKAKILPAILU 8.11.2005 avoimen sarjan vast AVOIN SARJA
LKION FYSIIKKAKILPAIL 8..5 avoien arjan vat AVOIN SARJA Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooitteei, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on inuuttia. Sekä tehtävä- että
LisätiedotIntensiteettitaso ja Doplerin ilmiö
Inteniteettitao ja Doplerin ilmiö Tehtävä Erkki työkentelee airaalaa. Sairaalalta 6,0 km päää on tapahtunut tieliikenneonnettomuu ja onnettomuupaikalta lähteneen ambulanin ireenin ääni kuuluu Erkille 60,0
Lisätiedote n 4πε S Fysiikka III (Est) 2 VK
S-11.137 Fysiikka III (Est) VK 7.5.009 1. Bohrin vtyatomimallissa lktronilla voi olla vain tittyjä nopuksia. Johda kaava sallituill nopuksill, ja lask sn avulla numrinn arvo suurimmall mahdollisll nopudll.
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2010
MAOL-Piteityohjeet Fyiikka kevät 010 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -1/3 p - lakuvirhe, epäielekä tulo, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuero liikaa
LisätiedotKertaustehtäviä. Luku 1. Physica 3 Opettajan OPAS
(4) Luku 57. a) Mekaaniea poikittaiea aaltoliikkeeä aineen rakenneoat värähtelevät eteneiuuntaan vataan kohtiuoraa uunnaa. Eierkkejä ovat uun uaa jouen poikittainen aaltoliike tai veden pinnan aaltoilu.
LisätiedotEnergian säilymislain perusteella elektronin rekyylienergia on fotnien energioiden erotus: (1)
S-11446 Fysiikka IV (Sf), I Väliko 544 1 Osoita, ttä Comptonin sironnassa lktronin suurin mahdollinn rkyylinrgia voidaan sittää muodossa E Kin hf 1 + mc /hf Enrgian säilymislain prustlla lktronin rkyylinrgia
LisätiedotLIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ
LIITE 8A: RAKENNELUVUN 37 YHTÄLÖITÄ Raknnluvusta 37 on tämän työn yhtydssä syntynyt yli 00 yhtälöä, joista 00 yhtälöä on analysoitu. Näistä on osoittautunut 70 yhtälöä milnkiintoisiksi ja saman vrran otaksutaan
LisätiedotHAKKURIREGULAATTORIN DIGITAALINEN OHJAUS LED-VALAISINSOVELLUKSISSA
SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO SÄHKÖTEKNIIKAN KOUUTUSOHJEMA HAKKUIEGUAATTOIN DIGITAAINEN OHJAUS ED-VAAISINSOVEUKSISSA Työn tkijä Juha Ponn Työn valvoja Tio ahkonn Hyväkytty / 3 Arvoana Ponn J. (3) Hakkurirgulaattorin
LisätiedotYDINSPEKTROMETRIA TENTTI mallivastaukset ja arvostelu max 30 p, pisterajat 15p 1, 18p 2, 21p 3, 24p 4, 27p - 5
5573-5 YDISPEKTROMETRIA TETTI 9.5.05 mallivatauket ja arvotelu max 30 p, piterajat 5p, 8p, p 3, 4p 4, 7p - 5. Mittautehokkuu ja iihen vaikuttavat aiat/ilmiöt gammapektrometriaa (yht. 6 p) Vatau: ilmaiimea
LisätiedotRATKAISUT: Kertaustehtäviä
Phyica 1 uuditettu paino OPETTAJAN OPAS 1(9) Kertautehtäiä RATKAISUT: Kertautehtäiä LUKU 3. Luua on a) 4 eriteää nueroa b) 3 eriteää nueroa c) 7 eriteää nueroa. 4. Selitetään erieen yhtälön olepien puolien
LisätiedotRatkaisu: z TH = j0,2 pu. u TH. Thevenin jännite u TH on 1,0 pu ja sen impedanssi z = j0,2 pu.
L89 Jäittaiiliu. Jäykkä vrkko, oka äit u TH o, pu yöttää oho kautta kuormaa. Johto olttaa häviöttömäki a raktai o, pu. Joho päähä liittää vakioritaikuorma r. Piirrä i oho a äitläht Thvii kvivaltti. Aa
LisätiedotS FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH4. Bohrin vetyatomimallin mukaan elektronin kokonaisenergia tilalla n on. n n.
S-1146 FYSIIKKA IV (S), Koulutuskskus Dipoli, Kvät 00, LH4 LH4-1* Vdy spkti s Pasch-saja viivat sijaitsvat ifapua-alulla N sytyvät tasitioissa, joissa lktoi siityy kokaalta viitystilalta i tilall f = i
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet, ORMS1030
Vaaan yliopito, kvät 06 Taloumatmatiikan prutt, ORMS030 4. arjoitu, viikko 6 (8...06) Malliratkaiut. Erään kappaltavaratuottn varaton ykikköylläpitokutannukt ovat 4,00 kappaltta ja vuotta koti. Tilaukutannukt
LisätiedotRATKAISUT: 7. Gravitaatiovoima ja heittoliike
Phyica 9. paino () 7. Gaitaatiooia ja heittoliike : 7. Gaitaatiooia ja heittoliike 7. a) Gaitaatiooia aikuttaa kaikkien kappaleiden älillä. Gaitaatiooian uuuu iippuu kappaleiden aoita ja niiden älietä
LisätiedotRATKAISUT: 5. Liikemäärä ja impulssi
Phyica 9 1. paino 1(9) 5. Liikeäärä ja ipuli : 5. Liikeäärä ja ipuli 5.1 a) Kappaleen liikeäärä on p, joa on kappaleen aa ja kappaleen nopeu. b) Ipuliperiaate: Syteein liikeäärän uuto Δ p aikaälillä Δt
LisätiedotKvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi
Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)
Lisätiedot4.3 Liikemäärän säilyminen
Tämän kappaleen aihe liikemäärän äilyminen törmäykiä. Törmäy on uora ja kekeinen, jo törmäävät kappaleet liikkuvat maakekipiteitten kautta kulkevaa uoraa pitkin ja jo törmäykohta on tällä amalla uoralla.
Lisätiedotr u u R Poistetut tehtavat, kunjännitestabiiliusja jännitteensäätö yhdistettiin:
oittut thtavat, kuäittaiiliua äittäätö yhitttii: Jäykkä vrkko, oka äit u TH o, pu yöttää oho kautta kuormaa. Johto olttaa häviöttömäki a raktai o, pu. Joho päähä liittää vakioritaikuorma r. iirrä oho a
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2002
MAOL-Piteityhjeet Fyiikka kevät 00 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -/3 p - lakuvirhe, epäielekä tul, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuer liikaa -0
Lisätiedota) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =
S-, ysiikka III (S) välikoe 7000 Laske nopeuden itseisarvon keskiarvo v ja nopeuden neliöllinen keskiarvo v rs seuraaville 6 olekyylien nopeusjakauille: a) kaikkien vauhti 0 / s, b) kolen vauhti / s ja
LisätiedotMetallikuulan vieriminen kaltevalla tasolla
1 Metallikuulan vieriinen kaltevalla taolla Mikko Vetola Koulun nii Fyiikka luonnontieteenä FY1-Projektityö 4.6.2002 Arvoana: K+ (10) 2 1. Työn tarkoitu Tehtävänä oli tutkia illaiia liikeiliöitä eiintyy
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörin ja arkkithtin yhtisalinta - dia-alinta 2010 Alla on lutltu kuusi suurtta skä annttu taulukoissa kahdksan lukuaroa ja kahdksan SI-yksikön symbolia. Yhdistä suurt oikan suuruusluokan
LisätiedotFysiikka 8. Aine ja säteily
Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian
LisätiedotVallox TEKNINENOHJE. Vallox SILENT. Tyyppi 3510 Mallit: VALLOX 75 VALLOX 75 VKL VALLOX 95 VALLOX 95 VKL VALLOX 95 SILENT VALLOX 95 SILENT VKL
75 95.9.59F 9.. yyppi 5 VAOX yyppi 5 Mallit: VAOX 75 VAOX 75 VK VAOX 95 VAOX 95 VK Huoneitokohtaieen ilanvaihtoon pien-, rivi- ja kerrotaloihin ulo-/poitoilanvaihto läöntalteenotolla Hyvä uodatu Siäänrakennettu
LisätiedotKertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria.
5. Veitoken tilavuu on V,00 m 1,00 m,00 m 6,00 m. Pienoimallin tilavuu on 1 V malli 6,00 m 0,06m. 100 Mittakaava k aadaan tälötä. 0,06 1 k 6,00 100 1 k 0,1544... 100 Mitat ovat. 1,00m 0,408...m 100 0,41
LisätiedotS FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH2. f i C C. λ 2, m 1 cos60,0 1, m 1,2 pm. λi λi
S-11436 FYSIIKKA IV (S), Kulutukeku Dipli, Kevät 003, LH LH-1 Ftni, jnka energia n 10,0 kev, törmää leva levaan vapaaeen elektrniin ja irttuu uuntaan, jka mudtaa 60,0 kulman ftnin alkuperäien liikeuunnan
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut
A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan
LisätiedotSPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA
FYSA234/K2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 Johdanto Kvanttimekaniikan mukaan atomi voi olla vain tietyissä, määrätyissä energiatiloissa. Perustilassa, jossa atomi normaalisti on, energia on pienimmillään.
LisätiedotFYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA
FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan hila- ja prismaspektrometreihin, joiden avulla tutkitaan valon taipumista hilassa ja taittumista prismassa. Samalla tutustutaan eräiden
Lisätiedot8. RAKENNELUKU /α = 137, (8.1)
8. RAKENNELUKU 37 Raknnluku 37 on skä matmatiikassa ttä fysiikassa samantapainn ja prustavalaatuinn raknnluku kuin luonnonluku /. Fysiikassa luvun 37 kääntisarvoa kutsutaan hinoraknnvakioksi, jonka tarkka
LisätiedotLämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien
LisätiedotTäydellinen klassinen fysiikka 1900
Kvanttifysiikka k-006 Ilkka Tittonn prof. Optiikka ja Molkyylimatriaalit Micronova Jukka Tulkki prof. Lasknnallisn tkniikan laboratorio KVANTTIFYSIIKAN TUTKIMUSALA: Ainn atomiraknn Elktronitilat Ainn sähköist
LisätiedotPD-säädin PID PID-säädin
-äädin - äätö on ykinkertainen äätömuoto, jota voidaan kutua myö uhteuttavaki äädöki. Sinä lähtöignaali on uoraa uhteea tuloignaalin. -äätimen uhdealue kertoo kuinka paljon mittauuure aa muuttua ennen
Lisätiedot1 Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. a) Kvantisointivirhe. b) Näytetaajuuden interpolointi. c) Adaptiivinen suodatus.
TL536DSK-algoritmit (J. Laitinen) 6.4.5 Määrittele lyyeti euraavat käitteet a) Kvantiointivire. b) äytetaajuuden interpolointi. ) Adaptiivinen uodatu. a) Kvantiointivire yntyy, kun ignaalin ykittäinen
LisätiedotS Fysiikka III (Est) Tentti
S-114137 Fyiikka III (Et) Tentti 9008 1 Vetyatomin elektronin kulmaliikemäärää kuvaa kvanttiluku l =3 Lake miä kaikia kulmia kulmaliikemäärävektori voi olla uhteea kulmaliikemäärän z-komponenttiin ( )
Lisätiedot2. Fotonit, elektronit ja atomit
Luento 4 2. Fotonit, elektronit ja atomit Valon kvanttiteoria; fotoni Valosähköinen ilmiö ja sen kvanttiselitys Valon emissio ja absorptio Säteilyn spektri; atomin energiatasot Atomin rakenne Niels Bohrin
LisätiedotS-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 4.1.2007
S-55.2 Piirianalyyi 2 Tentti 4..07. Piiriä yöttää kaki lähdettä, joilla on eri taajuudet. Kuinka uuri on lämmöki muuttuva teho P? Piiri on jatkuvuutilaa. J 2 00 Ω 5µH 0 pf 0/0 V J 2 00/0 ma f MHz f 2 2MHz.
LisätiedotS Piirianalyysi 2 2. välikoe
S-55.22 Piirianalyyi 2 2. välikoe 6.5.23 Lake tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muita kirjoittaa jokaieen paperiin elväti nimi, opikelijanumero, kurin nimi ja koodi. Epäelvät vataupaperit voidaan
LisätiedotLUKION FYSIIKKAKILPAILU 10.11.2009, ratkaisut PERUSSARJA
LUKION FYSIIKKAKILPAILU 0..009, ratkaiut PERUSSARJA Vataa huolellieti ja iititi! Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooite, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on 00 inuuttia.
LisätiedotJakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)
Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään
LisätiedotSMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Harjoituksen 1 ratkaisuehdotukset
SMG-4200 Sähkömagneettiten järjetelmien lämmöniirto Harjoituken 1 ratkaiuehdotuket Vata 1800-luvun puoliväliä ymmärrettiin että lämpöenergia on atomien ja molekyylien atunnaieen liikkeeeen värähtelyyn
LisätiedotSYNKRONIKONEET RELUKTANS- SIKONEET RM RM RM + >>L q. L d >>L q. Harjalliset -pyörivä PMSM upotetu magneetit
7.48 TY Juha Pyrhönen 7. Tahtikone Tahtikoneet muootavat kokonaien ähkökoneperheen. Päätyyppejä ovat vieramagnetoiut tahtikoneet, ynkroniet reluktanikoneet ja ketomagneettitahtikoneet. Vieramagnetoiut
LisätiedotFY 7, Sähkömagnetismi
FY 7, Sähkömagntismi Vastaa VIITEEN (5) thtävään! Palauta myös thtäväpapri Määrittl tai slitä lyhysti suraavat käsittt Voit käyttää kuvia ja suuryhtälöitä vastauksissasi a) Lnzin laki, b) diamagnttinn
LisätiedotValosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo
Valosähköinen ilmiö Vuonna 1887 saksalainen fyysikko Heinrich Hertz havaitsi sähkövarauksen purkautuvan metallikappaleen pinnalta, kun siihen kohdistui valoa. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin, että
LisätiedotKertaustehtävien ratkaisut
Kertaustehtävien ratkaisut Etsi tehtävissä 1 1 oikea vaihtoehto laskealla. 1. a) Kvantin energia on E hf 15 1 4,135669 1 evs,3 1 Hz 1, ev.. a) Valosähköisessä iliössä osa valon energiasta kuluu fotoelektronien
LisätiedotViikkotehtävät IV, ratkaisut
Viikkotehtävät IV, ratkaiut. 7,40 V (pariton napajännite) I 7 ma (lampun A ähkövirta rinnankytkennää) I 5 ma (lampun B ähkövirta rinnankytkennää) a) eitani on, joten lamppujen reitanit voidaan lakea tehtävää
LisätiedotInfrapunaspektroskopia
ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista
LisätiedotLIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ
LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ Valosähköisellä ilmiöllä ymmärretään tässä oppikirjamaisesti sitä, että kun virtapiirissä ja tyhjiölampussa olevan anodi-katodi yhdistelmän katodia säteilytetään fotoneilla,
Lisätiedotfotonin tilojen miehitystodennäköisyys. Lausumalla fotonin energia taajuuden avulla E = hν
S-6 FYSII IV (Sf vät 5 LHSf Ratkaisut LHSf- Olttaan ttä saunan kiukaan tulisää voidaan itää likimain mustana kaalna jonka lämötila on C (a Mitn tulisän lämösätilyn fotonin tihys riiuu fotonin taajuudsta
Lisätiedot7.lk matematiikka. Geometria 1. Janne Koponen versio 2.0
7.lk matematiikka 1 Janne Koponen verio 2.0 Tämä monite on tehty 7.lk. geometrian opetukeen ja olen käyttänyt itä ite Hatanpään koulua. Jo joku opettaja haluaa tätä kuitenkin käyttää omaa opetukeaan, on
Lisätiedot1 Magneetin ympärillä on magneettikenttä Perustehtävät
Phyica 7 Opettajan OPAS (6) Magneetin ympärillä on magneettikenttä Magneetin ympärillä on magneettikenttä Perutehtävät. a) Aineet voidaan luokitella magneettiiin ja ei-magneettiiin aineiiin. Oa ei-magneettiita
Lisätiedotb) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle.
nergia. Työ ja teho OHDI JA TSI -. Opettaja ja opikelija tekevät hyvin paljon aanlaita ekaanita työtä, kuten liikkuinen, kirjojen ja eineiden notainen, liikkeellelähtö ja pyähtyinen. Uuien aioiden oppiinen
Lisätiedot1 4πε. S , FYSIIKKA IV (Sf) Kevät 2005, LHSf5. Ratkaisut
S-4.46, YSIIKKA IV (Sf Kvät 005, LHSf5. Rataisut LHSf5- (a Litiufluoridilla, Li, on NaCl-rann. Lähinaapuritäisyys on 0,04 n. Las Li:n ohsionrgia olttan, ttä rpulsiosponntti on n = 9. (b Li:n ohsionrgian
LisätiedotKuva 1. Fotodiodi (vasemmalla) ja tässä työssä käytetty mittauskytkentä (oikealla).
VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ 1 Johdanto Valosähköisessä ilmiössä valo, jonka taajuus on f, irrottaa metallilta elektroneja. Koska valo koostuu kvanteista (fotoneista), joiden energia on hf (missä h on Planckin
Lisätiedotgallup gallup potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima
aup Kuinka pajon käytät kurikirjaa (tai jotain muuta oppikirjaa)? a) Tututun aiheeeen ennen uentoja b) Luen kirjaa uentojen jäkeen c) Luen oppikirjaa ähinnä akareita tehdeä d) n koke oppikirjaan aup Kappae
LisätiedotRATKAISUT: 14. Aaltoliike, heijastuminen ja taittuminen
Phya 9 pao (7) 4 Aaltolke, hejatue ja tattue : 4 Aaltolke, hejatue ja tattue 4 a) Aalloptuu o kahde lähä aaa aheea olea ärähteljä älatka b) Aaltolkkee peruyhtälö o = λ f, joa λ o aalloptuu, f o taajuu
Lisätiedotλ x = 0,100 nm, Eγ = 0,662 MeV, θ = 90. λ λ+ λ missä ave tarkoittaa aikakeskiarvoa.
S-114.46 Fysiikka V (Sf) Tetti 16.5.00 välikokee alue 1. Oletetaa, että protoi ja elektroi välie vetovoia o verraollie suureesee r ( F =- kr) eikä etäisyyde eliö kääteisarvoo ( F =-k / r ). Käytä kulaliikeäärä
LisätiedotKvanttisointi Aiheet:
Kvanttisointi Luento 5 4 Aiheet: Valosähköilmiö Einsteinin selitys Fotonit Aineaallot ja energian kvantittuminen Bohrin kvanttimalli atomille Bohrin malli vetyatomille Vedyn spektri Mitä olet oppinut?
Lisätiedot( ) ( ) 14 HARJOITUSTEHTÄVIÄ SÄHKÖISET PERUSSUUREET SÄHKÖVERKON PIIRIKOMPONENTIT
4 HAJOTUSTHTÄVÄ SÄHKÖST PUSSUUT -auton akku (84 V, 700 mah on ladattu täyteen Kuinka uuri oa akun energiata kuluu enimmäien viiden minuutin aikana, kun oletetaan moottorin ottavan vakiovirran 5 A? Oletetaan
LisätiedotFaradayn laki ja sähkömagneettinen induktio
Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Haarto & Karhunen Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetuloksi Φ B A BAcos Acosθ θ θ
LisätiedotX 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k
Aalto-yliopiton Perutieteiden korkeakoulu Matematiikan ja yteemianalyyin laito Mat-49 Syteemien Identifiointi 0 harjoituken ratkaiut äytetään enin iirtofunktiomalli Tehdään Laplace-muunno: ẋ k 0 k x +
LisätiedotF Y S I I K K A KERTAUSTEHTÄVIÄ 1-20
F Y S I I K K A KERTAUSTEHTÄVIÄ - 0 Oalla eieyiä kyyykiä vaauke ova huoaavai pidepiä kuin iä eierkiki kokeea vaaukela vaadiaan. Kokeea on oaava vain olennainen aia per ehävä. . Muua SI järjeelän ykiköihin
Lisätiedot76132S Sähkömagneettinen säteily 1
763 ähkömagnttinn säti. MAXWELLIN YHTÄLÖT Kaikki sähkömagnttisia knttiä koskvat kassist imiöt voidaan johtaa njästä htäöstä. Thjössä nämä sähköknttää E ja magnttiknttää B kuvaavat htäöt saavat suraavan
LisätiedotANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM
1 ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM Millä eri tavoilla ignaalinäyteet voidaan eittää & koodata? PULSSIMODULAATIOMENETELMIEN LUOKITTELU Modulaatioenetelät Analogiet Digitaaliet Kantoaaltoodulaatiot
LisätiedotSUUNNITELMA MUHOKSEN KUNNAN LIIKUNTAPAIKKOJEN PARANTAMISEKSI 2013
SUUNNITELM MUHOKSEN KUNNN LIIKUNTPIKKOJEN PRNTMISEKSI 2013 Tämän uunnitlman tarkoitukna on kartoittaa Muhokn kunnan liikuntapaikkojn kunto ja ittää parannukinoja. Liäki ill ottaan muutamia uuia lajja ja
LisätiedotViivakuormituksen potentiaalienergia saadaan summaamalla viivan pituuden yli
hum.9. oiman potentiaalienergia Potentiaalienergiata puhutaan, kun kappaleeeen vaikuttaa jokin konervatiivinen voima. oima on konervatiivinen, jo en tekemä tö vaikutupieen iirteä tiettä paikata toieen
LisätiedotTee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti
MAA8 Ko 5..04 T konsptiin pisttsruudukko! Muista kirjata nimsi ja rhmäsi. Lu ohjt huolllissti A-Osio: Ei saa kättää laskinta. MAOL saa olla alusta asti kätössä. Maksimissaan h aikaa suorittaa A- Osio.
Lisätiedot53 ELEKTRONIN SUHTEELLISUUSTEOREETTINEN LIIKE- MÄÄRÄ
53 LKTRONIN SUHTLLISUUSTORTTINN LIIK- MÄÄRÄ 53. Lorentz-uunnos instein esitti. 95 erikoisen suhteellisuusteorian eruseriaatteen, jonka ukaan kaikkien luonnonlakien tulee olla saoja haainnoitsijoille, jotka
LisätiedotHARJOITUS 4 1. (E 5.29):
HARJOITUS 4 1. (E 5.29): Työkalulaatikko, jonka massa on 45,0 kg, on levossa vaakasuoralla lattialla. Kohdistat laatikkoon asteittain kasvavan vaakasuoran työntövoiman ja havaitset, että laatikko alkaa
LisätiedotTL5362DSK-algoritmit (J. Laitinen) TTE2SN4X/4Z, TTE2SN5X/5Z Välikoe 1, ratkaisut
TL536DSK-algoritmit (J. Laitie) 4. - 5..4 TTESN4X/4Z, TTESN5X/5Z Välikoe, ratkaiut a) Maiite väitää kaki digitaalite FIR-uotimie etua verrattua IIR-uotimii. b) Mite Reme-meetelmällä uuitellu FIR-uotime
Lisätiedot1. Oheinen kuvio esittää kolmen pyöräilijän A, B ja C paikkaa ajan funktiona.
Fotoni 4 Kertau - 1 Kertautehtäviä Luku 1 1. Oheinen kuvio eittää kolen pyöräilijän A, B ja C paikkaa ajan funktiona. a) Kuka on kulkenut piiän atkan aikavälinä 0...7? b) Milloin B aavuttaa C:n? c) Kenellä
LisätiedotMustan kappaleen säteily
Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi
Lisätiedot7. PYÖRIVÄN SÄHKÖKONEEN SUUNNITTELUN ETENEMINEN JA KONEEN OMI- NAISUUDET
7.1 LTY Juha Pyhönen 7. PYÖRIVÄN SÄHKÖKONEEN SUUNNITTELUN ETENEMINEN JA KONEEN OMI- NAISUUDET Pyöivän ähkökoneen uunnittelua voidaan noudattaa eiekiki euaavanlaita työjäjetytä. Tää opii uoaan epätahtioottoeille,
LisätiedotRATKAISUT: 6. Pyörimisliike ja ympyräliike
Phyic 9 pio () 6 Pyöiiliike j ypyäliike : 6 Pyöiiliike j ypyäliike 6 ) Pyöiiliikkeeä kpple pyöii joki keli ypäi Kpplee eto uuttuu b) Ypyäliikkeeä kpple liikkuu pitki ypyät dϕ c) Hetkellie kulopeu ω o kietokul
Lisätiedot521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 5
5384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Haroitu 5. Häviötön 5 Ω:n aaltoohto on päätetty tuntemattomaan impedaniin. Aaltoohdolla olevaki ännitteen eiovan aallon uhteeki aadaan 3 a enimmäinen minimi havaitaan 5 cm:n
LisätiedotKertaustehtävien ratkaisuja
Fotoni 8 - Kertautehtävien ratkaiuja Luku. Tähden pintaläpötila on noin 5000 K. Millä aallonpituudella tähti äteilee voiakkaiin? Makiia vataava aallonpituu on 900 µ K 900 µ K = = 0 58 µ 580 n T 5000 K
LisätiedotMat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat:
Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A 0. harjoituket Mat-.09 Sovellettu todeäköiyylaku 0. harjoituket / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatolliet tetit Aritmeettie kekiarvo, Beroulli-jakauma, F-jakauma, F-teti,
LisätiedotHY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Tehtäväsarja I
HY / Matematiikan ja tilatotieteen laito Tilatollinen päättely II, kevät 207 Harjoitu 4 Ratkaiuehdotukia Tehtäväarja I. (Kvantiili-kvantiili kuvion [engl. q q plot] idea.) Olkoon atunnaimuuttujalla X ellainen
LisätiedotNopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit
Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Luento 2 https://geom.mathstat.helsinki.fi/moodle/course/view.php?id=360 Luennon tavoitteet: Vektorit tutuiksi Koordinaatiston valinta Vauhdin ja nopeuden ero
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2007
MAOL-Pisteityshjeet Fysiikka kevät 007 Tyypillisten virheiden aiheuttaia pisteenetyksiä (6 pisteen skaalassa): - pieni laskuvirhe -/3 p - laskuvirhe, epäielekäs tuls, vähintään - - vastauksessa yksi erkitsevä
LisätiedotITS-90: lämpötilan laskukaavat vastuslämpömittareille (SPRT)
Mittaustkniikan prustt / lunto 3 Klvin Lämpötila-astikko ITS-90 - astikko määritlty lämpötilan 0,65 K yläpuollla - astikko määritllään lämpötilan 961,78 C alapuollla trmodynaamistn kiintopistidn ja intrpolointi-instrumnttin
LisätiedotY56 Laskuharjoitukset 3 palautus ma klo 16 mennessä
1 Y6 Lakuharjoituket 3 alautu ma 3.. klo 16 menneä Harjoitu 1. Lue enin Vihmo, Jouni (006) Alkoholijuomien hintajoutot uomea vuoina 199 00, Yhteikuntaolitiikka 71, 006/1 ivut 9 ja vataa itten kyymykiin.
Lisätiedoteriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu
LisätiedotSATE1150 Piirianalyysi, osa 2 syksy /10 Laskuharjoitus 1: RL- ja RC-piirit
SATE1150 Piirianalyyi, oa 2 yy 2017 1 /10 auharjoitu 1: R ja Rpiirit Tehtävä 1. a) Millainen uodatin on yeeä uvaa 1? Perutele aia taratelemalla unin yittäien omponentin impedanin taajuuäyttäytymitä. b)
LisätiedotUra- / kouluttautumisprosessi Avoin ammattiopistotarjonta: Henkilökohtainen ohjaus ja tukiprosessi. T y ö e l ä m ä l ä h t ö i s y y s
Avn aap Ojaa (5 pv): Jauunna uuun auua, pua, pnjn ppuunaaaa, pppuuuun aaa Hnann jau ja up Ua- / uuauup Avn aapajna: unnn a Anauua unnn a YO-ana Kuuua unn n a Ojaa (vnn 10 pv): Onunn aaan, aan ja uuuaduun
LisätiedotDruden malli Tarkastellaan atomeja, joiden järjestysluku on Z a. Oletetaan, että. Metallin DC-johtavuus
Drudn alli Tarkastllaan atoja, joidn järjstysluku on Z a. Olttaan, ttä näidn Z a lktronista Z valnssilktronia on suhtllisn hikosti sidottu atoin ytin. jäljll jäävät Z a Z ovat tiukasti sidottuja ydinlktronja
Lisätiedot7. Pyörivät sähkökoneet
Pyörivät ähkökoneet 7-1 7. Pyörivät ähkökoneet Mekaanien energian muuntamieen ähköenergiaki ekä ähköenergian muuntamieen takaiin mekaanieki energiaki käytetään ähkökoneita. Koneita, jotka muuntavat mekaanien
LisätiedotPRO + SERIES X URHEILU TEOLLISUUS KAUPPA VAPAA-AIKA MAATALOUS
PRO + SERIES X URHEILU TEOLLISUUS KAUPPA VAPAA-AIKA MAATALOUS Standardiavautumiskulmat 12 PRO+ Series X -valaisinten tekniset tiedot Kotelointi Optiikka Flicker Free Suojausluokitus Käyttölämpötila Automaattinen
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kvanttimekaaninen atomimalli
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kvanttimekaaninen atomimalli Aineen rakenteen teoria alkoi hahmottua, kun 1800-luvun alkupuolella John Dalton kehitteli teoriaa atomeista jakamattomina aineen perusosasina. Toki
Lisätiedot