Hyvän sadon perusteet: - maan rakenne. Reijo Käki ProAgria Kymenlaakso ry.

Transkriptio

1 Hyvän sadon perusteet: - maan rakenne Reijo Käki ProAgria Kymenlaakso ry.

2 Maan rakenteen merkitys Hyvä kaasujen vaihto juuriston kasvu ja pieneliötoiminta aktiivista Hyvä vesitalous ei hapenpuutetta -> hyvä typpitalous Parempi sateen ja poudan kestävyys Tehokkaampi ravinteiden vapautuminen Pieni eroosioalttius Pienempi huuhtoutumisriski >>Pellon satovarmuus kasvaa

3 Miksi maa tiivistyy? Humuksen ja lima-aineiden puute, seurausta niukasti kasvinjätettä maahan jättävien kasvien viljelystä Viljelytapa, jossa maan pinta on pitkään paljaana Liian suuret akselipainot Ajo ja tallaus kun maa on märkää Maan liiallinen hienontaminen

4 Pellon pieneliöstön tehtävät Eloperäisen aineen hajotus CO2, maan hengitys ravinteiden vapautuminen lima-aineet -> kestävämpiä muruja humuksen valmistus Maan murustuminen ja muokkaus Tautien ehkäisy, terveyden ylläpito Haitta-aineiden sitominen / hajoittaminen Ravinteiden rapauttaminen Biologinen N-sidonta

5 Pellon pieneliöstön hoito Eloperäinen lannoitus viherlannoitus, komposti, ilmastettu liete Kalkitus aktiivisen hajottajaeliöstön optimi ph 6,0-7,0 Maan rakenteen hoito voimakasjuuriset kasvit, viljelykierto Hyvä ojitus maan ilmavuus turvattu kaikissa oloissa

6 Humus Kestohumus = ruokamullan runko Ravintohumus = nopeassa hajoamisvaiheessa olevaa eloperäistä ainetta = pieneliöstön ravintoa, jota syntyy viher- ja muusta eloperäisestä lannoituksesta

7 Humus helpottaa viljelyä Parantaa vesi- ja ravinnetaloutta Estää huuhtoutumista ja eroosiota Parantaa maan rakennetta Lisää muruisuutta, ilmavuutta Helpottaa muokkausta Parantaa juurten kasvua Parantaa pieneliöiden viihtymistä Vähentää haitallisten aineiden ja happamuuden haittoja kasveille Parantaa kasvin stressinsietokykyä

8 Viljelykierron tavoitteet Edistää ja tasapainottaa maan pieneliötoimintaa Lisätä eloperäisen aineen määrää maassa Maan biologinen kuohkeutus runsas- ja syväjuuristen kasvien avulla Typpen tuonti biologisen typensidonnan avulla ekosysteemii Vapauttaa ravinteita maaperän varastoista

9 Viljelykierron tavoitteet Maan kasvukunnon säilyttäminen ja parantaminen Ruokamultakerroksen ja jankon rakenteen ylläpito ja parantaminen Mekaanis-biologisen rikkakasvien säätelyn vaikutuksen vahvistaminen Kasvitautien ja tuholaisten lisääntymisen estäminen

10 Erilaisten viljelykiertojen vaikutus maan multavuuteen NURMEA 100% NURMEA 50% VILJAA 50% VILJAA 100% AIKA

11 Multavuuden vaikutus satoon Multavuuden nosto vähämultaisesta -> multavaan parantaa satopotentiaalia noin 330 kg/ha Multavuuden nosto vähämultaisesta -> erittäin runsasmultaiseen parantaa satopotentiaalia noin 990 kg/ha

12 Multavuus Maan multavuus Multavuus Typpeä vapautuu Typpilannoitustarpeen % kg/ha/v muutos kg/ha/v Vähämultainen < 3 % 20 (10-30) +10 Multava 3 5,9 % 30 (20 40) 0 Runsasmultainen 6 11,9 % 40 (30-50) -10 Erittäin runsasmultainen 12-19,9 % 50 (40-60) -20 Multa- ja turvemaat > 20 % 60 (50-70) -30 Turvemaa > 40 % 70 (50-80) -40

13 Vettä kestävien murujen määrät eri kasvien jälkeen 2009 Jukka Rajala Viljelykierto

14 Peruskuivatuksen merkitys Maan rakenne ja ilmavuus säilyvät hyvinä Pelto kantavuus paranee -> kestää paremmin tallausta Hyödyllinen pieneliötoiminta on vilkasta Maa lämpiää nopeammin -> kasvuaika pitenee Juuriston kasvu on laajaa ja syvälle ulottuvaa Tehokkaan typensidonnan edellytys Ravinteiden vapautuminen maaperästä on runsasta

15 Muokkauksen periaatteet Maata muokataan vain kuivana Vältetään maan tiivistymistä ja liiallista hienontamista Hajoava eloperäinen aines mullataan matalaan Elävää pintakerrosta ei haudata liian syvään Syvä kuohkeutus, matala kääntö -periaate

16 Muokkauksen tavoitteet Viljelykasvin suosiminen Multaamalla kasvijätteet Lämpötalouden parantaminen Kosteuden hallinta Rikkakasvien hallinta Parantaa maan pieneliön toimintaa

17 Käytännön toimenpiteitä Viljelykierrossa käytetään kaikki paikat multavuuden ylläpitämiseen ja rakentamiseen. Suositaan nopeakasvuisia, reheviä ja syväjuurisia kasveja- sekä lajikkeita. Aluskasvit käyttöön Pyydys- ja kerääjäkasvit käyttöön Rikkojen torjunnassa siirrytään muokkauksista tehokkaaseen kilpailuun

18 Viljelykierto Apila/mailasnurmi 1. vuonna Siemenseos monipuolinen, suositaan syväjuurisia, nopeakasvuisia lajikkeita Puhdistusniitto apilan päältä keväällä Rikat torjutaan kesällä niittämällä rikkojen kompensaatiopisteessä ja voimakkaalla varjostuksella Niittorytmillä pidetään kasvuston typensidonta mahdollisimman korkeana

19 Viljelykierto Apila/mailasnurmi 2. vuonna Rikat torjutaan niittämällä tarpeen mukaan kompensaatiopisteessä ja tehokkaalla varjostuksella Viimeinen niitto ajoitetaan siten, että vihermassaa muokataan maahan mahdollisimman paljon Kasvuston typpipitoisuus/silppuaminen vaikuttaa ravinteiden vapautumiseen

20 Viljelykierto Syysvilja Ennen kyntöä nurmikasvuston rikkominen ja kuivatus (rikat!) Kyntö matalaan ja kylvö mahdollisimman vähin muokkauksin Aluskasvin kylvö (syksy kevät) typensitojakasvi + (italianrai)heinä Heti puinnin jälkeen sängen niitto rikkojen torjumiseksi tai kyntö ja pyydys - tai syyskylvöisen kasvin kylvö

21 Viljelykierto Palkokasvi Maan rakenne syysviljan jälkeen palkokasveille suotuisa (kevät kyntö?) -> hyvä juuristo + tehokas typensidonta Aluskasvi ravinteiden sitomiseen ja kilpailemaan rikkakasvien kanssa Heti puinnin jälkeen sängen niitto rikkojen torjumiseksi tai kyntö ja pyydys- tai syyskylvöisen kasvin kylvö (kultivointi?)

22 Viljelykierto Vilja + ns Maan rakenne ja esikasvivaikutus hyvä palkokasvin jälkeen -> laaja juuristo varmistaa veden ja ravinteiden saannin Apilanurmen perustaminen kylvön yhteydessä tai rikkaäestyksen jälkeen Heti puinnin jälkeen sängen niitto apilan päältä rikkojen torjumiseksi

23 Valokuvia

24 Valokuvia

25 Valokuvia

26 Valokuvia

27 Valokuvia