HIETA-AHO Luontoselvitys

Transkriptio

1 OULU TEKNINEN KESKUS HIETA-AHO Luontoselvitys AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A OULU Puhelin Telefax Y-tunnus AIRIX työnumero E 24753

2

3 1 Hieta-ahon luontoselvitys Luontoselvityksen on tehnyt biologi Aija Degerman FMC Group Airix Ympäristö Oy:stä kesällä Selvitystä on täydennetty linnustotietojen osalta vuoden 2013 alussa haastattelemalla puhelimitse Kiimingin lintuharrastajia (Strömmer, maaliskuu 2013). Kasvillisuus Kasvillisuusselvityksen pohjana käytettiin Kiimingin osayleiskaavaan liittyvää luontoselvitystä ja siihen liittyvää kasvillisuuskarttaa. Maastossa käytiin Maastokäynnillä tarkasteltiin luonnon ominaispiirteitä sekä alueen kasvillisuutta. Alla olevassa kartassa on esitetty kasvillisuustyypit yleisellä tasolla. Maisemallisesti merkittäviä, ympäröivästä luonnosta poikkeavia kohteita ovat alueen avosuot. Muuten maisema on metsäinen. Myös entiset pellot kasvavat korkeaa puustoa. Kolamäen ja Kuusamontien välisellä alueella on suota, joka on mäntyvaltaista rämettä sekä rämemuuttumia. Alueella ei ole luonnontilaista suota, vaan ojitukset ovat kuivattaneet soita ja soistumia. Suoalueella on uusia isoja ojia. Isosuolla on pienialaisesti avointa tai vähäpuustoista suota. Kasvillisuus on tavanomaista suolajistoa. Rämeillä kasvaa vaivaiskoivua ja suopursua, ruohovartisista mm. hillaa ja pohjalla on rahkasammalia. Maaston korkeammilla kohdilla matalilla kumpareilla on kangasmetsää, joka on tuoretta ja kuivahkoa tai soistuvaa kangasta. Puusto on pääasiassa mäntyvaltaista sekametsää. Kasvillisuus on tavanomaista kangasmetsien lajistoa. Aluskasvillisuus on varpu- ja sammalvaltaista. Varvuista esiintyy mustikkaa, puolukkaa ja juolukkaa sekä soistuneemmilla kosteilla alueilla suopursua. Metsät ovat nuorehkoja talousmetsiä. Varttunutta tai luonnontilaista metsää ei alueella ole. Kolamäen asutusalueen eteläpuolella, kartassa näkyvän alueen ulkopuolella, on hakkuuaukea. 1

4 Kuva 1. Ojitettua rämettä alueen keskiosassa. Puusto on mäntyvaltaista, aluskasvillisuudessa on suopursua, vaivaiskoivua sekä tupasvillaa. Ojien reunoilla on koivun taimia. Isosuon itäpuolella on ilmeisesti kaivettuja lammikoita. Alueen poikki kulkee pengertie. Tien pohjoispuolella on lampi, jonka rannalla kasvaa kapealti saraa ja reunoilla puustoa. Ranta on melko jyrkkä. Lammella voi olla paikallista merkitystä linnustolle. Tien eteläpuolella on märkä saravaltainen, mm. pullosaraa kasvava alue, jonka poikki kulkee oja. Kuva 2. Lammen rantaa pengertieltä pohjoiseen päin kuvattuna. 2

5 Alueella on muutamia peltoja, jotka ovat jääneet pois viljelykäytöstä ja nyt metsittymässä. Pelloilla kasvaa lehtipuista eniten koivua ja pensaista kiiltopajua. Puustoa ja pensaita on lähinnä ojissa, mutta pellot ovat luontaisesti vähitellen metsittymässä. Aluskasvillisuus on korkeaa ja rehevää. Pellon reunassa on vielä lato ja latojen jäänteitä. Kuva 3. Metsittyvää peltoa alueen eteläosassa. 3

6 Alueen luonnonarvot Kasvillisuus ja arvokkaat elinympäristöt Yhteenvetona voidaan todeta, että kasvillisuus alueella on tavanomaista kangasmetsien ja soiden lajistoa. Niittykasvillisuutta on jäljellä käytöstä poistuneilla umpeenkasvavilla peltoalueilla, joilla aluskasvillisuus on vielä heinävaltaista. Maastokäynnillä ei alueelta löytynyt uhanalaisia tai muuten huomionarvoisia kasvilajeja. Suot on ojitettu, joten alueella ei ole luonnontilasta suota. Ympäristöstä poikkeavia kohteita alueella kuitenkin ovat maisemassa erottuvat avoimet suoalueet sekä kaivettu lampi, jolla voi olla linnustollisesti paikallista merkitystä. Kuva 4. Vähäpuustoista suota Isosuolla. Kuva Isosuolta Isoahonkankaalle päin. Linnustosta Mahdollisen suojelua vaativan linnuston selvittämiseksi haastateltiin puhelimessa kahta Kiimingin lintuharrastajaa, Juha Viramoa ja Arto Niemeä. Yleispiirteisen puhelinhaastattelun lisäksi haastateltavilta kysyttiin sähköpostiviestillä tarkentaen, tietävätkö he tai mahdolliset muut paikalliset lintuharrastajat alueelta uhanalaisia lintulajeja (NT, VU, EN, CR, direktiivilajit, vastuulajit yms.) ja mitä havainto- ja pesimätietoja niistä mahdollisesti on. Samoin pyydettiin mahdollisia tietoja aluetta luonnehtivasta tavanomaisemmasta linnustosta, muuttohavainnoista, riista- ja petolinnuista, sekä elinympäristöjä koskevia havaintoja. Lisäksi kysyttiin löytyykö linnustollisesti niin arvokkaita alueita, että niitä ei saisi käyttää rakentamiseen, luonnehdintaa alueesta ja sen merkityksestä Oulun seudulla, sekä säilyykö muualla entisen Kiimingin alueella samantapaista elinympäristöä. Haastattelun tulokset Juha Viramon haastattelusta kävi ilmi, että arvokkaiden elinympäristöjen puuttuminen leimaa aluetta linnustoa. Vähäisistä luontoarvoista ja arvokkaiden luontotyyppien puutteesta johtuen alue ei ole linnustollisesti kiinnostava, vaan melko "mitäänsanomatonta" maisemaa. Viramo totesi, ettei hän tiedä kenenkään kartoittaneen alueen linnustoa, vaan mahdolliset havainnot perustuvat satunnaiskäynteihin. Tästä syystä haastateltavilla ei juurikaan ollut suunnittelualueelta havaintoja edes tavanomaisista lintulajeista. Entisen Kiimingin kunnan alueelta parempina lintualueina mainittiin esimerkiksi Reposelkä, Viitajärvi, Koiteli, Kii- 4

7 mingin kalkkivyöhyke, sekä yleensäkin laajat metsämaat ja retkeilyalueet, joista löytyy mm. ojittamatonta suota, luonnonmukaisia vesistöjä, vanhoja kuusikoita ja muuta vanhaa metsää. Esimerkiksi pöllöjä tavataan ilmeisesti erityisesti Reposelän takamaiden vanhoissa kuusikoissa. Viramo totesi, että Hieta-ahon alue on varmasti lajistollisesti muuttunut voimakkaasti ympärille tulleiden asutusalueidenkin takia ja nimenomaan ojitusten ansiosta. Rakentamisesta ja muista muutoksista (mm. ojitukset) johtuen esimerkiksi alueella aiemmin nähtyjä riekon jälkiä - tai edes ääntä - ei ole havaittu pariinkymmeneen vuoteen. Arto Niemi totesi, että hänen tiedossaan ei ole Hieta-ahon suunnittelualueelta luotettavia linnustotietoja tai havaintoja. Syynä tähän on se, että alueella ei ole tehty linnustokartoitusta eikä alueelta ole saatavana rekisteröityjä yksittäisiä havaintoja. Keskustelussa tuli ilmi, että asemakaava-alueen tuntumasta on satunnaishavainto harjalinnusta muutaman vuoden takaa. 5