LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN KOULUTUK- SEN KUNTAYHTYMÄN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA

Transkriptio

1 LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN KOULUTUK- SEN KUNTAYHTYMÄN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA Päivitetty Maaliskuu 2016

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAUSTA JA RAKENNE FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA ARVOT FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO OPETUSTOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT LAKISÄÄTEISET VAATIMUKSET KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISESSA OPETUKSESSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ KASVATUS JA OPETUS KOKONAISKUVA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN ORGANISAATIO JA RESURSSIT KESTÄVÄN KEHITYKSEN (KEKE) TYÖRYHMÄ AIKATAULU VASTUUT JA RESURSSIT KOULUTUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA TEEMOJEN VALINTA NYKYTILANTEEN KARTOITUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA OHJELMAN TOTEUTUS OPETUKSESSA JA ARJESSA TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN KEKE- SISÄLLÖT OPETUSSUUNNITELMISSA ERI KOULUTUSALOILLA KESTÄVÄN KEHITYKSEN SISÄLLÖT YHTEISISSÄ TUTKINNON OSISSA KESTÄVÄN KEHITYKSEN SISÄLLÖT AMMATILLISISSA TUTKINNON OSISSA SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN OPETUKSEN ARVIOINTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN ARVIOINTI TOIMINNAN KEHITTÄMINEN... 15

3 1 JOHDANTO Kestävän kehityksen painoarvo elinkeinoelämän osaamistarpeena on kasvanut nopeasti. Tämä päivän valveutuneet asiakkaat, media ja lainsäädäntö pitävät huolen siitä, että myös oppilaitoksen on pakko nähdä kestävä kehitys osana oppilaitoksen imagoa sekä koulutuksen laadukkuutta. Samalla vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä on tullut osa oppilaitoksen laadunhallintaa. Hyvin monilla oppilaitoksemme yhteistyöyrityksillä on ympäristösertifikaatti ja sen edellyttämät tavoitteet ja toimenpiteet mm. jätteiden lajittelun, kierrätyksen, sähkön ja veden säästämisen osalta jne. Siksi on tärkeää, että myönteinen asennoituminen kestävään kehitykseen ja kestävän elämäntavan mallit omaksutaan jo opiskeluaikana. Vuonna 2015 uudistetuissa ammatillisen koulutuksen perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen perusteissa kestävä kehitys on yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista, joka tulee siten sisällyttää ammatillisiin tutkinnon osiin alakohtaisten painotusten mukaisesti. Kestävän kehityksen osaamista arvioidaan osana ammattiosaamisen näyttöjä ja muuta osaamista. Vuodesta 2015 alkaen perustutkintoihin on sisältynyt 2 osaamispisteen ympäristöosaamisen opintokokonaisuus, josta 1 osp on kaikille yhteinen osuus ja 1 osp on alakohtaista ympäristöosaamista. Opetushallituksen keväällä 2008 julkistamien Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositusten mukaan koulutuksen järjestäjä sisällyttää toimintajärjestelmäänsä kestävän kehityksen toimintaohjelman. Ohjelmalla ohjataan ympäristöasioihin, henkilöstön ja opiskelijoiden työsuojeluun ja hyvinvointiin sekä yhteiskunnalliseen vastuuseen liittyvien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista. Forssan ammatti-instituutissa kestävän kehityksen suunnittelu aloitettiin syksyllä Alkuvuodesta 2009 oppilaitoksen opettajia osallistui Suomen ympäristöopiston järjestään kestävän kehityksen koulutuksiin. Samalla laaturyhmän toimesta käynnistettiin kestävän kehityksen ohjelman suunnittelu. Tämän suunnitelman pohjalta oppilaitoksen johtoryhmä loi kestävän kehityksen organisaation oppilaitokseen. Tämän pohjalta käytännön toimenpiteet aloitettiin. Henkilökunnan kokouksessa kestävän kehityksen toimintasuunnitelma esiteltiin koko henkilöstölle. Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi ovat muotoutuneet ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa. YK:n ympäristön ja kehityksen maailman komissio 1987

4 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAUSTA JA RAKENNE Kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteena on kasvattaa ihmisiä, joilla on kyky ja halu vaikuttaa yhteisen kestävän tulevaisuuden rakentumiseen oman elämänsä eri vaiheissa ja rooleissa. Oppilaitoksen haasteena on luoda näiden valmiuksien oppimiselle suotuisa ympäristö. Kestävän elämäntavan oppimista edistävässä oppilaitoksessa kestävä kehitys on osa kaikkea toimintaa. Kestävän kehityksen kriteerit tulee sisällyttää oppilaitoksen johtamiseen, opetukseen ja toimintakulttuuriin. Kriteerien rakenne pohjautuu laatuajattelussa tuttuun jatkuvan parantamisen kehään, jonka vaiheet ovat suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen (kuvio 1). Kriteerit ovat samat FAI:n laatujärjestelmässä ja ne perustuvat laadunhallinnasta tuttuun jatkuvan parantamisen ajatteluun. Kuvio 1. Kestävän kehityksen kriteerit (OKKA-säätiö, 2009) 2.1 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA ARVOT Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin. Henkilöstö ja opiskelijat tuntevat arvojen merkityksen oppilaitoksen toiminnassa ja arvoista viestitetään sidosryhmille.

5 2.1.1 Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijoiden yksilöllistä kasvua ammattiin. Visio - monialainen koulutustarjonta - laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä - haluttu opiskelu- ja työpaikka - osaava ja motivoitunut henkilöstö - aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa - opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatkoopintoihin - toimintamme on taloudellista ja tuloksellista Opetustoimintaa ohjaavat arvot Forssan ammatti-instituutin arvot ovat seuraavat: Asiakaslähtöisyys Forssan ammatti-instituutissa asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän organisaatiot sekä kaikki sisäiset ja ulkoiset palvelujen tuottajat, ostajat ja yhteistyökumppanit, joiden tavoitteena on auttaa ja tukea nuoria heidän ammatillisessa kasvussaan. Asiakasyhteistyön lähtökohtana ovat asiakkaiden erilaiset ja muuttuvat tarpeet. Toimintamme tukee asiakkaan kehitystä ja menestymistä. Asiakaslähtöisyys näkyy välittämisenä, yksilöllisyyden kunnioittamisena sekä joustavuutena. Yksilöllisyys Jokainen opiskelija on erilainen ihmisenä, omana persoonanaan ja hänellä on omat oppimisedellytyksensä. Tämän huomioimme opetuksessa ja kasvun tukemisessa. Näin toimien edistämme opiskelijan ammattitaidon ja persoonallisuuden monipuolista kehittymistä. Oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys Opiskelija oppii koulutuksen edetessä yhä paremmin soveltamaan omaksumiaan tietoja ja taitoja itsenäisesti muuttuvissa tilanteissa. Kannustava ja yhteistoiminnallinen oppimis- ja opetusilmapiiri edistävät tavoitteellista oppimista. Ammattitaitoinen, pätevä ja itseään kehittävä henkilöstö opettaa ja tukee opiskelijan oppimista ja ammattitaidon kehittymistä. Myönteiset ja tulokselliset oppimis-, opetus- ja kasvatuskokemukset luovat edellytyksen ammatti-identiteetin kehittymiselle ja ammattiylpeyden kokemiselle.

6 Yhteiskunnallinen vastuu ja kestävä kehitys Yhteiskunnassa ja ammatissa toimivilla on tietyt normit ja säännökset sekä ammattietiikka, jotka opiskelijan tulee ammattitaidon oppimisen lisäksi omaksua menestyäkseen ammatissaan. Kehitämme rohkeasti osaamistamme ja uudistamme toimintatapojamme. Asetamme itsellemme ja toiminnallamme selkeät laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Tunnemme sosiaalisen vastuumme kaikessa toiminnassamme ja erityisesti erilaisten opiskelijoiden opetuksessa ja tukemisessa. Toimimme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti luontoa säätäen ja ympäristöä kunnioittaen. Työmme tulokset näkyvät hyvät ammatilliset perusvalmiudet omaavina, työhän tai jatko-opintoihin sijoittuvina, itseään kehittämään pyrkivinä ja ammattiaan arvostavina kansalaisina. Yhteistyö Tuloksellisen oppimis- ja opetusprosessin onnistumisen edellytyksenä on opiskelijoiden, opettajien ja tukihenkilöstön välinen saumaton yhteistyö. Tämän lisäksi toimintamme edellytys on laaja ja monipuolinen ulkopuolisten sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö ja yhteistyökumppanien arvostaminen avoimessa ja luottamuksellisessa ympäristössä. Kestävyydessä arvostamme: Luonnon kunnioittaminen Kohtuullisuus ja taloudellisuus Terveys ja hyvinvointi Yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus Moniarvoisuus ja kulttuurisuus 3 LAKISÄÄTEISET VAATIMUKSET Ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteiden uudistuksen yhteydessä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisessä osassa edellytetään mm: Toimenpiteet opetukseen liittyvässä yhteisöllisyyttä vahvistavasta toiminnasta, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen. Suunnitelma tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävistä toimenpiteistä Suunnitelma kestävän kehityksen edistävistä toimenpiteistä Kestävä kehitys tutkinnon perusteissa kestävä kehitys tutkinnon perusteissa elinikäisen oppimisen avaintaito > arvioinnin kohteena Ammattitaitoa täydentävän tutkinnon osan valinnaisiin lisäopintoihin sisältyy ympäristötietoa 0-4 osp

7 keskeinen sisältö on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ekologinen kuluttaminen ja toimiminen kestävää kehitystä edistäen. Kestävä kehitys on myös opetussuunnitelmien perusteiden ammatillisissa tutkinnon osissa alakohtaisten painotusten mukaisesti Kestävä kehitys on opetussuunnitelmien perusteiden elinikäisen oppimisen avaintaito. Kestävä kehitys tutkinnon perusteissa Kestävän kehityksen edistäminen: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja sitoutuu toimimaan ammatissaan kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden puolesta. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävää kehitystä käsitteleviä säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Tutkinnon osittain tutkintojen perusteiden liitteenä on kuvattu taulukkomuodossa, missä Elinikäisen oppimisen avaintaidot ilmenevät kussakin tutkinnossa. 4 KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISESSA OPETUKSESSA 4.1 Kestävää kehitystä edistävä kasvatus ja opetus Kestävää kehitystä edistävä kasvatus ja opetus tähtäävät kestävän elämäntavan omaksumiseen ja tulevaisuuden rakentamiseen kestävyyden perusedellytykset ymmärtävien kansalaisten kautta. Oppilaitoksen osalta tavoitteena on, että jokainen opiskelija omaa tarvittavat tiedot, arvot ja taidot ollakseen aktiivinen ja vastuullinen kestävän kehityksen edistämiseksi. Päämääränä on Lisätä ymmärrystä ihmisten hyvinvoinnin, talouden ekotehokkuuden ja ympäristösuojelun välisessä yhteydessä Lisätä valmiuksia havaita muutoksia ympäristössä ja ihmisen hyvinvoinnissa Saada aikaan muutoksia arkikäytännöissä ja sitoutua kestävään elämäntapaan Lisätä valmiuksia ja motivaatiota osallistumiseen ja vaikuttamiseen kansalaisena, työyhteisön ja muiden yhteisöjen jäsenenä. Ammatillisessa koulutuksessa korostuu erityisesti tulevassa ammatissa ja työelämässä tarvittavat kestävän kehityksen tiedot ja taidot. Yleisiä kestävän kehityksen koulutuspäiviä järjestetään noin 10 kertaa ja

8 alakohtaisia ympäristöosaava ammattilainen - koulutuspäiviä 2-3 kertaa vuodessa/ala. Tarkemmat päivämäärät löytyvät kestävän kehityksen vuosikellosta. 4.2 Kokonaiskuva kestävästä kehityksestä Ammatillisten perustutkintojen kohdalla on tärkeää tarkastella tutkintoja kokonaisuutena myös kestävän kehityksen osaamisen rakentumisessa. Kestävän kehityksen kasvatuksen yhtenä haasteena on se, että teema ylittää oppiainerajat. Lisäksi kestävän kehityksen asioilla on vahva yhteys oppilaitoksen toimintaympäristöön ja arjen käytöntöihin. Siten onkin tarkoituksenmukaista, että oppilaitoksen kestävän kehityksen toimintaa suunnitellaan oppilaitoksessa yli oppiainerajojen, opiskelijoiden, koko opettajakunnan ja muun henkilöstön kesken. Kuviossa kaksi on Suomen ympäristöopiston laatimakuvio kestävän kehityksen ulottuvuuksista oppilaitoksissa. Kuvio 2. Kestävän kehityksen ulottuvuudet. SYKLI Tiivistettynä ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen kestävyyden sisältöalueita oppilaitoksessa: Ekologinen kestävyys Ympäristöystävälliset hankinnat Materiaalien, energian ja veden säästö Uudelleen käyttö, kierrätys, lajittelu Säästävät ja vähäpäästöiset liikkumistavat Turvallisuus vaarallisten aineiden käsittelyssä ja varastoinnissa Sosiaalinen kestävyys Työympäristön turvallisuus, terveellisyys, viihtyvyys ja esteettömyys Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi, terveys, jaksaminen ja tasa-arvoinen kohtelu Eettiset, turvalliset ja terveelliset hankinnat Syrjäytymisen, syrjinnän, fyysisen ja psyykkisen väkivallan ehkäisy

9 Avoimuus, yhteistoiminta ja osallistumisen mahdollisuudet Verkottuminen ympäröivään yhteiskuntaan Taloudellinen kestävyys Taloudellisuus, ekotehokkuus ja elinkaariajattelu, esim. hankinnat materiaalien ja energian kulutuksen vähentäminen tavaroiden uudelleenkäyttö, jakaminen, vuokraus, lainaus jätteiden lajittelu ja kierrätys Rakennusten korjaus ja kunnossapito Kuljetusten optimointi Kulttuurinen kestävyys Pakallisten kulttuuristen perinteiden ja tapojen vaaliminen Kulttuuriympäristön säilyttäminen Monikulttuurisuus oppilaitoksen arjessa 5 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN Ympäristöjärjestelmä sisältää kaikki oppilaitoksen ympäristöasioiden hallintaan liittyvät asiat: Kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, toiminnan ohjaus sekä seuranta ja arviointi. Ympäristöohjelma on yksi osa ympäristöjärjestelmää. Lisäksi ympäristöjärjestelmään kuuluvat mm. tarvittavat ohjeet, sisäinen ja ulkoinen viestintä, henkilöstön ja opiskelijoiden koulutus sekä yhteistyö sidosryhmiin. Ympäristöjärjestelmän rakentuminen etenee seuraavien vaiheiden kautta: 1. organisoituminen 2. nykytilan katselmus 3. merkittävien ympäristö- ja kestävän kehityksen näkökohtien ja parannustarpeiden tunnistaminen 4. ympäristöohjelma, joka sisältää mm. kehittämistavoitteet ja toimenpiteet, vastuut, menettelyt ja toimenpiteiden resursoinnin 5. tiedon hallinta ja dokumentointi, ohjeet ja yhteistyö 6. koulutus ja viestintä 7. toiminnan arviointi, seuranta ja kehittäminen jatkuva parantaminen Lundgren, 2006 Kuviossa kolme on kuvattu vaiheittain oppilaitoksen toiminnat ympäristökatselmuksesta ympäristöohjelmaan.

10 Kuvio 3. Toimintaketju ympäristökatselmuksesta ympäristöohjelmaan (SYKLI & OKKA-säätiö). 6 ORGANISAATIO JA RESURSSIT 6.1 Kestävän kehityksen (KEKE) työryhmä KEKE-koordinaattori Anu Teppo KEKE-työryhmän jäsenet opettaja Ritva Lumme tukipalvelupäällikkö Jouni Mäkelä hallintosihteeri Hannele Peltomaa koulutuspäällikkö Sanna Seppänen koulutuspäällikkö Kirsi Vainio opiskelijoiden edustajat Kuviossa neljä on kuvattu yhteenvetona Fai:n kestävän kehityksen organisaatio JOHTORYHMÄ KEKE KORDINAATTORI Anu Teppo KEKE TYÖRYHMÄ Ritva Lumme Jouni Mäkelä Hannele Peltomaa Sanna Seppänen Kirsi Vainio Opiskelijoiden edustus TOTEUTUS ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Koulutusaloilla/osastoilla ja tukipalveluissa Kuvio 4. KEKE organisaatio

11 6.2 Aikataulu Vuosi Kestävän kehityksen ja ympäristöosaamisen opintokokonaisuuden suunnittelu ja en liittäminen opetukseen, työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin (opetussuunnitelma-aikataulu huomioiden). Lukuvuosi Liikennevalistusluentojen järjestäminen 1. vuoden opiskelijoille. Vuosi Sertifiointityö alkaa catering osastolla Vuosi Jätehuoltosuunnitelman päivitys. Helmikuu 2016 ja Tapalounas 3.vuoden opiskelijoille Maaliskuu 2016 ja Maailman vesipäivään osallistuminen. Maaliskuu Kouluturvallisuuskoulutus henkilökunnalle. Huhtikuu 2016 ja Alkusammutuskoulutukset henkilökunnalle Elokuu 2016 ja Ryhmäytymispäivä 1.vuoden opiskelijoille ja henkilökunnalle. Elokuu 2016 ja Turvakävelyt aloittain. Syksy Liikennevalistusluentojen järjestäminen 1. vuoden opiskelijoille. Syyskuu 2016 ja Hävikkiviikkoon osallistuminen Vuosi 2016 ja Viikolla 41 otetaan osaa energiansäästöviikon kampanjaan. Liiketoiminta puolen opiskelijat suunnittelevat kampanjan toteutuksen projektityönä. Vuosi Auto- ja logistiikka-alan sertifikaattityö alkaa. Vuosi 2017 Turvallisen kävelytien suunnittelu ja toteuttaminen G- rakennuksesta C-rakennukseen. 6.3 Vastuut ja resurssit Kestävän kehityksen vastuut jakautuvat edellä esitetyn organisaatiokaavion mukaisesti. Keke-toiminnan organisointi ja kehittämisvastuu on keke-koordinaattorilla yhteistyössä keke-työryhmän ja laaturyhmän kanssa. Rehtori päättää toiminnan resurssoinnista.

12 6.4 Koulutus Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan valtakunnassa järjestettäviin (mm. Opetushallitus, OKKA-säätiö ja Sykli eli Suomen ympäristöopisto) kestävän kehityksen koulutuksiin ja neuvottelupäiville. 2. asteen oppilaitoksen opettajille suunnattu kestävän kehityksen koulutus toteutettiin Forssassa maalis- lokakuun 2014 aikana. Lyhytkestoista tietoiskumaista koulutusta tarjotaan muutaman kerran vuodessa. 7 KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA Ohjelma sisältää tavoitteet ja toimenpiteet oppilaitoksen valitsemien kestävän kehityksen teemojen edistämiseksi opetuksessa ja toiminnassa. Henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat teemojen valintaan ja ohjelman suunnitteluun. Oppilaitos voi hakea sertifikaattia, kun se on toteuttanut vähintään viisi teemaa, joista kaksi on ekologis-taloudellisia ja kaksi sosiaaliskulttuurisia teemoja. Siksi on tarkoituksenmukaista valita viisi teemaa oheisesta taulukosta yksi. Valittujen kriteerien avulla ja niiden näkymisenä opetuksessa ja toimintakulttuurissa oppilaitos voi edetä kestävän kehityksen työssä vaiheittain kohti sertifikaatin tasoa. EKOLOGINEN JA TALOUDELLINEN KESTÄVYYS Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Energia ja vesi Kuljetus ja liikkuminen Koulurakennukset ja pihaympäristön hoito Oma teema (ekologinen/taloudellinen kestävyys) SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS Turvallisuus koulussa ja kotimatkalla Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy Opiskelijahuolto ja muu oppimisen tuki Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Oma teema (sosiaalinen/kulttuurinen kestävyys) Taulukko 1. Kestävän kehityksen teemat Kuviossa viisi on esitetty kestävän kehityksen ohjelman rakentaminen ja päivittäminen teemojen avulla.

13 kuvio 5. Kestävän kehityksen ohjelman rakentaminen ja päivittämien (OKKA-säätiö 2009) 7.1 Teemojen valinta Oppilaitoksen henkilöstö ja opiskelijat ovat valinneet nykyiset teemat Forssan ammatti-instituutissa kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran teemat valittiin äänestyksen kautta vuonna Nykyiset teemat on valittu vuonna Henkilöstö- ja opiskelijakyselyn tuloksena Forssan ammatti-instituuttiin valittiin seuraavat teemat: Ekologinen ja taloudellinen kestävyys 1 Taloudellisuus, ekotehokkuus ja elinkaariajattelu 2 Rakennusten korjaus ja kunnossapito + viihtyisyys Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys 3 Työympäristön turvallisuus, terveellisyys 4 Syrjäytymisen, syrjinnän, fyysisen ja psyykkisen väkivallan ehkäisy Oman teema 5 Avoimuus, yhteistoiminta ja osallistumisen mahdollisuudet 7.2 Nykytilanteen kartoitus Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti on saatu keväällä 2015 liiketalouden ja kaupan alalle. Sertifiointi- ohjelma avulla kehitetään muidenkin osastojen toimintaa niin, että vuonna 2016 sertifikaattia tulee hakemaan matkailu-, ravitsemus- ja talousala sekä elintarvikeala. Vuonna 2017 vuorossa on auto- ja logistiikka-alan koulutukset.

14 Kestävän kehityksen sertifioinnin kriteerien toteutumiseksi tullaan koulutuspäälliköiden kanssa sopimaan kehittämiskohteet teemoittain jokaiselle alalle. 7.3 Kestävän kehityksen ohjelma Valittujen kehittämiskohteiden tulosten perusteella koulutuspäälliköt suunnittelevat lukuvuodelle alakohtaisen kestävän kehityksen ohjelman, joka sisältää tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, aikataulut, resurssit ja mittarit valittujen teemojen kehittämiskohteiden organisoimiseksi ja tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. Keke-työryhmä tukee koulutuspäällikköä ja muuta henkilöstöä tavoitteiden saavuttamiseksi. Osastojen tulee ottaa opiskelijat mukaan tulee suunnitteluun ja toteuttamiseen. 7.4 Ohjelman toteutus opetuksessa ja arjessa Oppilaitoksen valitsemat teemat kehittämiskohteineen ja kestävän kehityksen ohjelman toimenpiteet toteutuvat opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Teemat tehdään näkyväksi oppilaitoksen arjessa erilaisten tapahtumien ja kampanjoiden, tiedottamisen ja uusien toimintatapojen käyttöönoton kautta. Eri henkilöstöryhmien edustajat ja opiskelijat osallistuvat toimintaan. Toimenpidesuunnitelma teemojen toteuttamiseksi oppilaitoksessa tehdään koulutusaloittain ja osastoittain keketyöryhmän ohjeistamana. Mittareiden avulla arvioidaan saavutettuja tuloksia ja niistä johdetaan kehittämissuunnitelmat tuleville vuosille. Tulokset kirjataan vuosittain toimintakertomukseen. Oppilaitos vakiinnuttaa valitsemiinsa kestävän kehityksen teemoihin liittyviä vaikuttavia toimintatapoja pysyväksi osaksi opetusta ja oppilaitoksen toimintakulttuuria. 7.5 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Kestävän kehityksen osa-alueiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään vuosittain. Keke-työryhmä tekee kirjallisen selvityksen tavoitteiden saavuttamisesta vuosittain tammikuun 15. päivään mennessä. 8 KEKE- SISÄLLÖT OPETUSSUUNNITELMISSA ERI KOULUTUS- ALOILLA

15 8.1 Kestävän kehityksen sisällöt yhteisissä tutkinnon osissa Yhteisten aineiden opettajat laativat opetussuunnitelmien uudistamisen yhteydessä kestävän kehityksen sisällöt yhteisissä tutkinnon osista OPH:n laatimien tutkintojen perusteiden ohjeistuksen pohjalta. Yhteisten aineiden opettajien laativat toteutussuunnitelmat käytännön opetukseen opettamiensa aineiden osalta (yhteiset tutkinnon osat). 8.2 Kestävän kehityksen sisällöt ammatillisissa tutkinnon osissa Ammatillisten aineiden opettajat laativat opetussuunnitelmien uudistamisen yhteydessä kestävän kehityksen sisällöt ammatillisista tutkinnon osista OPH:n tutkintokohtaisten opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Ammatillisten aineiden opettajat laativat toteutussuunnitelmat huomioiden ammattiosaamisen näytöt eri tutkinnon osien osalta (ammatilliset tutkinnon osat).

16 9 SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 9.1 Opetuksen arviointi Ammatillisten perustutkintojen perusteissa on kuvattu tutkinnon osittain ammattitaitovaatimukset sekä seuraavat arvioinnin kohteet ja niiden arviointikriteerit: 1. Työprosessin hallinta, 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta, 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta sekä 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot. Perusteet asettavat samalla tavoitteet ja sisällöt koulutuksen järjestäjän laatimalle opetuksen toteutussuunnitelmalle. Kestävä kehitys sisältyy tutkinnon osien kuvauksiin kullekin ammattialalle soveltuvalla tavalla. Opetuksen toteutuksen arviointia koskevat kestävän kehityksen kriteerit noudattavat tutkinnon perusteiden arvioinnin kohteiden rakennetta (kuvio kuusi). Kriteerit ja niiden pohjalta laaditut itsearvioinnin työkalut avaavat kestävän kehityksen sisältöjä koulutusalakohtaisesti ja tukevat toteutussuunnitelman laadintaa sekä opetuksen kehittämistä ja arviointia. Kuvio 6. Opetuksen kriteerit ja kestävän kehityksen kasvatuksen malli (OPH, OKKA-säätiö 2009) 9.2 Kestävän kehityksen arviointi Oppilaitos seuraa ja arvioi kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteutumista, kestävän kehityksen opetuksen toteutusta ja osaamisen

17 arvioinnin tuloksia sekä kestävän kehityksen asioiden tilaa oppilaitoksen toimintakulttuurissa. 9.3 Toiminnan kehittäminen Henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat arviointitiedon käsittelyyn ja sitä hyödynnetään kestävän kehityksen ohjelman päivittämisessä, uusien kehittämiskohteiden valinnassa sekä opetuksen ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Oppilaitos raportoi sidosryhmilleen kestävän kehityksen työn tuloksista. Lähteet Laininen, E.,Manninen, L. & Tenhunen, R Näkökulmia kestävään kehitykseen oppilaitoksissa. OKKA-säätiö Lundgren, K Kohti kestävää ammatillista koulutusta. Opetushallitus. Manninen, L. & Laininen, E Kestävän kehityksen toteuttaminen opetussuunnitelmissa. Ammatti-KEKE-projektin arviointi. Suomen ympäristöopisto SYKLI. OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. OKKA-säätiön ja Suomen ympäristöopiston SYKLIN ohjemateriaalia Keke-esite: Okka-säätiön sertifiointiopas: OPH:n julkaiseman kirjan uusittu painos a_ _web_lock.pdf