FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA

Transkriptio

1 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA Päivitetty joulukuu 2009 Y-asema

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAUSTA JA RAKENNE FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA ARVOT Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus ja visio Opetustoimintaa ohjaavat arvot LAKISÄÄTEISET VAATIMUKSET KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISESSA OPETUKSESSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ KASVATUS JA OPETUS KOKONAISKUVA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN ORGANISAATIO JA RESURSSIT KESTÄVÄN KEHITYKSEN (KEKE) TYÖRYHMÄ AIKATAULU VASTUUT JA RESURSSIT KOULUTUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA TEEMOJEN VALINTA NYKYTILANTEEN KARTOITUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA OHJELMAN TOTEUTUS OPETUKSESSA JA ARJESSA TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN KEKE- SISÄLLÖT OPETUSSUUNNITELMISSA ERI KOULUTUSALOILLA KESTÄVÄN KEHITYKSEN SISÄLLÖT AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVISSÄ TUTKINNON OSISSA KESTÄVÄN KEHITYKSEN SISÄLLÖT AMMATILLISISSA TUTKINNON OSISSA SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN OPETUKSEN ARVIOINTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN ARVIOINTI TOIMINNAN KEHITTÄMINEN...15

3 1 JOHDANTO Kestävän kehityksen painoarvo elinkeinoelämän osaamistarpeena on kasvanut nopeasti. Tämä päivän valveutuneet asiakkaat, media ja lainsäädäntö pitävät huolen siitä, että myös oppilaitoksen on pakko nähdä kestävä kehitys osana oppilaitoksen imagoa sekä koulutuksen laadukkuutta. Samalla vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä on tullut osa oppilaitoksen laadunhallintaa. Hyvin monilla oppilaitoksemme yhteistyöyrityksillä on ympäristösertifikaatti ja sen edellyttämät tavoitteet ja toimenpiteet mm. jätteiden lajittelun, kierrätyksen, sähkön ja veden säästämisen osalta jne. Siksi on tärkeää, että myönteinen asennoituminen kestävään kehitykseen ja kestävän elämäntavan mallit omaksutaan jo opiskeluaikana. Vuosina uudistettavissa ammatillisen koulutuksen perustutkintojen perusteissa kestävä kehitys on yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista, joka tulee siten sisällyttää ammatillisiin tutkinnon osiin alakohtaisten painotusten mukaisesti. Kestävän kehityksen osaamista arvioidaan osana ammattiosaamisen näyttöjä ja muuta osaamista. Opetushallituksen keväällä 2008 julkistamien Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositusten mukaan koulutuksen järjestäjä sisällyttää toimintajärjestelmäänsä kestävän kehityksen toimintaohjelman. Ohjelmalla ohjataan ympäristöasioihin, henkilöstön ja opiskelijoiden työsuojeluun ja hyvinvointiin sekä yhteiskunnalliseen vastuuseen liittyvien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista. Forssan ammatti-instituutissa kestävän kehityksen suunnittelu aloitettiin syksyllä Alkuvuodesta 2009 oppilaitoksen opettajia osallistui Suomen ympäristöopiston järjestään kestävän kehityksen koulutuksiin. Samalla laaturyhmän toimesta käynnistettiin kestävän kehityksen ohjelman suunnittelu. Tämän suunnitelman pohjalta oppilaitoksen johtoryhmä loi kestävän kehityksen organisaation oppilaitokseen. Tämän pohjalta käytännön toimenpiteet aloitettiin. Henkilökunnan kokouksessa kestävän kehityksen toimintasuunnitelma esiteltiin koko henkilöstölle. Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi ovat muotoutuneet ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa. YK:n ympäristön ja kehityksen maailman komissio

4 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAUSTA JA RAKENNE Kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteena on kasvattaa ihmisiä, joilla on kyky ja halu vaikuttaa yhteisen kestävän tulevaisuuden rakentumiseen oman elämänsä eri vaiheissa ja rooleissa. Oppilaitoksen haasteena on luoda näiden valmiuksien oppimiselle suotuisa ympäristö. Kestävän elämäntavan oppimista edistävässä oppilaitoksessa kestävä kehitys on osa kaikkea toimintaa. Kestävän kehityksen kriteerit tulee sisällyttää oppilaitoksen johtamiseen, opetukseen ja toimintakulttuuriin. Kriteerien rakenne pohjautuu laatuajattelussa tuttuun jatkuvan parantamisen kehään, jonka vaiheet ovat suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen (kuvio 1). Kriteerit ovat samat FAI:n laatujärjestelmässä ja ne perustuvat laadunhallinnasta tuttuun jatkuvan parantamisen ajatteluun. Kuvio 1. Kestävän kehityksen kriteerit (OKKA-säätiö, 2009) 2.1 Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus, visio ja arvot Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin. Henkilöstö ja opiskelijat tuntevat arvojen merkityksen oppilaitoksen toiminnassa ja arvoista viestitetään sidosryhmille Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus 2

5 Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijoiden yksilöllistä kasvua ammattiin. Visio - monialainen koulutustarjonta - laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä - haluttu opiskelu- ja työpaikka - osaava ja motivoitunut henkilöstö - aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa - opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin - toimintamme on taloudellista ja tuloksellista Opetustoimintaa ohjaavat arvot Forssan ammatti-instituutin arvot ovat seuraavat: Asiakaslähtöisyys Forssan ammatti-instituutissa asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän organisaatiot sekä kaikki sisäiset ja ulkoiset palvelujen tuottajat, ostajat ja yhteistyökumppanit, joiden tavoitteena on auttaa ja tukea nuoria heidän ammatillisessa kasvussaan. Asiakasyhteistyön lähtökohtana ovat asiakkaiden erilaiset ja muuttuvat tarpeet. Toimintamme tukee asiakkaan kehitystä ja menestymistä. Asiakaslähtöisyys näkyy välittämisenä, yksilöllisyyden kunnioittamisena sekä joustavuutena. Yksilöllisyys Jokainen opiskelija on erilainen ihmisenä, omana persoonanaan ja hänellä on omat oppimisedellytyksensä. Tämän huomioimme opetuksessa ja kasvun tukemisessa. Näin toimien edistämme opiskelijan ammattitaidon ja persoonallisuuden monipuolista kehittymistä. Oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys Opiskelija oppii koulutuksen edetessä yhä paremmin soveltamaan omaksumiaan tietoja ja taitoja itsenäisesti muuttuvissa tilanteissa. Kannustava ja yhteistoiminnallinen oppimis- ja opetusilmapiiri edistävät tavoitteellista oppimista. Ammattitaitoinen, pätevä ja itseään kehittävä henkilöstö opettaa ja tukee opiskelijan oppimista ja ammattitaidon kehittymistä. Myönteiset ja tulokselliset oppimis-, opetus- ja kasvatuskokemukset luovat edellytyksen ammatti-identiteetin kehittymiselle ja ammattiylpeyden kokemiselle. Yhteiskunnallinen vastuu Yhteiskunnassa ja ammatissa toimivilla on tietyt normit ja säännökset sekä ammattietiikka, jotka opiskelijan tulee ammattitaidon oppimisen lisäksi omaksua menestyäkseen ammatissaan. Kehitämme rohkeasti osaamistamme ja uudistamme toimintatapojamme. Asetamme itsellemme ja toiminnallamme selkeät laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Tunnemme vastuumme erilaisten opiskelijoiden opetuksessa ja tukemisessa ja toimimme 3

6 sen mukaisesti sekä yksilöinä että osana laajempaa ympäristöämme. Työmme tulokset näkyvät hyvät ammatilliset perusvalmiudet omaavina, työhän tai jatko-opintoihin sijoittuvina, itseään kehittämään pyrkivinä ja ammattiaan arvostavina kansalaisina. Yhteistyö Tuloksellisen oppimis- ja opetusprosessin onnistumisen edellytyksenä on opiskelijoiden, opettajien ja tukihenkilöstön välinen saumaton yhteistyö. Tämän lisäksi toimintamme edellytys on laaja ja monipuolinen ulkopuolisten sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö ja yhteistyökumppanien arvostaminen avoimessa ja luottamuksellisessa ympäristössä. FAI - AVAIN AMMATTIIN Kestävyydessä arvostamme: Luonnon kunnioittaminen Kohtuullisuus ja taloudellisuus Terveys ja hyvinvointi Yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus Moniarvoisuus ja kulttuurisuus 3 LAKISÄÄTEISET VAATIMUKSET Ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteiden uudistuksen yhteydessä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisessä osassa edellytetään mm: Toimenpiteet opetukseen liittyvässä yhteisöllisyyttä vahvistavasta toiminnasta, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen. Suunnitelma tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävistä toimenpiteistä Suunnitelma kestävän kehityksen edistävistä toimenpiteistä Kestävä kehitys tutkinnon perusteissa kestävä kehitys tutkinnon perusteissa elinikäisen oppimisen avaintaito > arvioinnin kohteena Ammattitaitoa täydentävän tutkinnon osan valinnaisiin lisäopintoihin sisältyy ympäristötietoa 0-4 ov keskeinen sisältö on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ekologinen kuluttaminen ja toimiminen kestävää kehitystä edistäen. Kestävä kehitys on myös opetussuunnitelmien perusteiden ammatillisissa tutkinnon osissa alakohtaisten painotusten mukaisesti Kestävä kehitys opetussuunnitelmien perusteiden elinikäisen oppimisen avaintaito Kestävä kehitys tutkinnon perusteissa 4

7 Kestävän kehityksen edistäminen: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja sitoutuu toimimaan ammatissaan kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden puolesta. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävää kehitystä käsitteleviä säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Tutkinnon osittain tutkintojen perusteiden liitteenä on kuvattu taulukkomuodossa, missä Elinikäisen oppimisen avaintaidot ilmenevät kussakin tutkinnossa. 4 KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISESSA OPETUKSESSA 4.1 Kestävää kehitystä edistävä kasvatus ja opetus Kestävää kehitystä edistävä kasvatus ja opetus tähtäävät kestävän elämäntavan omaksumiseen ja tulevaisuuden rakentamiseen kestävyyden perusedellytykset ymmärtävien kansalaisten kautta. Oppilaitoksen osalta tavoitteena on, että jokainen opiskelija omaa tarvittavat tiedot, arvot ja taidot ollakseen aktiivinen ja vastuullinen kestävän kehityksen edistämiseksi. Päämääränä on Lisätä ymmärrystä ihmisten hyvinvoinnin, talouden ekotehokkuuden ja ympäristösuojelun välisessä yhteydessä Lisätä valmiuksia havaita muutoksia ympäristössä ja ihmisen hyvinvoinnissa Saada aikaan muutoksia arkikäytännöissä ja sitoutua kestävään elämäntapaan Lisätä valmiuksia ja motivaatiota osallistumiseen ja vaikuttamiseen kansalaisena, työyhteisön ja muiden yhteisöjen jäsenenä. Ammatillisessa koulutuksessa korostuu erityisesti tulevassa ammatissa ja työelämässä tarvittavat kestävän kehityksen tiedot ja taidot. 4.2 Kokonaiskuva kestävästä kehityksestä Ammatillisten perustutkintojen kohdalla on tärkeää tarkastella tutkintoja kokonaisuutena myös kestävän kehityksen osaamisen rakentumisessa. Kestävän kehityksen kasvatuksen yhtenä haasteena on se, että teema ylittää oppiainerajat. Lisäksi kestävän kehityksen asioilla on vahva yhteys oppilaitoksen toimintaympäristöön ja arjen käytöntöihin. Siten onkin tarkoituksenmukaista, että oppilaitoksen 5

8 kestävän kehityksen toimintaa suunnitellaan oppilaitoksessa yli oppiainerajojen, opiskelijoiden, koko opettajakunnan ja muun henkilöstön kesken. Kuviossa kaksi on Suomen ympäristöopiston laatimakuvio kestävän kehityksen ulottuvuuksista oppilaitoksissa. Kuvio 2. Kestävän kehityksen ulottuvuudet. SYKLI Tiivistettynä ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen kestävyyden sisältöalueita oppilaitoksessa: Ekologinen kestävyys Ympäristöystävälliset hankinnat Materiaalien, energian ja veden säästö Uudelleen käyttö, kierrätys, lajittelu Säästävät ja vähäpäästöiset liikkumistavat Turvallisuus vaarallisten aineiden käsittelyssä ja varastoinnissa Sosiaalinen kestävyys Työympäristön turvallisuus, terveellisyys, viihtyvyys ja esteettömyys Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi, terveys, jaksaminen ja tasa-arvoinen kohtelu Eettiset, turvalliset ja terveelliset hankinnat Syrjäytymisen, syrjinnän, fyysisen ja psyykkisen väkivallan ehkäisy Avoimuus, yhteistoiminta ja osallistumisen mahdollisuudet Verkottuminen ympäröivään yhteiskuntaan Taloudellinen kestävyys Taloudellisuus, ekotehokkuus ja elinkaariajattelu, esim. hankinnat materiaalien ja energian kulutuksen vähentäminen tavaroiden uudelleenkäyttö, jakaminen, vuokraus, lainaus jätteiden lajittelu ja kierrätys 6

9 rakennusten korjaus ja kunnossapito Kuljetusten optimointi Kulttuurinen kestävyys Pakallisten kulttuuristen perinteiden ja tapojen vaaliminen Kulttuuriympäristön säilyttäminen Monikulttuurisuus oppilaitoksen arjessa 5 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN Ympäristöjärjestelmä sisältää kaikki oppilaitoksen ympäristöasioiden hallintaan liittyvät asiat: Kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, toiminnan ohjaus sekä seuranta ja arviointi. Ympäristöohjelma on yksi osa ympäristöjärjestelmää. Lisäksi ympäristöjärjestelmään kuuluvat mm. tarvittavat ohjeet, sisäinen ja ulkoinen viestintä, henkilöstön ja opiskelijoiden koulutus sekä yhteistyö sidosryhmiin. Ympäristöjärjestelmän rakentuminen etenee seuraavien vaiheiden kautta: 1. organisoituminen 2. nykytilan katselmus 3. merkittävien ympäristö- ja kestävän kehityksen näkökohtien ja parannustarpeiden tunnistaminen 4. ympäristöohjelma, joka sisältää mm. kehittämistavoitteet ja toimenpiteet, vastuut, menettelyt ja toimenpiteiden resursoinnin 5. tiedon hallinta ja dokumentointi, ohjeet ja yhteistyö 6. koulutus ja viestintä 7. toiminnan arviointi, seuranta ja kehittäminen jatkuva parantaminen Lundgren, 2006 Kuviossa kolme on kuvattu vaiheittain oppilaitoksen toiminnat ympäristökatselmuksesta ympäristöohjelmaan. Kuvio 2. Toimintaketju ympäristökatselmuksesta ympäristöohjelmaan (SYKLI & OKKA-säätiö). 7

10 6 ORGANISAATIO JA RESURSSIT 6.1 Kestävän kehityksen (KEKE) työryhmä KEKE-vastaava /-koordinaattori Jari Junttila KEKE-työryhmän jäsenet Koulutusalajohtajat (tiedotus- toiminnan organisointi/- vastuu toiminnasta) Talouspäällikkö (tiedotus- toiminnan organisointi/vastuu toiminnasta tukipalvelujen osalta) Eri koulutusalojen/osastojen/tukipalveluiden edustajat Opiskelijoiden edustajat Kuviossa neljä on kuvattu yhteenvetona Fai:n kestävän kehityksen organisaatio JOHTORYHMÄ KEKE KORDINAATTORI Jari Junttila KEKE TYÖRYHMÄ Koulutusalajohtajat: tiedotus, vastuu toteutuksista koulutusaloilla Talouspäällikkö: tiedotus, vastuu tukipalvelujen osalta Eri koulutusalojen/osastojen/tukipalveluiden edustus Opiskelijoiden edustus TOTEUTUS ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Koulutusaloilla/osastoilla ja tukipalveluissa Kuvio 4. KEKE organisaatio 6.2 Aikataulu Tammi - helmikuu Laaturyhmä yhteistyössä johtavan rehtorin kanssa käynnistää kestävän kehityksen ohjelman suunnittelun. Useita opettajia on opetushallituksen, OKKA-säätiön ja SYKLIn organisoimissa koulutustilaisuuksissa. Maaliskuu Johtoryhmä käsittelee alustavaa suunnitelmaa ja nimeää oppilaitoksen KEKE-koordinaattorin ja KEKE-työryhmän 8

11 henkilökunnan kokouksessa esitellään oppilaitoksen KEKE - toimintasuunnitelma ja sen eteneminen Huhtikuu Oppilaitoksen henkilöstö ja opiskelijat valitsivat viisi oppilaitoksen kestävän kehityksen teemaa. Huhtikuussa KEKE työryhmän nimeäminen. Toukokuu KEKE työryhmän kokous. Kokouksen päätöksellä eri koulutusalojen edustajat tekevät kevään 2009 aikana kestävän kehityksen nykytilan arvioinnin omilla koulutusaloillaan ja osastoillaan hyödyntäen kirjan Lundgren, Hannula ja Näätsaari, Kohti kestävää kehitystä arviointiaineistoja. Toukokuu Valittujen viiden kestävän kehityksen teeman yhdistäminen opetukseen ja tukipalveluihin, suunnittelu ja organisointivaihe. Syyskuu Valittujen viiden kestävän kehityksen teeman nykytilan kartoitus ja kehittämisehdotukset. Palautteen antajina opiskelijat ja koko henkilöstö. Lokakuu viikko 41 energiansäästöviikko. FAI:n teemana paperin (kopiot) säästäminen (vuonna 2008 kulutus n kappaletta). Lokakuu Kartoitusten tulosten yhteenvedot teemoittain keke-tiimin palaverissa. Marraskuu KEKE-koordinaattori esittelee henkilökunnan kokouksessa valitut teemat, KEKE-työn etenemisen ja tavoitteet. Marraskuu Kehittämiskohteiden valinta teemoittain keketiimin palaverissa. Kestävä kehitys yhdistetään perustutkintojen perusteisiin vaiheittain elokuuhun 2010 mennessä opetussuunnitelmien uudistamisen yhteydessä. Vuosi Kestävän kehityksen ja valittujen kehittämiskohteiden liittäminen opetukseen, työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin (opetussuunnitelma-aikataulu huomioiden). Kestävän kehityksen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä opettajien ja opiskelijoiden kesken sekä opettajien ja tukihenkilöstön välillä. Kestävän kehityksen opetuksessa tehdään yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden (mm. työssäoppiminen näyttöineen) kanssa. 9

12 6.3 Vastuut ja resurssit Kestävän kehityksen vastuut jakautuvat edellä esitetyn organisaatiokaavion mukaisesti. Keke-toiminnan organisointi ja kehittämisvastuu on keke-koordinaattorilla yhteistyössä keke-työryhmän ja laaturyhmän kanssa. Johtava rehtori päättää toiminnan resurssoinnista. 6.4 Koulutus Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan valtakunnassa järjestettäviin (mm. Opetushallitus, OKKA-säätiö ja ja Suomen ympäristöopisto) kestävän kehityksen koulutuksiin ja neuvottelupäiville. 7 KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA Ohjelma sisältää tavoitteet ja toimenpiteet oppilaitoksen valitsemien kestävän kehityksen teemojen edistämiseksi opetuksessa ja toiminnassa. Henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat teemojen valintaan ja ohjelman suunnitteluun. Oppilaitos voi hakea sertifikaattia, kun se on toteuttanut vähintään viisi teemaa, joista kaksi on ekologis-taloudellisia ja kaksi sosiaaliskulttuurisia teemoja. Siksi on tarkoituksenmukaista valita viisi teemaa oheisesta taulukosta yksi. Valittujen kriteerien avulla ja niiden näkymisenä opetuksessa ja toimintakulttuurissa oppilaitos voi edetä kestävän kehityksen työssä vaiheittain kohti sertifikaatin tasoa. EKOLOGINEN JA TALOUDELLINEN KESTÄVYYS Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Energia ja vesi Kuljetus ja liikkuminen Koulurakennukset ja pihaympäristön hoito Oma teema (ekologinen/taloudellinen kestävyys) SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS Turvallisuus koulussa ja kotimatkalla Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy Opiskelijahuolto ja muu oppimisen tuki Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Oma teema (sosiaalinen/kulttuurinen kestävyys) Taulukko 1. Kestävän kehityksen teemat 10

13 Taulukko 1. Kestävän kehityksen teemat Kuviossa viisi on esitetty kestävän kehityksen ohjelman rakentaminen ja päivittäminen teemojen avulla. kuvio 5. Kestävän kehityksen ohjelman rakentaminen ja päivittämien (OKKA-säätiö 2009) 7.1 Teemojen valinta Oppilaitoksen henkilöstö osallistuu teemojen valintaan verkkokyselyn avulla. Opiskelijat omalta osaltaan osallistuvat teemojen valintaan KEKE-koordinaattorin organisoiman kyselyn ja tutor-opiskelijoiden valintakokouksen avulla. Kyselyjen toteutus ja valinnat huhtikuussa Henkilöstö- ja opiskelijakyselyn tuloksena Forssan ammatti-instituuttiin valittiin seuraavat teemat: Ekologinen ja taloudellinen kestävyys 1 Jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrätys 2 Koulurakennukset ja pihaympäristön hoito ja ylläpito Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys 3 Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi 4 Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy Oman teema 5 Energia, vesi ja paperi 11

14 7.2 Nykytilanteen kartoitus Kestävän kehityksen tiimi organisoi edellä valittujen kestävän kehityksen teemojen nykytilan kartoituksen. Kartoitus toteutettiin luokanvalvojien/ryhmäohjaajien organisoimana omille luokilleen. He tekivät yhteenvedon kartoituksesta luokkansa osalta. Koko oppilaitoksen yhteenvedot teemoittan laati keke-koordinaattori. Tavoitteena oli valittujen teemojen nykytilan kartoitus ja kehittämisideoiden saaminen kestävän kehityksen edistämiseksi oppilaitoksessa. Tavoitteena oli myös tiedottaminen valituista teemoista kaikille opiskelijoille, sisällöllinen pohdinta ja kestävän kehityksen huomioiminen eri koulutusaloilla ja osastoilla. Samalla keskustelutilaisuudet toimivat asenteiden muokkaajana keke-myönteisemmäksi. Kestävän kehityksen asiat tulevat enenevässä määrin vastaan oppilaitoksen ja kodin lisäksi myös työssäoppimisessa työpaikoilla, joissa jo monissa on sertifioidut kestävän kehityksen järjestelmät ja ohjeistukset. Lähtötilanteen kartoitus toteutettiin syyskuun 2009 aikana. Tukihenkilöstö osallistui omalta osaltaan myös kartoitukseen. Kestävän kehityksen kyselyn yhteenvedot teemoittain käsiteltiin keke-tiimin kokouksessa Seuraavassa kokouksessa valittiin kehittämiskohteet teemoittain. 7.3 Kestävän kehityksen ohjelma 2010 Kartoitusten ja valittujen kehittämiskohteiden tulosten perusteella keke-tiimi suunnittelee vuoden 2010 kestävän kehityksen ohjelman, joka sisältää tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, aikataulut, resurssit ja mittarit valittujen teemojen kehittämiskohteiden organisoimiseksi ja tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. Keke-tiimin lisäksi henkilöstön ja opiskelijoiden tulee osallistua ohjelman suunnitteluun. Vuoden 2010 suunnitelma liitteessä Ohjelman toteutus opetuksessa ja arjessa Oppilaitoksen valitsemat teemat kehittämiskohteineen ja kestävän kehityksen ohjelman toimenpiteet toteutuvat opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Teemat tehdään näkyväksi oppilaitoksen arjessa erilaisten tapahtumien ja kampanjoiden, tiedottamisen ja uusien toimintatapojen käyttöönoton kautta. Eri henkilöstöryhmien edustajat ja opiskelijat osallistuvat toimintaan. Toimenpidesuunnitelma teemojen toteuttamiseksi oppilaitoksessa tehdään koulutusaloittain ja osastoittain keke-tiimin ohjeistamana. Mittareiden avulla arvioidaan saavutettuja tuloksia ja niistä johdetaan kehittämissuunnitelmat tuleville vuosille. 12

15 Oppilaitos vakiinnuttaa valitsemiinsa kestävän kehityksen teemoihin liittyviä vaikuttavia toimintatapoja pysyväksi osaksi opetusta ja oppilaitoksen toimintakulttuuria. 7.5 Toiminnan arviointi ja kehittäminen 8 KEKE- SISÄLLÖT OPETUSSUUNNITELMISSA ERI KOULU- TUSALOILLA 8.1 Kestävän kehityksen sisällöt ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa Yhteisten aineiden opettajat laativat opetussuunnitelmien uudistamisen yhteydessä kestävän kehityksen sisällöt ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista OPH:n laatimien tutkintojen perusteiden ohjeistuksen pohjalta. Yhteisten aineiden opettajien laativat toteutussuunnitelmat käytännön opetukseen opettamiensa aineiden osalta (ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat). 8.2 Kestävän kehityksen sisällöt ammatillisissa tutkinnon osissa Ammatillisten aineiden opettajat laativat opetussuunnitelmien uudistamisen yhteydessä kestävän kehityksen sisällöt ammatillisista tutkinnon osista OPH:n tutkintokohtaisten opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Ammatillisten aineiden opettajat laativat toteutussuunnitelmat huomioiden ammattiosaamisen näytöt eri tutkinnon osien osalta (ammatilliset tutkinnon osat). 9 SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 13

16 9.1 Opetuksen arviointi Ammatillisten perustutkintojen perusteissa on kuvattu tutkinnon osittain ammattitaitovaatimukset sekä seuraavat arvioinnin kohteet ja niiden arviointikriteerit: 1. Työprosessin hallinta, 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta, 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta sekä 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot. Perusteet asettavat samalla tavoitteet ja sisällöt koulutuksen järjestäjän laatimalle opetuksen toteutussuunnitelmalle. Kestävä kehitys sisältyy tutkinnon osien kuvauksiin kullekin ammattialalle soveltuvalla tavalla. Opetuksen toteutuksen arviointia koskevat kestävän kehityksen kriteerit noudattavat tutkinnon perusteiden arvioinnin kohteiden rakennetta (kuvio kuusi). Kriteerit ja niiden pohjalta laaditut itsearvioinnin työkalut avaavat kestävän kehityksen sisältöjä koulutusalakohtaisesti ja tukevat toteutussuunnitelman laadintaa sekä opetuksen kehittämistä ja arviointia. Kuvio 6. Opetuksen kriteerit ja kestävän kehityksen kasvatuksen malli (OPH, OKKA-säätiö 2009) 9.2 Kestävän kehityksen arviointi Oppilaitos seuraa ja arvioi kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteutumista, kestävän kehityksen opetuksen toteutusta ja osaamisen arvioinnin tuloksia sekä kestävän kehityksen asioiden tilaa oppilaitoksen toimintakulttuurissa 14

17 9.3 Toiminnan kehittäminen Henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat arviointitiedon käsittelyyn ja sitä hyödynnetään kestävän kehityksen ohjelman päivittämisessä, uusien kehittämiskohteiden valinnassa sekä opetuksen ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Oppilaitos raportoi sidosryhmilleen kestävän kehityksen työn tuloksista. Lähteet Laininen, E.,Manninen, L. & Tenhunen, R Näkökulmia kestävään kehitykseen oppilaitoksissa. OKKA-säätiö Lundgren, K Kohti kestävää ammatillista koulutusta. Opetushallitus. Manninen, L. & Laininen, E Kestävän kehityksen toteuttaminen opetussuunnitelmissa. Ammatti-KEKE-projektin arviointi. Suomen ympäristöopisto SYKLI. OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. OKKA-säätiön ja Suomen ympäristöopiston SYKLIN ohjemateriaalia Tuoreempi keke-esite: esite_amm.pdf Okka-säätiön sertifiointiopas: OPH:n julkaiseman kirjan uusittu painos llista_koulutusta_ _web_lock.pdf 15

18 Liite 1 Kestävän kehityksen ohjelma 2010