OHJEET KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVAAN OPETUKSEEN
|
|
- Esa Järvenpää
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUONNOS Jyväskylän kaupungin perusopetus OHJEET KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVAAN OPETUKSEEN
2 Opetussuunnitelman arviointi- ja seurantaryhmä PERUSOPETUS SISÄLTÖ 1 KOULUN ULKOPUOLINEN OPETUS JYVÄSKYLÄSSÄ VUOSITTAIN TOTEUTETTAVA KOULUN ULKOPUOLINEN OPETUS Luokkatason opintokäynnit Työelämään tutustuminen eli TET HARKINNANVARAISESTI TOTEUTETTAVA KOULUN...2 ULKOPUOLINEN OPETUS 3.1 Opintokäynti ja -retki Leirikoulu kotimaassa Kansainvälinen toiminta Kilpailu- ja liikuntatapahtumat KOULUN ULKOPUOLISEN OPETUKSEN YHTEISET KÄYTÄNTEET Vastuut ja turvallisuus Koulun ulkopuolinen rahoitus Opettajan muistilista ongelmatilanteiden ennakointia...5 LÄHTEET...8 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Kulttuuri-retkitaulukko Opintoretkisuunnitelmalomake
3 Opetussuunnitelman arviointi- ja seurantaryhmä 1 PERUSOPETUS 1 KOULUN ULKOPUOLINEN OPETUS JYVÄSKYLÄSSÄ Suomen perustuslain mukaan jokaisella oppilaalla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppilaalle maksutonta perusopetusta ovat koulun toimintasuunnitelmaan kirjatut retket, vierailut ja muu vastaava koulun ulkopuolella tapahtuva toiminta. Koulun ulkopuolisen opetuksen sisältö liittyy aina opetussuunnitelmaan, joko tiettyyn oppiaineeseen, eri oppiaineiden muodostamaan kokonaisuuteen tai aihekokonaisuuksien sisältöihin. Jyväskylän kaupungissa osa koulun ulkopuolisesta opetuksesta on kaikille oppilaille kuuluvaa ja osa harkinnanvaraista ja vapaaehtoista, kunkin koulun oman toimintakulttuurin mukaista toimintaa. Toimintaa voidaan rahoittaa myös vanhempien tuella. Esimerkiksi vapaaehtoinen leirikoulu on mahdollista toteuttaa, mikäli vanhemmat sitoutuvat varainhankintaan. Koulun toimintasuunnitelmaan kirjataan tältä osin, että varainhankinta on täysin vanhempien tehtävänä ja heidän vastuullaan. Koulun ja opettajan on oltava selvillä rahojen hankkimisesta ja vanhempien siihen tehtävään valitsemasta vastuuhenkilöstä. Rahoituksen hankkimiseksi tehty työ ei saa olla edellytys, este tai kynnys leirikouluun tai kouluretkeen osallistumiselle. Opintoretkestä ja leirikoulusta tehdään aina suunnitelma (liite), josta selviää tavoitteet, järjestelyt ja valvontavastuut (mies- ja naisvalvojat). Rehtori hyväksyy suunnitelman ennen retkelle lähtöä. 2 VUOSITTAIN TOTEUTETTAVA KOULUN ULKOPUOLINEN OPETUS Kaikille perusopetuksen oppilaille vuosittain suunnattu maksuton koulun ulkopuolinen opetus on määritelty suunnitelman tässä luvussa. Retket ja vierailut suunnitellaan koordinoidusti. Opinto-ohjaajat vastaavat työelämään tutustumisjaksojen (TET) toteuttamisesta. 2.1 Luokkatason opintokäynnit Perusopetuksen aikana jokainen oppilas pääsee lukuvuodessa vähintään yhdelle opintokäynnille, ns. Kulttuuri-retkelle. Retket on suunniteltu siten, että ne toteuttavat opetussuunnitelman eri aihekokonaisuuksissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä. Retket toteutetaan luokkatasoittain. Retket ohjeistetaan ennen retken alkamisajankohtaa ja ne tulee tehdä annettujen ohjeiden mukaan. Kaikki opettajat ja oppilaat osallistuvat retkiin.
4 Opetussuunnitelman arviointi- ja seurantaryhmä 2 PERUSOPETUS 2.2 Työelämään tutustuminen eli TET Työelämään tutustumisen periaatteet on esitetty opetussuunnitelmassa. Suunnittelusta kouluilla vastaavat oppilaanohjaajat, jotka tarvittaessa tekevät henkilökohtaisia oppilaiden opiskelun edellyttämiä TET-ratkaisuja. Seitsemännellä luokalla oppilaat ovat tutustumassa työelämään yhdestä kolmeen päivään. Kahdeksannen ja yhdeksännen luokan aikana oppilaat ovat TETissä päivää. Pääsääntöisesti oppilaan matkakulut korvataan, mikäli matka on yli 5 km. Jyväskylän kaupungin alueella oppilaalle järjestetään ruokailu. Mikäli TET-paikka sijaitsee Jyväskylän kaupungin työssäkäyntialueen (Jyväskylä, Muurame, osin Laukaa) ulkopuolella, vastaa oppilas ruoka- ja matkakustannuksista itse. 3 HARKINNANVARAISESTI TOTEUTETTAVA KOULUN ULKOPUOLINEN OPETUS Harkinnanvaraisen koulun ulkopuolisen opetuksen järjestämisestä päättää koulu. Retkistä ei välttämättä aiheudu kustannuksia retkikohteiden sijaitessa lähellä koulua. Rehtori ja opettajat vastaavat toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Myös harkinnanvaraisen koulun ulkopuolisen opetuksen tulee syventää ja täydentää opiskeltavia asioita. Suunnittelussa on otettava huomioon koulujen toimintavuoden aihekokonaisuuksien painopisteet. Retken turvallisuuteen liittyvistä järjestelyistä vastaa rehtori, joka hyväksyy opettajan esittämän retkisuunnitelman (Liite 1). Opettaja on aina mukana luokan retkillä ja vastaa retken käytännön toteutuksesta. Mikäli luokan oma opettaja tai luokanohjaaja on estynyt, määrää rehtori tarvittaessa toisen opettajan hänen tilalleen. 3.1 Opintokäynti ja -retki Opintokäynti on opetussuunnitelman mukainen toiminnallinen esim. museo-, teatteri-, konsertti-, yritys- tai oppilaitosvierailu. Opintokäynnit ovat yhden koulupäivän aikana noin 1 3 oppitunnin mittaisia retkiä lähialueiden kohteisiin. Opintokäynti voidaan toteuttaa myös iltaisin. Normaalin koulupäivän ulkopuolella toteutettava opintokäynti katsotaan oppilaan koulutyöksi, jolloin oppilaan koulupäivää voidaan vastaavasti lyhentää sopivana ajankohtana. Opintokäynnistä ilmoitetaan aina etukäteen rehtorille. Opintoretki on ajallisesti opintokäyntiä pitempi, mutta ei yön yli kestävä retki. Opintoretki voidaan tehdä kaupungin ulkopuolelle, jolloin siitä on tehtävä merkintä toimintasuunnitelmaan (vakuutusturva). Opintoretkestä tehdään suunnitelma (liite 2), jonka rehtori hyväksyy.
5 Opetussuunnitelman arviointi- ja seurantaryhmä 3 PERUSOPETUS 3.2 Leirikoulu kotimaassa Leirikoululla tarkoitetaan koulun järjestämää toimintaa, jossa oppiaineiden opetus, vapaa-ajan vietto, majoitus ja ruokailu järjestetään koulun ulkopuolella. Leirikoulu on vähintään yhden ja enintään neljän yön yli kestävä opintokokonaisuus kotimaassa. Jyväskylässä leirikoulu suositellaan pidettäväksi 5. luokan aikana. Leirikoulun kustannuksista Jyväskylän kaupunki vastaa vain opettajan tehtäväkohtaisesta palkasta. Leirikoulusta tehdään suunnitelma (liite 4), jonka rehtori hyväksyy. Mahdolliset yökoulut rinnastetaan leirikouluihin. 3.3 Kansainvälinen toiminta Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on luoda mahdollisuuksia kulttuurien väliseen oppimiseen. Kansainvälinen toiminta on ystävyyskoulu- ja ystävyyskaupunkitoimintaa, vierailujen isännöintiä ja vastavierailujen tekemistä. Koulut voivat olla mukana kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa, joissa osa oppilaista voi osallistua ulkomailla järjestettäviin tapahtumiin. Kansainvälisen toiminnan suunnitelma hyväksytään sivistyspalveluissa. Koulut voivat saada kansainväliseen toimintaan koulun ulkopuolista rahoitusta. Opetuspalvelut tukee koulujen kansainvälistä toimintaa vuosittain käyttösuunnitelmaan varatuilla määrärahoilla. Opetuspalvelut lähettää kouluille kirjeen kunkin vuoden kansainvälisen toiminnan rahoituksen painopisteistä ja tarkemmista hakuohjeista. Perusopetuskoulut eivät tee leirikouluja ulkomaille. 3.4 Kilpailu- ja liikuntatapahtumat Kilpailutoiminnan järjestäminen ja kilpailuihin osallistuminen eivät ole koulun ydintehtävää. Koulu voi järjestää kilpailuja koulun tiloissa ja oppilaat voivat osallistua kilpailutapahtumiin. Koulun edustajana/joukkueena kilpailuihin osallistumisesta rehtori tekee kirjallisen päätöksen, josta ilmenee tapahtuman ohjelma ja osallistujat (vakuutusturva). Mikäli huoltaja hakee vapautusta oppilaalle koulunkäynnistä kilpailu- tai liikuntatapahtuman vuoksi, siihen suhtaudutaan myönteisesti. Kilpailuihin osallistumisesta aiheutuvia kuluja (esim. osallistumismaksut, kuljetus ja ruokailu) voidaan korvata koulun harkinnan mukaan.
6 Opetussuunnitelman arviointi- ja seurantaryhmä 4 PERUSOPETUS Jyväskylän kaupungin kilpailutoiminta Eri tahojen järjestämään kilpailutoimintaan voidaan osallistua. Kaupungin opetuspalvelujen liikuntakilpailutoimintaa suunnittelee ja organisoi liikunnan yhdysopettaja. Hän tiedottaa kouluja liikuntatapahtumista hyvissä ajoin, jotta koulut voivat liittää ne toimintasuunnitelmiinsa. Koulut voivat lähettää oppilaita kilpailuihin kilpailun järjestäjän kutsumana. Oppilaalle osallistuminen on vapaaehtoista. Valtakunnallinen kilpailutoiminta Koulut ja oppilaat voivat osallistua valtakunnallisiin kilpailuihin. Kouluja ja oppilaita kannustetaan osallistumaan kilpailuihin, joista ei aiheudu koululle kustannuksia. 4 KOULUN ULKOPUOLISEN OPETUKSEN YHTEISET KÄYTÄNTEET Lukuvuoden alkaessa toimintasuunnitelmaan kirjataan aiotut opintoretki- ja leirikoulusuunnitelmat poikkeuksina normaalista koulutyöstä. Yleisilmoitusta täydentää lähempänä varsinaista retkeä tehtävä suunnitelma (Liite 4). Koulun ulkopuolisen opetuksen periaatteista tiedotetaan vanhempia. Syksyn vanhempainilloissa on luontevaa puhua lukuvuoden aikana tehtävistä retkistä ja vierailuista ja sopia niihin liittyvistä järjestelyistä. Opetustoimi vastaa vuosittain toteutettavien keskitettyjen OPS-retkien rahoituksesta. Koulun harkinnanvaraisia retkiä voidaan toteuttaa koulun käyttötalouden puitteissa. 4.1 Vastuut ja turvallisuus Koulun toimintasuunnitelmaan kirjatut retket ja vierailut tehdään suunnitelman mukaisesti. Rehtori vastaa koulun toimintasuunnitelmaan tehtävistä muutoksista. Opettajan vaihtuessa aikaisempi päätös retkestä ei velvoita uutta opettajaa, mutta pitkälle valmisteltu retki/leirikoulu pyritään kuitenkin toteuttamaan mikäli mahdollista. Opettajalla on oppilaistaan aina jakamaton vastuu. Oppilas kuuluu koulun ulkopuolisen opetuksen aikana opetuksen järjestäjän ottaman vakuutuksen piiriin. Koulun ulkopuolisen opetuksen turvallinen toteuttaminen edellyttää huolellista suunnittelua koulun, opettajan, huoltajien ja retkikohteen välillä. Retken on vastattava osallistujien ikäkautta, kehitystasoa ja opetussuunnitelman tavoitteita. Etukäteen on syytä tutustua kohteen mahdollisuuksiin ja riskeihin mahdollisten vaarojen ehkäi-
7 Opetussuunnitelman arviointi- ja seurantaryhmä 5 PERUSOPETUS semiseksi. Käytännönapua turvallisen leirikoulun suunnitteluun löytyy OAJ:n sivuilta Oppilaille tulee antaa selkeät ohjeet retkestä/leirikoulusta. Oppilaiden vastuuta itsestään ja toisistaan tulee korostaa. Koulun ulkopuolella tapahtuva opetus on kouluaikaa, jolloin toimitaan opettajan ja muiden valvojien antamien ohjeiden ja koulun järjestyssääntöjen mukaan. Huoltajilla on vastuu oppilaiden mahdollisesta vapaa-aikana tapahtuvasta varainkeruusta esim. myyntityön turvallisuudesta ja oppilaiden vakuutusturvasta. Huoltaja arvioi varainkeruuseen liittyvän toiminnan riskit ja vaarat oman lapsensa osalta. 4.2 Koulun ulkopuolinen rahoitus Harkinnanvaraisten retkien ja vierailujen varainhankinta on aina kaikille osapuolille vapaaehtoista. Varainhankinta ei kuulu opettajan tai koulun tehtäviin. Luokan rahastonhoitajana toimii joku luokan vanhemmista. Luokkien tilien nimissä ei saa näkyä koulun eikä kunnan nimeä. Rehtorin tulee olla tietoinen koulun luokkien varainhankintatileistä ja vastuuvanhemmista. Opettajalla ei voi olla luokan tiliin tilinkäyttöoikeutta. Retkikohdetta valittaessa on arvioitava retken kokonaiskustannukset ja varmistettava, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua retkeen tai leirikouluun. Myös mahdolliset uudet oppilaat ovat oikeutettuja osallistumaan leirikouluun, eikä heitä voida osallistumisen edellytyksenä velvoittaa johonkin tiettyyn aiemmin toteutettuun raha- tai työsuoritukseen. Varojen keräämisen tulee olla kohtuullista ja yhteisesti kerätyt varat tulee käyttää luokan yhteiseen toimintaan suunnitelman mukaisesti. 4.3 Opettajan muistilista ongelmatilanteiden ennakointia Ennen leirikoulun suunnittelun aloittamista keskustele rehtorin kanssa asiasta. Opettajan muistilista on tarkoitettu avuksi harkinnanvaraisten retkien suunnitteluun. Päätös harkinnanvaraisesta opintoretkestä tai leirikoulusta osaksi toimintasuunnitelmaa Tapahtumiin valmistautuminen on aloitettava viimeistään sen lukuvuoden alussa, jolloin leirikoulu tai opintoretki toteutetaan. Toteuttamislukuvuonna ilmenevien pätevien syiden perusteella leirikoulu voidaan myös peruuttaa. Suunnittelua on tehtävä alusta lähtien yhteistyössä opettajan, oppilaiden ja heidän huoltajien kesken. Ideoiden ja mielipiteiden kartoituksen jälkeen päätösvalta leirikoulun tai opintoretken toteuttamisesta on aina opettajalla.
8 Opetussuunnitelman arviointi- ja seurantaryhmä 6 PERUSOPETUS Varainhankinnasta päättäminen Mikäli opintoretken tai leirikoulun toteuttaminen vaatii lisärahoitusta, siitä tulee tehdä kirjallinen päätös vanhempainillassa. Päätöksen pohjana tulee olla opetustoimen laatima koulun ulkopuolista opetusta koskeva ohje. Ennen keräystoimintaan ryhtymistä on selvitettävä keräystoiminnan laillisuus ja lupien tarpeellisuus. Opettajaa ei voida velvoittaa varainhankintaan. Suunnittelu Opettajan on laadittava vanhempien ja oppilaiden kanssa lasten kehitystason mukainen, mahdollisimman yksityiskohtainen ohjelma toimintoineen, vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Opettajan on myös laadittava suunnitelma kouluun mahdollisesti jäävien lasten opetusjärjestelyistä. Suunnitelmassa tulee näkyä kaikki suunnitteluun, toteutukseen ja jälkitöihin liittyvät työtehtävät ja niistä vastaavat aikuiset, sekä turvallisuuteen ja vastuisiin liittyvät yksityiskohdat. Rehtorin, opettajan, vanhempien ja oppilaiden on oltava perillä vastuistaan. Vastuuasioista tiedottaminen on koulun ja opettajan tehtävä. Suunnitelma viestitetään koteihin kirjallisena. Huoltaja allekirjoittaa osallistumisluvan leirikouluun. Luvassa kysytään lapsen sairauksista, allergioista, lääkityksestä, ruokavaliosta tms. muista asioista, joista opettajan tulisi tietää. Koulu on vastuussa tapaturmien hoidosta retkillä ja leirikoulussa. Suunnittelun dokumentointi ja asiakirjojen säilytys Kirjalliset suunnitelmat ja sopimukset säilytetään siihen saakka kunnes leirikoulu on tehty. Leirikouluun osallistuville avustajille tehdään kirjallinen työaikasuunnitelma osana työaikakirjanpitoa. Opettajan osallistumisen estyminen Opettaja voi sairastua tai muuten estyä pitämästä opintoretkeä tai leirikoulua. Rehtori päättää sijaisjärjestelyistä tai mahdollisesta opintoretken tai leirikoulun keskeyttämisestä. Retki voidaan perua turvallisuussyistä. Opintoretken tai leirikoulun peruuntuminen Leirikoulun mahdolliseen peruuntumiseen on syytä varautua vanhempien kesken tehdyllä kirjallisella sopimuksella, josta selviää, mitä yhteisesti kerätyille varoille tällöin tehdään ja millä tavoin rahoja voidaan mahdollisesti käyttää vaihtoehtoiseen toimintaan. Oppilaan osallistumisen estyminen On tärkeää päättää, miten menetellään yhteisesti kerättyjen varojen suhteen oppilaan peruessa osallistumisensa, esim. sairastumisen, muuton tai muun syyn vuoksi.
9 Opetussuunnitelman arviointi- ja seurantaryhmä 7 PERUSOPETUS Kohtuullinen palauttamisperiaate on se, että oppilaan itse tuomat ja siis vanhempien antamat talletukset palautetaan. Muilla keinoin kerätyt rahat jäävät leirikassaan. Oppilaan sairastuessa opintoretken tai leirikoulun aikana hänet ohjataan kunnalliseen terveydenhuoltoon, jossa lääkäri määrittää jatkotoimenpiteet. Oppilaan jättäminen kouluun opiskelemaan leirikoulun tai opintoretken ajaksi Opettajan tulee neuvotella huoltajan kanssa oppilaan jäämisestä koululle luokkaopetukseen. Näissä tapauksissa menettelystä sovitaan kirjallisesti vanhempien kanssa. Opettaja ei voi evätä rangaistuksena oppilaan osallistumista leirikouluun tai opintoretkeen. Mikäli opettajalla ja/tai koululla on vahvat perusteet sille, että oppilaan osallistuminen leirikouluun on turvallisuusriski, voidaan oppilas asianmukaisin järjestelyin rehtorin päätöksellä jättää opiskelemaan kouluun. Säännöistä piittaamattoman oppilaan lähettäminen kotiin Koulun ulkopuolella tapahtuva opetus on kouluaikaa, jolloin toimitaan opettajan ja muiden valvojien antamien ohjeiden ja koulun järjestyssääntöjen mukaan. Leirikoulua tai opintoretkeä varten on syytä laatia tarkentavat säännöt sekä sopia menettelystä sääntöjen rikkomistapauksissa. Vahingonkorvausvastuu on hyvä selvittää ennen retkelle lähtöä. Säännöistä piittaamattoman tai sääntöjen vastaisesti toimivan oppilaan kotiuttaminen voidaan tehdä vanhempien kustannuksella.
10 Opetussuunnitelman arviointi- ja seurantaryhmä 8 PERUSOPETUS LÄHTEET Suomen perustuslaki, 6 ja 16 ja 121 Perusopetuslaki Jyväskylän kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Kirjallinen kysymys 82/2006; Koulujen retki- ja vierailutoiminnan rahoitus (vastaus: Antti Kalliomäki ) Kirjallinen kysymys 163/2006; Peruskoulun maksuttomuus ja oppilaiden yhdenvertaisuus (vastaus: Antti Kalliomäki ) Opetushallituksen tiedote : Retkien ja muun koulun ulkopuolisen toiminnan järjestäminen perusopetuksessa Opettajalehti 35 b/opintoretket Suomen leirikouluyhdistys: OAJ:n leirikouluopas Seppo Mäenpää: Leirikoulun ja leirin suunnitteluohjeita opettajille ja ohjaajille, Vaasan opetustoimi Opetushallituksen muistio : Koulujen ja oppilaitosten sekä yritysten välinen yhteistyö, markkinointi ja sponsorointi
11 Opetussuunnitelman arviointi- ja seurantaryhmä Suunnittelussa on huomioitu oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien sisältöjä luokkatasoja valittaessa. Retket ovat kouluille maksuttomia. Monet tutustumiskohteet palvelevat useita aihekokonaisuuksia riippuu toiminnan luonteesta ja valitusta näkökulmasta. Päivitetään mennessä AIHEKOKONAISUUDET 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk Kulttuuriopetussuunnitelma K-S luontomuseo Käsityömuseo musiikkiluokkien Alvar Aalto museo kaupunginteatteri Keski-Suomen museo Taidemuseo Kirjailijavierailu, sanataide Konsertti Tanssi-, teatteri-, tai muu taide- tanssiteatte- KOMPASSI konsertti työpaja ri- tai sirkusesitys Kulttuuripas- Turvallisuus ja Liikenne Ihmisenä kasvaminen Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Ihminen ja teknologia Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta Viestintä ja media poliisi: vierailu vanhempainillassa turvallinen koulumatka poliisi: vierailu vanhempainillassa kouluterveydenhoitaja vanhempainillassa poliisi: liikennevalistus polkupyörätestit (keväällä) pelastuslaitos: 112-info hammashoitaja poliisi: polkupyörätestit (syksyllä) hammashoitaja kuraattori/ psykologi vanhempainillassa pelastuslaitos: ensiapupaketti poliisi: huumeet, päihteet, näpistely (keväällä) murkkutunnit kouluterveydenhoitaja vanhempainillassa kaupunginjohtajan vastaanotto Mustankorkean vierailu taksvärkki TET poliisi: laillisuuskasvatus, päihteet, huumeet pelastuslaitos: Nou Hätä perhesuunnitteluneuvola taksvärkki TET si poliisi: ammattina poliisi taksvärkki TET VUOSITTAIN TOTEUTETTAVAT OPS-RETKET JA VIERAILUT LIITE 1
12 Opetussuunnitelman arviointi- ja seurantaryhmä Yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään tiivistä suunnittelu- ja kehittämistyötä. Retkien toteutuksesta kouluille tulee pieniä kustannuksia. Päivitetään mennessä USKONTO (SEURAKUNTA) TAIDE-JA TAITOAINEET (KULTTUURIAITTA) LIIKUNTA NUORISOTOIMI (neuvottelut alullaan) MERKKIEN SELITYKSET 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk lähikirkko, teemana kaste, pyhäkoulu ja kerhot Uinninopetus 4 kertaa kanttorin vierailu virsiopetus Jyväskylä Sinfonian konsertti Uinninopetus 8 kertaa Toteutuu jo opetustoimen keskitetyistä varoista. lähikirkko, kirkon symboliikka kanttorin vierailu, virsiopetus Uinninopetus 4 kertaa+ lisäopetus Toteutuu jo - opetustoimelle tai koululle ei tule kustannuksia. Toteutuu jo, mutta kouluille tulee jonkin verran kustannuksia. Ei toteudu vielä. Toteutuu vain osalle oppilaista. kymppisynttärit vierailu hautausmaalle ja kappeliin Uinninopetus 4 kertaa teemana diakonia, lähetystyö mahdollisuutena virsiopetus Jyväskylä Sinfonian konsertti ja työpajat Uinninopetus 4 kertaa kyselytunti nuorisotyöntekijälle mahdollinen kuukilta seiskalle -ilta Uinninopetus 4 kertaa teologivierailu koululle rippikoulutietoisku osallistuminen/ vaikuttaminen seurakunnassa nuorisomuusikon vierailu Kulttuuripassi OPPIAINEESEEN LIITTYVÄT TOTEUTETTAVAT OPS-RETKET JA VIERAILUT LIITE 1 (2)
13 Opetussuunnitelman arviointi- ja seurantaryhmä ERITYISEN TUEN TARPEEN RYHMIEN RETKET, TOTEUTETAAN LIITE 2 VUOSITTAIN OPETUSTOIMEN KESKITETYISTÄ RAHOISTA
14 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIITE 2 Opetustoimi 1 (2) OPINTORETKI/ LEIRIKOULUSUUNNITELMA Lukuvuosi Koulu Vastuuopettaja Osallistuva luokka/ryhmä Suunnitelma jätetty / 20 liitteeksi koulun toimintasuunnitelmaan. Koulun toimintasuunnitelmassa vahvistetusta vähintään yhden työpäivän pituisesta opintoretkestä tai leirikoulusta laaditaan suunnitelma, joka jätetään rehtorille hyväksyttäväksi riittävän ajoissa ennen toiminnan alkua. Hyväksyessään suunnitelman rehtori antaa samalla virkamatkamääräyksen opettajalle. SUUNNITELMA AJANKOHTA MATKAKOHDE alustava reittisuunnitelma OSALLISTUJAT oppilasmäärät luokittain RETKEN MUUT VASTUUHENKILÖT - vastuualueiden kuvaus - avustajien työaikasuunnitelma AIKATAULU
15 Lähtö- ja paluuaikojen kellonajat Yksityiskohtainen ohjelma esitetään tämän suunnitelman liitteenä. 2 RETKEN OPETUS- SUUNITELMALLISET TAVOITTEET TURVALLISUUS- JÄRJESTELYT KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUS Leirikouluun osallistuvan henkilökunnan tehtäväkohtaisen palkan ylimenevien kustannusten tuloutus koululle on varmistettu. OPETUSJÄRJESTELYT RETKEN AIKANA KOULUSSA Retkelle osallistumattomat oppilaat ja heidän opetusjärjestelynsä: Retken vuoksi muilta opettajilta pitämättä jääneiden tuntien korvaaminen tunneittain: ALLEKIRJOITUKSET Jyväskylässä / 20 HYVÄKSYMINEN Jyväskylässä / 20 Hyväksyn suunnitelman ja annan samalla virkamatkamääräyksen. En hyväksy suunnitelmaa. Rehtori KIELTEISEN PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT JAKELU Asianosaiset
KERHONJÄRJESTÄJILLE, KOULUILLE JA OPETTAJILLE
KOULUN KERHOTOIMINNAN KÄSIKIRJA 2 KERHONJÄRJESTÄJILLE, KOULUILLE JA OPETTAJILLE SUVI LAPPALAINEN LAHDEN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN KASVU Sisällysluettelo 1. Koulun kerhotoiminnan järjestäminen 2. Kerhotoiminnan
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen
Sivu 1/5 Märynummen koulu Salon kaupunki 1760/12.00.01.01/2015 Yleiset Koulu: Märynummen koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Ala-asteen koulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä:
Kalkkisten koulu 2015 2016
Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia
VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7
1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14
Koulu: Iisveden koulu Lukuvuosi: 2014-2015 Virat ja toimet Viran ja toimen nimike Määrä Lisätietoja Rehtori Luokanopettaja 4 yhdellä rehtorin tehtävät Aineen lehtori Erityisopettaja Erityisluokanopettaja
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.
Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt
1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset
Ohje koulun ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen
OPETUSPALVELUT 9.10.2018 Ohje koulun ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen KOULUN ULKOPUOLELLA TAPAHTUVA OPETUS Opetusta säätelevä lainsäädäntö, opetussuunnitelma ja Opetushallituksen linjaukset mahdollistavat
TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee
OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu
OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä
Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa
Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen
Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.
Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta
SivLtk 12.03.2014 24 KOULUN ULKOPUOLISEN TOIMINNAN OHJE
SivLtk 12.03.2014 24 KOULUN ULKOPUOLISEN TOIMINNAN OHJE Yleistä Peruskoululain 26 :n 3.momentin ja lukiolain 18 2 momentin mukaan peruskoulun ja lukion opetusta voidaan antaa myös koulun ulkopuolella.
PIELISJOEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMAN LIITTEET
PIELISJOEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMAN LIITTEET 2014 2015 LIITE 1 Joensuun koulutustoimen yleissivistävien oppilaitosten järjestyssäännöt Koulutuslautakunta 15.6.2006, 66 Joensuun kaupungin perusasteen opetussuunnitelma
OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
METSOKANKAAN KOULU PATAMÄESSÄ. Lukuvuosi 2015-16
METSOKANKAAN KOULU PATAMÄESSÄ Lukuvuosi 2015-16 Luokat ja henkilökunta Ensi lukuvuoden 4A ja 4B 5ABCDE laaja-alainen erityisopettaja Päivi Juustila englannin ja saksan opettaja teknisen työn opettaja koulunkäynnin
Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)
Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma
AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
Perusopetuksen lukuvuosisuunnitelmat
Perusopetuksen lukuvuosisuunnitelmat 2018-2019 Tarja Suhonen Lukuvuosisuunnitelman rakenne 1. Opetuksen yleinen järjestäminen 1.1 Johtamisjärjestelmä 1.2 Tiedottaminen 1.3 Työ- ja loma-ajat 1.4 Tuntikehys,
Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely
Kirkkonummen kunta Sivistyspalvelut LUKUVUOSISUUNNITELMA 20-20 Koulun nimi Yhteystiedot Koulun osoite ja rehtorin yhteystiedot Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely
turun seudun musiikkiopisto Turun seudun musiikkiopiston säännöt
turun seudun musiikkiopisto Turun seudun musiikkiopiston säännöt 2 Yleistä Tähän järjestyssääntöön/opinto-oppaaseen on koottu musiikkioppilaitoksia ja taiteen perusopetusta koskevia yleisiä sääntöjä sekä
Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen
NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO
NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista
Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto
Keskustelu luokissa Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto Ohjeistus koululle ennen vanhempainiltaa 1. Päättäkää missä tilassa ryhmäosuus pidetään. Suosittelemme luokkiin
Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma
Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan
Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31
Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 2 (5) 1. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain
ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA
ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn
Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta
Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta
SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA
SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA Voimassa 1.11.2014 alkaen 1 KOULUN ALUE, TILAT JA KOULUMATKAT Koulun alueena pidetään koulurakennusta, koulun pihaa sekä kaikkia,
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.
Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin
ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)
Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys
Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015
27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää
Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus
Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä
Opetus ja opetusjärjestelyt
Opetus ja opetusjärjestelyt Kopio: Seppänen, Anne 1/5 Sisällysluettelo Koulupäivän rakenne Monialaiset oppimiskokonaisuudet OVTES-vastuutehtävät Poikkeavat opetusjärjestelyt, koulun ulkopuolella annettava
Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu
OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014
OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
12. Valinnaisuus perusopetuksessa
12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden
Yhteisiä asioita
Yhteisiä asioita 3.9.2014 Koulun järjestyssäännöt ja muut yhteiset sopimukset (mm. ruokailu, liikuntakäytänteet, mobiililaitteiden käyttö) Pihan yhteiskäyttö ja pihasta huolehtiminen Liikennekäyttäytyminen
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016
KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta
7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat
Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.
Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana
Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen
SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014
SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö
Pakilan yläasteen koulu. Lukuvuosi Vanhempainaamu Rehtori Juha Leino
Pakilan yläasteen koulu Lukuvuosi 2018-2019 Vanhempainaamu 7.9.2018 Rehtori Juha Leino Ruokailu koulussa Suositellaan kännykkävapaaksi ajaksi 300/366 lautasta per päivä Syksyllä 2018 9.luokkalaiset poissa
TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2014-2015 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee
LEMPÄÄLÄN KUNNAN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1.8.2015 ALKAEN
LEMPÄÄLÄN KUNNAN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1.8.2015 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaisesti perusopetusta, esiopetusta tai lisäopetusta saavalla oppilaalla on oikeus saada maksuton koulukuljetus,
Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012
1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
Perusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
Tietoa koulutulokkaalle ja hänen vanhemmilleen. Emmi Lasaroff, 6 b, Kylmäojan koulu, Kontiolahti
Tietoa koulutulokkaalle ja hänen vanhemmilleen Emmi Lasaroff, 6 b, Kylmäojan koulu, Kontiolahti Koulunkäynti Suomessa Oppivelvollisuus Kaikkien Suomessa asuvien lasten tulee käydä koulua. Oppivelvollisuus
GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016
GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus
OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013
OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,
Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin.
1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.8.2011 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaan koulumatkoilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli - perusopetusta
Arviointi ja kehittäminen
Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Arviointi ja kehittäminen Kopio: Valkonen, Jouko 1/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Sisällysluettelo Kopio: Valkonen, Jouko 2/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 1. Toiminnan arviointi
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
5. 9.-luokkalaisten vastaukset
5. 9.-luokkalaisten vastaukset Juankoski Riistavesi Vehmersalmi 5-lk: 27 6-lk: 46 7-lk: 30 8-lk: 36 9-lk: 61 200 / 173 vastannutta = 86,5 % 5-lk: 29 6-lk: 29 7-lk: 35 8-lk: 25 9-lk: 32 150 / 129 vastannutta
Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013
Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
04.09.2014. Lukuvuonna 2014-2015 2-luokkalaisten uimaopettajana toimii Pia Salonen, p. 050 3800489 ja sähköposti pia.salonen@kotka.
2- LUOKKALAISTEN UIMAOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN KOTKASSA 2014-2015 YLEISTÄ Kukin toisen luokan oppilas saa uimaopettajan antamaa uinnin opetusta yhteensä kymmenen tuntia. Opetus tapahtuu mahdollisuuksien
Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa
Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,
Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere
Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
SYK Vanhempainraa1 13.9.2010
SYK Vanhempainraa1 13.9.2010 Jukka Tanska 10/12/10 1 OPINTOKÄYNTI OPINTOKÄYNTI on enintään koulupäivän mi6ainen vierailu pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa kohteessa. Ope6ajat järjestävät useimmat opintokäynnit
Kouluretket ja leirikoulut
Kouluretket ja leirikoulut Perusopetuksen maksuttomuuden lainsäädännöllinen perusta Suomen perustuslain (731/1999) 16 :n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuksen maksuttomuudessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS
TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö
Kuva: Harri Oksanen. Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus
Kuva: Harri Oksanen Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus Onnistunut kouluruokailu Teksti ja kuva: Virpi Kulomaa Onnistunut kouluruokailu Kouluruokailu on luonteva osa toimintakulttuuriamme
Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat
Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
Vuosisuunnitelma. Opettajat. Toiminta-ajatus / keskeiset tavoitteet. Koulun perustiedot. Oppilasmäärä luokittain. Tuntikehys.
Harhalan koulu Sivu 1/6 Vuosisuunnitelma Koulun perustiedot Koulu:Harhalan koulu Ylläpitäjä:Kaupungm ylläpitämä koulu Koulumuoto:Ala-asteen koulu Oppilasmäärä luokittain Suunnitelma l. luokka 5 2. luokka
Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja
Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen
Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014
Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle
Perusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 22.5. 4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot
ITÄ-SUOMEN LÄÄNI 08 KAAVIN KUNTA 204. Syyslukukausi tp Tuntien alkamisajat: Syysloma lk 3. 6.
TYÖSUUNNITELMA, lukuvuosi 2017-2018 ITÄ-SUOMEN LÄÄNI 08 KAAVIN KUNTA 204 Oppilaitostyyppi 123 Koulumuoto 11 Koulu Kaavin koulu Koulun nro 04713 Opettajien virkojen lkm 17 A. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty.
Laatukortti 13 Koulun kerhotoiminta 1. Suunnittelu Rehtori täyttää Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin
KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN
1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja
Opas 3. luokalle siirtyvälle
Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan
Joustavaa perusopetusta Kouvolassa
Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä
Kontiolahden koulu
Kontiolahden koulu 18.3.2017 MIKÄ ON JOPO-LUOKKA? Opetus joustaa ei oppilas JOPO (joustava perusopetus) on työelämäpainotteinen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun yhdeksäs vuosiluokka. Tavoitteena
ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA
ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA 11.8.2014 29.5.2015 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta
JOUSTAVA PERUSOPETUS PETÄJÄVEDELLÄ
1 JOUSTAVA PERUSOPETUS PETÄJÄVEDELLÄ TAVOITTEET Joustavan perusopetuksen tavoitteena on a) oppilaan kannalta tukea opiskelutaitojen kehittymistä oppia itsenäisyyttä ja vastuullisuutta sekä kehittää itsetuntoaan
Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.
Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus
Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue
Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä
Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset
Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan