Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Transkriptio

1 Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015

2 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: ISBN: (sähkökirja) ISBN: (verkkokirja) Kansi: Ea Söderberg Taitto: Taru Tarvainen Kirjoittajien kuvat ja ateriakuvat: Antti Mannermaa Muut kuvat: istockphoto ja Shutterstock BALTO print 2015 Liettua Anna palautetta kirjasta:

3 Esipuhe Työelämässä pyritään tehokkuuteen kaikin keinoin. Toimistolla tehdään pitkiä päiviä ja pidetään vain vähän taukoja. Päivän sana on multitasking. Työt usein seuraavat kotiinkin, ja sitten tingitään yöunista. Lähestytäänkö tehokkuuden tavoittelua väärästä suunnasta? Entä jos tehokkuutta lisäisivätkin kohtuullisemmat tuntimäärät, riittävät ja suositellut tauot ja etenkin hyvä, optimoitu ravitsemus työpäivän aikana ja iltaisin? Ainakin ne lisäävät hyvinvointia. Kirjan idea on syntynyt toimistotyössä. Hennan silloisella työpaikalla eräs ravitsemuksesta kiinnostunut, aktiivinen myyntimies heitti ilmoille, miksei toimistotyön tekijöille ole kirjoitettu selkokielistä kirjaa asianmukaisesta ravitsemuksesta. Henna mietti asiaa pari päivää ja totesi aiheen olevan sekä hyvin mielenkiintoinen että äärettömän tarpeellinen. Henna näki kirjassa myös mahdollisuuden vaikuttaa laajemminkin suomalaisten toimistotyöläisten ruokatottumuksiin ja terveydentilaan. Toimistotyöläisiä on Suomessa paljon yli puolet kokoaikaisista palkansaajista istuu toimistoissa. Kirjamme koskettaa siten suurin piirtein miljoonaa työelämässä olevaa ihmistä. Lähtökohta on sangen kiitollinen, sillä periaatteessa toimistotyö mahdollistaa hyvän ruokailun ja verryttelyn työpäivän aikana, toisin kuin monet muut työt, esimerkiksi ammattiautoilu-, matka- ja vuorotyöt. 11

4 Jokaisella alalla on kuitenkin omat haasteensa työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työkyvyn säilyttämisen suhteen. Toimistotyössä päällimmäiset haasteet ovat istuminen ja liikkumattomuus työajalla palaverien määrä väliin tai lyhyeksi jäävät lounastauot epäterveellinen syöminen työpäivän aikana ruokailu ja napostelu koneen äärellä sähköposti- ja informaatiotulva, keskittymisen vaikeus kovat suorituspaineet, stressi ja kiire pitkät päivät ja töiden kantaminen kotiin. Suomessa ja monissa muissa maissa tehtyjen työkykytutkimusten mukaan lihavuus sekä vähäinen vapaa-ajan liikunta ennustavat huonoa työkykyä siinä missä töiden huono organisointi ja liian korkea henkinen vaatimustasokin. Hyvä työkyky ja vireystila ovat kuitenkin yritysten kilpailutekijöitä. Tällä hetkellä vain 18 prosenttia suomalaisista syö edes melko terveellisesti. Sillä, mitä syömme ja juomme, on merkittävä ja välitön vaikutus työtehoa ja vireystilaa ylläpitäviin tekijöihin, jotka yhdessä rakentavat joko onnistuneen tai väsähtäneen työpäivän. Ei siis ole työtehon kannalta sama, mitä lounaaksi syödään tai jätetäänkö aamupala tai lounas väliin kokonaan. On kuitenkin myös tutkittu tosiasia, että kiireinen työympäristö ja työtavat ovat monille esteitä terveellisen ruokavalion omaksumisessa. Kaiken lisäksi stressi vaikeuttaa onnistumista lähes kaikissa tärkeissä elämäntapamuutoksissa. Työnantajan ja työpaikan rooli onnistumisessa onkin suuri. Epäterveelliset elintavat ovat myös tutkitusti yleisempiä niillä työntekijöillä (etenkin miehillä), jotka kokevat, että johto ei ole kiinnostunut työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista. 12 TOIMISTOTYÖLÄISEN RUOKAPÄIVÄ

5 Lihavuusepidemia on yksi keskeisistä yhteiskunnallisista haasteistamme. Työympäristö ja työyhteisön toimintatavat tulisikin rakentaa tämä huomioiden stressin syntymistä minimoiviksi sekä terveellistä syömistä tukeviksi. Työnantajat voivat edistää työkykyä esimerkiksi ottamalla käyttöön terveelliseen syömiseen työpäivän aikana kannustavat keinot: henkilöstöravintola työpaikan läheisyydessä lounassetelit terveelliset palaveritarjoilut ei keksi- tai muuta makeavaraa saatavilla ei palavereja lounasaikaan seisomatyöskentelyn ja kävelytaukojen suosiminen. Kirjamme on tarkoitettu ikään tai sukupuoleen katsottamatta kaikille toimistotyötä päivittäin tekeville. Toimistotyöllä tarkoitamme myös kotoa käsin tehtävää ja muuta päiväsaikaan tapahtuvaa istumatyötä. Myös opiskelijat voivat hyödyntää kirjan ohjeita, kun opiskelu tapahtuu pääosin istuessa. Kirjaa kirjoitettaessa on pidetty mielessä se, että suurin osa toimistotyöntekijöistä on tavanomaisia sekaruoan syöjiä ja liikkuvat vähän tai kohtuullisesti. Kaikki ohjeet eivät ole suoraan sovellettavissa esimerkiksi erikoisruokavaliota noudattaville tai kestävyysurheilua erittäin aktiivisesti harrastaville, eivätkä ne myöskään sovellu raskaampaa fyysistä työtä tekeville eikä vuorotyöläisten ilta- ja yövuoroihin. Haluamme kirjallamme saada suomalaiset ymmärtämään ravinnon jopa luultua laajemmat vaikutukset terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin; että oikeanlainen ravitsemus sekä mahdollistaa välittömästi paremman suorituskyvyn ja mielialan työpäivän aikana että vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen niin sairastumisriskien pienentämisen kuin terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisenkin suhteen. ESIPUHE 13

6 Toivomme, että suomalaiset ryhtyisivät talkoisiin ja edistäisivät omaa työssä viihtymistään sekä terveyttään omaksumalla kirjassa esiteltäviä hyviä syömiskäytäntöjä työaikoina ja vapaa-ajalla. Toivomme myös, että kirja herättäisi työnantajat huomaamaan ravinnon merkityksen työviihtyvyyteen ja työkykyyn: näin kannamme kekoon oman kortemme kansakunnan menestyksen ja hyvinvoinnin puolesta.

7 Kirjoittajat Henna Rannikko on elintarviketieteiden kandidaatti Helsingin yliopistosta, pääaineenaan ravitsemustiede. Aiemmalta koulutukseltaan Henna on juristi, joten hän tuntee toimistotyöläisyyden haasteet niin omasta kokemuksesta kuin lähipiirinsä kautta. Parhaillaan Henna opiskelee ravitsemusterapeutiksi Itä-Suomen yliopistossa. Hennan sydäntä lähellä on yksilötason ravitsemus ja kohdennetun, johdonmukaisen ravitsemusohjauksen tarjoaminen hyvinvoinnin, terveyden ja jaksamisen edistämiseksi. Löydät Hennan sivustolta ravitsemusklinikka.com ja Twitteristä ja Instagramista Kirjoittajakollegakseen Henna pyysi erittäin päteväksi asiantuntijaksi todenneensa laillistetun ravitsemusterapeutin Reijo Laatikaisen. Henna ja Reijo jakavat intohimon aiheeseen ja mahdollisuuteen vaikuttaa yli miljoonan suomalaisen terveyteen. Reijolla on rutkasti kokemusta tieteellisten tutkimusten perkaamisesta sekä käytännön ravitsemusterapiatyöstä ja niistä ongelmista, joita ihmiset päivittäin kohtaavat. Reijosta kirjaidea oli loistava, ja tuumasta ryhdyttiin heti toimeen. Reijo on laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveydenhuollon maisteri Itä-Suomen yliopistosta Kuopiosta. Lisäksi hän on suo- 15

8 rittanut Työterveyslaitoksen työterveyshuollon pätevöitymisen ravitsemusterapeuteille. Reijolla on MBA-tutkinto ja yli vuosikymmenen työkokemus sairaalatarvikkeita, lääkkeitä ja ravintovalmisteita kehittävien ja markkinoivien yrityksien toimistotehtävistä. Tieteeseen painottuvaa ravintoblogia hän on kirjoittanut jo seitsemän vuotta. Nykyinen blogi löytyy nimellä pronutritionist.net. Twitteristä ja Facebookista Reijo löytyy samalla tunnuksella. 16 TOIMISTOTYÖLÄISEN RUOKAPÄIVÄ