Vaikuttavat liikuntahoidot käytäntöön liikuntalääketieteen poliklinikan tukemana

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikuttavat liikuntahoidot käytäntöön liikuntalääketieteen poliklinikan tukemana"

Jere Kyllönen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Liikuntalääketieteen toiminnan esittely: Vaikuttavat liikuntahoidot käytäntöön liikuntalääketieteen poliklinikan tukemana Urho Kujala, Mira Tuovinen, Maarit Valtonen

2 Fyysinen aktiivisuus ja krooniset sairaudet Vähäinen fyysinen aktiivisuus on useiden kroonisten sairauksien riskitekijä. Satunnaistettuihin kontrolloituihin tutkimuksiin perustuvat metaanalyysit osoittavat että liikunta on positiivisesti vaikuttava osatekijä monien kroonisten sairauksien hoidossa. Meta-analyysitulosten mukaan liikuntahoitojen vaikutuksia ovat kroonisesti sairaiden potilaiden fyysisen kunnon paraneminen, kipujen väheneminen erityisesti useissa tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, sairauksien etenemisen hidastuminen erityisesti kardio-metabolisissa sairauksissa, masennuksen väheneminen ja yleisen hyvinvoinnin paraneminen. Lähde: Kujala U. Liikunta kroonisten sairauksien hoidossa. Suomen Lääkärilehti 2014;69: Katso myös Liikunta käypä hoito suositus

3 Fyysinen aktiivisuus/liikuntahoito Fyysinen kunto (Kestävyyskunto, lihasvoima) Positiiviset muutokset lihaksen, luun ja rasvan rakenteessa, ja metaboliassa Kehon rasva Ektooppinen rasva Sydämen rakenne ja toiminta Parasympaattinen tonus Perifeerinen resistanssi Inflammaatio Insuliiniherkkyys Sydämen sähköinen toiminta Verenpaine Glykeeminen kontrolli insuliiniresistenssissä Kaatumisriski, osteoporoosi, murtumariski Neurotrooppiset vaikutukset Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden riski HDL 2 kolesteroli Aivohalvauksen riski Dementiariski Verihiutaleiden aggregaatio Tyyppi 2 diabeteksen riski Ateroskleroosi Sydäninfarktiriski Riski toiminnanvajavuuksiin Kuolemanriski Lähde: Kujala UM. BJSM 2009;43:

4 Liikunnan lisäys ja painon sekä verenpaineen muutokset elämäntapaintervention aikana perusterveydenhuollossa: Vuoden seurantatutkimus tyyppi 2 diabetesriskissä olevilla henkilöillä 0-1 Ei liikunnan lisäystä (N=1380) Lisäys liikunnassa (N=310) P<0.001 P<0.001 P=0.027 P=0.002 Lähde: Kujala UM ym. BMJ Open 2011; e000292

5 Liikuntalääketieteen poliklinikan rooli hoitoketjuissa Poliklinikka koordinoi ja ohjaa liikuntahoitojen toteutumista koko maakunnassa (ehkäisy ja hoito) Poliklinikalla ohjelmoidaan erityisasiantuntemusta vaativien potilaiden liikuntahoidot; tavoitteena parempi suoritus- ja toimintakyky sekä välttyminen muilta kalliimmilta hoitotoimenpiteiltä Liikuntaan liittyvä erityisohjeet eri sairausryhmissä Koko toimintamalli rakennettu niin, että vaikuttavuutta voidaan seurata kaikilta potilailta (kävelytestit, kehon koostumusmittaus ym.)

7 Eri toimijoiden koulutus; Yliopisto ja muu oppilaitosyhteistyö Tiedonvälitys erilaisia medioita hyödyntäen Yhteistyö olemassa olevien sairauskohtaisten hoitopolkujen kanssa: (esim. aivohalvaus-, sydän-, ja tulespotilaat) Sairaalassa tapahtuva valvottu liikunta Mobiilisovellusten hyödyntäminen liikunnan ohjauksessa Liikuntalääketieteen poliklinikka Itsenäisesti toteutettu liikunta Kuntien liikuntatoimen tarjoamat palvelut Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon liikuntaryhmät Tukevat organisaatiot: KEHO; LIKES; Väestöön kohdistuvat kampanjat ja sairastuneiden ensitietopäivät Yksityiset liikuntapalvelut Muita yhteistyötahoja mm: Neuvolat Koulut Yritykset Työterveyshuollot Hoidon toteutumisen ja vaikuttavuuden mittaamisen koordinointi yliopistoyhteistyönä Myös potilas keskiössä tyyppisiä käytännönläheisiä tutkimushankkeita

8 Liikuntalääketieteen poliklinikan toteutukseen liittyviä yksityiskohtia Liikuntalääketieteen poliklinikka toiminut alkaen Vastaanottotilat keskussairaalan D-siiven 3.kerroksessa LIIKP - ajanvarauskirja ja LIIKUN - lehti Efficassa Lähetteiden määrä Liikuntalääketieteen pkl 2016: 18 kpl ( alkaen) 2017: 198 kpl 2018: 199 kpl ( mennessä) koko vuoden arvio noin 300 lähetettä Keuhkosairauksien pkl 71 potilasta (uniapnea-potilaat)

9 Henkilöstö Toimintaa johtava, erikoistuvan ohjaajana toimiva lääkäri Dosentti, ylilääkäri, sisätautien ja kardiologian el Jari Laukkanen Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri (50% työaika) 4h/pvä Fysioterapeutti (50% työaika) 2,5 pvää/vko Lähitulevaisuudessa henkilöstö täydentymässä hoitajalla Pitkällä tähtäimellä mm. pysyvän liikuntalääketieteen erikoislääkärin tarve, jotta voidaan puhua järkevästi toimivasta poliklinikasta Lisäksi oma psykologi ja ravitsemusterapeutti?

10 Potilaan ohjautuminen liikuntapolille Potilaalla sairaus, jonka ensisijainen hoitomuoto tai tärkeä osa hoitoa on liikunta- sekä elintapahoito Potilas on sairautensa vuoksi ohjautunut erikoissairaanhoitoon Hoitava lääkäri arvioi, että potilas tarvitsee liikunta- ja elintapahoidon suhteen ohjausta ja seurantaa jotta hoito toteutuu Hoitava lääkäri tekee sisäisen lähetteen liikuntapoliklinikalle Myös perusterveydenhuollosta voi tehdä suoraan lähetteen liikuntalääketieteen poliklinikalle Liikuntapoliklinikan johtava lääkäri lukee lähetteet ja ohjelmoi tarvittavat alkututkimukset ennen ensikäyntiä

11 Ensikäynti Ensikäynti lääkärin vastaanotolla Kokonaistilanteen kartoitus, liikuntakelpoisuuden arviointi, potilaan kannustaminen liikunta- ja elintapahoidon toteuttamiseen motivoivan haastattelun keinoin Tarvittaessa lähete jatkotutkimuksiin liikuntakelpoisuuden arviota varten: rasituskoe, spiroergometria, radiologiset tutkimukset ym. Tarvittaessa lähete ravitsemusterapeutille Sopivan liikuntasuunnitelman laatiminen yhteistyössä potilaan kanssa Tarkemman ohjauksen tarve esim. kuntosaliharjoitteluun harkitaan yksilöllisesti Ohjauskäynti liikuntapolin fysioterapeutilla, kartoitetaan kunnan tarjoamat mahdollisuudet, potilaan resurssit käyttää yksityissektorin palveluja Alkututkimukset fysioterapeutilla 6min kävelytesti, dynaamiset lihaskuntotestit, InBody-kehonkoostumusanalyysi ja vyötärönympäryksen mittaus Tutkimuksia käytetään seurannan ja motivoinnin sekä liikuntaohjelman laatimisen apuvälineinä

12 Seurantavaihe Soittokontrollit käyntien välillä yksilöllisesti 1-3kk välein Joko lääkäri tai fysioterapeutti Ensimmäinen kontrollikäynti 3kk kohdalla Fysioterapeutin toimesta tai omamittauksena InBody-kehonkoostumusmittaus Lääkärin vastaanotto Vaste potilaan oireisiin arvioidaan Ovatko tavoitteet toteutuneet, onko suunnitelmaa noudatettu? Motivaatio? Mahdollisten ongelmien tiedostaminen Tavoitteiden ja suunnitelman päivittäminen Toinen kontrollikäynti 6kk kohdalla Fysioterapeutilla samat testit kuin alkuvaiheessa, onko kehitystä? Lääkärin vastaanotto kuten 3kk kohdalla Jos potilas ei ole motivoitunut, eikä kysene sitoutumaan suunnitelmaan ja tavoitteisiin päätetään seuranta tässä vaiheessa Kolmas kontrollikäynti 9-12kk kohdalla Fysioterapeutin testaukset valitaan yksilöllisen harkinnan mukaan, kaikilta InBody ja vy Lääkärin vastaanotolla arvioidaan, miten hyvin tavoitteet saavutettu ja onko kyetty tekemään pysyviä elämäntapamuutoksia Kannustetaan jatkamaan omatoimisesti/ohjataan mukaan esim. kunnan tai yksityissektorin toimintaan

13 Käynnistyneet yhteistyökuviot Ohjauspäivät Tyypin 2 diabeetikoille Ensimmäinen pilotti Keuruulla keväällä 2018 Mukana liikuntalääketieteen poliklinikalta lääkäri ja fysioterapeutti Tietoa liikuntaharjoittelun hyödyistä ja ohjeita sen toteutukseen Mahdollisuus fysioterapeutin tekemiin testeihin Laihdutusleikkauspotilaiden seuranta yhteistyössä endokrinologian poliklinikan kanssa Ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen kaikki laihdutusleikkauspotilaat myös liikuntalääketieteen poliklinikan seurannassa Kiinteä osa hoitopolkua Liikuntalääketieteen poliklinikka mukana lihavuusleikattujen ryhmätapaamisissa 2, 3 ja 4v leikkauksen jälkeen Järjestämisvastuu 4v ryhmätapaamisesta, liikuntateema

14 Tulevaisuuden visio Liikunta- ja elintapahoito ensisijainen hoitomuoto monissa sairauksissa Käypä Hoidossa mainitaan, tarkemmasta toteutuksesta ei ohjeita eikä toimivia käytänteitä laajassa mittakaavassa Tavoitteena luoda Keski-Suomen kuntiin yhtenäinen liikunta- ja elintapahoidon ohjaus- ja seurantakonsepti Pohjana liikuntapoliklinikan seurantamalli Yhteistyö PTH:n kanssa Suurimmalla osalla potilaista ei mitään liikuntakelpoisuutta rajoittavaa syytä, eli voivat liikkua yleisten liikuntasuositusten mukaan Ohjaus ja seuranta kunnissa enemmän fysioterapeutti/hoitajajohtoisesti Jos haastavia tilanteita ohjataan liikuntapolin lääkärin arvioon Psykologi mukaan liikuntapoliklinikan toimintaan Käyttäytymismallien muutosta tukevat menetelmät Psykologi kouluttaa ohjausta ja seurantaa tekevät ammattilaiset (hoitajat/ft)

15 Alkutietopäivä potilasryhmittäin omassa kunnassa Käydään läpi yleiset liikuntasuositukset tälle potilasryhmälle Käydään läpi yleiset ravitsemussuositukset, laihduttajan ruokavalio-ohjaus Halukkaille ja motivoituneille ensikäynti fysioterapeutilla ja hoitajalla Alkumittaukset ja tarvittava ohjaus Ohjaaminen kunnan/yksityissektorin liikuntapalvelujen pariin yksilöllisen tarpeen mukaan Käyttytymisen muutokseen tähtäävä motivoiva keskustelu hoitajan toimesta Tarvittaessa lähete ravitsemusterapeutille Haastavissa tapauksissa lähete esh:n liikuntapoliklinikalle Kontrollikäynnit hoitaja + ft 3, 6 ja 9-12kk Jos kontrollien yhteydessä haasteita ilmenee, mahdollisuus lähettää arvioon liikuntapoliklinikalle missä vaiheessa tahansa! Myös paperikonsultaatiomahdollisuus

16 Kiitos! Kysymyksiä ja ehdotuksia kuntapäättäjiltä?

Samankaltaiset tiedostot

Kari Halinen,

Kari Halinen, https://www.youtube.com/watch?v=hk2spnioqtw LIIKUNTALÄÄKETIETEEN POLIKLINIKAN ROOLI HOITOKETJUISSA Poliklinikka koordinoi ja ohjaa liikuntahoitojen toteutumista koko maakunnassa (ehkäisy ja hoito) Poliklinikalla