Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Transkriptio

1 Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin Flash Eurobarometri -tutkimus (EB flash 371) Otos: Perusjoukko: Menetelmä: EU:n 27 jäsenvaltiota ( EU:n kansalaista) 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Kasvotusten tehty haastattelu (tietokoneavusteinen henkilöhaastattelu) Tutkimusajankohta: helmikuuta 2013, tekijä TNS Opinion JOHDANTO Sukupuolten välinen epätasa-arvo Kriisin vaikutus sukupuolten väliseen epätasa-arvoon Kriisin vaikutukset työelämään Mitkä painopistealueet olisi asetettava etusijalle kriisiaikoina? Sovelletaanko miehiin ja naisiin erilaisia rekrytointikriteerejä? Kuinka tukea työntekoa? Mihin epätasa-arvon ilmentymään olisi puututtava ensisijaisesti eurovaaleissa vuonna 2014? Euroopan parlamentin ja TNS Opinion & Social:n yhteisesti tekemä tutkimus Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Jacques Nancy EPEurobarometer@europarl.europa.eu 1

2 JOHDANTO Tämän vuoden kansainvälisenä naistenpäivänä (8.maaliskuuta 2013) Euroopan parlamentin teemana on naisten näkökulma kriisiin. Tässä yhteydessä Euroopan parlamentti tilasi TNS Opinionilta Flash- puhelintutkimuksen, joka toteutettiin helmikuuta 2013 ja johon osallistui EU:n kansalaista 27 jäsenvaltiossa. Kysymyksissä keskityttiin naisten asemaan ja sukupuolten väliseen epätasa-arvoon kriisiaikoina. Muita käsiteltyjä aiheita olivat: rekrytointikriteerit ja toimet, joita olisi edistettävä vuonna 2014 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja ajatellen. Ennen tutkimuksessa esiin nousseiden tärkeimpien suuntausten jäsentelyä on syytä panna merkille, että kuuden tiheimmin asutun jäsenvaltion osuus on noin 70 prosenttia EU:n keskiarvosta. Tutkimuksen kutakin havaintoa olisi tämän vuoksi tarkasteltava myös kaikkien kansallisten tulosten valossa. Nämä tulokset on esitetty tämän tutkimuksen taulukoissa. On myös tärkeää huomata, että joidenkin kysymysten kohdalla naisten ja miesten ja/tai jäsenvaltioiden väliset erot voivat olla merkittäviä. 2

3 YLEISET SUUNTAUKSET Sukupuolten välinen epätasa-arvo EU:n kansalaisten mielestä vakavin sukupuolten välisen epätasa-arvon ilmentymä on sukupuolten välinen palkkaero (38 %) ja seuraavaksi vakavin naisiin kohdistuva väkivalta (34 %) sekä naisten suuremmat vaikeudet sovittaa yhteen työ ja yksityiselämä (34 %). Huomattavaa on, että naiset (37 %) mainitsivat tämän seikan miehiä (31 %) paljon todennäköisemmin. Kriisin vaikutus sukupuolten väliseen epätasa-arvoon Lähes joka kolmas unionin kansalainen katsoo, että kriisin seurauksena erityisesti miesten ja naisten palkkaerot ovat kasvaneet (30 %) ja naisten mahdollisuudet sovittaa yhteen työ ja yksityiselämä ovat heikentyneet entisestään (30 %). Kolmantena mainittiin naisiin kohdistuva väkivalta (23 %), jonka naiset (26 %) mainitsivat jälleen miehiä (21 %) useammin. Kriisin vaikutukset työelämään Kun kysyttiin, millä alueilla kriisi on vaikuttanut eniten, vastaajat mainitsivat: - nuoret vastavalmistuneet siirtyvät työmarkkinoille entistä myöhemmin (46 %) [naiset (49 %) mainitsivat useammin kuin miehet (42 %)] - epävarmojen työsuhteiden lisääntyminen (42 %) - pätevyystasoa vastaamattoman työn tekeminen (37 %). Mitkä painopistealueet olisi asetettava etusijalle kriisiaikoina? Kaksi kolmesta unionin kansalaisesta (66 %) on sitä mieltä, että työllisyys ja työttömyyden (erityisesti nuorisotyöttömyyden) torjuminen olisi asetettava etusijalle. Naiset (72 %) olivat tätä mieltä miehiä (60 %) paljon todennäköisemmin (+12 %). Suurin osa EU:n 27 jäsenvaltion vastaajista oli tästä asiasta samaa mieltä. Seuraavaksi eniten kannatusta (joskin niiden osuudet olivat huomattavasti vähäisemmät) saivat investoinnit koulutukseen (42 %) ja investoinnit innovointiin sekä tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) (27 %). 3

4 Sovelletaanko miehiin ja naisiin erilaisia rekrytointikriteerejä? EU:n kansalaisilta kysyttiin, mitkä ovat tärkeimmät seikat, joihin työnantaja kiinnittää huomiota, kun työnhakijana on nainen (verrattuna tilanteeseen, että työnhakijana olisi mies). On mielenkiintoista todeta, että esiin tuodut kriteerit vaihtelivat jyrkästi sen mukaan oliko työnhakijana mies vai nainen. - Kolme useimmin mainittua kriteeriä työnhakijan ollessa nainen ovat: se, että hakijalla on lapsia (49 %), joustavuus työaikojen suhteen (35 %) ja yleinen fyysinen olemus, ulkonäkö (33 %). - työnhakijan ollessa mies kolme tärkeintä kriteeriä ovat: työkokemus (40 %), pätevyystaso (38 %) ja liikkumisvalmius (31 %). Kuinka tukea työntekoa? Vastaajilta kysyttiin, mikä on tehokkain tapa työllistää useampia ihmisiä tai saada heidät pysymään työelämässä pidempään? Tulokset osoittavat, että tehokkaimmat tavat ovat: - työssä olevien ihmisten säännöllisen kouluttamisen edistäminen (50 %) - lasten hoitopaikkamaksujen kohtuullistaminen (45 %) - lastenhoitopaikkojen saatavuuden lisääminen (44 %) - oman yrityksen perustamisesta kiinnostuneiden ihmisten auttaminen (42 %) - ulkomailla työskentelyn helpottaminen (17 %) On syytä panna merkille, että nimenomaan nuoret työssäkäyvät naiset (25 39vuotiaat) ovat kiinnostuneimpia lasten hoitoa koskevista asioista. Mihin epätasa-arvon ilmentymään olisi puututtava ensisijaisesti seuraavissa eurovaaleissa vuonna 2014? Vastaajat ovat sitä mieltä, että vuonna 2014 pidettävien seuraavien eurovaalien ehdokkaiden ensisijaisten tavoitteiden olisi oltava: - miesten ja naisten välisen palkkaeron poistaminen (21 %) [Ensisijainen tavoite 15 jäsenvaltiossa] - naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen (16 %) [Ensisijainen tavoite 4 jäsenvaltiossa] - puuttua siihen, että naisten on vaikeampi sovittaa yhteen työ ja yksityiselämä (16 %). 4

5 1. Käsitys sukupuolten välisen epätasa-arvon ilmentymistä 1. EU27 5

6 2. Kansalliset tulokset 6

7 3. Sosiodemografiset tulokset 7

8 2. Käsitys kriisin vaikutuksesta sukupuolten välisen epätasa-arvon ilmentymiin 1. EU27 8

9 2. Kansalliset tulokset 9

10 3. Sosiodemografiset tulokset 10

11 3. Käsitys kriisin seurauksista työelämässä 1. EU27 11

12 2. Kansalliset tulokset 12

13 3. Sosiodemografiset tulokset 13

14 4. Mitä nostaa tärkeysjärjestyksen kärkeen kriisiaikoina? 1. EU27 14

15 2. Kansalliset tulokset 15

16 3. Sosiodemografiset tulokset 16

17 5. Sovelletaanko miehiin ja naisiin erilaisia rekrytointikriteerejä? 1. EU27 17

18 2. Kansalliset tulokset 18

19 3. Sosiodemografiset tulokset 19

20 5. Sovelletaanko miehiin ja naisiin erilaisia rekrytointikriteerejä? 1. EU27 20

21 2. Kansalliset tulokset 21

22 3. Sosiodemografiset tulokset 22

23 6. Kuinka tukea työntekoa? 1. EU27 23

24 2. Kansalliset tulokset 24

25 3. Sosiodemografiset tulokset 25

26 7. Mihin epätasa-arvon ilmentymään pitäisi tarttua näkyvimmin seuraavissa eurovaaleissa vuonna 2014? 1. EU27 26

27 2. Kansalliset tulokset 27

28 3. Sosiodemografiset tulokset 28