Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Transkriptio

1 Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

2 Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus on osa virallisen kulutustilaston ulkopuolelle jäävää alkoholin kulutusta. Vuosien 1968, 1976, 1984, 1992 juomatapatutkimuksissa Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos kartoitti myös tilastoimatonta alkoholinkulutusta. Vuosina Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos sekä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus teettivät kerran vuodessa tutkimuksen, jossa 1000 suomalaiselta tiedusteltiin alkoholijuomien valmistusta ja tuontia viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Tutkimus tehtiin käyntihaastatteluna. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto toteutti vastaavanlaista tutkimusta vuosina puhelinhaastattelujen avulla. Tilastokeskus keräsi vuosina Suomalaisten matkailu tutkimuksen yhteydessä tietoja alkoholin matkustajatuonnista.

3 Nykyisen tiedonkeruun tausta Ruotsissa Centrum för socialvetenskaplig alkohol- och drogforskning (SoRAD) aloitti vuonna 2000 alkoholin maahantuonnin seurannan, jossa kuukausittain haastatellaan 1500 vastaajaa ja kysytään alkoholijuomien maahantuontia viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Vuonna 2004 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto aloitti TNS Gallupin kanssa seurannan, jossa viikoittain tehdään 500 haastattelua ja kysytään alkoholijuomien tuontia kahden edellisen viikon aikana. Vuoden 2004 jälkeen tutkimuksen tilaajiksi ja rahoittajiksi liittyivät Alko, Elintarviketeollisuusliiton Alkoholijuomateollisuusyhdistys, Matkailu- ja Ravintolapalvelut (MARA), Päivittäistavarakauppa, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys, Suomen Kaupan Liitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä valtiovarainministeriö (VM). Vuoden 2011 lopussa yhteistyö viranomaisten ja elinkeinojen välillä loppui. Vuodesta 2012 alkaen TNS Gallupin tutkimus on jatkunut Alkon, THL:n, Valviran ja VM:n rahoittamana.

4 TNS Gallupin alkoholin matkustajatuontitutkimus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää alkoholijuomien maahantuontia Suomessa asuvan väestön keskuudessa. Tietojen keruu perustuu monivaiheiseen ositettuun otantaan väestötietojärjestelmästä, jossa perusjoukkona ovat vuotiaat Suomen kansalaiset ahvenanmaalaisia lukuun ottamatta. Perusjoukko jaetaan alueellisiin ositteisiin maakuntajaon perusteella. Jokaisesta ositteesta poimitaan satunnaisesti nimiä viisinkertainen määrä haastateltavien lopulliseen määrään verrattuna. Seuraavassa vaiheessa puhelinhaastattelut toteutetaan kiintiöpoiminnalla pohjaotoksesta. Väestötietojen perusteella määritellään, kuinka monta haastattelua vaaditaan, jotta otos on edustava sekä sukupuolen että eri ikäryhmien ja alueellisten väestöryhmien mukaan.

5 Haastatelluille esitetyt kysymykset Tutkimuksessa haastatelluilta tiedustellaan seuraavat asiat: Onko haastateltu tullut viimeksi kuluneen kahden viikon aikana kotimaahan ulkomaanmatkalta tai risteilyltä, mukaan lukien päivämatkat ulkomaille. Jos haastateltu on palannut Suomeen viimeksi kuluneiden kahden viikon aikana niin häneltä kysytään paluiden määrä ja kulkuväline. Seuraavaksi häneltä tiedustellaan mitä kaikkia alkoholijuomia (väkevät alkoholijuomat, väkevät viinit, viinit, long drink -juomat, siiderit ja olut) hän on tuonut maahan viimeksi kuluneiden kahden viikon aikana sekä kuinka monta litraa kutakin alkoholijuomalajia hän on tuonut maahan viimeksi kuluneiden kahden viikon aikana. Haastatellulta kysytään myös, mistä hän on ostanut eri alkoholijuomat. Tällöin vastausvaihtoehdot ovat: Virosta tai laivalta sieltä palattaessa, Ruotsista tai laivalta sieltä palattaessa, Saksasta tai laivalta sieltä palattaessa, jostakin muusta EU-maasta, Venäjältä, tai jostakin muusta maasta/muualta.

6 Tutkimuksen luotettavuudesta TNS Gallupin tutkimus perustuu koko väestöä edustavaan otokseen ja se on vuodesta 2004 alkaen suoritettu puhelinhaastatteluna saman ammattimaisen organisaation toimesta. Juomien ostopaikkaa koskevaa kysymystä lukuun ottamatta kysymykset ovat pysyneet samoina, joten perusoletus on, että TNS Gallupin tutkimus antaa luotettavan kuvan matkustajatuonnin kehityksen suunnasta. Juomatapatutkimuksista tiedetään, että kysely- ja haastattelututkimuksissa ei tavoiteta kaikkea kulutettua alkoholia. Syynä on unohtaminen ja valehtelu. Unohtamisen vaikutusta on pyritty eliminoimaan kysymällä kahden viimeksi kuluneen viikon aikaisia tapahtumia. Syrjäytyneet suurkuluttajat eivät ole TNS Gallupin tutkimuksessa ongelma samassa määrin kuin juomatapatutkimuksissa.

7 Matkustajatuonti juomaryhmittäin vuosina , miljoonaa litraa 100 %:n alkoholia Väkevät Viinit (sis. miedot ja väkevät viinit) Olut Siiderit ja long drinkit

8 4/ /8 05/12 4/ /8 06/12 4/ /8 07/12 4/ /8 08/12 4/ /8 09/12 4/ /08 10/12 4/ /08 11/12 4/ /08 12/12 4/ /08 Matkustajatuonnin kehitys juomaryhmittäin 4/2005 8/ % alkoholina, liukuva vuosi miljoonaa litraa Yhteensä Väkevät Olut Viinit Long drink Välituotteet Siideri

9 Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2012 juomalajeittain ja ostopaikoittain, % Olut Siiderit Ld-juomat Viinit Väkevät Virosta tai laivan myymälästä Virosta 71,4 78,4 87,4 58,3 60,4 palattaessa Ruotsista tai laivan myymälästä 14,1 14,7 10,4 Ruotsista palattaessa Muista EU maista 21,6 12,6 7,0 17,3 15,6 Muista maista Yhteensä 7,8 9,8 13,6 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0

10 Mitä virolaiset tuovat Suomeen? TNS Gallupin tutkimus kartoittaa vain suomalaisten Suomeen tuomat, ei ulkomaalaisten Suomeen tuomia alkoholijuomia. Virolaisten Suomeen tuomia alkoholimääriä kartoitettiin Alkon Tilastokeskukselta tilaamassa tutkimuksessa, joka toteutettiin osana rajahaastattelututkimusta Haastatteluilta kysyttiin heidän Suomeen tuomiaan alkoholimääriä. Haastattelut tehtiin vironkielellä maasta poistuttaessa. 86 % haastatelluista vastasi (N=1082). Kaikki autolla liikkuneet haastateltiin, jalkaisin liikkuneiden osalta otos jäi pieneksi. Yhtään havaintoa ei karsittu - suurin ilmoitettu kertamäärä oli 480 litraa erilaisia alkoholijuomia.

11 Tuloksia virolaisten alkoholintuonnista Joka kolmas haastateltu kertoi tuoneensa Suomeen alkoholia. Monet ilmoittivat ostaneensa alkoholijuomia myös Suomesta. Suhteutettuna kaikkiin Virossa asuviin matkustajiin koko määräksi tuli 100 % alkoholina litraa vuosineljännestä kohti. Jos kaikki alkoholi olisi tuotu suomalaisille, se kasvattaisi alkoholin kulutusta Suomessa 0,7 %. Suhteutettuna virolaisten yöpymismääriin keskimääräinen kulutus oli 11,5 litraa henkilöä kohti. Tuodusta alkoholijuomista 100 % alkoholina olutta oli 51 % ja väkeviä 28 %. Muiden juomaryhmien ryhmien osuudet jäivät alle 5 %. Tuonnin rakenne viittaa siihen, että virolaiset toivat alkoholin omaan käyttöönsä.

12 Suomalaisten Virosta palatessa tuomien alkoholijuomien määrä vuonna 2012 TNS Gallupin mukaan ja alkoholijuomien myynti Virossa ja laivoilta turisteille vuonna 2011 Konjunktuuri-instituutin mukaan, miljoonaa litraa 100 %:n alkoholia. Suomalaisten tuonti Virosta vuonna 2012 Viron myynti turisteille vuonna 2011 Olut 20,3 17,5 Siiderit 4,5 Long Drink-juomat 8,3 11,3 Viinit 6,3 4,0 Väkevät 4,9 6,7

13 Litroja; Pahoinpitelyjä per 1000 as.; Kuolemia per as. Ikävakioidut maksasairauskuolemat (peruskuolinsyy) asukasta kohti ja alkoholin kokonaiskulutus litroina 100 %:n alkoholia asukasta kohti Maksasairaudet Kokonaiskulutus

14 milj. euroa Suomen valtion vuosina keräämät alkoholijuomaverot, milj. euroa Toteutuma Ennuste

15 12 Alkoholijuomien kulutus vuosina eriteltynä Alkon myyntiin, päivittäistavarakaupan (PT) myyntiin, anniskelumyyntiin ja tilastoimattomaan alkoholin kulutukseen, litraa 100 %:n alkoholia asukasta kohti tilastoimaton anniskelu PT Alko