EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä

Transkriptio

1 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä Tämän vuonna 2009 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja koskevan ensimmäisen Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimuksen tulosten perusteella on mahdollista tunnistaa seuraavat suuntaukset: Vaikeassa taloustilanteessa eurooppalaiset pitävät taloudellisia huolenaiheitaan keskeisinä aiheina, joita seuraavien vaalien vaalikampanjoissa tulisi käsitellä. Tarkasteltaessa kansalaisten tärkeimpinä pitämiä äänestysperusteita ehdokkaiden ja puolueiden kannanotot yhtäältä unionin tason, toisaalta kansallisen tason haasteisiin näyttävät olevan yhtä merkittäviä. Luottamus unionin toimielimiä kohtaan on joko ennallaan tai heikentynyt lievästi Euroopan parlamenttia kohtaan tunnetun luottamuksen tapaan. Parlamentti nauttii kuitenkin edelleen toimielimistä suurinta luottamusta Euroopan kansalaisten keskuudessa. Vaaleja koskevasta tietoisuudesta vuotta ennen vaaleja voidaan todeta kaksi seikkaa: Kansalaisten kiinnostus vaaleja kohtaan on vaihtelevaa. Niukka enemmistö heistä ei näyttäisi olevan kiinnostunut Euroopan parlamentin vaaleista. Vaalien ajankohdan tuntemus on lisääntynyt hieman 27 jäsenvaltion EU:ssa. Kun vaaleihin on aikaa vuosi, on kuitenkin vaikea tehdä päätelmiä äänestysprosentista. I. Vaalikampanjoiden aiheet Vastauksissaan Euroopan kansalaiset asettavat varsin selvään tärkeysjärjestykseen ne aiheet, joita he toivovat kesäkuussa 2009 pidettävien vaalien vaalikampanjoissa käsiteltävän: 1

2 a) taloudelliset huolenaiheet: yli 40 % b) maailmanlaajuisiin ilmiöihin liittyvät huolenaiheet: % c) tietyt EU:n politiikat ja toimielimet: %. Kaikkien näiden teemojen suhteen eri maiden välillä on huomattavia eroja. Ne riippuvat ennen muuta siitä, onko maan taloudellinen tilanne hyvä vai huono. a) Talous etusijalla ja huoli tulevaisuudesta Tärkeimpinä pidettyjen kysymysten kärkikolmikko erottuu selvästi muista kysymyksistä: työttömyys (47 %), talouskasvu (45 %) sekä inflaatio ja ostovoima (41 %). Euroopan sosiaalisen mallin säilyttämisen mainitsee vain 12 %, kun taas eläkkeiden tulevaisuutta pitää tärkeänä 32 % vastaajista. Näillä aloilla EU:lla ei ole omaa toimivaltaa. Jäljempänä nähdään, että tämä luokittelu vaikuttaa unionin toimielimiä kohtaan tunnettuun luottamukseen (ks. kohta III.). b) Muut aiheet Yli 30 % vastaajista mainitsi maailmanlaajuisiin ilmiöihin liittyviä aiheita: turvattomuus (37 %), terrorismi (35 %), ilmastonmuutoksen torjunta (33 %), maahanmuutto (32 %). Yli 10 %:ssa vastauksista mainittiin suoremmin tiettyihin EU:n politiikkoihin ja toimielimiin liittyviä aiheita: euro ja maatalous (17 %), EU:n rooli kansainvälisellä näyttämöllä (15 %), eri toimielinten toimivalta sekä identiteetti ja arvot (kukin 12 %). Vaalikampanja-aiheita koskeviin kysymyksiin vastaamatta jättäneiden (EOS) osuus on vain 5 %, mikä on vähän. Tämä tarkoittaa, että vasta useiden kuukausien päästä alkavan kampanjoinnin aiheista on olemassa tiettyjä odotuksia. II. Äänestysperusteet a) Eurooppalaiset haasteet ja kansalliset haasteet Vastaajat näyttävät pitävän eurooppalaisia ja kansallisia haasteita yhtä tärkeinä. Ehdokkaiden kannanottoja kansallisista haasteista pitää tärkeinä 37 % ja eurooppalaisia haasteita koskevia kannanottoja 36 % vastaajista. b) Ehdokkaat Seuraavat tekijät vaikuttavat äänestäjien valintoihin: Ehdokkaiden kokeneisuus: ehdokkaiden Euroopan tason kokemusta pidetään tärkeämpänä (40 %) kuin kansallisen tason kokemusta (29 %). Ehdokkaiden persoona: 30 %. 2

3 Ehdokkaiden tunnettuus: 17 %. Äänestysperusteiden osalta kokonaisuudessaan EOS-vastausten osuus on 17 %. Niissä havaittiin hyvin suuria maakohtaisia eroja. III. Luottamus (Standard EB 69 kevät 2008) a) Euroopan parlamentin, komission ja EKP:n "luottamuspääoma" pienentynyt hieman, neuvoston ja EKP:n luottamus vakaa Parlamentti on edelleen se toimielin, johon eurooppalaiset luottavat eniten: 52 % ( 3 prosenttiyksikköä verrattuna syksyyn 2007) luottaa parlamenttiin, 27 % (=) ei luota ja 21 % (+3) ei osaa sanoa. Komissiota kohtaan tunnettu luottamus: 47 % ( 3) luottaa, 27 % (+1) ei luota, 26 % (+2) ei osaa sanoa. Molempien toimielinten kohdalla niiden vastaajien osuus, jotka "eivät luota" niihin tai "eivät osaa sanoa", on hienoisessa kasvussa. Voisiko tämä liittyä siihen, että eurooppalaiset pitävät jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia huolenaiheita tärkeämpinä kuin EU:n toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä (ks. kohta I a)? Näillä aloilla EU:n toiminta rajoittuu pääosin Lissabonin strategiaan, jonka puitteissa toteutettavien unionin toimielinten toimien näkyvyys ei ole kansalaisten silmissä paras mahdollinen. EKP:ta kohtaan tunnettu luottamus: 50 % ( 3 verrattuna kevääseen 2007) luottaa, 24 % ( 1) ei luota, 26 % (+4) ei osaa sanoa. Luottamus EKP:ta kohtaan on edelleen suuri. Hyvin epävakaassa taloudellisessa tilanteessa saattaa vahvaa euroa kohtaan esitetystä arvostelusta huolimatta olla niin, että yhä useammat eurooppalaiset katsovat yhteisvaluutan toimivan tehokkaana suojana maailmanmarkkinahintojen, erityisesti öljyn hinnan, merkittävää nousua vastaan. Neuvostoa kohtaan tunnettu luottamus on pysynyt vakaana, mutta se on edelleen alemmalla tasolla kuin luottamus EP:tä kohtaan: 43 % (+1) luottaa, 26 % ( 1) ei luota, 31 % (=) ei osaa sanoa. b) Miksi 52 % vastaajista luottaa Euroopan parlamenttiin? Miksi 27 % ei luota siihen? Parlamenttiin luottavien 52 %:n perustelut: Syyt, jotka vastaajat liittävät EP:n ja sen yksittäisten jäsenien valintatapaan perustuvaan legitiimiyteen. 36 % näistä 52 %:sta katsoo, että parlamentin päätökset tehdään demokraattisesti, 28 % katsoo, että parlamentti puolustaa hyvin kaikkien kansalaisten etuja, 23 %:n mielestä Euroopan parlamentin jäsenillä on parhaat 3

4 edellytykset tehdä koko EU:ta koskevia päätöksiä, ja 15 % luottaa parlamentin jäseniin. Näissä vastauksissa on nähtävissä parlamentin jäsenten valintatavan ja työskentelyn suora vaikutus. Vastaajista 4 % luottaa yleisesti toimielimiin. Syyt, jotka liittyvät myönteiseen yleiskäsitykseen Euroopan parlamentista ja EU:sta. Vastaajista 17 % katsoo, että parlamentin päätökset edistävät talouskasvua, 15 % kannattaa EU:ta, ja 12 % pitää parlamenttia toimielimenä, joka edustaa hyvin heidän näkemystään Euroopasta. Lisäksi 6 % luottaa parlamenttiin, koska he ovat saaneet hyvin tietoa sen toiminnasta. Niiden 27 %:n perustelut, jotka eivät luota parlamenttiin: Myös otoksen tällä osalla on näkemykselleen useita perusteluja: Syyt, jotka liittyvät Euroopan parlamentin, EU:n ja yleensä politiikan demokraattisen legitiimiyden kiistämiseen. 16 % näistä 27 %:sta ei luota poliittisiin instituutioihin ylipäätään, 16 % ei luota Euroopan parlamentin jäseniin, 11 % katsoo, ettei parlamentin jäsenillä ole parhaita edellytyksiä tehdä EU:ta koskevia päätöksiä, 13 %:n mielestä parlamentti ei edusta hyvin heidän näkemystään Euroopasta, ja 8 % vastustaa EU:ta. Syyt, jotka liittyvät kielteiseen käsitykseen Euroopan parlamentin toiminnasta. Näistä vastaajista 41 % katsoo, että Euroopan parlamentti on liian etäällä Euroopan kansalaisista, 17 %:n mielestä sen päätöksillä on haitallinen vaikutus kasvuun, ja 9 % katsoo, että sen päätöksiä ei tehdä demokraattisesti. Tiedon puutteeseen liittyvät syyt. Vastaajista 25 % katsoo, ettei heillä ole riittävästi tietoa Euroopan parlamentista. IV. Tietoisuuden lisääminen Kun vastaajille oli kerrottu vaalien ajankohta, heiltä kysyttiin heidän kiinnostuksen tasostaan ja heidän äänestyshalukkuudestaan tai -haluttomuudestaan. a) Ajankohta tunnetaan hieman entistä paremmin Euroopan parlamentin vaalien ajankohdan tuntemus lisääntyy hitaasti ja loogisesti. - Vastaajista 16 % vastasi "2009", kun vastaava osuus edellisessä Eurobarometri-kyselyssä oli vain 10 %. 4

5 - Niiden osuus, jotka vastasivat "kesäkuu 2009", kasvoi puolestaan 2 %:sta 4 %:iin. On kuitenkin huomattava, että niiden vastaajien osuus, jotka eivät osanneet sanoa (EOS), pysyi samana eli 75 %:ssa. Ne 25 % vastaajista, jotka vastasivat Eurobarometri 68:ssa tietävänsä Euroopan parlamentin vaalien ajankohdan, tietävät sen yksinkertaisesti tarkemmin Eurobarometri 69:ssä. Tästä voidaan päätellä, että niillä, jotka tuolloin vastasivat tietävänsä, on nykyään vielä paremmat tiedot. Myös tässä tapauksessa jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja. b) Kiinnostuksessa parantamisen varaa - 51 % vastaajista sanoi, että he "eivät ole kiinnostuneita" vaaleista (yli 50 % vastaajista 14 maassa) % vastaajista sanoi, että he "ovat kiinnostuneita" vaaleista (yli 50 % vastaajista 13 maassa), ja 8 % näistä sanoi olevansa erittäin kiinnostuneita. Nämä osuudet vaihtelevat kuitenkin merkittävästi maasta toiseen. EOS-vastausten osuus on 3 %. c) Äänestysintoa kannustettava Äänestysaikomusta ja äänestysprosenttia ei tulee sekoittaa toisiinsa Kun kysely kentällä suoritettiin maalis-huhtikuussa 2008, tulokset olivat seuraavat: - "Täysin varma siitä, että äänestää": 30 % - "Täysin varma siitä, että ei äänestä": 14 %. Tästä ei missään tapauksessa voi päätellä, että tämä 30 % kuvaisi jollain tavalla äänestysprosenttia. Kun vaaleihin on vuosi aikaa, vastauksissa on kysymys mielipiteistä (vastaus kysymykseen vaaleihin liittymättömässä kontekstissa). Lähempänä vaaleja vastauksissa on kysymys toiminnasta (itse äänestämisestä). Tästä huolimatta tämä vahvistaa käsitystä varsin laimeasta kiinnostuksesta kyseisiä vaaleja kohtaan tässä vaiheessa. Nämä kaksi lukua muodostavatkin perustan sekä niille, jotka periaatteessa äänestänevät, että niille, jotka todennäköisesti eivät lähde uurnille. Äänestämättä jättämisen tai epäröimisen syyt Äänestämisen tai äänestämättä jättämisen todennäköisyyttä selvitettiin asteikolla Jos lasketaan yhteen ne henkilöt, jotka vastaavat jättävänsä todennäköisimmin äänestämättä, nähdään, että 14 % vastaajista on varmoja siitä, että eivät äänestä, ja 20 % vastaa, että heidän äänestämisensä on epätodennäköistä. Mahdollisen äänestämättä jättämisen syitä on siis selvitetty juuri näiden 34 % kokonaisotoksesta muodostavien vastaajien keskuudessa. 5

6 Ulkoisista tekijöistä riippumattomat syyt: - Poliittisiin valintoihin suoraan liittyvät syyt: Euroopan parlamentin vaalit (59 %), vaalit yleensä (46 %), EU:ta koskevat asiat eivät kiinnosta (45 %), ei ylipäätään käy äänestämässä (24 %), vastustaa Euroopan yhdentymistä (23 %). - Tiedon puutteeseen liittyvät syyt: tietämättömyys Euroopan parlamentin roolista (60 %), ei omaa riittävästi tietoa äänestääkseen (58 %), Euroopan parlamentilla ei ole tarpeeksi toimivaltaa (26 %). - Tunteeseen tai vaikutelmaan liittyvät syyt: äänestämällä asioita ei voi muuttaa (68 %), Euroopan parlamentti ei huolehdi riittävästi vastaajaa koskettavista ongelmista (57 %), tunne siitä, että parlamentin jäsenet eivät edusta vastaajaa riittävän hyvin (53 %). Ulkoisista tekijöistä johtuvat syyt: - Esteellisyys eri syistä (matka, terveys, työ jne.) (15 %), vastaaja ei ole kirjautunut vaaliluetteloon (16 %). Yleisen mielipiteen seurantayksikkö 6