Parlametri marraskuu 2012 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Transkriptio

1 Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri marraskuu Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko: Menetelmä: EU 27 ( unionin kansalaista) 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Kasvotusten tehty haastattelu (tietokoneavusteinen henkilöhaastattelu) Tutkimusajankohta: 17. marraskuuta 2. joulukuuta, tekijä TNS opinion JOHDANTO... 3 A. KIINNOSTUS EUROOPAN UNIONIA JA EUROOPAN PARLAMENTTIA KOHTAAN B. TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTISTA EUROOPAN PARLAMENTIN ESILLÄOLO TIEDOTUSVÄLINEISSÄ SUOSITUT TIETOLÄHTEET AIHEET TAI POLITIIKAN ALAT, JOISTA EUROOPPALAISET HALUAVAT SAADA LISÄTIETOJA C. MIELIKUVA EUROOPAN PARLAMENTISTA YLEINEN MIELIKUVA EUROOPAN PARLAMENTISTA EUROOPAN PARLAMENTTIIN LIITTYVÄN MIELIKUVAN TARKEMMAT OMINAISUUDET D. TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTISTA TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTIN TOIMINNASTA TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELYSTÄ E. EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI NYKYINEN TILANNE NÄKEMYKSET (MENNYT AIKA) TOIVEET (TULEVAISUUS) F. EUROOPAN PARLAMENTTI TÄNÄÄN JA HUOMENNA: ENSISIJAISET POLITIIKAT JA ARVOT ENSISIJAISET POLITIIKAT PUOLUSTETTAVAT ARVOT... 48

2 Suuntauksien analysointiin käytetyt Eurobarometri-tutkimukset: EB77.4 Kaksi vuotta vuonna 2014 pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin Tutkimusajankohta: kesäkuuta (TNS opinion) Otos: kasvotusten haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset EB 76.3 Parlametri Tutkimusajankohta: marraskuuta (TNS Opinion) Otos: kasvotusten haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset EB 71.1 Parlametri Tutkimusajankohta: 16. tammikuuta 22. helmikuuta 2009 (TNS Opinion) Otos: kasvotusten haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset EB 68.1 Parlametri Tutkimusajankohta: 22. syyskuuta 3. marraskuuta 2007 (TNS Opinion) Otos: kasvotusten haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset EB 66.1 Euroopan komission eurobarometri Tutkimusajankohta: 6. syyskuuta 10. lokakuuta 2006 (TNS Opinion) Otos: kasvotusten haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Lukijoille muistutetaan, että tutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden tarkkuus muiden asioiden pysyessä muuttumattomina riippuu otoksen koosta ja noudatetusta prosenttiosuudesta. Kun otokset käsittävät noin tuhat haastattelua (jäsenvaltioiden mittakaavassa tavallisesti käytetyn otoksen koko), todelliset prosenttiosuudet toisin sanoen prosenttiosuudet, jotka saataisiin tilanteessa, jossa koko väestöä olisi haastateltu vaihtelevat seuraavien luotettavuusvälien puitteissa: Noudatetut prosenttiosuudet Virhemarginaali 10 % tai 90 % 20 % tai 80 % 30 % tai 70 % 40 % tai 60 % 50 % ± 1,9 yksikköä ± 2,5 yksikköä ± 2,7 yksikköä ± 3,0 yksikköä ± 3,1 yksikköä 2

3 JOHDANTO Tämän seitsemännen parlametri-mielipidetutkimuksen toteutti TNS Opinion & Social 17. marraskuuta ja 2. joulukuuta välisenä aikana. Siihen osallistui Euroopan kansalaista EU:n 27 jäsenvaltiosta. Lukijoille huomautetaan, että tulosten kehittymistä ajan kuluessa analysoidaan vertaamalla nyt saatuja tuloksia marraskuussa tehdyn edellisen parlametrin tuloksiin. Joidenkin kysymysten kohdalla suuntauksia analysoidaan kuitenkin jo syksystä 2007 alkaen. Näissä tapauksissa tavoitteena on verrata nyt puolitoista vuotta ennen vuonna 2014 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja saatuja tuloksia niihin tuloksiin, jotka saatiin samoista kysymyksistä puolitoista vuotta ennen vuonna 2009 pidettyjä Euroopan parlamentin vaaleja. Kaikkien tämäntyyppisten tutkimusten yhteydessä on syytä muistaa, että EU:n keskiarvo on painotettu ja että kuuden asukasluvultaan suurimman jäsenvaltion osuus EU:n keskiarvosta on noin 70 prosenttia. Lopuksi lukijoille muistutetaan, että kaikki mielipidetutkimukset ovat arvioita, joiden tarkkuus riippuu otoksen koosta. Arvioitu virhemarginaali osoittaa tulosten luotettavuuden1. Euroopan tilanne Kaikissa mielipidetutkimuksissa tutkimusajankohtana vallitseva tilanne vaikuttaa haastatteluissa annettaviin vastauksiin. Talouden alalla Euroopan unionin toimielimissä (Ecofin-neuvostossa, Eurooppaneuvostossa) pidettiin tai valmisteltiin useita kokouksia. Tärkeitä tuloksia odotettiin esimerkiksi seuraavissa kysymyksissä: pankkivalvonta, kasvusopimus, pankkiunioni ja pankkien pääomittaminen. Sekä näihin kysymyksiin että pitkän aikavälin rahoitusennusteiden tarkistamista koskevien keskustelujen tuloksiin liittyi hyvin paljon epävarmuutta. Politiikan alalla monessa jäsenvaltiossa pidettiin vaalit joko ennen tutkimusta, sen aikana tai sen jälkeen: presidentinvaalit Sloveniassa, parlamenttivaalit Romaniassa, sekä lokakuussa alue- ja paikallisvaalit Belgiassa, Espanjassa, Italiassa, Tšekin tasavallassa ja Suomessa. Kaikkien näiden vaalien yhteydessä käytiin hyvin vilkasta keskustelua. Kun analysoidaan tulosten kehittymistä ajan kuluessa, on otettava huomioon kahden mielipidetutkimuksen (marraskuussa sekä marras-joulukuussa ) välisen ajan tapahtumat, etenkin monet kriisihuippukokoukset, Ranskassa ja Suomessa pidetyt presidentinvaalit sekä muut monissa jäsenvaltioissa pidetyt vaalit. Lopuksi on myös muistettava, millainen tilanne vallitsi nyt saatujen tulosten vertailukohteena olevan vuonna tehdyn parlametrin aikana: Kreikassa ehdotettiin euroa koskevaa kansanäänestystä ja nimitettiin uusi pääministeri, Italiassa nimitettiin uusi pääministeri ja monissa euroalueen maissa valtionvelan korot nousivat. 1 Ks. tekniset eritelmät sivulla 2.

4 Tärkeimmät tulokset Tutkimuksen keskeiset tulokset voidaan tiivistää seuraavasti: Yleinen kiinnostus Eurooppa-asioita kohtaan on kasvanut vuoden 2006 jälkeen. Talouskriisi on huolestuttanut eurooppalaisia eniten vuodesta 2008 alkaen. Tämä on seurausta tuoreimpien kansallisten vaalien yhteydessä käydyn poliittisen keskustelun "eurooppalaistumisesta". Vuoden 2007 syksyn jälkeen eli noin puolitoista vuotta ennen vuonna 2009 pidettyjä Euroopan parlamentin vaaleja Euroopan parlamentin esilläolo tiedotusvälineissä oli noussut 22 prosenttia. Vuoden jälkeen se on kuitenkin hieman vähentynyt. Eurooppalaisten mielikuva Euroopan parlamentista on pysynyt jotakuinkin vakaana viime vuonna. Suhteellisella enemmistöllä vastaajista on parlamentista neutraali käsitys, kun taas positiivisen tai negatiivisen mielikuvan mainitsi vähän yli neljännes. Kolme kysymystä keskittyi siihen, millaisen merkityksen eurooppalaiset antavat parlamentin roolille EU:n toiminnassa: - kolme neljäsosaa eurooppalaisista on sitä mieltä, että parlamentilla on nykyään tärkeä rooli - absoluuttinen enemmistö heistä haluaisi nähdä parlamentin tärkeämmässä roolissa tulevaisuudessa - yli kolmannes eurooppalaisista on sitä mieltä, että parlamentin rooli on vahvistunut viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana; tämä osuus on kuitenkin laskenut merkittävästi vuoden 2007 jälkeen. Eurooppalaisten käyttämissä tietolähteissä on havaittavissa selvä muutos. Internet on toiseksi useimmin mainittu lähde, kun puhutaan lähteistä, joita vastaajat käyttäisivät hakeakseen tietoa Euroopan parlamentista. Näin tapahtui nyt ensimmäistä kertaa. Internet jää kuitenkin edelleen merkittävästi jälkeen televisiosta, joka on pääasiallisin tietolähde. Internet on kuitenkin nyt 10 prosenttiyksikköä edellä lehdistöä. Kuten aiemminkin, eurooppalaisten absoluuttinen enemmistö on sitä mieltä, että köyhyyden torjunnan olisi oltava edelleen etusijalla Euroopan parlamentin toiminnassa. Toisella sijalla on talouspolitiikan koordinointi. Sen mainitsi yli kolmannes vastaajista. Seuraavalla sijalla on kuluttajan ja kansanterveyden suojan parantaminen, jotka mainitsi kolmannes vastaajista. Ihmisoikeuksien suojelu on eurooppalaisten silmissä edelleen tärkein arvo. Toisella sijalla on EU:n jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus, jonka mainitsi yli kolmannes vastaajista ja joka ohitti miesten ja naisten välisen tasa-arvon, joka on nyt kolmannella sijalla yhdessä sananvapauden kanssa. *** 4

5 Painopistealueet Tämän analyyttisen yhteenvedon lisäksi on laadittu neljä erityistä analyysiä tai "painopistealuetta". Kullakin painopistealueella analysoidaan perusteellisesti tämän parlametrin tuloksia erityisestä näkökulmasta ja täydennetään tällä tavoin tärkeimpiä tuloksia. Kyseiset neljä painopistealuetta ovat 1) 2) 3) 4) euroalueen maista ja euroalueeseen kuulumattomista maista saatujen tulosten väliset erot miesten ja naisten väliset erot eri ikäluokkien väliset erot eri ammattiluokkien väliset erot. 5

6 A. Kiinnostus Eurooppa-asioita kohtaan Eurooppalaisten kiinnostus Eurooppa-asioita kohtaan on kasvanut merkittävästi verrattuna vuoteen 2006, jolloin tämä kysymys esitettiin edellisen kerran. Vuonna 51 prosenttia () eurooppalaisista totesi olevansa kiinnostunut Eurooppaasioista, kun taas 48 prosenttia ( prosenttia) totesi, ettei ole kiinnostunut niistä. Tulos johtuu todennäköisesti siitä, että Eurooppa-asioita on käsitelty kansallisissa poliittisissa keskusteluissa enemmän kuin koskaan, etenkin vuoden 2006 jälkeen pidettyjen parlamentti- ja presidentinvaalien aikana. Kasvu oli suurinta Ruotsissa (65 prosenttia, 6), Alankomaissa (73 prosenttia, 1) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (50 prosenttia, 8). Kiinnostus väheni eniten Tšekin tasavallassa (25 prosenttia, 9), Puolassa (57 prosenttia, 4), Slovakiassa (40 prosenttia, 2) ja Kreikassa (50 prosenttia, 2). Kun tulokset esitetään kartalla, kehityksessä voidaan havaita olevan hyvin selvästi idän ja lännen välillä jakautunut kehityssuuntaus: lännessä kiinnostus kasvaa ja idässä kiinnostus vähenee. Tätä jälkimmäistä suuntausta tarkasteltaessa olisi otettava huomioon vuoden 2006 tilanne, joka on voinut tuolloin vaikuttaa nykyistä suurempaan kiinnostukseen Eurooppa-asioita kohtaan silloisissa uusissa jäsenvaltioissa, jotka liittyivät unioniin vuonna 2004, ja kahdessa ehdokasvaltiossa. Tuolloiseen tilanteeseen vaikuttivat seuraavat tekijät: - uudet jäsenvaltiot olivat äskettäin liittyneet unioniin Euroopan parlamentti oli tammikuussa 2006 vastaanottanut 53 tarkkailijaa Bulgariasta ja Romaniasta EU:n 25 jäsenvaltiota olivat päässeet sopimukseen palveludirektiivistä (29. toukokuuta 2006). B. Tiedot Euroopan parlamentista 1) Euroopan parlamentin esilläolo tiedotusvälineissä Lähes kaksi kolmasosaa eurooppalaisista toteaa kuulleensa viime aikoina Euroopan parlamentista tiedotusvälineissä (64 prosenttia, prosenttiyksikköä marraskuun jälkeen). On muistettava, että vuosi sitten kriisi oli pahimmillaan, ja se sai huomattavasti näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Tuloksen vertaaminen samana ajankohtana ennen vuonna 2009 pidettyjä Eurooppavaaleja saatuihin tuloksiin paljastaa kuitenkin selvän kasvun: nyt esilläolo tiedotusvälineissä on 22 prosenttiyksikköä suurempi (64 prosenttia) kuin syksyllä 2007 (42 prosenttia). 2) Suositut tietolähteet Internet on tällä hetkellä toiseksi suosituin lähde (43 prosenttia, 0 marraskuun jälkeen), josta vastaajat hakisivat tietoa Euroopan parlamentista. 6

7 Ensimmäisellä sijalla on televisio (64 %, ) ja kolmannella lehdistö (33 prosenttia, ). Neljännellä sijalla on radio, jonka mainitsi 15 prosenttia () vastaajista. Erityisesti vastaus Euroopan parlamentin verkkosivustot on saanut enemmän jalansijaa ja noussut 12 prosentista 17 prosenttiin vain yhdessä vuodessa (). Sosiodemografiset luokat, joihin kuuluvat vastaajat todennäköisimmin mainitsevat internetin, ovat alle 35-vuotiaat, eniten koulutetut ja opiskelijat. 3) Aiheet tai politiikan alat, joista eurooppalaiset haluavat saada lisätietoja Odotetusti EU:n keinot kriisin voittamiseksi on unionin tasolla useimmin mainittu vastaus (34 prosenttia), ja heti sen jälkeen seuraavana on eurooppalainen sijoitussuunnitelma työpaikkojen luomiseksi (mukaan lukien työpaikat nuorille) (33 prosenttia). Lisäksi 28 prosenttia eurooppalaisista haluaisi ensisijaisesti tietoa oikeuksistaan Euroopan kansalaisina, kun taas 20 prosenttia haluaisi tietoa kuluttajansuojasta ja 19 prosenttia energian tulevaisuudesta EU:ssa. Euroalueeseen kuulumattomissa maissa kärkisijalla on eurooppalainen sijoitussuunnitelma työpaikkojen luomiseksi (mukaan lukien työpaikat nuorille (35 prosenttia), toisella sijalla on oikeutenne Euroopan kansalaisena (28 prosenttia) ja kolmannella EU:n keinot kriisin voittamiseksi (27 prosenttia). Euroalueella EU:n keinot kriisin voittamiseksi on kärkisijalla (37 prosenttia). Tämä on enemmistön vastaus 13:ssa EU:n 17 jäsenvaltiosta. Tässä kohtaa on kiinnostavaa palauttaa mieliin 6. syyskuuta julkaistussa aiemmassa tutkimuksessamme Kaksi vuotta vuonna 2014 pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin2 esitettyyn kysymykseen saadut vastaukset. Vastaajilta kysyttiin, mitkä aihealueet pitäisi asettaa etusijalle, jos ajatellaan talouskriisiä. Kärkisijalla oli työpaikat ja työttömyyden torjunta (72 prosenttia) ja toisena EU:n jäsenvaltioiden julkisen velan pienentäminen (37 prosenttia). Jaetulla kolmannella sijalla oli ostovoima ja inflaation torjunta sekä kasvun kiihdyttäminen (35 prosenttia). C. Mielikuva Euroopan parlamentista 1) Yleinen mielikuva Euroopan parlamentista Mielikuva Euroopan parlamentista on pysynyt pitkälti muuttumattomana marraskuussa tehdyn tutkimuksen jälkeen. Tutkimuksen mukaan 43 prosentilla () eurooppalaisista on edelleen neutraali mielikuva toimielimestä. Niiden eurooppalaisten osuus, joilla on positiivinen mielikuva Euroopan parlamentista, on viime vuonna hieman kasvanut: 26 prosentista 27 prosenttiin. Myös niiden vastaajien osuus, joilla on parlamentista negatiivinen mielikuva, on hieman kasvanut: 26 prosentista 28 prosenttiin. Syksyn 2007 (eli reilu puolitoista vuotta ennen vuonna 2009 pidettyjä Euroopan parlamentin vaaleja) jälkeen positiivinen mielikuva Euroopan parlamentista on 2 EB/EP 77.4, Tutkimusajankohta: kesäkuuta. 7

8 kuitenkin heikentynyt: tuolloin 39 prosentilla eurooppalaisista oli myönteinen mielikuva Euroopan parlamentista (2 prosenttiyksikköä vuoteen mennessä). Vuonna kansallisella tasolla vastaajien enemmistöllä oli neljässä maassa (Bulgariassa, Maltalla, Romaniassa ja Italiassa) positiivinen mielikuva Euroopan parlamentista, kun taas kolmessa maassa (Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Kreikassa ja Portugalissa) vastaajien enemmistöllä oli negatiivinen mielikuva Euroopan parlamentista. Muissa 20 maassa vastaajien enemmistöllä on neutraali mielikuva Euroopan parlamentista. Sosiodemografisesti tarkasteltuna positiivinen mielikuva Euroopan parlamentista on todennäköisimmin nuorilla, ja tämä on mielipidetutkimuksissa vakiintunut kehityssuuntaus. Ammatin mukaan tarkasteltuna johtajilla ja esimiehillä, toimihenkilöillä ja opiskelijoilla on myös todennäköisemmin positiivinen kuin negatiivinen mielikuva toimielimestä, samoin kuin vastaajilla, jotka haluaisivat nähdä Euroopan parlamentin tärkeämmässä roolissa. Iän mukaan tarkasteltuna 40 vuotta täyttäneillä vastaajilla on negatiivisin mielikuva Euroopan parlamentista, samoin työttömillä, itsenäisillä ammatinharjoittajilla ja eläkkeellä olevilla vastaajilla sekä niillä vastaajilla, jotka haluaisivat nähdä Euroopan parlamentin vähemmän tärkeässä roolissa. D. Tiedot Euroopan parlamentista Mitä eurooppalaiset tietävät Euroopan parlamentin toiminnasta ja sen päätöksentekomenettelystä? On selvää, että vuonna 2014 pidettävien Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä käytävä keskustelu on yhä vahvemmin politisoitua, mikä johtuu hyvin pitkälti siitä, että Euroopan kansalaiset valitsevat välillisellä vaalilla Euroopan komission puheenjohtajan. Vastaukset osoittavat, kuinka hyvin tiedetään yleisillä välittömillä vaaleilla valitun parlamentin ainutlaatuiset ominaisuudet niin kansallisesta kuin poliittisesta näkökulmasta. 1) Tiedot Euroopan parlamentin toiminnasta Kun vastaajilta kysyttiin, minkä mukaan europarlamentaarikot istuvat parlamentissa, 44 prosenttia heistä vastasi "heidän poliittisen suuntauksensa mukaisesti" (1 syksyn 2007 jälkeen). Kuitenkin 36 prosenttia (-8) vastaajista on edelleen sitä mieltä, että europarlamentaarikot istuvat "heidän kansallisuutensa mukaisesti". 2) Tiedot päätöksentekomenettelystä Vastaukset jakautuvat tasaisesti kahden ehdotetun päätöksentekomenettelyn välillä. Vastaajista 37 prosenttia (2 syksyn 2007 jälkeen) on sitä mieltä, että päätökset tehdään europarlamentaarikkojen "poliittisen suuntauksen mukaan", kun taas toiset 37 prosenttia () vastasi, että päätökset tehdään niiden "jäsenvaltioiden etujen mukaan", joista europarlamentaarikot tulevat. Vastaajista 13 prosenttia () vastasi spontaanisti "molempien" ja 13 prosenttia vastasi "ei osaa sanoa" (). 8

9 E. Euroopan parlamentin rooli Vastaajilta kysyttiin kolme kysymystä, jotka koskivat heidän näkemyksiään Euroopan parlamentin roolista. Seuraavassa asiaa käsitellään tarkemmin. On kiinnostavaa pohtia syitä vastauksiin, joita annettiin talouskriisin ankarimmin koettelemissa euroalueen maissa. Näissä jäsenvaltioissa vastaajilla on taipumusta ajatella, että Euroopan parlamentin rooli on heikentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana, vaikka joissakin tapauksissa huomattava osa myös haluaisi nähdä Euroopan parlamentin tärkeämmässä roolissa kuin nykyään. 1) Nykyinen tilanne Eurooppalaisista 75 prosenttia ( marraskuun jälkeen) on edelleen sitä mieltä, että Euroopan parlamentilla on nykyisin tärkeä rooli EU:n toiminnan ylläpitämisessä. Tämä on saman verran kuin syksyllä ) Näkemykset (mennyt aika) Kysymys: Sanoisitteko, että viimeisten kymmenen vuoden aikana Euroopan parlamentin rooli Euroopan unionissa on vahvistunut, heikentynyt vai pysynyt samana? Tulokset osoittavat, että tammikuun 2009 jälkeen, kun tämä kysymys esitettiin edellisen kerran, eurooppalaisten enemmistö on edelleen sitä mieltä, että Euroopan parlamentin rooli EU:ssa on vahvistunut (35 prosenttia, -7). Nyt kuitenkin useampi vastaaja on sitä mieltä, että Euroopan parlamentin rooli on heikentynyt: heidän osuutensa on noussut 11 prosentista tammikuussa prosenttiin marraskuussa (3). Kuten aiemmin todetaan, tämä vaikutelma on levinnyt erityisen laajalle niissä jäsenvaltioissa, joita talouskriisi on koetellut ankarimmin: Espanjassa 47 prosenttia vastaajista (5) on sitä mieltä, että Euroopan parlamentin rooli on heikentynyt. Portugalissa vastaava osuus on 42 prosenttia (9), Kreikassa 44 prosenttia (5) ja Irlannissa 31 prosenttia (1). 3) Toiveet (tulevaisuus) Nykyisin 54 prosenttia eurooppalaisista haluaisi nähdä Euroopan parlamentin tulevaisuudessa tärkeämmässä roolissa kuin nykyään: tämä on 9 prosenttiyksikköä enemmän kuin marraskuussa. Vastaavana ajankohtana syksyllä 2007 tämä osuus oli vain 48 prosenttia. Kaikissa kriisin ankarimmin koettelemissa euroalueen maissa vastaajat toivovat, että Euroopan parlamentti olisi tulevaisuudessa tärkeämmässä roolissa: Kyproksessa (79 prosenttia, ), Espanjassa (68 prosenttia, ), Kreikassa (66 prosenttia, +9), Irlannissa (51 prosenttia, 1) ja Italiassa (49 prosenttia, ). Kehitys on ollut merkittävintä Yhdistyneessä kuningaskunnassa (44 prosenttia, 0), Bulgariassa (61 prosenttia, 7) ja Puolassa (63 prosenttia, 5). Vaikka Yhdistyneessä 9

10 kuningaskunnassa kasvu oli 20 prosenttiyksikköä, maan tästä kysymyksestä saatu tulos on edelleen yksi alhaisimmista. Vain kolmessa jäsenvaltiossa niiden vastaajien määrä väheni, jotka haluavat nähdä Euroopan parlamentin tärkeämmässä roolissa: Alankomaissa (47 prosenttia, ), Itävallassa (35 prosenttia, ) ja Slovakiassa (56 prosenttia, ). F. Euroopan parlamentti tänään ja huomenna: arvot ja ensisijaiset politiikat Kriisin alusta lähtien merkille pantu ilmiö kiihtyy edelleen. Eurooppalaiset haluavat ennen kaikkea, että parlamentti edistää sellaisten politiikan alojen kehittämistä, jotka vastaavat heidän päivittäisiin huolenaiheisiinsa. 1) Ensisijaiset politiikat: Köyhyyden torjunta on edelleen se politiikan ala, jota eurooppalaiset haluavat Euroopan parlamentin ensisijaisesti kehittävän. Vastaajista 53 prosenttia mainitsi tämän ( marraskuun jälkeen). Euroalueella tämä on useimmin mainittu ensisijainen politiikan ala 15 jäsenvaltiossa (54 prosenttia). Ainoat poikkeukset ovat Malta ja Italia. Myös kaikissa euroalueeseen kuulumattomissa maissa tämä politiikan ala mainittiin ensimmäiseksi (52 prosenttia), Liettuaa lukuun ottamatta. Talous-, budjetti- ja veropolitiikan koordinointi mainitaan toisena ensisijaisena politiikan alana. Sen mainitsi 35 prosenttia vastaajista (). Tässä tapauksessa euroalueen maiden (39 prosenttia) ja kuulumattomien maiden (28 prosenttia) välillä on merkittävä ero. euroalueeseen 2) Puolustettavat arvot: Kuten aiemmissa mielipidetutkimuksissa, ihmisoikeuksien suojelu (56 prosenttia, ei muutosta) on selvästi tärkein arvo, jota eurooppalaiset haluavat Euroopan parlamentin puolustavan. Toisella sijalla on EU:n jäsenmaiden välinen solidaarisuus (35 prosenttia, ). Sananvapaus on edelleen kolmannella sijalla (32 prosenttia), ja samalla sijalla on myös miesten ja naisten välinen tasa-arvo (32 prosenttia, ). Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Jacques Nancy EPEurobarometer@europarl.europa.eu 10

11 A. KIINNOSTUS EUROOPAN UNIONIA JA EUROOPAN PARLAMENTTIA KOHTAAN a) EU:n keskiarvo 11

12 b) Kansalliset tulokset: 12

13 c) Kansalliset tulokset: kehitys QP13a Sanoisitteko olevanne erittäin kiinnostunut, melko kiinnostunut, ette kovinkaan kiinnostunut vai ette lainkaan kiinnostunut Euroopan asioista? Yhteensä 'Kiinnostunut' Yhteensä 'Ette kiinnostunut' Ei osaa sanoa EB66.1* Syys.-Lok Ero 2006 EU27 (EU25*) EUROALUE EI-EUROALUE SE NL UK BE LV IT CY DK DE FR EE ES LT HU IE PT 6 5 LU 6 6 MT AT FI BG SI RO EL SK PL CZ EB66.1* Ero Syys.-Lok EB66.1* Ero Syys.-Lok

14 B. TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTISTA 1. EUROOPAN PARLAMENTIN ESILLÄOLO TIEDOTUSVÄLINEISSÄ a) EU:n keskiarvo QP1 Oletteko viime aikoina lukenut lehdistä, nähnyt Internetissä tai televisiossa tai kuullut radiosta jotakin Euroopan parlamentista? Kyllä EB68.1 Syksy 2007 EB70.1 Syksy 2008 EB71.1 Tam.-Hel Ei 6 Ei osaa sanoa EB73.1 Tam.-Hel EB74.3 Marr.-Joul Joul. Marr.-Joul. 14

15 b) Kansalliset tulokset: 15

16 c) Kansalliset tulokset: kehitys QP1 Oletteko viime aikoina lukenut lehdistä, nähnyt Internetissä tai televisiossa tai kuullut radiosta jotakin Euroopan parlamentista? Kyllä Ei Ero Ei osaa sanoa Ero Ero EU EUROALUE 7 6 EI-EUROALUE MT CY LV 7 7 RO DK 6 6 HU 6 6 ES 7 7 BE 7 7 SI 8 8 PT LT PL EE LU 7 7 BG 6 6 SE DE NL FI 8 8 CZ UK EL IT SK FR AT IE

17 2. SUOSITUT TIETOLÄHTEET a) Euroopan keskiarvo

18 b) Kansalliset tulokset 18

19 c) Kansalliset tulokset: kehitys QP12 Jos tahtoisitte saada tietoa Euroopan parlamentista, mitä seuraavista lähteistä käyttäisitte? Yhteensä 'Televisio' Yhteensä 'Internet' Yhteensä 'Lehdistö' Radio Ero Ero Ero Ero EU EUROALUE EI-EUROALUE IE CY ES UK DE 7 7 BE MT EE IT LU PT FR PL EL LT DK CZ BG LV HU AT FI NL SE SI SK RO

20 QP12 Vastausten Yhteensä 'Internet' erittely: QP12 Jos tahtoisitte saada tietoa Euroopan parlamentista, mitä seuraavista lähteistä käyttäisitte? Euroopan parlamentin verkkosivustot Uutissivustot Sosiaalinen media Blogit Ero Ero Ero Ero EU IT IE PT 1 DE 2 1 ES UK LU BE CZ 2 2 FI EE +9 1 BG 2 1 DK EL CY PL 1 MT 1 +9 HU 2 2 FR 1 SI SE LT 1 2 AT 1 1 RO 1 1 SK LV NL

21 3. AIHEET TAI POLITIIKAN ALAT, JOISTA EUROOPPALAISET HALUAVAT SAADA LISÄTIETOJA a) EU:n keskiarvo 21

22 Kansalliset tulokset: 22

23 b) Kansalliset tulokset: kaikki vastaukset QP11T Mistä Euroopan parlamentissa keskustellusta aiheesta tai politiikasta tai mistä muusta Euroopan unioniin liittyvästä aiheesta tahtoisitte ensisijaisesti lisätietoa? Entä seuraavaksi? (Useampi vastaus mahdollinen) EU:n keinot kriisin voittamiseksi (velan jakaminen, euro-obligaatiot, varainsiirtovero jne.) Eurooppalainen sijoitussuunnitelma uusien työpaikkojen luomiseksi (mukaan lukien työpaikat nuorille) Oikeutenne Euroopan kansalaisena EU27 EUROALUE 3 EI-EUROALUE NL 5 CY 4 5 BG 4 5 SI 4 LU 4 4 SK DK 4 IT CZ EL ES AT 3 FI RO FR 2 BE 3 DE 3 IE SE 3 5 LT HU PL EE PT 2 2 LV 2 3 MT 1 UK 1 Maakohtainen kärki koko Euroopan kolmen tärkeimmän joukosta 23

24 C. MIELIKUVA EUROOPAN PARLAMENTISTA 1. YLEINEN MIELIKUVA EUROOPAN PARLAMENTISTA a) EU:n keskiarvo QP3 Yleisesti ottaen, tuoko Euroopan parlamentti Teille mieleen hyvin positiivisen, melko positiivisen, neutraalin, melko negatiivisen vai hyvin negatiivisen kuvan? Yhteensä 'Positiivisen' 4 Neutraalin Yhteensä 'Negatiivisen' 4 1 Ei osaa sanoa EB68.1 Syksy 2007 EB70.1 Syksy 2008 b) Mielikuva Euroopan parlamentista kiinnostuksen mukaan jaoteltuna. Joul. Marr.-Joul. Eurooppa-asioita kohtaan tunnetun QP3 Yleisesti ottaen, tuoko Euroopan parlamentti Teille mieleen hyvin positiivisen, melko positiivisen, neutraalin, melko negatiivisen vai hyvin negatiivisen kuvan? EU27 Yhteensä 'Positiivisen' Neutraalin Yhteensä 'Negatiivisen' Ei osaa sanoa Kiinnostus Euroopan asioita kohtaan Kiinnostunut 2 Ette kiinnostunut

25 c) Kansalliset tulokset: 25

26 d) Kansalliset tulokset: kehitys QP3 Yleisesti ottaen, tuoko Euroopan parlamentti Teille mieleen hyvin positiivisen, melko positiivisen, neutraalin, melko negatiivisen vai hyvin negatiivisen kuvan? Yhteensä 'Positiivisen' Neutraalin Yhteensä 'Negatiivisen' Ei osaa sanoa Ero Ero Ero Ero EU27 4 EUROALUE 4 EI-EUROALUE 4 4 MT DE AT UK LV BE IE 3 3 FR NL 4 SK DK HU 4 4 EE LU IT 3 2 PT 2 BG LT PL SE SI FI RO 4 1 EL 2 4 CZ CY 4 1 ES

27 2. EUROOPAN PARLAMENTTIIN LIITTYVÄN MIELIKUVAN TARKEMMAT OMINAISUUDET a) EU:n keskiarvo QP2 Kertoisitteko seuraavien sanojen/ilmaisujen osalta, kuvaako se erittäin hyvin, jokseenkin hyvin, jokseenkin huonosti vai erittäin huonosti käsitystänne Euroopan parlamentista. - Kuvaa hyvin Aikaansaava 6 Demokraattinen 6 Euroopan kansalaisia kuunteleva 6 6 Huonosti tunnettu 6 Tehoton EB68.1 Syksy EB70.1 Syksy 2008 EB73.1 Tam.-Hel EB74.3 Marr.-Joul Joul. Marr.-Joul. 27

28 b) Kansalliset tulokset: kehitys QP2 Kertoisitteko seuraavien sanojen/ilmaisujen osalta, kuvaako se erittäin hyvin, jokseenkin hyvin, jokseenkin huonosti vai erittäin huonosti käsitystänne Euroopan parlamentista. Aikaansaava Demokraattinen Euroopan kansalaisia kuunteleva Yhteensä 'Kuvaa hyvin' Yhteensä 'Kuvaa hyvin' Yhteensä 'Kuvaa hyvin' Ero Ero Ero EU EUROALUE EI-EUROALUE AT NL BE EE LV MT UK DE IT DK IE PL LT HU SE 7 7 LU SK FI RO SI BG PT FR CY CZ EL ES

29 QP2 Kertoisitteko seuraavien sanojen/ilmaisujen osalta, kuvaako se erittäin hyvin, jokseenkin hyvin, jokseenkin huonosti vai erittäin huonosti käsitystänne Euroopan parlamentista. Huonosti tunnettu Tehoton Yhteensä 'Kuvaa hyvin' Yhteensä 'Kuvaa hyvin' Ero Ero EU EUROALUE EI-EUROALUE 4 ES EL PT CY 2 1 MT RO 2 SI 4 5 BG 4 1 SK 4 LU 3 4 SE IE FR 5 5 DK IT FI HU PL 4 3 UK CZ 4 LT 2 5 BE NL AT LV DE EE 29

30 D. TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTISTA 1. TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTIN TOIMINNASTA a) EU:n keskiarvo QP4 Entä istuvatko europarlamentaarikot mielestänne Euroopan parlamentissa sen mukaan, mikä on...? Heidän kansallisuutensa Heidän poliittinen suuntauksensa Ei osaa sanoa EB68.1 Syksy 2007 EB71.1 Tam.-Hel EB73.1 Tam.-Hel EB74.3 Marr.-Joul Joul. Marr.-Joul. b) Tiedot Euroopan parlamentin toiminnasta Eurooppa-asioita kohtaan tunnetun kiinnostuksen mukaan jaoteltuna. QP4 Entä istuvatko europarlamentaarikot mielestänne Euroopan parlamentissa sen mukaan, mikä on...? Heidän poliittinen suuntauksensa Heidän kansallisuutensa Ei osaa sanoa 3 2 Kiinnostunut Ette kiinnostunut EU27 Kiinnostus Euroopan asioita kohtaan 30

31 c) Kansalliset tulokset: 31

32 d) Kansalliset tulokset: kehitys QP4 Entä istuvatko europarlamentaarikot mielestänne Euroopan parlamentissa sen mukaan, mikä on...? Heidän kansallisuutensa Ero Heidän poliittinen suuntauksensa Ero Ei osaa sanoa Ero EU EUROALUE EI-EUROALUE PT MT 4 5 IE CY LV RO IT UK 3 EL BG 3 AT LU DE 3 3 CZ ES NL 6 5 SK FR PL SI DK HU SE EE FI BE 6 5 LT

33 2. TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELYSTÄ a) EU:n keskiarvo QP5 Sanoisitteko Te, että Euroopan parlamentin päätökset hyväksytään ennen kaikkea? Niiden jäsenvaltioiden etujen mukaan, joista europarlamentaarikot tulevat Europarlamentaarikkojen poliittisen suuntauksen mukaan Molempien (SPONTAANI) Ei osaa sanoa Joul. Marr.-Joul. EB68.1 Syksy 2007 EB70.1 Syksy

34 b) Kansalliset tulokset: 34

35 c) Kansalliset tulokset: kehitys QP5 Sanoisitteko Te, että Euroopan parlamentin päätökset hyväksytään ennen kaikkea? Niiden jäsenvaltioiden etujen mukaan, joista europarlamentaarikot tulevat Europarlamentaarikkojen poliittisen suuntauksen mukaan Molempien (SPONTAANI) Ei osaa sanoa Ero Ero Ero Ero EU EUROALUE EI-EUROALUE BG LU RO MT 3 PT 1 1 FI 1 ES EL 5 1 SK CY 1 DE IE IT PL LT FR 1 1 EE HU CZ 5 5 AT SI LV UK SE 4 4 DK 1 1 NL 4 1 BE

36 E. EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI 1. NYKYINEN TILANNE a) EU:n keskiarvo QP6 Onko mielestänne Euroopan parlamentin rooli Euroopan unionin toiminnan ylläpitämisessä? Yhteensä 'Tärkeä' 7 Yhteensä 'Ei tärkeää' EB68.1 Syksy 2007 EB70.1 Syksy 2008 Ei osaa sanoa 7 2 Joul. EB77.4 Kesä. 7 2 Marr.-Joul. 36

37 b) Kansalliset tulokset: 37

38 c) Kansalliset tulokset: kehitys QP6 Onko mielestänne Euroopan parlamentin rooli Euroopan unionin toiminnan ylläpitämisessä? Yhteensä 'Tärkeä' Yhteensä 'Ei tärkeä' Ero Ei osaa sanoa Ero Ero EU EUROALUE EI-EUROALUE AT PT LT UK BE EE DE IE IT MT 8 8 RO NL FI BG CZ 8 7 DK PL FR SK HU LU SI SE ES CY 8 8 LV EL

39 2. NÄKEMYKSET (MENNYT AIKA) a) EU:n keskiarvo QP7 Sanoisitteko, että viimeisten kymmenen vuoden aikana Euroopan parlamentin rooli Euroopan unionissa on? Vahvistunut 4 Heikentynyt Pysynyt samana Ei osaa sanoa 4 2 EB68.1 Syksy EB71.1 Tam.-Hel Marr.-Joul. 39

40 b) Kansalliset tulokset: 40

41 c) Kansalliset tulokset: kehitys QP7 Sanoisitteko, että viimeisten kymmenen vuoden aikana Euroopan parlamentin rooli Euroopan unionissa on? Vahvistunut Heikentynyt Ei osaa sanoa Ero 2009 EB71.1 Tam.-Hel EU EUROALUE EI-EUROALUE BG PL LV DE FR IT BE 4 +9 HU IE EB71.1 Ero Tam.-Hel Pysynyt samana EB71.1 Ero Tam.-Hel EB71.1 Ero Tam.-Hel NL RO EE MT FI AT DK LT EL UK PT LU SK SE ES SI CY CZ

42 3. TOIVEET (TULEVAISUUS) a) EU:n keskiarvo QP8 Haluaisitteko henkilökohtaisesti nähdä Euroopan parlamentin tärkeämmässä vai vähemmän tärkeässä roolissa kuin nykyään? Tärkeämpi Sama (SPONTAANI) Vähemmän tärkeä EB68.1 Syksy EB70.1 Syksy EB71.1 Tam.-Hel Ei osaa sanoa EB74.3 Marr.-Joul Nov. EB73.1 Tam.-Hel Nov.-Dec. 42

43 b) Kansalliset tulokset: 43

44 c) Kansalliset tulokset: kehitys QP8 Haluaisitteko henkilökohtaisesti nähdä Euroopan parlamentin tärkeämmässä vai vähemmän tärkeässä roolissa kuin nykyään? Tärkeämpi Sama (SPONTAANI) Ero EU Vähemmän tärkeä Ero +9 1 Ei osaa sanoa Ero Ero EUROALUE EI-EUROALUE IE UK BG PL DE LU MT BE EL IT SI ES FR CY PT DK 2 2 HU RO FI LT CZ 4 LV SE EE SK AT NL

45 F. EUROOPAN PARLAMENTTI POLITIIKAT JA ARVOT TÄNÄÄN JA HUOMENNA: ENSISIJAISET 1. ENSISIJAISET POLITIIKAT a) EU:n keskiarvo Vastaukset, joiden osuus oli vähintään 20 prosenttia 45

46 b) Kansalliset tulokset: 46

47 c) Kansalliset tulokset: kehitys QP9T Euroopan parlamentti edistää tiettyjen politiikkojen/menettelytapojen kehittämistä EU:n tasolla. Mille seuraavista politiikoista pitäisi mielestänne antaa etusija? Entä seuraavaksi? (Useampi vastaus mahdollinen) Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta EB77.4 Kesäkuu Ero Kesäkuu Talous-, budjetti- ja veropolitiikan koordinointi EB77.4 Kesäkuu Ero Kesäkuu Parantaa kuluttajan ja kansanterveyden suojaa EB77.4 Kesäkuu Ero Kesäkuu Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, joka antaa EU:lle mahdollisuuden käsitellä kansainvälisiä kriisejä EB77.4 Kesäkuu Ero Kesäkuu EU EUROALUE EI-EUROALUE 4 5 CY UK 0 2 BE FR IE EL SK 4 4 FI RO SI SE EE ES AT 5 5 CZ DE MT NL BG DK 4 4 LV LT IT 3 PT PL LU HU Neljän kärki 47

48 2. PUOLUSTETTAVAT ARVOT a) EU:n keskiarvo 48

49 b) Kansalliset tulokset: 49

50 c) Kansalliset tulokset: kehitys QP10 Mitä seuraavista arvoista Euroopan parlamentin tulisi mielestänne ensisijaisesti puolustaa? (ENINTÄÄN 3 VASTAUSTA) Ihmisoikeuksien suojelu EU:n jäsenmaiden välinen solidaarisuus Miesten ja naisten välinen tasaarvo Sananvapaus Ero Ero Ero Ero EU EUROALUE EI-EUROALUE ES PL RO AT 5 5 SI UK FR DE MT PT 4 FI BG EE CY CZ 6 6 DK LV LU LT IT NL SK BE 5 4 IE SE HU EL Neljän kärki 50