Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ"

Transkriptio

1 Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Otos: EU-28 ( Euroopan unionin kansalaista) Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Tutkimusmenetelmä: Tietokoneavusteiset henkilöhaastattelut Tutkimusajankohta: kesäkuuta 2013 (TNS Opinion) JOHDANTO... 2 A. MITÄ EU MERKITSEE? LIIKKUMISVAPAUTTA, RAUHAA, YHTEISTÄ RAHAA JNE B. EUROOPPALAISTEN IDENTITEETTI C. MITEN TUNNETTA EU:N KANSALAISUUDESTA VOIDAAN VAHVISTAA?. 33 D. EU:HUN KUULUMINEN JA EU:N JÄSENYYS E. ÄÄNELLÄNI ON MERKITYSTÄ F. DEMOKRATIAN TOIMIVUUS G. EUROOPAN KOMISSION PUHEENJOHTAJAN VALINTA H. KIINNOSTUS EU:N POLITIIKKAA KOHTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA70 I. EUROOPAN YHDENTYMINEN J. EUROOPAN UNIONI VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

2 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Koska Kroatia liittyi unioniin 1. heinäkuuta 2013 eli kahdeksan päivää tämän tutkimuksen päättymisen jälkeen, tietyt kysymykset on esitetty Kroatiassa hieman muutettuina, jotta tulokset voidaan ottaa mukaan tähän Eurobarometri-tutkimukseen. JOHDANTO Tämän vuosi ennen vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleja tehdyn Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimuksen tavoitteena on mitata, minkälainen käsitys eurooppalaisilla on Euroopan yhdentymishankkeesta, Euroopan unionista ja toukokuuta 2014 järjestettävissä eurovaaleissa avautuvista tulevaisuudennäkymistä. Tutkimus on jatkoa Euroopan parlamentin kesäkuun 2012 Eurobarometrille ( Kaksi vuotta ennen vuoden 2014 eurovaaleja, EB/PE 77.4.) Sen tutkimusajankohta oli kesäkuuta TNS Opinion toteutti tutkimuksen haastattelemalla henkilökohtaisesti kansalaista EU:n 28 jäsenvaltiossa. Uusien kysymysten osalta annetaan EU:n 28 jäsenvaltion tulokset ja muissa tulokset esitetään EU:n 27 jäsenvaltion suuntauksina. Lisäksi tätä Euroopan parlamentin tutkimusta on täydennetty tietyillä Euroopan komission 23. heinäkuuta 2013 julkaiseman standardi-eurobarometrin (EB 79.3) yhteydessä julkaistuilla kysymyksillä. Tänään julkaistussa yhteenvedossa käsitellään pääasiassa toimielinasioita. Se on ensimmäinen kolmen analyysin sarjasta, joka julkaistaan vaiheittain lokakuun loppuun mennessä. Toisessa keskitytään taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen sekä talousarvio-, pankki- ja veroaloilla käynnissä oleviin uudistuksiin. Kolmas on perinteinen parlametri, jossa keskitytään erityisesti näkemykseen, joka eurooppalaisilla on Euroopan parlamentista. Kaikkien tällaisten tutkimusten osalta on syytä muistuttaa, että unionin keskiarvo on painotettu ja että kuuden asukasluvultaan suurimman jäsenvaltion osuus keskiarvosta on noin 70 prosenttia. Euroopan tilanne Euroopan tilannetta ovat jo kuuden vuoden ajan leimanneet ennen kaikkea valuutta-, rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisin seuraukset, ja tämä Eurobarometri heijastaa myös tätä tilannetta. Tutkimusta edeltäneiden viikkojen tai sen aikana tapahtuneet tietyt tapahtumat ovat todennäköisesti vaikuttaneet vastaajien vastauksiin. Eurostat julkaisikin kesäkuussa jäsenvaltioiden työttömyyden ja BKT:n kehittymiseen liittyviä tilastoja, jotka eivät olleet myönteisiä, ja Maailmanpankki on tarkistanut alaspäin yleisiä kasvuennustuksiaan vuodelle

3 Tämän jakson aikana useiden EU:n jäsenvaltioiden poliittista tilannetta ovat lisäksi leimanneet tietyt poliittiset myllerrykset ja muutokset: Italian presidentinvaalit ja hallituksen vaihtuminen, Kroatian ensimmäiset eurovaalit, alue- tai paikallisvaalit Itävallassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Latviassa ja Italiassa. mielenosoitukset, erityisesti Bulgariassa ja Kreikassa, pääministerin vaihtuminen Tšekin tasavallassa jne. Suuntaukset samana aikajaksona Eri tutkimuksissa ja useissa eri aiheissa havaitaan tiettyjä vahvistuvia perussuuntauksia. Ensimmäinen suuntaus koskee yleisen mielipiteen kasvavaa jakautumista. Euroopan unionista käydään jäsenvaltioissa yhä enemmän keskustelua, ja niiden eurooppalaisten osuus, joilla ei ole mielipidettä sen luonteesta tai toimista, on pienentynyt tutkimusten tekemisen aikana. Euroalueen maita ja muita kuin euroalueen maita koskevien tulosten tarkastelun perusteella voidaan todeta, että tietyissä asioissa erot ovat todellisia. Esimerkiksi eurooppalaisen identiteetin yhden perustekijän, euron, osalta havaitaan, että euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välinen ero on 27 prosenttiyksikköä. On muistettava, että EU:n keskiarvossa euroalue muodostaa 64 prosenttia ja muu kuin euroalue 36 prosenttia. Lopuksi voidaan havaita tiettyjä sosiodemografisia vakioita. Miehet tuntevat kuuluvansa EU:hun naisia vahvemmin. Sama pätee paremmin toimeentuleviin ja koulutetumpiin vastaajiin. Sitä vastoin heikoimmassa asemassa olevat luokat katsovat useimmin, että heidän maansa ei ole hyötynyt Euroopan unionin jäsenyydestä. Nuorimpien vastaajien tunne eurooppalaisuudesta on vahvin, ja he katsovat useimmin, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Huom. Tämän yhteenvedon ohessa on lukijoiden käyttöön tarkoitettu liite, johon on sisällytetty yksityiskohtainen sosiodemografinen analyysi. 3

4 Tärkeimmät tulokset Eurooppalaisten ehdottoman enemmistön mielestä EU:ssa on myönteisintä vapaa liikkuminen ja jäsenvaltioiden välinen rauha. Euro on kolmannella sijalla, ja sen mainitsee neljännes vastaajista. Eurooppalaisen identiteetin osalta on otettava esiin kolme perusasiaa. Ensinnäkin, euro on tärkein eurooppalaisen identiteetin perustekijöistä, ja siinä on suuria eroja euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välillä. Sitä erittäin lähellä ovat vapauden arvot ja sitten huomattavasti kauempana historia ja kulttuuri. Identiteetistä kysyttäessä eurooppalaisten enemmistö tunsi itsensä tällä kertaa oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi ja yli kolmannes ainoastaan oman maan kansalaiseksi. Oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi itsensä tuntevien eurooppalaisten osuus on hieman kasvanut kesäkuussa tehdystä tutkimuksesta. Vastauksissaan kysymykseen siitä, mikä vahvistaisi EU:n kansalaisen identiteettiä, vastaajat korostivat arkielämään liittyviä aiheita: yhdenmukainen eurooppalainen sosiaaliturvajärjestelmä, vapaus asettua mihin tahansa EU:n jäsenvaltioon eläkkeelle jäädessä jne. EU:n kansalaisten tunne kuulumisesta EU:hun on lievässä kasvussa. Se koskee lähes ehdotonta enemmistöä. Se on kuitenkin selkeästi vähäisempää kuin tunne kuulumisesta omaan kaupunkiin/kylään, alueeseen tai maahan, minkä mainitsee noin yhdeksän kymmenestä vastaajasta. Laaja enemmistö katsoo lisäksi, että EU:n jäsenyys on hyvä asia. Se on ollut vakiona vuodesta 1973 alkaen, jolloin kysymys esitettiin ensimmäisessä Eurobarometrissä. Lähes neljä kymmenestä eurooppalaisesta katsoo, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Ehdoton enemmistö katsoo, että heidän äänellään on merkitystä heidän omassa maassaan tai että heidän maansa äänellä on merkitystä EU:ssa. Mitä eurooppalaiset ajattelevat demokratian toimivuudesta? Ehdoton enemmistö ilmoittaa olevansa tyytyväinen demokratian toimivuuteen omassa maassaan ja useampi kuin neljä vastaajaa kymmenestä EU:n tasolla. EU:n tason osalta on kuitenkin huomautettava, että hyvin niukka enemmistö eurooppalaisista ei ole tyytyväinen. Edellisen vuoden tavoin vastaajilta tiedusteltiin koemielessä, millä tavalla he suhtautuisivat Lissabonin sopimukseen perusteelliseen uudistukseen eli komission puheenjohtajan uuteen valitsemistapaan. Olisivatko eurooppalaiset nykyistä motivoituneempia äänestämään, jos merkittävimmillä poliittisilla ryhmillä olisi seuraavissa eurovaaleissa niiden yhteisen ohjelman pohjalta valittu ehdokas Euroopan komission puheenjohtajaksi? Ehdoton enemmistö suhtautui tähän myönteisesti. 4

5 Entä suhtautuisivatko EU:n kansalaiset lähitulevaisuudessa myönteisesti Euroopan komission puheenjohtajan suoraan vaaliin? Seitsemän kymmenestä vastasi yksiselitteisesti kyllä. Entä mistä syystä? Koska heidän mielestään EU:n päätökset olisivat oikeutetumpia, ja tämä menettely vahvistaisi demokratiaa EU:ssa. Tällä hetkellä EU:ta koskevat asiat kiinnostavat vain rajallisesti, mutta tulevaisuudessa luultavasti enemmän. Ehdoton enemmistö vastaajista ilmoitti, että EU:n poliittiset kysymykset eivät kiinnosta heitä. Hieman yli neljä vastaajaa kymmenestä ilmoitti olevansa kiinnostunut. Selkeä enemmistö puolestaan katsoo, että vuoteen 2025 mennessä kansalaiset osallistuvat nykyistä enemmän EU:ta koskeviin asioihin. Euroopan yhdentyminen: Yli seitsemän eurooppalaista kymmenestä katsoi, että heitä yhdistävät asiat ovat pohjimmiltaan tärkeämpiä kuin heitä erottavat. Yhdentymisvauhdin osalta vastaajat jakautuvat miltei tasan niihin, jotka katsovat, että kaikkien jäsenvaltioiden on edettävä samanaikaisesti, ja niihin, jotka puolestaan kannattavat ajatusta, että on mahdollista edetä eri tahtiin. Vuoteen 2025 mennessä esiin nousevat haasteet ovat ennen kaikkea sosioekonomisia. Eurooppalaisten mielestä ensisijaisia haasteita ovat työttömyyden, sosiaalisen epätasaarvon ja julkisen velan torjunta. 5

6 Tulokset 1. Mitä EU merkitsee? Liikkumisvapautta, rauhaa, yhteistä rahaa jne. Myönteisimmiksi koetut EU:n tulokset Eurooppalaisten mielestä EU:n rakentamisen kaksi myönteisintä tulosta ovat vapaa liikkuminen (56 %, +4) ja rauha jäsenvaltioiden välillä (53 %, +3) Euro on kolmannella sijalla (24 %), mutta sen osalta on erittäin suuria eroja euroalueen maiden (31 %) ja muiden kuin euroalueen maiden (12 %) välillä. Seuraavana on Erasmus-ohjelma (23 %). Mitä EU merkitsee henkilökohtaisesti Eurooppalaisilta kysyttiin sen jälkeen, mitä EU merkitsee teille henkilökohtaisesti : myönteisistä tai neutraaleista aiheista mainittiin useimmiten matkustamisvapaus (42 %) ja euro (33 %), mutta 25 prosenttia mainitsi myös rauhan. On kuitenkin pantava merkille, että kaksi kielteistä tulosta sai huomattavat prosenttiosuudet: 27 prosentille EU merkitsee rahantuhlausta ja 24 prosentille byrokratiaa. 2. Eurooppalaisten identiteetti Identiteetin tunteesta, sen kehittymisestä sekä eurooppalaisen identiteetin perustekijöistä esitettiin monia kysymyksiä. Yleiset tulokset osoittavat, että euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välillä on merkittäviä eroja. Lisäksi on esitettävä maakohtainen analyysi, koska prosenttiyksikköjen erot voivat olla huomattavia. Enemmistön identiteetti on oman maan kansalainen ja eurooppalainen Kysymykseen siitä, miksi tunnette itsenne lähitulevaisuudessa?, eurooppalaiset vastasivat seuraavasti: oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi 49 % (+6) yksinomaan oman maan kansalaiseksi 38 % (-6) eurooppalaiseksi ja oman maan kansalaiseksi 7 % (+1) yksinomaan eurooppalaiseksi 3 % (-1) Vastauksen oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi osuus on kasvanut huomattavasti. o Kansallisella tasolla jäsenvaltioiden välillä havaitaan suuria eroja. 6

7 Yhdistyneessä kuningaskunnassa 60 prosenttia tuntee itsensä yksinomaan oman maan kansalaiseksi ja 33 prosenttia oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi. Tämä tunne on erittäin kehittynyt myös Irlannissa, jossa vastaavat prosenttiosuudet ovat 53 ja 31, ja Kyproksessa, jossa ne ovat 51 ja 38. Sitä vastoin Maltassa 66 prosenttia vastaajista tuntee itsensä oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi ja 26 prosenttia yksinomaan oman maan kansalaiseksi. Tulokset ovat vastaavia Slovakiassa, jossa prosenttiosuudet ovat 62 ja 27. o Huomattavia eroja euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välillä Tuntee itsensä yksinomaan oman maan kansalaiseksi : euroalueen maissa 33 prosenttia; muissa kuin euroalueen maissa 47 prosenttia. Tuntee itsensä oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi : euroalueen maissa 54 prosenttia; muissa kuin euroalueen maissa 42 prosenttia. o Huomattava sosiodemografinen ero Itsensä yksinomaan oman maan kansalaiseksi useimmin tuntevat vastaajat: Naisia (40 %) on enemmän kuin miehiä (35 %). Tämä pätee myös työttömiin (44 %) ja eläkeläisiin (46 %). Sitä vastoin johtavassa asemassa olevat (61 %) ja edelleen opiskelevat (58 %) tuntevat useimmin itsensä oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi. Identiteetin tunteen kehittyminen o Vastaajien enemmistö (44 %) arvioi, että heidän maansa kansalaiset tuntevat itsensä eurooppalaisemmiksi kuin kymmenen vuotta sitten. Sitä vastoin 27 prosenttia arvioi, että heidän maansa kansalaiset ovat vähemmän eurooppalaisia kuin ennen. Oman maansa kansalaiset eurooppalaisempina kuin kymmenen vuotta sitten näkevät useimmin latvialaiset ja ruotsalaiset (molemmissa 72 %), virolaiset ja puolalaiset (molemmissa 68 %), maltalaiset (67 %) ja slovakialaiset (65 %). Oman maansa kansalaisia vähemmän eurooppalaisina kuin kymmenen vuotta sitten pitävät erityisesti kreikkalaiset (50 %), britit (47 %), ranskalaiset (40 %) ja kyproslaiset (35 %). o Muiden kuin euroalueen maiden vastaajat katsovat useammin (49 %) kuin euroalueen maiden vastaajat (41 %), että heidän maansa kansalaiset ovat eurooppalaisempia kuin aiemmin. 7

8 o Sosiodemografisesti nuoret (51 %), johtavassa asemassa olevat (58 %) ja koulutetuimmat henkilöt (53 %) katsovat, että heidän maansa kansalaiset tuntevat itsensä aiempaa eurooppalaisemmiksi. Eurooppalaisen identiteetin perustekijät Mitkä tekijät muovaavat eurooppalaisten mielestä eniten eurooppalaista identiteettiä? o Kaksi selvästi erottuvaa tekijää Ensinnäkin 42 prosenttia (-1) mainitsee euron, mutta sen osalta on suuria eroja euroalueen maiden (51 %) ja muiden kuin euroalueen maiden (24 %) välillä. Jäsenvaltiotasolla on tärkeää korostaa, että kesäkuuhun 2012 verrattuna tietyissä kriisin eniten koettelemissa maissa vastauksen euro osuus on pienentynyt huomattavasti: näin on Espanjassa ja Kreikassa (-9 molemmissa maissa), Italiassa (-7) ja Irlannissa (-6). Seuraavina ovat demokratian ja vapauden arvot, joiden osuus on 40 prosenttia (-5). o Näiden jälkeen kauempana seuraavat kolme toisiinsa tiiviisti liittyvää tekijää. Ne ovat historia 27 % (+1) kulttuuri 26 % (-1) maantiede 23 % (-4) 3. Miten tunnetta EU:n kansalaisuudesta voidaan vahvistaa? EU:n kansalaisuuden teemavuonna oli asianmukaista tiedustella eurooppalaisilta, mikä heidän mielestään vahvistaisi tunnetta EU:n kansalaisuudesta. Vastaajat korostivat ennen kaikkea arkielämään liittyviä aiheita. Se pätee erityisesti viiteen ensimmäiseen aiheeseen, joista ensimmäinen erottuu selkeästi muista: Yhdenmukainen eurooppalainen sosiaaliturvajärjestelmä: 41 % Oikeus asettua mihin tahansa EU:n jäsenvaltioon ja 34 % nostaa eläkettä suoraan siellä Ammattipätevyyksien yleinen tunnustaminen 31 % Eurooppalainen hätäapupalvelu 24 % luonnonkatastrofien varalta 8

9 Eurooppalainen henkilöllisyystodistus, joka täydentää 24 % kansallista henkilöllisyystodistusta Äänioikeus kaikissa asuinjäsenvaltion vaaleissa, 23 % vaikka ei olisikaan maan kansalainen Ensimmäisen, kolmannen ja viidennen aiheen osalta euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välillä on huomattavia eroja, jotka voivat olla jopa yhdeksän prosenttiyksikköä. 4. EU:hun kuuluminen ja EU:n jäsenyys Vuotta ennen vuoden 2014 eurovaaleja on tarpeen mitata paitsi sitä, miten tiiviisti eurooppalaiset tuntevat kuuluvansa EU:hun, myös hyötyjä, joita heidän maansa saa tai ei saa EU:n jäsenyydestä. EU:hun kuulumisen tunne Vastausten analyysi osoittaa, että vastaajat tuntevat kuuluvansa eniten omaan maahansa (91 %) sekä kaupunkiinsa, kyläänsä tai alueeseensa (88 %). Tunne on huomattavasti vähäisempi EU:n tasolla: 48 %. o Muista kysymyksistä poiketen tässä kysymyksessä havaitaan erittäin vähän eroja euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välillä. o Jäsenvaltioiden tasolla eroa voi olla jopa 52 prosenttiyksikköä eniten ja vähiten yhteenkuuluvuutta EU:hun tuntevien maiden välillä. EU:hun eniten yhteenkuuluvuutta tuntevia eurooppalaisia on Luxemburgissa (74 %), Belgiassa (61 %), Latviassa ja Puolassa (molemmissa 59 %). EU:hun vähiten yhteenkuuluvuutta tuntevia eurooppalaisia on Kyproksessa (22 %), Kreikassa (29 %) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (33 %). o Sosiodemografisesti havaitaan perinteiset erot: Naiset (52 %) ilmoittavat miehiä (49 %) useammin, etteivät tunne kuuluvansa EU:hun. Koulutetuimmat henkilöt ilmoittavat useimmin tuntevansa kuuluvansa EU:hun: edelleen opiskelevat (55 %) ja yli 20-vuotiaana opiskelunsa päättäneet (57 %). EU:n jäsenyys, hyvä vai huono asia? Vastaukset kysymykseen siitä, onko EU:n jäsenyys hyvä vai huono asia, pysyvät erittäin vakaina: 50 prosenttia vastaajista (= verrattuna kesäkuuhun 2012) katsoo, että se on hyvä asia, 31 prosentin mielestä ei hyvä eikä huono asia (=) ja 17 prosentin mielestä huono asia (+1). 9

10 o Euroalueen maissa 52 prosenttia vastaajista katsoo, että se on hyvä asia, ja muissa kuin euroalueen maissa 45 prosenttia. o Eri maissa havaitaan suuria vaihteluja vuoden sisällä: Jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvien määrä on voimakkaassa kasvussa Maltassa (+14), Liettuassa ( 12) ja Irlannissa (+10). Sitä vastoin monissa maissa se on voimakkaassa laskussa: Kreikassa (-11), Alankomaissa ja Kyproksessa (-8), Luxemburgissa (-7) ja Ranskassa (-6). o Sosiodemografisesti havaitaan jälleen samat erot kuin edellisessä kysymyksessä. Jäsenyyteen suhtautuvat useimmin myönteisesti nuoret (57 %), edelleen opiskelevat (64 %) ja johtavassa asemassa olevat (67 %). Ainoastaan 44 prosenttia työntekijöistä ja 41 prosenttia työttömistä katsoo samoin. Onko EU:n jäsenyydestä hyötyä vai ei? o Sama vakaus näkyy EU:n jäsenyyden etuja koskevassa EU:n keskiarvossa: 54 prosenttia (+2) vastaajista katsoo, että heidän maansa on hyötynyt ja 37 prosenttia (=) katsoo, että se ei ole hyötynyt. o Jäsenyyden edut katsotaan huomattavammiksi euroalueen ulkopuolella (57 %) kuin euroalueella (53 %). o Vaihtelu on erittäin huomattavaa eri maiden välillä. Erot voivat olla jopa 52 prosenttiyksikköä: tulokset vaihtelevat Liettuan 80 prosentista Kyproksen 28 prosenttiin. Suurinta myönteistä kehitystä kevään 2011 jälkeen havaitaan Maltassa (77 %, +18 prosenttiyksikköä verrattuna toukokuuhun 2011), Saksassa (61 %, +13) ja Liettuassa (80 %, +13). Suurin pudotus on tapahtunut Kyproksessa (28 %, -20). 5. Äänelläni on merkitystä Mittaria äänelläni on merkitystä mitattiin kolmen muuttujan mukaan: maani ääni EU:ssa, oma ääneni maassani ja oma ääneni EU:ssa. Jäljempänä esitetyt tulokset osoittavat mielenkiintoisen suuntauksen, jota kannattaa korostaa. Niiden mukaan kehitys jäsenvaltioissa seuraa edellisen tutkimuksen suuntauksia riippumatta siitä, ovatko ne nousussa vai laskussa, ja se koskee äänen merkitystä sekä omassa maassa että EU:ssa. Äänelläni on merkitystä EU:ssa: Eurooppalaisista 39 prosenttia katsoo, että äänelläni on merkitystä EU:ssa, ja tämä tunne on lievässä laskussa (-3) verrattuna kesäkuuhun o Kansallisella tasolla: Suurin lasku on tapahtunut Ranskassa (40 %, -17), Alankomaissa (49 %, -13), Tanskassa (62 %, -11), Slovakiassa (34 %, -9) ja Sloveniassa (40 %, -8). 10

11 Suurin nousu havaitaan Liettuassa (37 %, +7), Irlannissa (42 %, +6), Italiassa (30 %, +6) ja Tšekin tasavallassa (25 %, +5). Äänelläni on merkitystä omassa maassani: Niiden eurooppalaisten määrä, jotka katsovat, että heidän äänellään on merkitystä heidän omassa maassaan, on suurempi kuin niiden, jotka katsovat, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Vastaajista 58 prosenttia (=) katsoo, että heidän äänellään on merkitystä heidän omassa maassaan, ja 40 prosenttia (=) katsoo päinvastoin. o Kansallisella tasolla tulokset vahvistavat edeltävän analyysin: Lasku on suurinta Alankomaissa (77 %, -10), Sloveniassa (64 %, -8), Ranskassa (76 %, -8), Virossa 54 %, -5) ja Slovakiassa (53 %, -5). Nousu on suurinta seuraavissa maissa: Malta (70 %, +13), Liettua (32 %, +12), Tšekin tasavalta (42 %, +8) ja Italia (31 %, +7). Maamme äänellä on merkitystä EU:ssa: 62 prosenttia (-3) eurooppalaisista katsoo, että heidän maansa äänellä on merkitystä EU:ssa, ja 34 prosenttia (+3) on eri mieltä. Tietyillä kriisin eniten koettelemilla mailla on ristiriitaisesti päinvastaiset asenteet: Kreikassa (21 %, -11) ja Kyproksessa (28 %, -18) tämä tunne on vähentynyt eniten. Merkillepantavaa on myös erittäin suuri lasku Ranskassa erittäin korkeasta tasosta huolimatta (80 %, -10). Sitä vastoin Irlannissa tämä tunne on kasvanut eniten (59 %, +13). Miten ääneni saadaan kuuluviin EU:n päättäjille? Ennen kaikkea äänestämällä. Mikä on paras tapa saada ääneni kuuluviin EU:n tasolla kymmenen kuukautta ennen vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleja? Ensimmäisellä sijalla oleva vastaus liittyy suoraan äänioikeuden käyttämiseen. o Erittäin monet eurooppalaiset, 57 prosenttia (=), vastasivat siis äänestämällä Euroopan parlamentin vaaleissa. Tuloksia on kuitenkin tarkasteltava uudelleen jäsenvaltioittain. Korkeimman vastaustason maan, Tanskan (82 %), ja matalimman vastaustason maan, Liettuan (33 %), välillä on 49 prosenttiyksikköä. o Eurooppalaiset sijoittavat kauas tämän taakse seuraavat: kansalaisaloite 20 % 11

12 kirjoittaminen omalle Euroopan parlamentin jäsenelle 17 % kirjoittaminen suoraan EU:n toimielimille 14 % kansalaisjärjestöjen toimintaan osallistuminen 12 % osallistuminen keskusteluihin verkkosivustoilla tai sosiaalisessa mediassa EU:n toimielimistä 12 % liittyminen ammattiliittoon 10 % kuluttajajärjestön jäsenyys 10 % 6. Demokratian toimivuus EU:n kansalaisilta kysyttiin vuosi ennen Euroopan parlamentin vaaleja, mikä on heidän näkemyksensä demokratian toimivuudesta heidän omassa maassaan ja EU:ssa. Vastaukset osoittavat, että he ovat tyytyväisiä sekä oman maansa että EU:n tasolla. Jäsenvaltioiden tasolla: Vastaajista 52 prosenttia (+3) ilmoitti olevansa tyytyväisiä demokratian toimivuuteen omassa maassaan, ja 46 prosenttia (-3) ilmoitti olevansa tyytymättömiä. Jäsenvaltioiden tyytyväisyystasossa havaitaan kuitenkin suuria eroja. Ne ovat jopa 75 prosenttiyksikköä Joissakin kriisin eniten koettelemissa maissa on eniten tyytymättömiä kansalaisia: 14 prosenttia Portugalissa, 19 prosenttia Kreikassa, 27 prosenttia Espanjassa, 33 prosenttia Kyproksessa ja 35 prosenttia Italiassa. EU:n tasolla: Eurooppalaisista 44 prosenttia (=) ilmoittaa olevansa tyytyväisiä demokratian toimivuuteen EU:ssa, ja 46 prosenttia (+1) sanoo olevansa tyytymättömiä. o Tyytyväisyystasossa on pientä eroa euroalueen maiden (42 %) ja muiden kuin euroalueen maiden (50 %) välillä. Tyytymättömyydessä havaitaan samat erot: euroalue 49 prosenttia, muu kuin euroalue 38 prosenttia. o Kansallisella tasolla voidaan todeta sama kuin edellä: melkein kaikkien kriisin eniten koettelemien maiden kansalaiset ovat tyytymättömimpiä: Portugalissa 14 prosenttia, Kreikassa 23 prosenttia, Kyproksessa 29 prosenttia, Espanjassa 29 prosenttia ja Italiassa 39 prosenttia. Sosiodemografisesti on tärkeää korostaa, että vuotiaat nuoret (55 %) ilmoittavat useimmin olevansa tyytyväisiä EU:n toimivuuteen, kun taas työttömät (53 %) ilmoittavat useimmin olevansa tyytymättömiä. 12

13 7. Euroopan komission puheenjohtajan valinta EU:n kansalaisten suorittama Euroopan komission puheenjohtajan epäsuora valinta Ensimmäistä kertaa vuonna 2014 jäsenvaltioiden on asetettava ehdokas Euroopan unionin komission puheenjohtajaksi eurovaalien tulosten perusteella. Puheenjohtajan valitsee Euroopan parlamentti. On tarpeen analysoida, ovatko eurooppalaiset kiinnostuneita osallistumaan epäsuorasti komission puheenjohtajan valintaan. Seuraava kysymys esitettiin toisen kerran kesäkuun 2012 jälkeen (EB/PE 77.4): Kuvitelkaa, että kullakin Euroopan merkittävimmällä poliittisella ryhmällä olisi seuraavissa eurovaaleissa niiden yhteisen ohjelman pohjalta valittu ehdokas Euroopan komission puheenjohtajaksi. Kukin jäsenvaltioiden kansalainen saisi siten epäsuorasti osallistua Euroopan komission puheenjohtajan vaaliin, mikäli hänen äänestämänsä ehdokkaan poliittinen ryhmä voittaisi vaalit. Kannustaisiko tämä teitä äänestämään nykyistä todennäköisemmin?. Edellisen vuoden tapaan vastaajien ehdoton enemmistö ilmoitti, että tämä mahdollisuus kannustaisi heitä äänestämään nykyistä todennäköisemmin: 55 prosenttia (+1) vastasi myönteisesti, 36 prosenttia kielteisesti (=) ja yhdeksän prosenttia ei osannut sanoa. o Euroalueen maiden (56 %) ja muiden kuin euroalueen maiden (55 %) välillä ei ollut käytännöllisesti katsoen eroa. o Jäsenvaltioissa korkeimmat tasot olivat Irlannissa (66 %), Maltassa (65 %), Romaniassa (64 %), Ruotsissa, Itävallassa ja Saksassa (kaikissa 62 %). Kielteisimmin tähän mahdollisuuteen suhtauduttiin Virossa (43 %), Portugalissa, Sloveniassa (molemmissa 44 %) ja Suomessa (45 %). o Puolassa (61 %) ja Maltassa (65 %) kasvu oli suurinta, sillä se oli molemmissa maissa +13 prosenttiyksikköä. Kohti Euroopan komission puheenjohtajan suoraa vaalia? o Tuki mahdollisuudelle valita tulevaisuudessa Euroopan komission puheenjohtaja suorissa vaaleissa. Kun EU:n tulevaisuudesta käydään laajaa keskustelua, on tarpeen arvioida, olisivatko eurooppalaiset valmiita ottamaan vielä yhden askelen komission puheenjohtajan valintamenettelyssä. Siksi heille esitettiin seuraava kysymys: Kannattaisitteko vai vastustaisitteko sitä, että lähitulevaisuudessa EU:n kansalaiset voisivat valita Euroopan komission puheenjohtajan suoraan? 13

14 Erittäin selkeä enemmistö (70 %) kannattaa sitä, ja 17 prosenttia vastustaa. Vastaajista 13 prosenttia ei ilmoita kantaansa. Euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välillä oli vain pieni ero. Jäsenvaltioiden välillä suurin ero on 20 prosenttiyksikköä: 57 prosenttia Suomessa ja Bulgariassa ja 77 prosenttia Itävallassa. o Tuen perusteet: Eurooppalaisten enemmistö kannattaa mahdollisuutta komission puheenjohtajan suoraan valintaan demokratian ja kansalaisuuden kehittämiseen liittyvistä syistä. Eurooppalaiset vastasivatkin, että tärkeimmät syyt Euroopan komission puheenjohtajan suoran valinnan kannattamiselle olivat seuraavat: EU:n päätökset olisivat oikeutetumpia eurooppalaisten silmissä 31 % Se vahvistaisi demokratiaa EU:ssa 30 % EU puhuisi yhdellä äänellä kansainvälisissä asioissa 27 % Se vahvistaisi tunnetta EU:n kansalaisuudesta 26 % Se vahvistaisi EU:n ja sen kansalaisten välistä sidettä 26 % Se antaisi EU:lle kasvot 11 % 8. Kiinnostus EU:n politiikkaa kohtaan nyt ja tulevaisuudessa Kiinnostus EU:n asioita kohtaan on vähentynyt huomattavasti kahden tutkimuksen välisenä aikana. Sitä vastoin vastaajat katsovat, että eurooppalaiset osallistuvat EU:n asioihin nykyistä enemmän vuoteen 2025 mennessä. Voidaan kysyä, johtuuko tämä kiinnostuksen väheneminen näiden kahden tutkimuksen tekoajankohtien tapahtumien eroista. Kun Parlametri-tutkimusta tehtiin (marraskuun puolivälistä joulukuun alkuun vuonna 2012), EU oli erittäin ajankohtainen, koska silloin käytiin vilkkaita keskusteluja EU:n talousarvion suunnittelusta, sen sisällöstä ja määrästä sekä pankkiunionista. EU:n politiikkaa kohtaan tunnettu kiinnostus vähenee Vuoden 2013 kesäkuussa 43 prosenttia (-8) vastaajista sanoi olevansa kiinnostunut, ja 56 prosenttia (+8) sanoi päinvastoin. Romania on ainoa jäsenvaltio, jossa kansalaisten kiinnostus kasvoi (33 %, +3). Taso pysyi samana Tšekin tasavallassa (25 % (=)). Sitä vastoin 25 muussa jäsenvaltiossa EU:n politiikkaa kohtaan tunnettu kiinnostus väheni. Suurinta lasku oli Ruotsissa (kiinnostuneita 49 %, -16), Luxemburgissa (51 %, -16), Kyproksessa (38 %, -15) ja Ranskassa (36 %, -13). Eurooppalaiset osallistuvat nykyistä enemmän vuoteen 2025 mennessä 14

15 Kun vastaajilta kysyttiin kansalaisten osallistumisesta vuoteen 2025 mennessä, eurooppalaisista 42 prosenttia katsoo, että he osallistuvat enemmän EU:n asioihin, 20 prosenttia katsoo, että he osallistuvat vähemmän, ja 30 prosenttia vastaa saman verran kuin tähän mennessä. o Saksalaiset (60 %), irlantilaiset (53 %) ja maltalaiset (52 %) katsovat useimmin, että EU:n kansalaiset osallistuvat enemmän. o Sitä vastoin kyproslaiset (24 %), kreikkalaiset (32 %), puolalaiset (33 %) sekä britit ja ranskalaiset (molemmat 34 %) katsovat harvimmin, että EU:n kansalaiset osallistuvat enemmän. 9. Euroopan yhdentyminen Edelliset kysymykset koskivat erityisesti eurooppalaisten tuntemuksia EU:sta, asemaa, joka sillä heidän mielestään on, demokratian luonnetta ja heidän osallistumistaan nyt ja tulevaisuudessa EU:n asioihin. Tässä osassa pyritään toisaalta mittaamaan asioita, jotka yhdistävät tai erottavat jäsenvaltioiden kansalaisia ja EU:ta, ja toisaalta arvioimaan heidän näkemystään yhdentymisen vauhdista. Eurooppalaisia yhdistävät asiat ovat voimakkaampia kuin heitä erottavat asiat Tämän ongelman selvittämiseksi eurooppalaisille esitettiin seuraava kysymys: ovatko eri jäsenvaltioiden kansalaisia yhdistävät asiat tärkeämpiä kuin heitä erottavat asiat. Vastaus on erittäin selkeä: 72 prosenttia vastaajista katsoo, että eri jäsenvaltioiden kansalaisia yhdistävät asiat ovat tärkeämpiä kuin heitä erottavat asiat, ja 20 prosenttia on vastakkaista mieltä. o Vaikka tulos on erittäin korkea molemmilla alueilla, voidaan havaita, että se on myönteisempi euroalueen ulkopuolella (76 %) kuin euroalueella (71 %). o Kansallisella tasolla myönteisten vastausten taso ei ole koskaan alle 56 prosenttia, joka on Espanjan taso (-15), ja korkein taso, 87 prosenttia, on Suomessa (+4). Yhdentymisen vauhti jakaa eurooppalaiset EU:n tulevaisuudesta edelleen käytävästä keskustelusta esitettiin kysymys siitä, onko kaikkien edettävä yhtä aikaa vai voivatko jotkin jäsenvaltiot edetä erikseen. Tällä alalla eurooppalaiset jakautuivat selkeästi. o Vastaajista 46 prosenttia katsoo, että on odotettava, kunnes kaikki jäsenvaltiot ovat valmiita yhdentymisen tehostamiseen tietyillä tärkeillä aloilla. Tämä tulos on hiukan yleisempi euroalueen ulkopuolella (47 %) kuin euroalueella (45 %). 15

16 Jäsenvaltioissa korkein vastausten taso on Portugalissa (70 %), Kyproksessa (62 %), Kreikassa ja Espanjassa (molemmissa 58 %) sekä Suomessa (57 %). Tästä havaitaan, että kriisin eniten koettelemat maat katsovat, että yhdentymisvauhdin on oltava sama kaikissa jäsenvaltioissa, mutta niin katsotaan myös Suomessa, jota kriisi on koetellut vain vähän. Pienimmät prosenttiosuudet ovat Itävallassa, Saksassa ja Alankomaissa (35 % kaikissa), Bulgariassa (36 %) ja Ranskassa (37 %). o Vastaajista 43 prosenttia puolestaan katsoo, että on edettävä tarvitsematta odottaa muita EU:n jäsenvaltioita. Tämä vastaus on enemmistönä 13 jäsenvaltiossa 28:sta. Se on korkein Alankomaissa (58 %), Belgiassa (56 %), Tanskassa, Slovakiassa, Ranskassa (kaikissa 55 %) ja Saksassa (54 %). Maat, joissa tähän mahdollisuuteen suhtaudutaan kielteisimmin, ovat puolestaan Portugali (21 %), Espanja (25 %), Romania (28 %), Malta (30 %), Kypros (31 %), Kreikka, Italia ja Bulgaria (kaikissa 35 %). o Sosiodemografisesti nuoret (49 %) suhtautuvat myönteisimmin ajatukseen yhdessä etenemisestä, kun taas johtavassa asemassa olevat henkilöt (53 %) ja yli 20-vuotiaana opintonsa päättäneet (50 %) haluavat eniten erikseen etenemistä. 10. Euroopan unioni vuoteen 2025 mennessä Tämän Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimuksen toimielimiä koskeva osa päättyy kysymykseen ensisijaisista haasteista, joita EU:n ja sen jäsenvaltioiden on käsiteltävä tulevaisuudessa. Maailmaa ja erityisesti EU:ta vuodesta 2007 lähtien ravistelleen kriisin vuoksi eurooppalaisia huolestuttavat ehdottomasti eniten sosioekonomiset aiheet. Niistä viisi ensimmäistä ovat seuraavat: työttömyys (55 %) yhteiskunnallinen epätasa-arvo (33 %) jäsenvaltioiden valtionvelka (32 %) nuorten töihin pääsy (29 %) väestön ikääntyminen (24 %) o Kansallisella tasolla pannaan merkille, että Espanjan kansalaisista 79 prosenttia, Kyproksen 74 prosenttia, Kreikan 73 prosenttia, Irlannin 69 prosenttia ja Portugalin ja Kroatian 68 prosenttia ilmoittaa vastaukseksi työttömyyden. o Yhteiskunnallinen epätasa-arvo mainitaan useimmin Portugalissa, Bulgariassa ja Virossa (kaikissa 47 %). 16

17 o Vastaus jäsenvaltioiden valtionvelan vähentäminen mainitaan useimmin Itävallassa ja Saksassa (molemmissa 50 %), joissa sen taso on korkein. Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Jacques Nancy EPEurobarometer@europarl.europa.eu 17

18 A. MITÄ EU MERKITSEE? LIIKKUMISVAPAUTTA, RAUHAA, YHTEISTÄ RAHAA JNE. 1. Myönteisimmiksi koetut EU:n tulokset 1) Unionin keskiarvo Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 18

19 2) Tulokset jäsenvaltioittain Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 19

20 3) Kehitys jäsenvaltioittain Kolme ensimmäisenä mainittua kohtaa Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 20

21 2. Mitä EU merkitsee henkilökohtaisesti 1) Unionin keskiarvo Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 21

22 2) Tulokset jäsenvaltioittain Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 22

23 3) Kehitys jäsenvaltioittain Neljä ensimmäisenä mainittua kohtaa Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 23

24 B. EUROOPPALAISTEN IDENTITEETTI 1. Oman maan kansalainen tai eurooppalainen 1) Unionin keskiarvo Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 24

25 2) Tulokset jäsenvaltioittain Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 25

26 3) Kehitys jäsenvaltioittain Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 26

27 2. Identiteetin tunteen kehittyminen 1) Unionin keskiarvo 27

28 2) Tulokset jäsenvaltioittain 28

29 3) Taulukko jäsenvaltiokohtaisista tuloksista 29

30 3. Eurooppalaisen identiteetin perustekijät 1) Unionin keskiarvo 30

31 2) Tulokset jäsenvaltioittain 31

32 3) Kehitys jäsenvaltioittain Neljä ensimmäisenä mainittua kohtaa 32

33 C. MITEN TUNNETTA EU:N KANSALAISUUDESTA VOIDAAN VAHVISTAA? 1) Unionin keskiarvo 33

34 2) Tulokset jäsenvaltioittain 34

35 3) Kehitys jäsenvaltioittain Kolme ensimmäisenä mainittua kohtaa 35

36 D. EU:HUN KUULUMINEN JA EU:N JÄSENYYS 1. EU:hun kuulumisen tunne 1) Unionin keskiarvo Kohtaa alue verrataan vuoden 2010 EB73-tutkimukseen 36

37 2) Tulokset jäsenvaltioittain 37

38 3) Kehitys jäsenvaltioittain 38

39 2. EU:n jäsenyys, hyvä vai huono asia? 1) Unionin keskiarvo 39

40 40

41 2) Tulokset jäsenvaltioittain Kroatiassa esitettiin seuraava kysymys: Katsotteko yleisesti, että Kroatian jäsenyys EU:ssa olisi... 41

42 3) Kehitys jäsenvaltioittain Kroatiassa esitettiin seuraava kysymys: Katsotteko yleisesti, että Kroatian jäsenyys EU:ssa olisi... 42

43 3. Onko EU:n jäsenyydestä hyötyä vai ei? 1) Unionin keskiarvo 43

44 44

45 2) Tulokset jäsenvaltioittain Kroatiassa esitettiin seuraava kysymys: Katsotteko kaikki tekijät huomioon ottaen, että Kroatia hyötyisi EU:n jäsenyydestä vai ei? 45

46 3) Kehitys jäsenvaltioittain Kroatiassa esitettiin seuraava kysymys: Katsotteko kaikki tekijät huomioon ottaen, että Kroatia hyötyisi EU:n jäsenyydestä vai ei? 46

47 E. ÄÄNELLÄNI ON MERKITYSTÄ 1. Äänelläni on merkitystä 1) Unionin keskiarvo 47

48 2) Tulokset jäsenvaltioittain Kroatiassa esitettiin seuraava kysymys: Äänelläni tulee olemaan merkitystä EU:ssa: 48

49 49

50 Kroatiassa esitettiin seuraava kysymys: Kroatian äänellä tulee olemaan merkitystä EU:ssa: 50

51 3) Kehitys jäsenvaltioittain Kroatiassa esitettiin seuraavat kysymykset: Äänelläni tulee olemaa merkitystä EU:ssa ja Kroatian äänellä tulee olemaan merkitystä EU:ssa 51

52 2. Miten ääneni saadaan kuuluviin EU:n päättäjille? Ennen kaikkea äänestämällä 1) Unionin keskiarvo 52

53 2) Tulokset jäsenvaltioittain 53

54 3) Kehitys jäsenvaltioittain Kolme ensimmäisenä mainittua kohtaa 54

55 F. DEMOKRATIAN TOIMIVUUS 1. Demokratian toimivuus jäsenvaltioissa 1) Unionin keskiarvo 55

56 2) Tulokset jäsenvaltioittain 56

57 3) Kehitys jäsenvaltioittain 57

58 2. Demokratian toimivuus EU:ssa 1) Unionin keskiarvo 58

59 2) Tulokset jäsenvaltioittain 59

60 3) Kehitys jäsenvaltioittain 60

61 G. EUROOPAN KOMISSION PUHEENJOHTAJAN VALINTA 1. EU:n kansalaisten suorittama Euroopan komission puheenjohtajan epäsuora valinta 1) Unionin keskiarvo 61

62 2) Tulokset jäsenvaltioittain 62

63 3) Kehitys jäsenvaltioittain 63

64 2. Kohti Euroopan komission puheenjohtajan suoraa vaalia? 1) Unionin keskiarvo 64

65 2) Tulokset jäsenvaltioittain 65

66 3) Taulukko jäsenvaltiokohtaisista tuloksista 66

67 3. Tuen perusteet 1) Unionin keskiarvo Perusta: Euroopan komission puheenjohtajan suoraan valintaan myönteisesti suhtautuvat 67

68 2) Tulokset jäsenvaltioittain Perusta: Euroopan komission puheenjohtajan suoraan valintaan myönteisesti suhtautuvat 68

69 3) Taulukko jäsenvaltiokohtaisista tuloksista Perusta: Euroopan komission puheenjohtajan suoraan valintaan myönteisesti suhtautuvat 69

70 H. KIINNOSTUS EU:N POLITIIKKAA KOHTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA 1. EU:n politiikkaa kohtaan tunnettu kiinnostus vähenee 1) Unionin keskiarvo 70

71 2) Tulokset jäsenvaltioittain 71

72 3) Kehitys jäsenvaltioittain 72

73 2. Eurooppalaiset osallistuvat nykyistä enemmän vuoteen 2025 mennessä 1) Unionin keskiarvo 73

74 2) Tulokset jäsenvaltioittain 74

75 3) Taulukko jäsenvaltiokohtaisista tuloksista 75

76 I. EUROOPAN YHDENTYMINEN 1. Eurooppalaisia yhdistävät asiat ovat voimakkaampia kuin heitä erottavat asiat 1) Unionin keskiarvo 76

77 2) Tulokset jäsenvaltioittain 77

78 3) Kehitys jäsenvaltioittain 78

79 2. Yhdentymisen vauhti jakaa eurooppalaiset 1) Unionin keskiarvo 79

80 2) Tulokset jäsenvaltioittain 80

81 3) Taulukko jäsenvaltiokohtaisista tuloksista 81

82 J. EUROOPAN UNIONI VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 1. Suurimmat haasteet vuoteen 2025 mennessä 1) Unionin keskiarvo 82

83 2) Tulokset jäsenvaltioittain 83

84 3) Taulukko jäsenvaltiokohtaisista tuloksista 84

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 15. syyskuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB/PE 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Parlametrin osuus TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB/PE 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Parlametrin osuus TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB/PE 79.5) Bryssel, joulukuu 2013 VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Parlametrin osuus TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1)

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Brysselissä 14. lokakuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 I osa EU:ta, maahanmuuttoa sekä taloudellista ja

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 27.5.2009 Vaaleja edeltävä tutkimus ensimmäinen osa Alustavat tulokset: Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Eurobarometri 76.3 Parlametri

Eurobarometri 76.3 Parlametri Eurobarometri 76.3 Parlametri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin pyynnöstä Viestinnän pääosaston koordinoima tutkimus SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 YHTEENVETO...5 I. TIEDOT EUROOPAN

Lisätiedot

Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014

Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014 Directorate-General for Communication PUBLIC OPINION MONITORING UNIT Brussels, October 2014 Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014 TIIVISTELMÄ Kattavuus: Perusjoukko: Tutkimusmenetelmä:

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Directorate-General for Communication Public Opinion Monitoring Unit Bryssel 30. tammikuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko:

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) Bryssel, marraskuu 2013 VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan

Lisätiedot

Oikeusasiamiehen yhteenveto Euroopan oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet

Oikeusasiamiehen yhteenveto Euroopan oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet Euroopan oikeusasiamies Oikeusasiamiehen yhteenveto Euroopan oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet Erityiseurobarometri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen

Lisätiedot

15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)

15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) COLAC 144 WTO 329 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Kolmas lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009. Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset 1

EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009. Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset 1 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 24/07/2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri 300 kevät 2008 Ensimmäiset kokonaistulokset: EU:n keskiarvo ja yleiset kansalliset suuntaukset

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri 300 kevät 2008 Ensimmäiset kokonaistulokset: EU:n keskiarvo ja yleiset kansalliset suuntaukset Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel, 30. kesäkuuta 2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri 300 kevät 2008 Ensimmäiset kokonaistulokset: EU:n keskiarvo ja yleiset kansalliset

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) EUROALUE JA MUU KUIN EUROALUE Tässä eriteltävät eroavuudet

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Analyyttinen yhteenveto

Analyyttinen yhteenveto Viestinnän pääosasto Osasto C - Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 24. maaliskuuta 2009 EUROOPPALAISET JA TALOUSKRIISI Eurobarometri-standardi (EB 71) Perusjoukko: EU 15+ Otos: EU

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) AMMATTIRYHMIEN TARKASTELU Tämä ammattiryhmien välisten erojen

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO Bryssel, 30. marraskuuta 2015 Otos: EU 28 (28 150

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan

Lisätiedot

KVALITATIIVINEN TUTKIMUS

KVALITATIIVINEN TUTKIMUS Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ KVALITATIIVINEN TUTKIMUS Brysselissä 8. helmikuuta 2010 Naiset ja Euroopan unioni kesäkuussa 2009 pidettyjen Euroopan

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 ADD 1 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot

13060/17 ADD 1 1 DPG

13060/17 ADD 1 1 DPG Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2017 (OR. en) 13060/17 ADD 1 PV/CONS 52 ECON 806 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3563. istunto (talous- ja rahoitusasiat), Luxemburg,

Lisätiedot

Parlametri marraskuu 2012 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri marraskuu 2012 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri marraskuu Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko: Menetelmä:

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionin perussopimuksiin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0184 (NLE) 11636/17 ADD 1 COEST 212 ELARG 62 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 3. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan

Lisätiedot

443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1

443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/BG/RO/fi 1 2 von 9 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte

Lisätiedot

TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto

TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto Parlametri 2016 Analyyttinen yhteenveto Euroopan parlamentin erityiseurobarometri TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto Laatija: Jacques Nancy, Yleisen mielipiteen seurantayksikkö

Lisätiedot

VAALIEN JÄLKEINEN KYSELY. Eurobarometri Euroopan parlamentti (EB Standard 71.3) - Kevät 2009 Analyyttinen yhteenveto

VAALIEN JÄLKEINEN KYSELY. Eurobarometri Euroopan parlamentti (EB Standard 71.3) - Kevät 2009 Analyyttinen yhteenveto Direction générale de la Communication Direction C - Relations avec les citoyens Bryssel 24. heinäkuuta 2009 VAALIEN JÄLKEINEN KYSELY Eurobarometri Euroopan parlamentti (EB Standard 71.3) - Kevät 2009

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0900 (NLE) EUCO 110/13 INST 234 POLGEN 69 OC 295 SÄÄDÖKSET Asia: LUONNOS EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 33 finnische Anhänge (Normativer Teil) 1 von 15 LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/XPA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: EUROOPAN YHTEISÖÄ, jäljempänä 'yhteisö', ja BELGIAN KUNINGASKUNTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, HELLEENIEN

Lisätiedot

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 AINEISTOTUTKIMUS EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISTA 2009 Äänestämättä jättäminen ja äänestyskäyttäytyminen vuonna 2009

Lisätiedot

12398/17 HG/isk DGD 1. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE)

12398/17 HG/isk DGD 1. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE) VISA 363 COAFR 254 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan

Lisätiedot

A. Vaaliteemat... 2 B. Tietoisuus vaalien ajankohdasta ja kiinnostus vaaleja kohtaan... 3 C. Äänestämisen todennäköisyys... 4

A. Vaaliteemat... 2 B. Tietoisuus vaalien ajankohdasta ja kiinnostus vaaleja kohtaan... 3 C. Äänestämisen todennäköisyys... 4 Tiedotuksen pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 11.12.2008 Standardi Eurobarometri (EB 70 1 ) syksy 2008 Alustavat tulokset: EU:n

Lisätiedot

I. VAALITEEMAT... 2 II. TIETOISUUS VAALEISTA... 3

I. VAALITEEMAT... 2 II. TIETOISUUS VAALEISTA... 3 hk Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 25. maaliskuuta 2009 Eurobarometri (EB 71): tammi helmikuu 2009 Alustavat tulokset:

Lisätiedot

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen P7_TA(2013)0082 Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2013 Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen (2012/2309(INL))

Lisätiedot

SN 1316/14 vpy/sl/mh 1 DG D 2A LIMITE FI

SN 1316/14 vpy/sl/mh 1 DG D 2A LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. tammikuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0268 (COD) SN 1316/14 LIMITE ILMOITUS Asia: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o.../20.., annettu...,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten välinen jakauma

EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten välinen jakauma Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 27/10/2009 EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit 2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten

Lisätiedot

404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1

404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1 404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/XPA/fi 1 2 von 9 404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

FLASH eurobarometrikysely 266 NAISET JA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT. Yhteenvetoanalyysi

FLASH eurobarometrikysely 266 NAISET JA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT. Yhteenvetoanalyysi Bryssel, 2. maaliskuuta 2009 FLASH eurobarometrikysely 266 NAISET JA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Yhteenvetoanalyysi Euroopan parlamentti ja komissio päättivät kansainvälisen naistenpäivän aattona ja ennen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen

Lisätiedot

PARLAMETRI 2017 ENEMMÄN ANANVALTAA KANSALAISTEN NÄKEMYKSIÄ PARLAMENTISTA JA EU:STA

PARLAMETRI 2017 ENEMMÄN ANANVALTAA KANSALAISTEN NÄKEMYKSIÄ PARLAMENTISTA JA EU:STA PARLAMETRI 2017 ENEMMÄN ANANVALTAA KANSALAISTEN NÄKEMYKSIÄ PARLAMENTISTA JA EU:STA TUTKIMUS - Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Euroopan parlamentin teettämä eurobarometritutkimus Viestinnän pääosasto

Lisätiedot

Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Perussopimusten tarkistaminen Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevat siirtymätoimenpiteet

Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Perussopimusten tarkistaminen Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevat siirtymätoimenpiteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2009 (07.12) (OR. fr,es) 17196/09 POLGEN 232 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Perussopimusten

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2150(INI)

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2150(INI) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 18.7.2012 2012/2150(INI) MIETINTÖLUONNOS talouspolitiikan EU-ohjausjaksosta: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano (2012/2150(INI))

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin

Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin IP/07/1919 Bryssel 13. joulukuuta 2007 Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän ja kohdentavat sen paremmin Euroopan komission viimeisin valtiontukien tulostaulu osoittaa

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0180 (NLE) 11599/17 ADD 1 VISA 297 COLAC 65 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö E-JATKOKIRJE VNEUS VNEUS Haanpää Tiina Eduskunta Suuri valiokunta.

Valtioneuvoston EU-sihteeristö E-JATKOKIRJE VNEUS VNEUS Haanpää Tiina Eduskunta Suuri valiokunta. Valtioneuvoston EU-sihteeristö E-JATKOKIRJE VNEUS2010-00366 VNEUS Haanpää Tiina 12.05.2010 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU:n perussopimusten muuttaminen; Eurooppa-neuvostossa sovittujen Euroopan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0042 (NLE) 6964/16 COEST 63 ELARG 19 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.2. COM() 85 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.10.2015 COM(2015) 523 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto (EKR): maksusitoumuksia, maksuja ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevat ennusteet

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

EUROBAROMETRI 64 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA

EUROBAROMETRI 64 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Standard Eurobarometer Euroopan komissio EUROBAROMETRI 64 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2005 Standard Eurobarometer 64 / Syksy 2005 TNS Opinion & Social KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI Tämän raportin

Lisätiedot

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standardi Eurobarometri 70) syksy 2008 Analyysi

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standardi Eurobarometri 70) syksy 2008 Analyysi Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin Yleisen mielipiteen seurantayksikkö EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Strasbourg, 12. joulukuuta 2008 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standardi

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.1.2014 COM(2013) 848 final 2013/0414 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS siviilikäyttöön tarkoitettua maailmanlaajuista satelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) koskevan yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot