Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO
|
|
- Anita Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Directorate-General for Communication Public Opinion Monitoring Unit Bryssel 30. tammikuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko: Menetelmä: Tutkimusajankohta: EU-28 ( EU:n kansalaista) 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset tietokoneavusteiset henkilöhaastattelut 29. marraskuuta 9. joulukuuta 2014, tekijä: TNS Opinion JOHDANTO... 3 I. EUROOPAN PARLAMENTTI A.TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTISTA Muistikuvat media-altistuksesta Tietoisuus Euroopan parlamentin toiminnasta B.MIELIKUVA EUROOPAN PARLAMENTISTA JA SEN ROOLI Yleinen mielikuva Euroopan parlamentista Euroopan parlamentin rooli C.EUROOPAN PARLAMENTTIA KOSKEVAT TIEDOT Euroopan parlamentin toimintatapa Euroopan parlamentin päätösten hyväksymistapa Euroopan parlamenttia koskevat tiedot kokonaisuudessaan II. EUROOPPALAISET JA EUROOPAN UNIONI A.IDENTITEETTI, JÄSENYYS JA EUROOPAN INTEGRAATION TAHTI Eurooppalaisen identiteetin elementit Euroopan unionin jäsenyys Euroopan integraation tahti EU: ta parhaiten edustava instituutio B.EUROOPAN KANSALAISTEN ÄÄNI Äänelläni on merkitystä Uuden komission nimittäminen C.POLIITTISESTI ENSISIJAISET ASIAT JA ARVOT Tärkeimmät politiikat Euroopan parlamentin arvot D.EU-JÄSENYYDESTÄ ETUAÄ VAI EI
2 Huomautus On pantava merkille, että unionin keskiarvo on painotettu ja että kuuden asukasluvultaan suurimman jäsenvaltion osuus keskiarvosta on noin 70 prosenttia. On myös muistettava, että mielipidetutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden tarkkuus riippuu siitä, kuinka suuri otos on ja kuinka suuren osuuden se muodostaa tutkimuksen kohteista, kun muut tekijät pysyvät muuttumattomina. Noin tuhannen haastattelun otoksessa (jäsenvaltioissa tavallisesti käytetty otoksen koko) todelliset prosenttiosuudet toisin sanoen prosenttiosuudet, jotka saataisiin tilanteessa, jossa koko väestöä olisi haastateltu vaihtelisivat seuraavien luotettavuusvälien puitteissa: Prosenttiosuudet 10 % tai 90 % 20 % tai 80 % 30 % tai 70 % 40 % tai 60 % 50 % Virhemarginaali +/- 1,9 prosenttiyksikköä +/- 2,5 prosenttiyksikköä +/- 2,7 prosenttiyksikköä +/- 3,0 prosenttiyksikköä +/- 3,1 prosenttiyksikköä 2
3 JOHDANTO Parlametri on Euroopan parlamentin vuotuinen kyselytutkimus. Sen ensimmäisessä osassa mitataan eurooppalaisten mielikuvaa Euroopan parlamentista, sen julkisuuskuvasta ja roolista sekä eurooppalaisten tietoja Euroopan parlamentista. Toisessa osassa keskitytään eurooppalaisiin ja Euroopan unioniin. Siinä esitetään kysymyksiä identiteetistä ja EU-jäsenyydestä sekä siitä, tuntevatko eurooppalaiset äänellään olevan merkitystä EU:ssa, ja komission puheenjohtajan valinnasta. Ensimmäistä kertaa eurooppalaisilta kysyttiin myös, tarjoaako EU heidän mielestään lisäarvoa 15 eri alalla. Kyselytutkimus tehtiin 29. marraskuuta 9. joulukuuta TNS Opinion toteutti tutkimuksen haastattelemalla henkilökohtaisesti :ä kansalaista Euroopan unionin 28 jäsenvaltiossa. Tulokset esitetään yleisellä tasolla tämän yhteenvedon johdanto-osassa. Lukija voi tutustua yksityiskohtaisiin eurooppalaisiin ja kansallisiin tuloksiin kunkin kysymyksen osalta asiakirjan toisen osan taulukoissa, kartoissa ja kuvissa. Euroopan tilanne Kuten kaikissa tämän tyyppisissä kyselytutkimuksissa, on erittäin tärkeää määritellä tilanne, jossa tutkimus tehdään. Haastattelut tehtiin Junckerin komission virkaanastumista seuraavilla viikoilla, mikä luultavasti vaikutti tiettyihin kysymyksiin annettuihin vastauksiin. 3
4 Tärkeimmät tulokset Samalla tavalla kuin vuoden 2009 Eurooppa-vaalien jälkeen vuoden 2014 lopulla voitiin havaita, että monien eurooppalaisten (60 prosenttia) käsityksiin vaikutti merkittävä Eurooppa-vaaliefekti, joka johtui parlamentin esilläolosta tiedotusvälineissä. Kyselytutkimus osoitti, että vaikka ihmiset olivat kuulleet puhuttavan Euroopan parlamentista, heillä ei kuitenkaan tuntunut olevan asiasta erityisen hyviä tietoja. Itse asiassa suurin osa eurooppalaisista katsoi, että he eivät tiedä paljoakaan parlamentin toiminnasta. Eurooppalaisilla on paljolti neutraali mielikuva Euroopan parlamentista. Tämä tilanne oli 21 jäsenvaltiossa. Lähes puolet eurooppalaisista toivoi, että Euroopan parlamentilla olisi merkittävämpi rooli. Yli neljäsosa vastaajista katsoi kuitenkin, että Euroopan parlamentilla olisi oltava vähäisempi rooli. Tämä osuus kasvaa 26 jäsenvaltiossa. Eurooppalaisten tiedot parlamentin rakenteesta ja toiminnasta ovat parantuneet kesäkuusta Eurooppalaisilla näyttää olevan poliittisempi mielikuva Euroopan parlamentista, mikä mahdollisesti johtuu parlamentin roolista komission puheenjohtajan valinnassa. Tässä voidaan havaita kaksi ilmiötä. Toisaalta vastaajien tiedot siitä, miten Euroopan parlamentin jäsenet ryhmittyvät, on korkeimmalla tasolla siitä lähtien kun tämä kysymys on esitetty Parlametrissa (elokuusta 2007). Toisaalta ensimmäistä kertaa hienoinen enemmistö vastaajista katsoo, että Euroopan parlamentin päätökset tehdään jäsenten poliittisen suuntauksen perusteella. Lähes yhtä moni on sitä mieltä, että päätökset tehdään niiden jäsenvaltioiden etujen mukaan, joista europarlamentaarikot tulevat. Puolet eurooppalaisista pitää Euroopan parlamenttia toimielimenä, joka parhaiten edustaa Euroopan unionia. Kysyttäessä eurooppalaisen identiteetin rakennuselementeistä vastaajat asettivat selvään kärkeen demokratian ja vapauden arvot. Tämä näkemys yleistyi 22 jäsenvaltiossa. Yhteisvaluutta, joka vuosi sitten oli ensimmäisellä sijalla, on nyt toisena, mutta edelleen identiteetin tärkeä osatekijä kaikissa euroalueen maissa. Kymmenessä euroalueen maassa pidettiinkin euroa identiteetin tärkeimpänä rakennuselementtejä. 4
5 Eurobarometrin perinteiseen kysymykseen Euroopan unionin jäsenyydestä eurooppalaisten selvä enemmistö vastasi, että se on hyvä asia. Tämä vastaus saatiin myös maissa, jotka eivät kuulu euroalueeseen. Ajallisessa tarkastelussa ( ) vastauksissa ei havaittu suuria muutoksia sen enempää positiiviseen, negatiiviseen kuin neutraaliinkaan suuntaan. EU:n yhdentymisen tahdista yhä useammat eurooppalaiset (lähes joka toinen) olivat sitä mieltä, että on parempi odottaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat valmiita ennen kuin tehostetaan uusien yhteisten politiikkojen kehittämistä. Tämä mielipide oli yleisin maissa, joita kriisi on koetellut eniten. Kun kysyttiin, samalla tavalla kuin vuonna 2013, uskovatko vastaajat, että heidän äänellään on merkitystä, lähes 60 prosenttia katsoi, että heidän äänellään on merkitystä omassa maassa, ja yli 40 prosenttia uskoi, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Tässä on tapahtunut jonkin verran edistystä, vaikka jäsenvaltioiden välillä oli todellisia eroja, erityisesti kriisistä eniten kärsimään joutuneiden maiden ja muiden maiden välillä. Niiden eurooppalaisten, jotka katsovat, että heidän äänellään ei ole merkitystä EU:ssa, lukumäärä on laskenut, vaikka he ovat vielä enemmistönä. Selvä enemmistö vastaajista kaikissa jäsenvaltioissa katsoo, että komission puheenjohtajan ja koko Euroopan komission valinta eurovaalien tulosten perusteella edustaa merkittävää demokratian kehitystä EU:ssa. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta saa yhä enemmän kannatusta ja on edelleen tärkein politiikanala, josta Euroopan parlamentin on ensisijaisesti huolehdittava 25 jäsenvaltiossa. Maahanmuuttoon ja terrorismin torjuntaan liittyvien asioiden suosio kasvoi eniten ja näyttivät aiheuttavan uusia eroja jäsenvaltioiden välille. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta kehitys oli samanlainen. Eurooppalaisten mielestä ihmisoikeuksien suojelu on ehdottomasti tärkein arvo, jota Euroopan parlamentin tulisi puolustaa. Sen jälkeen tulevat miesten ja naisten välinen tasa-arvo ja sananvapaus, joiden suosio on niin ikään kasvamassa. Vain yksi arvo on menettämässä suosiotaan unionin tasolla: EU:n jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus. Kun vastaajilta kysyttiin, mikä olisi heidän maansa tilanne, jos se olisi Euroopan unionin ulkopuolella, enemmistö katsoi, että heidän maansa pärjäisi huonommin ilman EU:ta 11:llä 15:stä kysytystä alasta. 5
6 Neljällä muulla alalla enemmistö katsoi, että heidän maansa ei pärjäisi paremmin eikä huonommin, jos olisi EU:n ulkopuolella. Mielipiteet olivat sen sijaan erittäin jakautuneet vaihtoehtojen paremmin ja huonommin välillä seuraavilla aloilla: inflaatio ja elinkustannukset, maahanmuutto ja maatalous. 6
7 Tärkeimmät tulokset I. EUROOPAN PARLAMENTTI A. EUROOPAN PARLAMENTTIA KOSKEVAT TIEDOT 1. Toukokuun 2014 vaalit ovat yhä ihmisten mielissä Samalla tavalla kuin vuoden 2009 Eurooppa-vaalien jälkeen vuoden 2014 lopulla voitiin havaita, että monien eurooppalaisten (60 prosenttia) käsityksiin vaikutti merkittävä Eurooppa-vaaliefekti, joka johtui parlamentin esilläolosta tiedotusvälineissä. Euroopan tasolla 58 prosenttia vastaajista olikin hiljattain kuullut puhuttavan Euroopan parlamentista, mikä oli 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin kesäkuussa Vain 40 prosenttia vastaajista sanoi, että he eivät muista viime aikoina kuulleensa Euroopan parlamentista (10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kesäkuussa 2013). Kansallisella tasolla muistikuva parlamentin esilläolosta tiedotusvälineissä lisääntyi eniten Sloveniassa (86 prosenttia, +23) ja Luxemburgissa (78 prosenttia, +21) sekä Puolassa (56 prosenttia, +21) ja Virossa (75 prosenttia, +19). Muistikuva kasvoi merkittävästi myös Ranskassa (44 prosenttia, +18), vaikka se ja Irlanti (47 prosenttia, +3) olivat ainoat maat, joissa alle 50 prosenttia vastanneista totesi, että he ovat hiljattain kuulleet Euroopan parlamentista. 2. Tunne siitä, että on selvillä Euroopan parlamentin toiminnasta Eurooppalaisten tunne siitä, että he ovat selvillä Euroopan parlamentin toiminnasta on edelleen heikko, mutta ei ole muuttunut aiemmasta (marraskuusta 2011). Vähän alle kolmannes (30 prosenttia) eurooppalaisista katsoo, että he ovat hyvin selvillä Euroopan parlamentin toiminnasta. Sitä vastoin 67 prosenttia katsoo, että he ovat huonosti selvillä parlamentin toiminnasta. Kansallisella tasolla vain Liettuassa enemmistö vastaajista (52 prosenttia) sanoi, että he ovat hyvin selvillä. Ranskassa kyselyyn osallistuneista kaikkein pienin osuus vastaajista (19 prosenttia) sanoi olevansa hyvin selvillä parlamentin toiminnasta. 7
8 Vastaajia, jotka sanoivat, että he ovat huonosti selvillä Euroopan parlamentin toiminnasta, oli eniten Ruotsissa (80 prosenttia), Ranskassa (78 prosenttia) ja Espanjassa (77 prosenttia). Kyselytutkimuksen analyysi osoitti, että vaikka ihmiset olivat kuulleet puhuttavan Euroopan parlamentista, he eivät olleet siitä erityisen hyvin selvillä. Henkilöistä, jotka olivat hiljattain kuulleet Euroopan parlamentista 41 prosenttia katsoi olevansa hyvin selvillä ja 57 prosenttia katsoi, että he olivat huonosti selvillä. Kansallisella tasolla esimerkiksi Ruotsissa haastatelluista henkilöistä vain 20 prosenttia tunsi olevansa hyvin selvillä, kuitenkin 69 prosenttia muisti asian olleen esillä tiedotusvälineissä. Nousua oli 14 prosenttiyksikköä kesäkuusta Sosiodemografisella tasolla vanhemmat henkilöt muistivat paremmin Euroopan parlamentin olleen esillä tiedotusvälineissä, mutta heidän tunteensa selvillä olosta oli erittäin heikko. Kuten useissa eri kyselytutkimuksissa toimihenkilöt (39 prosenttia) ja korkeammin koulutetun henkilöt (37 prosenttia) tunsivat olevansa paremmin selvillä. B. MIELIKUVA EUROOPAN PARLAMENTISTA JA SEN ROOLI 1. Yleinen mielikuva Euroopan parlamentista Eurooppalaisten mielikuva Euroopan parlamentista on jonkin verran kohentunut, vaikka huomattavalla enemmistöllä 22 jäsenvaltiossa mielikuva on neutraali. Mielikuva Euroopan parlamentista ei ole muuttunut kesäkuusta Positiivinen mielikuva on 30 prosentilla vastaajista ja neutraali mielikuva 43 prosentilla (+1) vastaajista. Negatiivinen mielikuva laski kahdella prosenttiyksiköllä 23 prosenttiin. Kansallisella tasolla: neutraali mielikuva vallitsi 22:ssa 28 jäsenvaltiosta; positiivinen mielikuva on negatiivista voimakkaampi 23 jäsenvaltiossa. Voidaan havaita, että positiivinen mielikuva kesäkuuhun 2013 verrattuna o yleistyi selvästi Espanjassa (29 prosenttia, +10), Ruotsissa (34 prosenttia, +9) ja Kyproksessa (34 prosenttia, +8) sekä Latviassa (25 prosenttia, +6) ja Portugalissa (30 prosenttia, +5), vaikka nämä tasot ovat yhä matalia; o on neutraalia yleisempi Romaniassa, Bulgariassa, Italiassa ja Maltassa; 8
9 o on vähentynyt huomattavasti Irlannissa (40 prosenttia, 10), Bulgariassa (48 prosenttia, 8) ja Belgiassa (34 prosenttia, 7). Sitä vastoin negatiivinen mielikuva on positiivista yleisempi Kreikassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ranskassa ja Alankomaissa. 2. Euroopan parlamentin rooli Lähes puolet eurooppalaisista toivoi, että Euroopan parlamentilla olisi tärkeämpi rooli. Yli neljäsosa vastaajista katsoi kuitenkin, että parlamentilla olisi oltava vähemmän tärkeä rooli. Tämä osuus kasvaa 26 jäsenvaltiossa. Kysyttäessä, millaisen roolin vastaajat haluaisivat Euroopan parlamentille tulevaisuudessa, suuri enemmistö eurooppalaisista kannatti vieläkin tärkeämpää roolia (47 prosenttia, 2 verrattuna kesäkuuhun 2013). Voidaan panna merkille, että niitä vastaajia, jotka spontaanisti haluavat Euroopan parlamentille saman roolin, on yhä vähemmän (12 prosenttia, 8), kun taas niitä, jotka haluavat parlamentille vähemmän tärkeän roolin (27 prosenttia, +7) ja niitä, jotka eivät osaa sanoa (14 prosenttia, +3), on yhä enemmän. Kansallisella tasolla: Toive siitä, että parlamentilla olisi tärkeämpi rooli, saa taakseen selvän enemmistön 16 jäsenvaltiossa, ja 22 jäsenvaltiossa se on enemmistön kanta, kärjessä Kypros (84 prosenttia, +5), Malta ja Portugali (67 prosenttia, vastaavasti +2 ja +7), Espanja (65 prosenttia, +9) ja Romania (65 prosenttia, + 0). Toive tärkeämmästä roolista saa enemmän kannatusta Portugalissa ja Espanjassa, joita kriisi on koetellut enemmän, ja sama tilanne on myös Kreikassa (63 prosenttia, +2) ja Italiassa (49 prosenttia, +4). Parlamentin tärkeämmän roolin kannatus kasvoi eniten Latviassa (58 prosenttia, +16) ja Liettuassa (64 prosenttia, +15). Toive Euroopan parlamentin vähemmän tärkeästä roolista eteni 26 jäsenvaltiossa Kyprosta ja Puolaa lukuun ottamatta. Tämä vastaus oli enemmistönä kuudessa 6 jäsenvaltiossa, jotka olivat Tanska (46 prosenttia, +12), Suomi (44 prosenttia, +25), Ruotsi (49 prosenttia, +25), Yhdistynyt kuningaskunta (43 prosenttia, +4), Tšekin tasavalta (43 prosenttia, +19) ja Alankomaat (48 prosenttia, +13). Voidaan erityisesti panna merkille, että toive parlamentin vähemmän tärkeästä roolista kasvaa enemmän euroalueen maissa kuin euroalueen ulkopuolisissa maissa. 9
10 C. EUROOPAN PARLAMENTTIA KOSKEVAT TIEDOT Eurooppalaisten tiedot parlamentin rakenteesta ja toiminnasta ovat parantuneet selvästi kesäkuusta Tämä johtuu toukokuussa 2014 pidetyistä Euroopan parlamentin vaaleista ja parlamentin näkemisestä poliittisempana mutta liittyy ehkä myös komission puheenjohtajan valintaan. Kuten jo johdannossa todettiin, Euroopan parlamentin keskeinen rooli komission puheenjohtajan valinnassa ja koko kollegion virkaanasettamisessa epäilemättä myötävaikutti siihen, että eurooppalaisilla on nyt poliittisempi näkemys Euroopan parlamentista. 1. Euroopan parlamentin toiminta 48 prosenttia vastaajista tietää, että europarlamentaarikot istuvat parlamentin istuntosalissa poliittisen suuntauksensa mukaisesti, mikä merkitsee viiden prosenttiyksikön lisäystä kesäkuusta Vastaajista 35 prosenttia ( 4) uskoo, että he istuvat kansalaisuutensa mukaisesti. Niiden osuus, jotka eivät osaa sanoa, miten parlamentin jäsenet istuvat, on laskenut 17 prosenttiin ( 1). Kansallisella tasolla vastaajien, jotka tietävät, että jäsenet istuvat istuntosalissa poliittisen suuntauksensa mukaisesti, osuus on noussut 23 jäsenvaltiossa kesäkuusta Suurin kasvu tapahtui Liettuassa (60 prosenttia, +18), Ruotsissa (70 prosenttia, +16) ja Tanskassa (60 prosenttia, +14). 2. Euroopan parlamentin päätöksentekomenetelmä Ensimmäistä kertaa enemmistö vastaajista katsoo, että Euroopan parlamentin päätökset tehdään jäsenten poliittisen suuntauksen mukaan. Tätä mieltä on nyt 40 prosenttia eurooppalaisista, kun taas 38 prosenttia arvelee, että päätökset tehdään niiden jäsenvaltioiden etujen mukaan, joista europarlamentaarikot tulevat. Kansallisella tasolla voidaan havaita, että Enemmistö 15 jäsenvaltiossa uskoo, että päätökset tehdään jäsenen poliittisen suuntauksen mukaan. Osuus oli suurin Ruotsissa (62 prosenttia, +15), Suomessa 10
11 (55 prosenttia, +13), Sloveniassa ja Alankomaissa (51 prosenttia, vastaavasti +4 ja +9). Sitä vastoin 11 jäsenvaltioissa enemmistö uskoo, että päätökset tehdään kansallisen edun mukaan. Eniten tätä mieltä oltiin Tšekin tasavallassa (56 prosenttia, 3), Slovakiassa (54 prosenttia, 2) ja Kreikassa (52 prosenttia, +4). 3. Yleistiedot Euroopan parlamentista Vaikka objektiivinen tietämys Euroopan parlamentista on yhä korkealla tasolla, se ei enää kasva perustajavaltioissa. Objektiivista tietoa Euroopan parlamentista mitataan neljällä kysymyksellä, jotka koskevat Euroopan parlamentin suoria vaaleja, jäsenten lukumäärää jäsenvaltioittain ja tapaa, jolla unionin talousarvio ja lainsäädäntö hyväksytään. Unionin tasolla oikeita vastauksia oli keskimäärin 59 prosenttia ja vääriä vastauksia 19 prosenttia. Näiden rohkaisevien tulosten lisäksi on huomattava, että niiden vastaajien osuus, jotka kertoivat, että he eivät osaa sanoa, kasvoi kesäkuusta 2013 (22 prosenttia, +4). Vaikka lähes kaikissa jäsenvaltioissa objektiivista tietämystä Euroopan parlamentista voidaan pitää hyvänä, kesäkuuhun 2013 verrattuna tämä tietämys on vähentynyt perustajavaltioissa. Bulgariassa oikeat vastaukset kyseisiin neljään kysymykseen ovat kuitenkin lisääntyneet kesäkuusta
12 II. EUROOPPALAISET JA EUROOPAN UNIONI A. TOIMIELIN, JOKA PARHAITEN EDUSTAA EU:TA Eurooppalaisten selkeä enemmistö pitää Euroopan parlamenttia toimielimenä, joka parhaiten edustaa Euroopan unionia. Itse asiassa 50 prosenttia vastaajista (sama osuus kuin kesäkuussa 2013) pitää Euroopan parlamenttia toimielimenä, joka parhaiten edustaa Euroopan unionia. Vastaajista 16 prosenttia (+1) mainitsee komission ja 9 prosenttia ( 6) Euroopan unionin neuvoston. On pantava merkille, että 23 prosenttia (+4) vastaajista ei tiedä, mikä toimielin parhaiten edustaa Euroopan unionia. Kansallisella tasolla parlamentti oli ykkösenä kaikissa jäsenvaltioissa (vaikka en osaa sanoa -osuuden alapuolella Yhdistyneessä kuningaskunnassa). Parlamentti mainittiin useimmin Slovakiassa (67 prosenttia) ja Kroatiassa (57 prosenttia), ja harvimmin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (36 prosenttia) ja Latviassa (44 prosenttia). Sosiodemografisella tasolla parlamentti oli niin ikään johdossa kaikissa kategorioissa. B. IDENTITEETTI, JÄSENYYS JA YHDENTYMISEN NOPEUS 1. Eurooppalaisen identiteetin rakennuselementit Vastaajilta kysyttiin, mitä ovat eurooppalaisen identiteetin tärkeimmät rakennuselementit. Demokratiaa ja vapautta koskevat arvot olivat nousussa 22 jäsenvaltiossa. Eurooppalaiset pitivät niitä eurooppalaisen identiteetin tärkeimpinä osatekijöinä. Tulokset kaikista 28 jäsenvaltioista osoittavat, että demokratian ja vapauden arvot ovat vahvassa nousussa (47 prosenttia, +7 vuodesta 2013) ja ovat nyt nousseet yhteisvaluutan (40 prosenttia, 2) ohi. Kulttuuri on kolmantena (28 prosenttia) ja sen jälkeen historia (24 prosenttia), Euroopan talouden onnistumiset (20 prosenttia) ja maantiede (18 prosenttia). Maantieteen merkitys on vähentynyt 25 jäsenvaltiossa. 12
13 Kansallisella tasolla demokratian ja vapauden arvot etenevät suurimmassa osassa jäsenvaltioista, Alankomaissa +17 prosenttiyksikköä (65 prosenttia) vuodesta 2013, +16 prosenttiyksikköä Belgiassa (57 prosenttia) ja +15 prosenttiyksikköä Suomessa (60 prosenttia). Ne mainittiin useimmin EU:n pohjoisosassa: Ruotsi 69 prosenttia, Saksa 67 prosenttia, Alankomaat 65 prosenttia, Tanska 63 prosenttia ja Suomi 60 prosenttia. Sitä vastoin nämä arvot mainitaan harvemmin maissa, joihin kriisi on vaikuttanut eniten: Espanja 30 prosenttia (+1), Kreikka 34 prosenttia (+5), Italia 37 prosenttia ( 2) ja Kypros 43 prosenttia ( 3). Nämä luvut ovat EU:n keskiarvon eli 47 prosentin alapuolella. Euro, yhteisvaluutta, on identiteetin selvä osatekijä, sillä se mainittiin keskimääräistä useammin (40 prosenttia) euroalueen jäsenvaltioissa paitsi Portugalissa (39 prosenttia). 2. EU-jäsenyys Yhä useammat eurooppalaiset pitävät kuulumista Euroopan unioniin hyvänä asiana. Tämä koski myös maita, jotka eivät kuulu euroalueeseen. 54 prosenttia (+4 verrattuna kesäkuuhun 2013) eurooppalaisista katsoo, että EUjäsenyys on hyvä asia. 29 prosenttia (-2) eurooppalaisista ajattelee, että se ei ole hyvä eikä huono asia. 14 prosenttia ( 3) katsoo, että se on huono asia. Kansallisella tasolla niitä, jotka ajattelivat, että EU-jäsenyys on hyvä asia, oli eniten Luxemburgissa (83 prosenttia, +12 verrattuna kesäkuuhun 2013), Saksassa (72 prosenttia, +4) ja Belgiassa (70 prosenttia, +6). Huomattavimmat muutokset tässä vastauksessa olivat Virossa ja Romaniassa, molemmissa 68 prosenttia (+13), Luxemburgissa (83 prosenttia, +12), Espanjassa (59 prosenttia, +12), Portugalissa (46 prosenttia, +10) ja Puolassa (63 prosenttia, +10). Sen sijaan maissa, joissa vastaajat katsoivat useimmin, että jäsenyys on huono asia, ja joista kahta ensimmäistä kriisi on koetellut ankarasti, tulokset olivat vakiintuneet tai laskeneet: Kreikka (30 prosenttia, + 0) ja Kypros (30 prosenttia, 6). Luvut olivat vakiintuneet Yhdistyneessä kuningaskunnassa (27 prosenttia, + 0) ja hieman nousseet Itävallassa (23 prosenttia, +2). Sosiodemografisella tasolla ihmiset, jotka suhtautuivat EU-jäsenyyteen myönteisimmin, olivat entiseen tapaan etenkin miehiä, nuoria, korkeammin koulutettuja ja sosiaalisesti ja ammatillisesti ylemmissä yhteiskuntaryhmissä. 13
14 3. Euroopan unionin yhdentymisen nopeus Kysyttäessä yhdentymisen nopeudesta eurooppalaisille annettiin kaksi vaihtoehtoa: Jotta voidaan tehostaa unionin yhteistä poliittista kehitystä tietyillä tärkeillä toimintaalueilla, olisiko odotettava, että kaikki maat ovat siihen valmiita, vai olisiko edettävä odottamatta muita jäsenvaltioita? Yhä useampi eurooppalainen (lähes 50 prosenttia) katsoo, että on parempi odottaa, kunnes kaikki jäsenvaltiot ovat valmiita ennen kuin lisätään yhteistä poliittista päätöksentekoa. Tämä mielipide oli yleisin maissa, joita kriisi on koetellut eniten. Tulokset osoittavat siten, että lähes puolet eurooppalaisista (49 prosenttia, +3) pitäisi parempana odottaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat valmiita etenemiseen, kun taas 39 prosenttia ( 4) katsoi, että toiset voivat edetä muita odottamatta. Kansallisella tasolla maat, joita kriisi on koetellut eniten, suhtautuivat myönteisimmin ajatukseen, että odotetaan, että kaikki jäsenvaltiot ovat valmiita ennen uusien yhteisten politiikkojen kehittämistä: Portugali (70 prosenttia, + 0), Kreikka (62 prosenttia, +4), Espanja (61 prosenttia, +3) ja Kypros (60 prosenttia, 2) ja Irlanti (53prosenttia, 2). Eniten niitä, jotka valitsisivat toisen vaihtoehdon (ei odoteta), oli Alankomaissa (61 prosenttia, +3), Sloveniassa (53 prosenttia, +1) sekä Liettuassa ja Itävallassa (52 prosenttia, vastaavasti +7 ja + 0 kesäkuuhun 2013 verrattuna). C. EUROOPAN KANSALAISTEN ÄÄNI 1. Äänelläni on merkitystä Onko unionin kansalaisilla tunne, että heidän äänellään on merkitystä omassa maassaan ja EU:ssa? Tulokset osoittavat, että tämä tunne on voimakkaampi oman maan kohdalla kuin unionin tapauksessa. a. Äänelläni on merkitystä omassa maassani: Kesäkuusta 2013 niiden eurooppalaisten osuus, jotka katsovat, että heidän äänellään on merkitystä omassa maassaan, on pysynyt samana (58 prosenttia, + 0), kun 39 prosenttia ( 1) katsoo, että näin ei ole. 14
15 b. Äänelläni on merkitystä EU:ssa Eurooppalaisten äänen merkityksestä EU:ssa marras-joulukuussa prosenttia (+2) vastanneista antoi kielteisen vastauksen. Vuoden 2009 vaalien jälkeen tämä osuus oli 38 prosenttia. Vaikka ne eurooppalaiset, jotka katsovat, että heidän äänellään ei ole merkitystä EU:ssa, olivat yhä enemmistönä, heidän osuutensa on laskenut kahtena kuluneena vuotena (53 prosenttia, 4 kesäkuusta 2013). Kansallisella tasolla tässä voidaan havaita suuria eroja aina 54 prosenttiosuuteen asti. Vastaajat, jotka vahvimmin olivat sitä mieltä, että heidän äänensä kuuluu EU:ssa, olivat Ruotsissa (74 prosenttia, +10), Tanskassa (62 prosenttia, + 0), Luxemburgissa (59 prosenttia, +6), Belgiassa, Alankomaissa ja Kroatiassa (58 prosenttia, vastaavasti 2, +9 ja +1) ja Saksassa (57 prosenttia, +5). Sitä vastoin eniten ihmisiä, jotka ajattelevat, että heidän äänensä ei kuulu EU:ssa, oli Kreikassa (78 prosenttia, 3), Kyproksessa (75 prosenttia, 5), Tšekin tasavallassa, Espanjassa ja Italiassa (68 prosenttia, vastaavasti 4, + 0 ja +2) ja Portugalissa (66 prosenttia, 1). 2. Uuden komission virkaanasettaminen Oli tärkeää mitata eurooppalaisten mielipidettä, kun Lissabonin sopimusta sovellettiin ensimmäistä kertaa niin että Euroopan parlamentti valitsi komission puheenjohtajan ja koko komission. Osoittautui, että selvä enemmistö vastaajista kaikissa jäsenvaltioissa katsoo, että komission puheenjohtajan ja koko komission valinta Euroopan parlamentin vaalien tulosten perusteella edustaa merkittävää demokratian edistystä EU:ssa. Unionin tasolla 63 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä tästä, 18 prosenttia oli eri mieltä ja kantaansa ei esittänyt 19 prosenttia vastaajista. Kansallisella tasolla Luxemburgissa haastatellut suhtautuivat kaikkein myönteisimmin tähän kantaan (81 prosenttia). Yhdistyneessä kuningaskunnassa vastanneet olivat kaikkein useimmin eri mieltä (28 prosenttia). Virossa vastaamatta jättäneitä oli enemmän kuin muualla (35 prosenttia). 15
16 D. POLIITTISESTI ENSISIJAISET ASIAT JA ARVOT 1. Ensisijaiset politiikat Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta saa yhä enemmän kannatusta ja on edelleen tärkein politiikanala, josta Euroopan parlamentin on ensisijaisesti huolehdittava 25 jäsenvaltiossa. Maahanmuuttoon ja terrorismin torjuntaan liittyvien kysymysten suosio kasvoi eniten, ja ne näyttivät aiheuttavan uusia eroja jäsenvaltioiden välille. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta kehitys oli samanlainen. Unionin tasolla 25 jäsenvaltiossa katsotaan, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan olisi oltava ensisijainen politiikanala (54 prosenttia, +3 kesäkuusta 2013). Tanskassa ja Ruotsissa sen kuitenkin voitti ilmastonmuutoksen torjunta ja Virossa turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, joka antaa EU:lle mahdollisuuden käsitellä kansainvälisiä kriisejä. Talous-, budjetti- ja veropolitiikkojen yhteensovittaminen nousi toiselle sijalle (31 prosenttia ja +1) jättäen taaksensa kuluttajan ja kansanterveyden suojan parantamisen (30 prosenttia ja 3). Seuraavana 29 prosentilla ja neljän prosenttiyksikön lisäyksellä kesäkuusta 2013 tulee yksilön vapauksia kunnioittava kamppailu terrorismia vastaan. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, joka antaa EU:lle mahdollisuuden käsitellä kansainvälisiä kriisejä sai 27 prosentin (+1) kannatuksen ennen lähtömaiden kanssa neuvotellun maahanmuuttopolitiikan toteuttamista, joka nousi vastauksissa eniten (25 prosenttia, +6). On mielenkiintoista, että eurooppalaisilla ja kansainvälisillä uutisilla näyttää olevan selvä vaikutus maahanmuuttoa, terrorismin torjuntaa ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskeviin kysymyksiin ja että ne paljastavat uusia eroja tiettyjen jäsenvaltioiden välillä. Kansallisella tasolla kaksi ensimmäistä politiikkaa (maahanmuutto ja kamppailu terrorismia vastaan) lisäsivät kannatusta 19 jäsenvaltiossa, joista 16:ssa nämä politiikat ovat muuttuneet samaan suuntaan. Kuten jo vuoden 2014 vaalien jälkeen tehdyssä mielipidetiedustelussa todettiin, maahanmuuttopolitiikka on lisäämässä kannatustaan. Muutos on erittäin merkittävä eräissä maissa kuten Italiassa (36 prosenttia, +20), Maltassa (44 prosenttia, +17) ja Ruotsissa (32 prosenttia, +13). Kamppailu terrorismia vastaan eteni eniten Puolassa (29 prosenttia, +13), Tšekin tasavallassa (35 prosenttia, +11), Maltassa (31 prosenttia, +11) ja Itävallassa (27 prosenttia, +10). 16
17 Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta vastauksiin erittäin todennäköisesti vaikutti Ukrainan tilanne. Se lisäsi suosiotaan 15 jäsenvaltiossa, joista Baltian maissa muutos oli ennätyksellinen: +21 prosenttiyksikköä Liettuassa (38 prosenttia), +19 prosenttiyksikköä Virossa (45 prosenttia) ja +13 prosenttiyksikköä Latviassa (35 prosenttia). On pantava merkille myös +16 prosenttiyksikön lisäys Alankomaissa (34 prosenttia) ja vastakkainen kehitys eli 18 prosenttiyksikön vähennys Romaniassa (29 prosenttia). 2. Arvot, joita Euroopan parlamentin tulisi ensisijaisesti puolustaa Ihmisoikeuksien suojelu eteni arvona voimakkaasti kesäkuusta 2013 (60 prosenttia, +6). Myös kaksi seuraavaa arvoa eli miesten ja naisten välinen tasa-arvo (36 prosenttia, +3) ja sananvapaus (34 prosenttia, +1) lisäsivät kannatustaan. Vain yksi arvo menetti kannatustaan unionin tasolla. Se oli EU:n jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus (30 prosenttia, 3). Tämä lasku voidaan havaita 20 jäsenvaltiossa. Vaikka Euroopan unionin ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus nousi 2 prosenttiyksikköä 22 prosenttiin, pitkällä aikavälillä sen suosio on laskenut 10 prosenttiyksikköä lokakuusta Kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu on pysynyt vakaalla 20 prosentin tasolla kuluneiden kolmen vuoden aikana, mutta pudonnut 8 prosenttiyksikköä lokakuusta E. LISÄARVOA (VAI EI) EUROOPAN UNIONISTA Ensimmäistä kertaa parlemetrissa eurooppalaisilta kysyttiin heidän maansa tilanteesta, jos se olisi EU:n ulkopuolella. Heille esitettiin eri aloja, joista heidän oli arvioitava, pärjäisikö heidän maansa paremmin, huonommin vai ei paremmin eikä huonommin. 15 kysyttyä alaa olivat kauppa, työllisyys, tieteellinen tutkimus, ulkopolitiikka, koulutus, maatalous, maahanmuutto, terveys, sukupuolten tasa-arvo, ympäristö ja ympäristönmuutoksen torjunta, teollisuus, inflaatio ja elinkustannukset, energia, talous sekä henkilötietojen suoja. Enemmistö eurooppalaisista oli sitä mieltä, että 11 alalla heidän maansa ei pärjäisi yhtä hyvin EU:n ulkopuolella. 17
18 Mielipiteet jakautuivat kuitenkin voimakkaasti kolmella alalla: inflaatio ja elinkustannukset (34 prosenttia huonommin EU:n ulkopuolella ja 33 prosenttia paremmin EU:n ulkopuolella), maahanmuutto (33 prosenttia huonommin ja 32 prosenttia paremmin ) ja maatalous (36 prosenttia huonommin ja 34 prosenttia paremmin ). Neljällä alalla enemmistö vastasi ei paremmin eikä huonommin : sukupuolten tasa-arvo (46 prosenttia), terveys (37 prosenttia), sekä koulutus ja henkilötietojen suoja, molemmat 35 prosenttia. 18
19 I. EUROOPAN PARLAMENTTI A. TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTISTA 1. Muistikuvat media-altistuksesta 1) EU-keskiarvo 19
20 2) Kansalliset tulokset 20
21 3) Kansalliset tapahtumat 21
22 2. Tietoisuus Euroopan parlamentin toiminnasta 1) EU-keskiarvo 22
23 2) Kansalliset tulokset 23
24 3) Kansalliset tapahtumat * EK = ei kysytty. Kysymystä ei kysytty tässä maassa aikaisemman kyselyn aikana. 24
25 B. MIELIKUVA EUROOPAN PARLAMENTISTA JA SEN ROOLI 1. Yleinen mielikuva Euroopan parlamentista 1) EU-keskiarvo 25
26 2) Kansalliset tulokset 26
27 3) Kansalliset tapahtumat 27
28 2. Euroopan parlamentin rooli 1) EU-keskiarvo 28
29 2) Kansalliset tulokset 29
30 3) Kansalliset tapahtumat 30
31 C. EUROOPAN PARLAMENTTIA KOSKEVAT TIEDOT 1. Euroopan parlamentin toimintatapa 1) EU-keskiarvo 31
32 2) Kansalliset tulokset 32
33 3) Kansalliset tapahtumat 33
34 2. Euroopan parlamentin päätösten hyväksymistapa 1) EU-keskiarvo 34
35 2) Kansalliset tulokset 35
36 3) Kansalliset tapahtumat 36
37 3. Euroopan parlamenttia koskevat tiedot kokonaisuudessaan 1) EU-keskiarvo 37
38 2) Kansalliset tulokset a. Kunkin jäsenvaltion kansalaiset valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet suoralla vaalilla 38
39 b. EU-tason lainsäädännölliset puitteet (lait ja direktiivit) on sovittava Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden välillä yhteisesti 39
40 c. Euroopan parlamentti ja jäsenmaat päättävät Euroopan unionin budjetista yhdessä 40
41 d. Jokaisella EU maalla on Euroopan parlamentissa sama määrä edustajia 41
42 3) Kansalliset tapahtumat 42
43 II. EUROOPPALAISET JA EUROOPAN UNIONI A. IDENTITEETTI, JÄSENYYS JA EUROOPAN INTEGRAATION TAHTI 1. Eurooppalaisen identiteetin elementit 1) EU-keskiarvo 43
44 2) Kansalliset tulokset 44
45 3) Kansalliset tapahtumat Ensimmäiset neljä kohtaa 45
46 2. Euroopan unionin jäsenyys 1) EU-keskiarvo 46
47 2) Kansalliset tulokset 47
48 3) Kansalliset tapahtumat 48
49 3. Euroopan integraation tahti 1) EU-keskiarvo 49
50 2) Kansalliset tulokset a. Odottaa, kunnes kaikki EU-jäsenvaltiot ovat valmiita toteuttamaan ne 50
51 b. Edetä odottamatta muita EU-jäsenvaltioita 51
52 3) Kansalliset tapahtumat 52
53 4. EU: ta parhaiten edustava instituutio 1) EU-keskiarvo 53
54 2) Kansalliset tulokset 54
55 3) Kansalliset tapahtumat 55
56 B. EUROOPAN KANSALAISTEN ÄÄNI 1. Äänelläni on merkitystä 1.1 Äänelläni on merkitystä Suomessa 1) EU-keskiarvo 56
57 2) Kansalliset tulokset 57
58 3) Kansalliset tapahtumat 58
59 1.2 Äänelläni on merkitystä Euroopan unionissa 1) EU-keskiarvo 59
60 2) Kansalliset tulokset 60
61 3) Kansalliset tapahtumat 61
62 2. Uuden komission nimittäminen 1) EU-keskiarvo 62
63 2) Kansalliset tulokset 63
64 3) Kansalliset tulokset 64
65 C. POLIITTISESTI ENSISIJAISET ASIAT JA ARVOT 1. Tärkeimmät politiikat 1) EU-keskiarvo 65
66 a. Ensimmäiset kuusi kohtaa 66
67 b. Viimeiset kuusi kohtaa 67
68 2) Kansalliset tulokset 68
69 3) Kansalliset tapahtumat Ensimmäiset kuusi kohtaa 69
70 2. Euroopan parlamentin arvot 1) EU-keskiarvo 70
71 71
72 2) Kansalliset tulokset 72
73 3) Kansalliset tapahtumat Ensimmäiset kuusi kohtaa 73
74 D. EU-JÄSENYYDESTÄ ETUAÄ VAI EI 1) EU-keskiarvo 74
75 2) Kansalliset tulokset a. Maatalous 75
76 b. Inflaatio ja elinkustannukset 76
77 c. Maahanmuutto 77
78 d. Työllisyys 78
79 e. Talous 79
80 f. Terveys 80
81 g. Koulutus 81
82 h. Teollisuus 82
83 i. Henkilötietojen suojaaminen 83
84 j. Kauppa 84
85 k. Energia 85
86 l. Ulkopolitiikka 86
87 m. Ympäristö ja ilmastonmuutoksen vastainen taistelu 87
88 n. Sukupuolten välinen tasa-arvo 88
89 o. Tieteellinen tutkimus 89
Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO Bryssel, 30. marraskuuta 2015 Otos: EU 28 (28 150
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) EUROALUE JA MUU KUIN EUROALUE Tässä eriteltävät eroavuudet
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 27.5.2009 Vaaleja edeltävä tutkimus ensimmäinen osa Alustavat tulokset: Euroopan
LisätiedotEuroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ
LisätiedotEuroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB/PE 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Parlametrin osuus TIIVISTELMÄ
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB/PE 79.5) Bryssel, joulukuu 2013 VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Parlametrin osuus TIIVISTELMÄ
LisätiedotEuroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1)
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Brysselissä 14. lokakuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 I osa EU:ta, maahanmuuttoa sekä taloudellista ja
LisätiedotEuroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) Bryssel, marraskuu 2013 VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät
LisätiedotEurobarometri 76.3 Parlametri
Eurobarometri 76.3 Parlametri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin pyynnöstä Viestinnän pääosaston koordinoima tutkimus SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 YHTEENVETO...5 I. TIEDOT EUROOPAN
Lisätiedot15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta
Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset
LisätiedotI. VAALITEEMAT... 2 II. TIETOISUUS VAALEISTA... 3
hk Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 25. maaliskuuta 2009 Eurobarometri (EB 71): tammi helmikuu 2009 Alustavat tulokset:
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) AMMATTIRYHMIEN TARKASTELU Tämä ammattiryhmien välisten erojen
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.
EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa
LisätiedotILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
LisätiedotVaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014
Directorate-General for Communication PUBLIC OPINION MONITORING UNIT Brussels, October 2014 Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014 TIIVISTELMÄ Kattavuus: Perusjoukko: Tutkimusmenetelmä:
LisätiedotBELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,
PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN
LisätiedotEuroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen osa TIIVISTELMÄ
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 15. syyskuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011
LisätiedotParlametri marraskuu 2012 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri marraskuu Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko: Menetelmä:
LisätiedotTUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto
Parlametri 2016 Analyyttinen yhteenveto Euroopan parlamentin erityiseurobarometri TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto Laatija: Jacques Nancy, Yleisen mielipiteen seurantayksikkö
LisätiedotKansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja
LisätiedotA. Vaaliteemat... 2 B. Tietoisuus vaalien ajankohdasta ja kiinnostus vaaleja kohtaan... 3 C. Äänestämisen todennäköisyys... 4
Tiedotuksen pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 11.12.2008 Standardi Eurobarometri (EB 70 1 ) syksy 2008 Alustavat tulokset: EU:n
Lisätiedot15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) COLAC 144 WTO 329 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Kolmas lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön
Lisätiedot995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8
995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 ADD 1 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja:
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA
LisätiedotAnalyyttinen yhteenveto
Viestinnän pääosasto Osasto C - Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 24. maaliskuuta 2009 EUROOPPALAISET JA TALOUSKRIISI Eurobarometri-standardi (EB 71) Perusjoukko: EU 15+ Otos: EU
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n
LisätiedotEuroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään
LisätiedotYhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0184 (NLE) 11636/17 ADD 1 COEST 212 ELARG 62 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 3. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotLIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri 300 kevät 2008 Ensimmäiset kokonaistulokset: EU:n keskiarvo ja yleiset kansalliset suuntaukset
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel, 30. kesäkuuta 2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri 300 kevät 2008 Ensimmäiset kokonaistulokset: EU:n keskiarvo ja yleiset kansalliset
LisätiedotVelkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?
Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012
LisätiedotOikeusasiamiehen yhteenveto Euroopan oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet
Euroopan oikeusasiamies Oikeusasiamiehen yhteenveto Euroopan oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet Erityiseurobarometri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen
Lisätiedot12398/17 HG/isk DGD 1. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE) VISA 363 COAFR 254 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan
LisätiedotSopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I
LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionin perussopimuksiin
LisätiedotViimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin
IP/07/1919 Bryssel 13. joulukuuta 2007 Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän ja kohdentavat sen paremmin Euroopan komission viimeisin valtiontukien tulostaulu osoittaa
LisätiedotSN 1316/14 vpy/sl/mh 1 DG D 2A LIMITE FI
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. tammikuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0268 (COD) SN 1316/14 LIMITE ILMOITUS Asia: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o.../20.., annettu...,
LisätiedotEUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)
EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0900 (NLE) EUCO 110/13 INST 234 POLGEN 69 OC 295 SÄÄDÖKSET Asia: LUONNOS EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotEUROBAROMETRI. Haastattelujen määrä: Haastattelujen määrä: Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain MAAYHTEENVETO
MAAYHTEENVETO Useampi kuin kahdeksan kymmenestä (85 %) vastaajasta Suomessa on sitä mieltä, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen on tärkeää. Tästä mielipiteestä huolimatta, ja verrattaessa vuoteen 2013,
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat
LisätiedotEUROBAROMETRI 75.2 KRIISI JA ELINTARVIKETURVA
EUROBAROMETRI 75.2 KRIISI JA ELINTARVIKETURVA Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin pyynnöstä Viestinnän pääosaston koordinoima tutkimus TNS Opinion & Social Avenue Herrmann Debroux, 40
LisätiedotTämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standardi Eurobarometri 70) syksy 2008 Analyysi
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin Yleisen mielipiteen seurantayksikkö EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Strasbourg, 12. joulukuuta 2008 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standardi
LisätiedotLIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS
LisätiedotFLASH eurobarometrikysely 266 NAISET JA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT. Yhteenvetoanalyysi
Bryssel, 2. maaliskuuta 2009 FLASH eurobarometrikysely 266 NAISET JA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Yhteenvetoanalyysi Euroopan parlamentti ja komissio päättivät kansainvälisen naistenpäivän aattona ja ennen
Lisätiedot443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1
443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/BG/RO/fi 1 2 von 9 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte
Lisätiedot13060/17 ADD 1 1 DPG
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2017 (OR. en) 13060/17 ADD 1 PV/CONS 52 ECON 806 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3563. istunto (talous- ja rahoitusasiat), Luxemburg,
LisätiedotSopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I
443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 33 finnische Anhänge (Normativer Teil) 1 von 15 LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU
LisätiedotPysyvien edustajien komitea / Neuvosto Perussopimusten tarkistaminen Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevat siirtymätoimenpiteet
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2009 (07.12) (OR. fr,es) 17196/09 POLGEN 232 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Perussopimusten
LisätiedotPÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1
PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/XPA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: EUROOPAN YHTEISÖÄ, jäljempänä 'yhteisö', ja BELGIAN KUNINGASKUNTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, HELLEENIEN
LisätiedotPARLAMETRI 2017 ENEMMÄN ANANVALTAA KANSALAISTEN NÄKEMYKSIÄ PARLAMENTISTA JA EU:STA
PARLAMETRI 2017 ENEMMÄN ANANVALTAA KANSALAISTEN NÄKEMYKSIÄ PARLAMENTISTA JA EU:STA TUTKIMUS - Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Euroopan parlamentin teettämä eurobarometritutkimus Viestinnän pääosasto
LisätiedotKVALITATIIVINEN TUTKIMUS
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ KVALITATIIVINEN TUTKIMUS Brysselissä 8. helmikuuta 2010 Naiset ja Euroopan unioni kesäkuussa 2009 pidettyjen Euroopan
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0180 (NLE) 11599/17 ADD 1 VISA 297 COLAC 65 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja:
LisätiedotPaneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely
Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Edustavat tulokset Euroopan unionin jäsenmaasta Paketti sisältää Suomen ja EUjäsenvaltion tulokset Mielipidekyselyn muotoilu Paneurooppalainen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta
LisätiedotViestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 AINEISTOTUTKIMUS EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISTA 2009 Äänestämättä jättäminen ja äänestyskäyttäytyminen vuonna 2009
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotMIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2150(INI)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 18.7.2012 2012/2150(INI) MIETINTÖLUONNOS talouspolitiikan EU-ohjausjaksosta: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano (2012/2150(INI))
Lisätiedot(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 4062)
26.6.2014 FI L 186/103 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2014, kuparia sisältävien biosidivalmisteiden markkinoille saattamisesta välttämättömiin käyttötarkoituksiin (tiedoksiannettu numerolla
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin
LisätiedotEuropeans and the crisis
EUROPEAN PARLIAMENT Europeans and the crisis Report Fieldwork: August September 2010 Publication: November 2010 Special Eurobarometer/Wave 74.1 TNS Opinion & Social FI Eurobaromètre spécial / Vague 74.1
LisätiedotEB71.3 Euroopan parlamentin vaalit Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten välinen jakauma
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 27/10/2009 EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit 2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista
LisätiedotEU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010
IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. joulukuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. joulukuuta 2016 (OR. en) 13529/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: JAI 858 DAPIX 184 CRIMORG 135 ENFOPOL 361 ENFOCUSTOM 170 NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS ajoneuvorekisteritietoja
Lisätiedot404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1
404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/XPA/fi 1 2 von 9 404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer
Lisätiedot8. maaliskuuta 2012: Kansainvälinen naistenpäivä Sukupuolten välinen epätasa-arvo Euroopan unionissa
Viestinnän pääosasto Kansalaissuhteiden osasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 7 maaliskuuta 2012 8 maaliskuuta 2012: Kansainvälinen naistenpäivä Sukupuolten välinen epätasa-arvo Euroopan
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen
LisätiedotASK QK3a IF "VOTED", CODE 1 IN QK1 OTHERS GO TO QK3b
QK Europarlamenttivaalit pidettiin 7. kesäkuuta. Jotkut suomalaiset eivät syystä tai toisesta äänestäneet näissä vaaleissa. Äänestittekö Te itse äskeisissä? Äänesti Ei äänestänyt FL Q TREND MODIFIED ASK
LisätiedotPÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1
PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,
LisätiedotEuroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen
P7_TA(2013)0082 Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2013 Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen (2012/2309(INL))
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0042 (NLE) 6964/16 COEST 63 ELARG 19 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n
LisätiedotSUOMI MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ
Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain SUOMI Marraskuu - Joulukuu 2015 MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ Suomessa useampi kuin yhdeksän vastaajaa kymmenestä (91 %) sanoo, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen
LisätiedotValtioneuvoston EU-sihteeristö E-JATKOKIRJE VNEUS VNEUS Haanpää Tiina Eduskunta Suuri valiokunta.
Valtioneuvoston EU-sihteeristö E-JATKOKIRJE VNEUS2010-00366 VNEUS Haanpää Tiina 12.05.2010 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU:n perussopimusten muuttaminen; Eurooppa-neuvostossa sovittujen Euroopan
LisätiedotLuottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta
12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)
LisätiedotEhdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston
LisätiedotAF/CE/CH/FRAUDE/fi 1
PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/CH/FRAUDE/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat BELGIAN KUNINGASKUNTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA, HELLEENIEN TASAVALTAA,
LisätiedotYLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN
YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston
LisätiedotSÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. helmikuuta 2011 (OR. en) 5538/11 Toimielinten välinen asia: 2010/0384 (NLE) PI 3 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön
Lisätiedot