Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen osa TIIVISTELMÄ

Transkriptio

1 Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 15. syyskuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen osa TIIVISTELMÄ Otos: EU28 ( unionin kansalaista) Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Tutkimusmenetelmä: Tietokoneavusteiset henkilöhaastattelut Tutkimusajankohta: kesäkuuta 2013 (TNS Opinion) JOHDANTO... 2 A. KRIISIIN REAGOIMINEN B. MIKÄ TOIMIJA ON PARHAASSA ASEMASSA TORJUMAAN TEHOKKAASTI KRIISIN VAIKUTUKSIA? C. KRIISIN YHTEYDESSÄ TÄYTÄNTÖÖN PANTAVAT ENSISIJAISET POLITIIKAT D. EURON MERKITYS E. MILLAINEN EUROALUE VUONNA 2025? F. EUROOPAN UNIONIN TALOUSARVIO G. EUROOPAN UNIONIN TALOUSARVION PAINOPISTEALAT H. PANKKIJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUDISTUS I. KOLME ALOITETTA, JOILLA PARANNETAAN UNIONIN TALOUDEN SUORITUSKYKYÄ J. EUROOPPALAISET JA MAAILMANLAAJUISTUMINEN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

2 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Koska Kroatia liittyi EU:hun 1. heinäkuuta 2013 eli kahdeksan päivää tämän tutkimuksen toteuttamisajankohdan päättymisen jälkeen, joitakin mainitun valtion kansalaisille esitettyjä kysymyksiä muutettiin hieman, jotta tulokset olisi mahdollista sisällyttää tähän Eurobarometri-tutkimukseen. JOHDANTO Tämän vuosi ennen vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleja tehdyn Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimuksen tavoitteena on mitata, minkälainen käsitys eurooppalaisilla on taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta sekä talousarvio- ja pankkialalla toteutettavista uudistuksista. Julkaisu on toinen osa Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimuksesta Vuosi ennen vuoden 2014 eurovaaleja, jonka ensimmäinen osa (toimielinasioita käsittelevä osa) julkaistiin 5. syyskuuta Sen tutkimusajankohta oli kesäkuuta TNS Opinion toteutti tutkimuksen haastattelemalla henkilökohtaisesti :ää kansalaista Euroopan unionin 28 jäsenvaltiossa. Uusien kysymyksien osalta annetaan EU:n 28 jäsenvaltion tulokset ja muissa tulokset esitetään EU:n 27 jäsenvaltion suuntauksina. Marraskuun puolessavälissä julkaistavassa kolmannessa osassa tarkastellaan aiempien vuosien tavoin näkemystä, joka eurooppalaisilla on Euroopan parlamentista (Parlametri). Tätä Euroopan parlamentin tutkimusta täydennetään kysymyksillä, jotka on julkaistu Standard-tutkimuksen (EB79.3) yhteydessä Euroopan komission teettämän tutkimuksen johdosta. Lukijan huomio kiinnitetään siihen, että kuten kaikissa tämäntyyppisissä tutkimuksissa, on syytä muistaa, että unionin keskiarvo on painotettu ja että kuuden asukasluvultaan suurimman jäsenvaltion osuus keskiarvosta on noin 70 prosenttia. On myös syytä korostaa, että Euroopan unionin kokonaiskeskiarvossa euroalueen osuus on 64 prosenttia ja muun kuin euroalueen 36 prosenttia. Tutkimuksen eurooppalainen taustayhteys Euroopan tilannetta ovat jo kuuden vuoden ajan leimanneet ennen kaikkea valuutta-, rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisin seuraukset, ja tämä Eurobarometri ilmentää myös tätä tilannetta. Tutkimusta edeltäneiden viikkojen tai sen aikana tapahtuneet tietyt tapahtumat ovat todennäköisesti vaikuttaneet vastaajien vastauksiin. Eurostat julkaisikin kesäkuussa jäsenvaltioiden työttömyyden ja BKT:n kehittymiseen liittyviä tilastoja, jotka eivät olleet myönteisiä. Maailmanpankki tarkisti samaan aikaan alaspäin yleisiä kasvuennusteitaan vuodelle Tämän jakson aikana useiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden poliittista tilannetta ovat lisäksi leimanneet tietyt poliittiset myllerrykset ja muutokset: Italian presidentinvaalit ja 2

3 hallituksen vaihtuminen, Kroatian ensimmäiset eurovaalit, alue- tai paikallisvaalit Itävallassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Latviassa ja Italiassa, mielenosoitukset, erityisesti Bulgariassa ja Kreikassa, pääministerin vaihtuminen Tšekin tasavallassa ja niin edelleen. Lukijaa muistutetaan, että tutkimus toteutettiin ennen kuin ensimmäiset merkit tiettyjen Euroopan unionin valtioiden talouden elpymisestä olivat havaittavissa julkisessa mielipiteessä. Suuntaukset samalla ajanjaksolla Eri tutkimuksissa on havaittavissa ajan myötä tiettyjä vahvistuvia perussuuntauksia. Ensinnäkin euroalueen ja muun kuin euroalueen tutkimustuloksien tarkastelu osoittaa, että Euroopan unionissa on olemassa tiettyihin aiheisiin liittyviä todellisia eroja. Esimerkiksi kysyttäessä, onko kriisin torjumiseksi toteutettava jäsenvaltioiden välillä yhteisesti sovittuja toimia, vastaajien välinen ero oli suuruudeltaan 14 prosenttiyksikköä: euroalue 55 prosenttia, muu kuin euroalue 41 prosenttia, kun taas jäsenvaltioiden yksin toteuttamia toimenpiteitä kannatti euroalueella 36 prosenttia ja muulla kuin euroalueella 49 prosenttia. Tutkimuksessa tulee esiin myös tiettyjä sosiodemografisia vakioita. Nuorimmat, johtavassa asemassa olevat ja opiskelijat asettavat useimmin etusijalle jäsenvaltioiden yhteisesti sovitun toiminnan kriisin torjumiseksi. Tunne siitä, että euro on lieventänyt kokonaisvaltaisesti kriisin kielteisiä vaikutuksia, on voimakkaampi miesten kuin naisten keskuudessa. Erityisesti naiset painottavat kriisin yhteydessä arkielämään ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyviä aiheita. Epäsuotuisimmassa asemassa olevat ryhmät katsovat harvemmin, että Euroopan unioni on parhaassa asemassa takaamaan, että he voivat hyötyä tehokkaimmin maailmanlaajuistumisen myönteisistä vaikutuksista, tai suojaamaan heitä sen kielteisiltä vaikutuksilta. Lopuksi, viiden vuoden kuluttua Lehman Brothers -pankin romahtamisesta, on edelleen havaittavissa hyvin merkittäviä eroja niiden valtioiden, joihin kriisi vaikutti voimakkaimmin, ja muiden valtioiden kansalaisten vastauksien välillä. Huom. Joidenkin kysymyksien kohdalla liitteessä esitetään yksityiskohtainen sosiodemografinen analyysi samoin kuin euroalueen ja muun kuin euroalueen väliset erot. 3

4 Tärkeimmät tulokset Eurooppalaisten suuri enemmistö katsoo edelleen, että kriisin torjumiseksi on parempi, että toimenpiteitä toteutetaan sovitusti jäsenvaltioiden välillä sen sijaan, että ne toteuttaisivat yksin toimenpiteitä, joskin viimeksi mainittua kantaa puoltavien vastauksien määrä kasvaa. Yksi eurooppalainen viidestä katsoo, että Euroopan unioni on parhaassa asemassa torjumaan tehokkaasti talous- ja rahoituskriisin seurauksia. Lähes yhtä suuri joukko katsoo, että kansallinen hallitus on siihen nähden parhaassa asemassa. Kolme eurooppalaista neljästä on sitä mieltä, että työllisyys ja työttömyyden torjunta on asetettava ehdottomalle etusijalle. Talous- ja sosiaalikriisistä huolimatta tunne siitä, että euro on lieventänyt kriisin vaikutuksia, on yleistymässä, joskin edelleen laajalti vähemmistössä. Kaksi eurooppalaista viidestä on sitä mieltä, että Euroopan unionin talousarvio, joka on suuruudeltaan noin 1 prosentti kaikkien jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta (BKT) (eli noin 145 miljardia euroa) on asianmukainen, yksi viidestä pitää sitä liian vähäisenä ja yksi kymmenestä liian suurena. Todettakoon Euroopan unionin talousarvion painopistealoista, että eurooppalaiset sijoittavat ensimmäiseksi työllisyyden ja sosiaaliasiat, minkä jälkeen seuraavat talouskasvu sekä opetus ja koulutus. Keskellä pankkiunionista käytävää keskustelua vastaajien enemmistö asettaa etusijalle unionissa toteutetut toimenpiteet kansallisiin toimenpiteisiin nähden. Lähes joka toinen eurooppalainen katsoo, että Euroopan unioni on parhaassa asemassa vuoteen 2025 mennessä varmistamaan maailmanlaajuistumisen myönteisten vaikutuksien hyödyntämisen. Lisäksi vastaajien joukko jakautuu täysin kahtia kysyttäessä, mikä heitä suojaa tehokkaimmin mainitun maailmanlaajuistumisen kielteisiltä vaikutuksilta, Euroopan unioni vai kansallinen hallitus. Vastaajien mukaan kolme aloitetta, joilla olisi mahdollista optimoida eniten unionin talouden suorituskykyä, ovat ammatillisen koulutuksen ja opetuksen parantaminen, julkistalouden alijäämän ja valtionvelan vähentäminen sekä yrityksien perustamisen helpottaminen. Lähes kolme eurooppalaista neljästä katsoo, että Kiina on maailman suurin talousmahti vuonna 2025, selvästi ennen Yhdysvaltoja ja Euroopan unionia. 4

5 Tulokset 1. Kriisiin reagoiminen Toimenpiteiden toteuttaminen yhdessä vai erillään? Maaliskuuhun 2012 verrattuna eurooppalaiset joskin vähäisemmissä määrin - asettavat edelleen etusijalle jäsenvaltioiden keskenään sopimien toimenpiteiden toteuttamisen sen sijaan, että jäsenvaltiot toteuttavat yksin toimenpiteitä kriisin torjumiseksi. Niinpä joka toinen eurooppalainen (50 prosenttia, -5) katsoo olevansa paremmin suojassa tämänhetkisen kriisin vaikutuksilta, mikäli heidän kotivaltionsa toteuttaisi toimenpiteitä yhteisesti sovitulla tavalla muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Vastaajista 41 prosenttia (+3) katsoo, että he olisivat paremmin suojassa, mikäli heidän kotivaltionsa ottaisi käyttöön toimenpiteitä, joita se toteuttaisi yksin. o Todettakoon toimien toteuttamisesta jäsenvaltioiden välillä yhteisesti sovitulla tavalla, että euroalueen (55 prosenttia) ja muun kuin euroalueen (41 prosenttia) välillä on havaittavissa 14 prosenttiyksikön ero. o Kansallisesti vastaajat Virossa (71 prosenttia, +9), Saksassa (66 prosenttia, -1), Maltassa (66 prosenttia, -1) ja Suomessa (66 prosenttia, -3) ovat taipuvaisempia asettamaan yhteisesti sovitut toimet etusijalle. Sitä vastoin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (61 prosenttia, -1), Kyproksessa (53 prosenttia, +4), Unkarissa (48 prosenttia, +6) ja Tšekin tasavallassa (48 prosenttia, -4) unionin kansalaiset ovat taipuvaisempia kannattamaan jäsenvaltioiden yksin toteuttamia toimia kriisin torjumiseksi. o Sosiodemografisesti on havaittavissa, että miehet (52 prosenttia) asettavat yhteisesti sovitut toimet etusijalle hieman useammin kuin naiset (49 prosenttia) johtavassa asemassa olevat (61 prosenttia) ja opiskelijat (58 prosenttia) kannattavat eniten jäsenvaltioiden välillä yhteisesti sovittuja toimia, kun taas työttömät (46 prosenttia) ja työntekijät (44 prosenttia) asettavat useammin etusijalle jäsenvaltioiden yksin toteuttamat toimet. 2. Mikä toimija on parhaassa asemassa torjumaan tehokkaasti kriisin vaikutuksia? Eurooppalaiset katsovat, että Euroopan unioni (22 prosenttia) ja kansallinen hallitus (21 prosenttia) ovat parhaassa asemassa torjumaan tehokkaimmin talous- ja rahoituskriisin seurauksia. Sosiodemografisesti on havaittavissa, että nuoret ovat useimmin (25 prosenttia) sitä mieltä, että Euroopan unioni on paras toimija torjumaan kriisiä. 5

6 3. Kriisin yhteydessä täytäntöön pantavat ensisijaiset politiikat Kun eurooppalaisilta kysytään lähemmin, mitä politiikkoja olisi pantava ensisijaisesti täytäntöön kriisin yhteydessä, he ilmoittavat laajamittaisesti työllisyyden ja työttömyyden torjunnan (74 prosenttia, +2) verrattuna kesäkuuhun 2012, minkä jälkeen seuraavat selvästi jäljempänä uuden kasvun luominen (35 prosenttia, =) ja ostovoima ja inflaation torjunta (34 prosenttia, -1). Edelleen viime vuoteen verrattuna on havaittavissa, että niiden vastaajien, jotka mainitsivat jäsenvaltioiden julkisen velan vähentämisen (32 prosenttia, -5), osuus on vähentynyt selvästi. Muiden arkielämän huolenaiheiden kohdalla vastaajien määrä on sitä vastoin kasvanut: niitä ovat eläkkeet (31 prosenttia, +3) ja asuminen (21 prosenttia, +3). 4. Euron merkitys Vaikka tunne siitä, että euro ei ole yleisesti lieventänyt kriisin kielteisiä vaikutuksia, on vähenemässä, enemmistö on kuitenkin edelleen sillä kannalla (51 prosenttia, -3), kun taas tunne siitä, että euro on lieventänyt kriisin kielteisiä vaikutuksia, on kasvamassa (38 prosenttia, +4). o Kansallisesti tarkasteltuna niiden maiden keskuudessa, joissa vastaajat katsovat, että euro on lieventänyt kriisin vaikutuksia, nousu on ollut voimakkainta Puolassa (42 prosenttia, +15), Saksassa (41 prosenttia, +13) ja Virossa (40 prosenttia, +12). Lasku on sitä vastoin ollut voimakkainta Alankomaissa (26 prosenttia, -7), Espanjassa (27 prosenttia, -5) ja Kreikassa (37 prosenttia, -3). o Sosiodemografisesti tarkasteltuna: Miehet (41 prosenttia) katsovat hieman naisia (35 prosenttia) useammin, että euro on yleisesti lieventänyt kriisin vaikutuksia. Sama koskee johtavassa asemassa olevia (43 prosenttia), työntekijöitä (41 prosenttia) ja opiskelijoita (41 prosenttia). Sitä vastoin työttömät (55 prosenttia) ja kotona olevat henkilöt (53 prosenttia) ovat useimmin sitä mieltä, että euro ei ole yleisesti lieventänyt kriisin vaikutuksia. On syytä panna merkille, että maaseudulla asuvat vastaajat (55 prosenttia) ovat useimmiten tällä kannalla kuin pienien tai keskikokoisten kaupunkien (50 prosenttia) tai suurkaupunkien (48 prosenttia) asukkaat. 5. Millainen euroalue vuonna 2025? Onko eurolla tulevaisuutta euroalueen ulkopuolella? Muiden kuin euroalueen kansalaisten näkemyksien arvioimiseksi heiltä kysyttiin, ovatko he sitä mieltä, että heidän kotivaltiossaan on otettu euro käyttöön vuonna

7 Vastaajien enemmistö katsoi, että heidän kotivaltiossaan on otettu euro käyttöön vuonna Tilanne on tämä seitsemässä euroalueen ulkopuolisessa valtiossa eli Latviassa 90 prosenttia, Kroatiassa 79 prosenttia, Liettuassa 75 prosenttia, Romaniassa 67 prosenttia, Puolassa 60 prosenttia, Unkarissa 55 prosenttia ja Bulgariassa 52 prosenttia. Tilanne on sitä vastoin eri kahdessa muussa valtiossa eli Yhdistyneessä kuningaskunnassa 71 prosenttia ja Ruotsissa 62 prosenttia. Tanskassa ja Tšekin tasavallassa kannat ovat puolestaan jakautuneet täysin tasan: Tanskassa 49 prosenttia vastaa kyllä ja 49 prosenttia ei ja Tšekin tasavallassa 47 prosenttia vastaa kyllä ja 47 prosenttia ei. 6. Euroopan unionin talousarvio Tutkimus toteutettiin juuri ennen kuin kolme unionin toimielintä tekivät poliittisen sopimuksen talousarviosta vuosiksi Sopimukseen päästiin 27. kesäkuuta 2013, kun toimielimien välillä ja niiden sisällä oli käyty kuukausien ajan vaikeita neuvotteluja ja lukuisia keskusteluja. Tutkimukseen osallistuneille henkilöille selvitettiin aluksi, että Euroopan unionin talousarvio on suuruudeltaan noin prosentti kaikkien jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta (BKT) (eli noin 145 miljardia euroa). Unionin kansalaisille esitettiin kysymyksiä tästä suhteellisesta osuudesta: Lähes kaksi eurooppalaista viidestä (39 prosenttia) katsoi, että Euroopan unionin talousarvion suhteellinen osuus on aivan oikea. o Tanskan (59 prosenttia), Tšekin tasavallan (56 prosenttia) ja Itävallan (56 prosenttia) kansallisessa julkisessa mielipiteessä katsotaan useimmin, että BKT:n yhden prosentin suuruinen osuus on asianmukainen. Näiden vastauksien prosentuaalinen osuus jää sitä vastoin pienimmäksi Espanjassa (23 prosenttia), Ranskassa (26 prosenttia) ja Kyproksessa (28 prosenttia). o Euroalueen (36 prosenttia) ja muun kuin euroalueen (45 prosenttia) välinen ero on 9 prosenttiyksikköä. o Sosiodemografisesti tarkasteltuna miehet (42 prosenttia) katsovat hieman naisia (37 prosenttia) useammin, että unionin talousarvio on asianmukainen. Samalla kannalla ovat työntekijät (49 prosenttia) ja johtavassa asemassa olevat (47 prosenttia) verrattuna kotona oleviin henkilöihin (29 prosenttia) ja työttömiin (32 prosenttia). Vastaajista 22 prosenttia katsoo, että Euroopan unionin talousarvion suhteellinen osuus on liian pieni. o Kansallisesti tarkasteltuna näiden vastauksien prosentuaalinen osuus on suurin Ranskassa (39 prosenttia), Luxemburgissa (37 prosenttia) ja Kyproksessa (31 prosenttia). Vastauksien prosentuaalinen osuus jää vähäisimmäksi Bulgariassa 7

8 (13 prosenttia) sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Itävallassa ja Alankomaissa (kaikissa 14 prosenttia). o Euroalueen (25 prosenttia) ja muun kuin euroalueen (17 prosenttia) välinen ero on 8 prosenttiyksikköä. o Sosiodemografisesti tarkasteltuna miehet (25 prosenttia) katsovat hieman naisia (19 prosenttia) useammin, että unionin talousarvio on liian pieni. Samalla kannalla ovat opiskelijat (26 prosenttia) ja johtavassa asemassa olevat (25 prosenttia) verrattuna eläkeläisiin ja kotona oleviin henkilöihin (molemmat ryhmät 19 prosenttia) ja työntekijöihin (21 prosenttia). Vastaajista 13 prosenttia katsoo, että Euroopan unionin talousarvion suhteellinen osuus on liian suuri. o Kansallisesti tarkasteltuna tällä kannalla ovat useimmin vastaajat, jotka ovat kotoisin Yhdistyneestä kuningaskunnasta (22 prosenttia), Belgiasta (19 prosenttia) ja Alankomaista (19 prosenttia). Näiden vastauksien prosentuaalinen osuus jää sitä vastoin pienimmäksi neljässä valtiossa eli Virossa (4 prosenttia), Liettuassa (5 prosenttia) sekä Maltassa ja Latviassa (molemmissa 6 prosenttia). o Euroalueen (12 prosenttia) ja muun kuin euroalueen (14 prosenttia) välinen ero on 2 prosenttiyksikköä. Näitä lukuja vertaillessa havaitaan, että talousarviota pidetään liian pienenä kaikissa jäsenvaltioissa lukuun ottamatta Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Itävaltaa ja Alankomaita. Eurooppalaisista 26 prosenttia vastaa, etteivät he osaa sanoa. o Kansallisesti tarkasteltuna tällä kannalla on eniten vastaajia Maltassa (47 prosenttia), Bulgariassa (47 prosenttia) ja Espanjassa (39 prosenttia) ja vähiten Belgiassa (9 prosenttia), Tanskassa (12 prosenttia) ja Ruotsissa (14 prosenttia). o Euroalueen (27 prosenttia) ja muun kuin euroalueen (24 prosenttia) välinen ero on 3 prosenttiyksikköä. 7. Euroopan unionin talousarvion painopistealat Sen jälkeen, kun eurooppalaisilta oli kysytty unionin talousarvion suuruudesta kansalliseen BKT:hen nähden, heitä pyydettiin ottamaan kantaa siihen, millaisia painopistealoja talousarviolle olisi heidän mielestään asetettava. Ei ollut varsinaisesti yllättävää, että he painottivat taloudellisen ja sosiaalisen kriisin vallitessa sosiaaliasioita ja työllisyyttä (50 prosenttia) talouskasvua (48 prosenttia) opetusta ja koulutusta (43 prosenttia) 8

9 kansanterveyttä (41 prosenttia). Sosiaaliasiat ja työllisyyden mainitsee 75 prosenttia kansalaisista Espanjassa, 73 prosenttia Portugalissa, 71 prosenttia Slovakiassa ja 70 prosenttia Suomessa. o Euroalueen (53 prosenttia) ja muun kuin euroalueen (43 prosenttia) välinen ero on 10 prosenttiyksikköä. Talouskasvu mainitaan useimmin Kyproksessa (78 prosenttia), Kreikassa (69 prosenttia) sekä Bulgariassa ja Unkarissa (molemmissa 64 prosenttia). o On syytä panna merkille, että euroalueen (49 prosenttia) ja muun kuin euroalueen (47 prosenttia) välinen ero on vain 2 prosenttiyksikköä. Todettakoon vielä, että opetus ja koulutus mainitaan useimmin Saksassa (59 prosenttia), Espanjassa (57 prosenttia) sekä Kyproksessa, Luxemburgissa ja Alankomaissa (kaikissa 56 prosenttia). o Tällä kertaa euroalueen (48 prosenttia) ja muun kuin euroalueen (36 prosenttia) välinen ero on jopa 12 prosenttiyksikköä. 8. Pankkijärjestelmän kokonaisuudistus Euroopan parlamentti on jo yli vuoden ajan ilmaissut toistuvasti kannattavansa pankkiunionin nopeaa perustamista Euroopan unionin yhteyteen. Ecofin-neuvostossa, joka järjestettiin 26. ja 27. kesäkuuta 2013 (muutamia päiviä tämän tutkimuksen päättymisen jälkeen), päädyttiin tähän aiheeseen nähden noudatettavaan yleiseen lähestymistapaan. Euroopan parlamentti esittikin 12. syyskuuta 2013 lopullisen suostumuksensa unionin pankkivalvontavälineen luomiselle, jonka tarkoituksena on estää pankkikriisien syntyminen Euroopan unionissa ja joka on tärkeä vaihe edetessä kohti eurooppalaista pankkiunionia. Ehdotetusta asiakohdasta riippumatta eurooppalaisten enemmistö asettaa etusijalle unionissa toteutetut toimenpiteet kansallisiin toimenpiteisiin nähden. Euroalueen ja muun kuin euroalueen välillä on kuitenkin havaittavissa merkittäviä eroja, jotka ovat jopa prosenttiyksikön suuruisia ehdotetusta asiakohdasta riippuen. Pankkivalvonta: 54 prosenttia toteaa sen olevan tehokkaampaa unionissa toteutettuna Valtiot, joissa vastaajat kannattavat eniten unionissa toteutettuja toimenpiteitä, ovat Alankomaat (72 prosenttia), Saksa (70 prosenttia), Latvia (65 prosenttia) ja Slovenia (65 prosenttia). Näiden vastauksien osuus oli pienin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (32 prosenttia), Romaniassa (35 prosenttia) ja Maltassa (44 prosenttia). 9

10 Pankkien maksamien bonuksien sääntely ja rajoittaminen: 54 prosenttia toteaa sen olevan tehokkaampaa unionissa toteutettuna Samojen valtioiden kansalaiset ovat jälleen eniten ja vähiten sitä mieltä, että sääntely olisi tehokkaampaa unionissa toteutettuna: yhtäältä Alankomaat (69 prosenttia), Saksa (68 prosenttia) ja Latvia (64 prosenttia), ja toisaalta Yhdistynyt kuningaskunta (34 prosenttia), Malta (39 prosenttia) ja Romania (46 prosenttia). Kansalaisten talletussuoja: 47 prosenttia toteaa sen olevan tehokkaampaa unionissa toteutettuna (kun taas 45 prosenttia katsoo sen olevan tehokkaampaa kansallisesti toteutettuna) Unionin kansalaiset, jotka kannattavat voimakkaimmin talletussuojan toteuttamista unionissa, ovat kotoisin Latviasta (65 prosenttia), Liettuasta (61 prosenttia) ja Sloveniasta (57 prosenttia). Kannatus on vähäisintä Yhdistyneessä kuningaskunnassa (29 prosenttia), Suomessa (31 prosenttia) ja Maltassa (36 prosenttia). Vaikeuksissa olevien pankkien tukeminen: 57 prosenttia toteaa sen olevan tehokkaampaa unionissa toteutettuna Unionissa toteutettujen toimien kannatus on suurinta kolmessa Baltian maassa (Latviassa (72 prosenttia), Virossa (70 prosenttia) ja Liettuassa (69 prosenttia)) sekä Sloveniassa (69 prosenttia). Näiden vastauksien osuus oli vähäisin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (36 prosenttia), Romaniassa (49 prosenttia) ja Itävallassa (51 prosenttia). Euroalueen ja muun kuin euroalueen vastaajien välillä on suuria eroja: ensiksi mainitut katsovat useimmin, että näiden toimien toteuttaminen olisi tehokkaampaa unionissa. Sitä vastoin euroalueen ulkopuolella katsotaan, että kansalliset toimet olisivat tehokkaampia kolmessa toimenpiteessä neljästä. 9. Kolme aloitetta, joilla parannetaan unionin talouden suorituskykyä Eurooppalaisilta kysyttiin myös, mitä he pitivät kolmena tavoitteena, joilla olisi mahdollista parantaa eniten unionin talouden suorituskykyä. Näin he vastasivat: Ammatillisen koulutuksen ja opetuksen parantaminen (47 prosenttia) o Kansallisesti tarkasteltuna tämä aloite mainitaan useimmin Kyproksessa (66 prosenttia), Saksassa (64 prosenttia) ja Luxemburgissa (59 prosenttia). Se mainitaan vähiten Liettuassa (34 prosenttia) sekä Italiassa ja Sloveniassa (molemmissa 35 prosenttia). o Euroalueen (49 prosenttia) ja muun kuin euroalueen (43 prosenttia) välinen ero on 6 prosenttiyksikköä. Julkistalouden alijäämän ja valtionvelan vähentäminen (32 prosenttia) 10

11 o Kansallisesti tarkasteltuna tämä aloite mainitaan useimmin Kyproksessa (53 prosenttia), Kreikassa (44 prosenttia) sekä Maltassa, Ranskassa, Tšekin tasavallassa ja Suomessa (kaikissa 41 prosenttia). Se mainitaan vähiten Bulgariassa (16 prosenttia), Virossa (17 prosenttia) sekä Puolassa ja Romaniassa (molemmissa 20 prosenttia). o Euroalueen (33 prosenttia) ja muun kuin euroalueen (30 prosenttia) välinen ero on 3 prosenttiyksikköä. Yrityksien perustamisen helpottaminen (32 prosenttia) o Kansallisesti tarkasteltuna yrityksien perustaminen mainitaan useimmin Liettuassa (47 prosenttia), Espanjassa (45 prosenttia) sekä Bulgariassa ja Ranskassa (molemmissa 44 prosenttia). Valtiot, joissa se mainitaan vähiten, ovat Slovenia (15 prosenttia), Alankomaat (18 prosenttia) ja Slovakia (20 prosenttia). o Euroalueen (34 prosenttia) ja muun kuin euroalueen (29 prosenttia) välinen ero on 5 prosenttiyksikköä. 10. Eurooppalaiset ja maailmanlaajuistuminen vuoteen 2025 mennessä Tämän laajan tutkimuksen yhteydessä esitettiin useita kysymyksiä siitä, millaisena eurooppalaiset näkevät oman tulevaisuutensa ja Euroopan unionin tulevaisuuden. Osa kysymyksistä sisällytettiin ensimmäiseen toimielinasioita koskevaan osaan, joka julkaistiin 5. syyskuuta Tässä toisessa taloudellisessa ja sosiaalisessa osassa eurooppalaisia pyydettiin ottamaan kantaa maailmanlaajuistumiseen. Mikä toimija on parhaassa asemassa edistääkseen eurooppalaisten hyötymistä maailmanlaajuistumisen myönteisistä vaikutuksista vuoteen 2025 mennessä? Lähes joka toinen eurooppalainen (49 prosenttia) vastaa Euroopan unioni ennen kansallista hallitusta (43 prosenttia) ja yksityisyrityksiä (30 prosenttia). o Kansallisesti tarkasteltuna Euroopan unionin mainitsevat useimmin vastaajat, jotka ovat kotoisin Romaniasta (68 prosenttia), Belgiasta (66 prosenttia) ja Maltasta (65 prosenttia). Näiden vastauksien osuus oli vähäisin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (33 prosenttia), Latviassa (40 prosenttia) ja Sloveniassa (40 prosenttia). o Sosiodemografisesti tarkasteltuna vastaajia, jotka katsovat, että Euroopan unioni on parhaassa asemassa varmistamaan maailmanlaajuistumisen myönteisten vaikutuksien hyödyntämisen, ovat miehet (52 prosenttia) useammin kuin naiset (46 prosenttia) opiskelijat (57 prosenttia) ja johtavassa asemassa olevat (55 prosenttia) useammin kuin eläkeläiset (46 prosenttia), työttömät (43 prosenttia) ja kotona olevat naiset (43 prosenttia). 11

12 Mikä toimija pystyy suojaamaan tehokkaimmin eurooppalaisia maailmanlaajuistumisen kielteisiltä vaikutuksilta, edelleen vuoteen 2025 mennessä? Tällä kertaa eurooppalaiset ilmoittavat vastaukseksi tasavertaisesti Euroopan unionin (49 prosenttia) ja kansallisen hallituksen (49 prosenttia). Seuraavina ovat kansalaisjärjestöt (19 prosenttia) ja yksityisyritykset (18 prosenttia). Analysoitaessa Euroopan unioni -vastausta on havaittavissa seuraavaa vaihtelua: o Kansallisesti tarkasteltuna vastaus mainitaan useimmin Belgiassa (67 prosenttia), Maltassa (64 prosenttia) sekä Luxemburgissa, Tanskassa ja Romaniassa (kaikissa 62 prosenttia). Prosentuaalinen osuus oli vähäisin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (34 prosenttia), Liettuassa (37 prosenttia) ja Espanjassa (38 prosenttia). Euroalueen ulkopuolella kansallinen hallitus on toimija, joka pystyy parhaiten suojaamaan kansalaisia maailmanlaajuistumisen kielteisiltä vaikutuksilta vuonna 2025 (53 prosenttia, kun 47 prosenttia vastasi Euroopan unioni ). Tilanne on päinvastainen euroalueella (46 prosenttia ja 49 prosenttia). o Sosiodemografisesti on havaittavissa tavanomaisia eroja: Miehet (52 prosenttia) mainitsevat Euroopan unionin useammin kuin naiset (46 prosenttia). Sama koskee johtavassa asemassa olevia (56 prosenttia), työntekijöitä (54 prosenttia) ja opiskelijoita (54 prosenttia) verrattuna työttömiin (42 prosenttia) ja kotona oleviin henkilöihin (43 prosenttia). Mikä on suurin talousmahti vuoteen 2025 mennessä? Tutkimuksessa tarkasteltiin myös eurooppalaisten näkemystä taloudellisesta valta-asemasta vuonna Lähes kolme eurooppalaista neljästä (73 prosenttia) katsoo, että Kiina on maailman suurin talousmahti vuonna 2025, ennen Yhdysvaltoja (51 prosenttia) ja Euroopan unionia (24 prosenttia). Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Jacques Nancy EPEurobarometer@europarl.europa.eu 12

13 A. KRIISIIN REAGOIMINEN 1) Unionin keskiarvo 13

14 2) Tulokset jäsenvaltioittain 14

15 3) Kehitys jäsenvaltioittain 15

16 B. MIKÄ TOIMIJA ON PARHAASSA ASEMASSA TORJUMAAN TEHOKKAASTI KRIISIN VAIKUTUKSIA? 1) Unionin keskiarvo Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta. 16

17 2) Tulokset jäsenvaltioittain Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta. 17

18 3) Kehitys jäsenvaltioittain Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta. 18

19 C. KRIISIN YHTEYDESSÄ TÄYTÄNTÖÖN PANTAVAT ENSISIJAISET POLITIIKAT 1) Unionin keskiarvo 19

20 2) Tulokset jäsenvaltioittain 20

21 3) Kehitys jäsenvaltioittain 21

22 D. EURON MERKITYS 1) Unionin keskiarvo 22

23 2) Tulokset jäsenvaltioittain 23

24 3) Kehitys jäsenvaltioittain 24

25 E. MILLAINEN EUROALUE VUONNA 2025? *Kysymys esitettiin ainoastaan MUISSA KUIN EUROALUEEN valtioissa. 25

26 1) Tulokset jäsenvaltioittain *Kysymys esitettiin ainoastaan MUISSA KUIN EUROALUEEN valtioissa. 26

27 2) Kehitys jäsenvaltioittain *Kysymys esitettiin ainoastaan MUISSA KUIN EUROALUEEN valtioissa. 27

28 F. EUROOPAN UNIONIN TALOUSARVIO 1) Unionin keskiarvo 28

29 2) Tulokset jäsenvaltioittain 29

30 3) Kehitys jäsenvaltioittain 30

31 G. EUROOPAN UNIONIN TALOUSARVION PAINOPISTEALAT 1) Unionin keskiarvo 31

32 2) Tulokset jäsenvaltioittain 32

33 3) Kehitys jäsenvaltioittain 33

34 H. PANKKIJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUDISTUS 1) Unionin keskiarvo 34

35 2) Tulokset jäsenvaltioittain 35

36 3) Kehitys jäsenvaltioittain 36

37 I. KOLME ALOITETTA, JOILLA PARANNETAAN UNIONIN TALOUDEN SUORITUSKYKYÄ 1) Unionin keskiarvo 37

38 2) Tulokset jäsenvaltioittain 38

39 3) Kehitys jäsenvaltioittain 39

40 J. EUROOPPALAISET JA MAAILMANLAAJUISTUMINEN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 1. Toimijat, jotka ovat parhaassa asemassa edistääkseen eurooppalaisten hyötymistä maailmanlaajuistumisen myönteisistä vaikutuksista 1) Unionin keskiarvo 40

41 2) Tulokset jäsenvaltioittain 41

42 3) Kehitys jäsenvaltioittain 42

43 2. Toimijat, jotka ovat parhaassa asemassa suojatakseen maailmanlaajuistumisen kielteisiltä vaikutuksilta 1) Unionin keskiarvo 43

44 2) Tulokset jäsenvaltioittain 44

45 3) Kehitys jäsenvaltioittain 45

46 3. Maailman suurin talousmahti vuonna ) Unionin keskiarvo 46

47 2) Tulokset jäsenvaltioittain 47

48 3) Kehitys jäsenvaltioittain 48