Eurobarometri 76.3 Parlametri

Transkriptio

1 Eurobarometri 76.3 Parlametri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin pyynnöstä Viestinnän pääosaston koordinoima tutkimus

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 YHTEENVETO...5 I. TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTISTA Euroopan parlamentti ja tiedotusvälineet [QP1] Tietoisuus Euroopan parlamentin toiminnasta [QP2] Mieluiten käytetyt tietolähteet [QP3] Aihe tai politiikanala, josta ensisijaisesti halutaan lisätietoa [QP13]...24 II. TIETÄMYS EUROOPAN PARLAMENTISTA Euroopan parlamentin jäsenten valitseminen [QP6] Euroopan parlamentin päätökset [QP7] Yleinen tietämys Euroopan parlamentista [QP8]...41 III. MIELIKUVA EUROOPAN PARLAMENTISTA JA PARLAMENTIN ROOLI Mielikuva Euroopan parlamentista [QP5 QP4] Euroopan parlamentin rooli [QP9 QP10]...64 IV. EUROOPAN PARLAMENTIN ENSISIJAISET TAVOITTEET JA ARVOT Ensisijaisesti edistettävät politiikat [QP11] Ensisijaisesti puolustettavat arvot [QP12]...83 PÄÄTELMÄT

3 JOHDANTO Edellisen Parlametri-tutkimuksen ja tämän uuden tutkimuksen välillä on kulunut vuosi. Uuden tutkimuksen päätavoitteena on arvioida, kuinka paljon Euroopan kansalaiset tietävät Euroopan parlamentista ja kuinka hyvin he tuntevat sen. Tutkimuksella pyritään selvittämään, millainen kuva heillä on parlamentista ja millainen rooli sillä heidän mielestään pitäisi olla. Parlametri antaa myös tietoa siitä, mitkä ovat ne politiikat ja arvot, joita parlamentin kansalaisten mielestä pitäisi ensisijaisesti puolustaa. Tämän Eurobarometrin on tilannut Euroopan parlamentin viestinnän pääosasto. TNS Opinion & Social toteutti sen marraskuuta TNS Opinion & Social -verkoston haastattelijat haastattelivat henkilökohtaisesti noin 26600:ää 1 vähintään 15-vuotiasta eurooppalaista (kysymykset esitettiin haastateltavan kotona). Menetelmänä käytettiin Euroopan parlamentin viestinnän pääosaston (yleisen mielipiteen seurantayksikön) standardoiduissa Eurobarometri-tutkimuksissa käyttämää menetelmää. Tämän raportin liitteenä ovat TNS Opinion & Social -verkoston tutkimuslaitosten toteuttamia haastatteluja koskevat tekniset tiedot. Liitteessä määritellään haastatteluissa käytetty menetelmä ja luottamusvälit. Tutkimus kattaa kaikki Euroopan unionin 27 jäsenvaltiota, ja se on osa Eurobarometri tutkimusta. Se koostuu muutosta mittaavista eli aiemmissa tutkimuksissa esitetyistä kysymyksistä, minkä avulla on mahdollista mitata mahdollisesti tapahtunutta kehitystä. Se sisältää myös kaksi uutta kysymystä, jotka koskevat vastaajien mieluiten käyttämiä tietolähteitä ja politiikanaloja tai aiheita, joista he haluaisivat saada enemmän tietoa. 1 Haastattelujen tarkka määrä oli

4 Huomautus Tässä raportissa valtioista käytetään niiden virallisia lyhenteitä. Ne ovat seuraavat: +LYHENTEET EU27 EOS Euroopan unioni (27 jäsenvaltiota) Ei osaa sanoa BE CZ BG DK DE EE EL ES FR IE IT CY LT LV LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE UK Belgia Tšekki Bulgaria Tanska Saksa Viro Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Kypros Liettua Latvia Luxemburg Unkari Malta Alankomaat Itävalta Puola Portugali Romania Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta ***** 4

5 YHTEENVETO Tämän Parlametrin tulokset antavat mielenkiintoista tietoa eurooppalaisten tietämyksestä Euroopan parlamentista (EP), heidän mielikuvastaan parlamentista sekä siitä roolista, joka sillä heidän mielestään olisi oltava, samoin kuin niistä arvoista, joita sen olisi ensisijaisesti puolustettava. - Valtaosa eurooppalaisista (69 %) muistaa viime aikoina lukeneensa, nähneensä tai kuulleensa tiedotusvälineissä jotakin Euroopan parlamentista. Tämä on 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin marras-joulukuussa Kaksi kolmasosaa vastaajista (66 %) sanoo kuitenkin, että he eivät ole hyvin tietoisia parlamentista. Tulos on hieman alempi kuin vuosi sitten: -3 prosenttiyksikköä. - Lähes seitsemän kymmenestä henkilöstä (69 %) käyttää televisiota saadakseen tietoa Euroopan parlamentista. Lehdistön mainitsee yli kolmasosa (35 %) vastaajista. Internetin mainitsee 33 % ja radion 18 % vastaajista. - Eurooppalaiset haluaisivat saada enemmän tietoa hyvin konkreettisista (ja ajankohtaisista) aiheista, kuten Euroopan unionin keinoista kriisin voittamiseksi (neljä kymmenestä vastaajasta). Yli kolmasosa (36 %) on myös kiinnostunut oikeuksistaan Euroopan unionin kansalaisina. Noin neljäsosa haluaisi saada enemmän tietoa kuluttajansuojasta (26 %) ja energian tulevaisuudesta Euroopan unionissa (EU) (24 %). - Mitä tulee parlamentin toimintaan sinänsä, vastaajat ovat hieman enemmän (43 %, +1 prosenttiyksikkö) tietoisia siitä, että Euroopan parlamentin jäsenet istuvat parlamentissa poliittisen suuntauksensa mukaisesti % (+8 prosenttiyksikköä) uskoo, että Euroopan parlamentin päätökset hyväksytään parlamentin jäsenten poliittisen suuntauksen mukaan; suurin piirtein yhtä suuri osa (36 %, +2 prosenttiyksikköä) uskoo sitä vastoin, että päätökset hyväksytään jäsenten edustamien jäsenvaltioiden etujen mukaan. - Vaikka objektiivinen tietämys on kohentunut, kuva Euroopan parlamentista on huonontunut syksystä Hieman yli neljäsosalla (26 %, -8 prosenttiyksikköä) vastaajista on myönteinen mielikuva parlamentista, mutta yhtä monien mielikuva on kielteinen (+9 prosenttiyksikköä). Samalla suurin osa haastatelluista sanoo, että heidän mielikuvansa parlamentista on neutraali (45 %, +2 prosenttiyksikköä). 5

6 - Kaikki Euroopan parlamenttia koskevaan mielikuvaan liittyvät myönteiset piirteet ovat menettäneet asemaansa verrattuna marras-joulukuussa 2010 tehtyyn tutkimukseen (Eurobarometri 74.3). Tämä koskee kansalaisten käsitystä parlamentista "demokraattisena", "kansalaisia kuuntelevana" tai "aikaansaavana". Samalla kuvauksen "huonosti tunnettu" osuus on pysynyt ennallaan ja "tehoton" mainitaan neljä prosenttiyksikköä useammin. - Hyvin selvä enemmistö eurooppalaisista (77 %) katsoo kuitenkin, että Euroopan parlamentilla on tärkeä rooli EU:n toiminnassa, mikä on seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin syksyllä 2008 tehdyssä Eurobarometri 70 -tutkimuksessa. - Enemmistö (45 %) myös kannattaa parlamentin roolin vahvistamista, joskin tämä tulos on seitsemän prosenttiyksikköä alempi kuin syksyn 2010 tutkimuksessa. - Politiikoista, joita parlamentin olisi edistettävä, eurooppalaiset asettavat etusijalle köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen, joka erottuu selvästi muista, sillä sen mainitsee 49 % vastaajista ( 2 prosenttiyksikköä huhtikuusta 2011). Sen jälkeen tulevat talous-, budjetti- ja veropolitiikan koordinointi (37 %, +9 prosenttiyksikköä), kuluttajansuojan ja kansanterveyden suojan parantaminen (30 %, 2 prosenttiyksikköä) ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, joka antaa EU:lle mahdollisuuden käsitellä kansainvälisiä kriisejä (29 %, +5 prosenttiyksikköä). - Kuten vuoden 2010 alussa ja lopussa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, arvot, joita vastaajat haluaisivat Euroopan parlamentin ensisijaisesti puolustavan, liittyvät kansalaisvapauksiin ja syrjinnän torjuntaan: o Ihmisoikeuksien suojelu on jälleen useimpien vastaajien (56%) mainitsema arvo, joskin osuus on pienentynyt neljä prosenttiyksikköä edellisen tästä aiheesta syksyllä 2010 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen jälkeen. o Hyvän matkaa perässä tulee miesten ja naisten tasa-arvo, jonka mainitsee kolmasosa vastaajista (33%), mikä merkitsee kolmen prosenttiyksikön vähennystä vuodessa. o Sen jälkeen tulee sananvapaus (32%), jonka osuus on laskenut neljä prosenttiyksikköä. - Kaikki arvot mainitaan itse asiassa harvemmin tässä tutkimuksessa. Harvemmat vastaajat ovat käyttäneet mahdollisuutta antaa enintään kolme vastausta kuin aiemmissa tutkimuksissa. Voidaan kysyä, johtuuko tämä väheneminen siitä, että arvojen merkitys on kriisin vuoksi vähentynyt, vai siitä, että vastaajat olivat valikoivampia. 6

7 I. TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTISTA Ennen kuin käsittelemme eurooppalaisten subjektiivista tietämystasoa, tarkastelemme sitä, kuinka hyvin Euroopan parlamenttia muistetaan käsitellyn tiedotusvälineissä unionin 27 jäsenvaltiossa. 1. Euroopan parlamentti ja tiedotusvälineet [QP1] 2 Valtaosa eurooppalaisista muistaa viime aikoina nähneensä tai kuulleensa tiedotusvälineissä jotakin Euroopan parlamentista Vastaukset kysymykseen QP1 valaisevat Euroopan kansalaisten tietämystasoa Euroopan parlamentista ja mahdollistavat uusien tulosten vertailun vuosi sitten marras-joulukuussa 2010 tehdyn Parlametrin tuloksiin. Lähes seitsemän kymmenestä eurooppalaisesta (69%) sanoo lukeneensa lehdistä, nähneensä internetissä tai televisiossa tai kuulleensa radiosta jotakin Euroopan parlamentista. Tämä on 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin marrasjoulukuussa 2010 ja erottuu selvästi kieltävästi vastanneiden 30 %:n osuudesta (-9 prosenttiyksikköä) ja siitä 1 prosentista, joka ei vastannut kysymykseen. Tämä on suurin myönteisten vastausten osuus tähän kysymykseen siitä lähtien, kun se ensimmäisen kerran esitettiin syksyn 2007 tutkimuksessa (Eurobarometri 68.1). Tähän asti suurin tiedotusvälineissä esitettyjen tietojen muistamista koskeva osuus (62%) saatiin tammi-helmikuussa 2010 tehdyssä Eurobarometri tutkimuksessa, joka suoritettiin kuusi kuukautta kesäkuussa 2009 pidettyjen Euroopan parlamentin vaalien jälkeen. 2 QP1: Oletteko viime aikoina lukenut lehdistä, nähnyt Internetissä tai televisiossa tai kuullut radiosta jotakin Euroopan parlamentista? Kyllä; ei; EOS 7

8 Jäsenvaltioiden väliset erot Marras-joulukuussa 2010 tehdyssä kyselyssä Euroopan parlamenttia koskevien tietojen muistamisessa oli kymmenen prosenttiyksikön ero ennen vuotta 2004 liittyneiden (57%) ja vuosina 2004/2007 liittyneiden valtioiden (67%) välillä. Tämä ero on kutistunut kahteen prosenttiyksikköön tässä tutkimuksessa (vastaavat osuudet ovat 69 % ja 67 %), ja ennen vuotta 2004 liittyneiden valtioiden osuus tämän kysymyksen osalta on kasvanut 12 prosenttiyksikköä: - Vastaajat toteavat kuulleensa tai nähneensä viime aikoina tiedotusvälineissä tietoja Euroopan parlamentista (EU27: 69 %) todennäköisimmin Suomessa (87%), Kreikassa (86%) sekä Alankomaissa, Sloveniassa ja Slovakiassa (kaikissa kolmessa 82 %). - Sitä vastoin Ranskassa (51 %), Puolassa (60 %) ja Tšekissä (63 %) vastaajat sanovat epätodennäköisimmin kuulleensa tai nähneensä tällaisia tietoja. Tulosten kehityksestä viime vuoden aikana voidaan sanoa, että 20:ssä 27 jäsenvaltiosta myönteiset vastaukset olivat lisääntyneet. Kuudessa valtiossa myönteisten vastausten osuus on pienentynyt, ja vain yhdessä valtiossa, Unkarissa, tuloksissa ei ole tapahtunut muutosta. Suurimmat lisäykset havaittiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (67%, +18 prosenttiyksikköä), Saksassa (77%, +14 prosenttiyksikköä), Italiassa (65%, +14 prosenttiyksikköä), Kreikassa (86%, +13 prosenttiyksikköä) ja Itävallassa (70%, +13 prosenttiyksikköä). Väheneminen oli suurinta Puolassa (60%, 5 prosenttiyksikköä) ja Portugalissa (68%, 5 prosenttiyksikköä). 8

9 9

10 Sosiodemografinen analyysi - Kuten aiemmissakin tutkimuksissa on havaittu, tiedotusvälineissä esitettyjen tietojen muistaminen (EU27: 69 %) on hieman yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa: 72 % miehistä sanoo lukeneensa, nähneensä tai kuulleensa tiedotusvälineissä jotakin Euroopan parlamentista, kun naisten vastaava osuus on 65 %. - Myös vastaajien ikä vaikuttaa vastauksiin, sillä 72 % vuotiaista ja 71 % 55-vuotiaista ja sitä vanhemmista muistavat parlametin mainitun tiedotusvälineissä, kun vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 56 %. Näyttää kuitenkin siltä, että paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ryhmät saavat eniten tietoa Euroopan parlamentista: - Tässä kohtaa on 15 prosenttiyksikön ero koulutetuimpien vastaajien ja opiskelunsa viimeistään 15-vuotiaana päättäneiden vastaajien välillä (osuudet ovat 77 % ja 62 %). - Sama koskee 81 %:a johtajista ja 77 %:a itsenäisistä ammatinharjoittajista (työttömien vastaava osuus on 62 %). - Vastaavasti 73 % vastaajista, joilla ei lähes koskaan ole vaikeuksia maksaa laskujaan, sanoo nähneensä tällaisia tietoja (kun taas niiden osuus, joilla on useimmiten vaikeuksia maksaa laskunsa, on 61 %). - Sama koskee 72 %:a vastaajista, jotka käyttävät internetiä päivittäin (niiden osuus, jotka eivät koskaan käytä sitä, on 64 %). 10

11 11

12 2. Tietoisuus Euroopan parlamentin toiminnasta [QP2] 3 Kaksi kolmasosaa eurooppalaisista sanoo olevansa yhä huonosti tietoisia Euroopan parlamentin toiminnasta Kuten edellä nähtiin, Euroopan parlamentin näkyvyys tiedotusvälineissä on lisääntynyt EU:n kansalaisten keskuudessa, ja se saavuttaa nykyisin seitsemän kymmenestä kansalaisesta. Kaksi kolmasosaa haastatelluista (66%) sanoo kuitenkin, että he eivät ole hyvin tietoisia parlamentista. Tämä tulos merkitsee hienoista vähenemistä: -3 prosenttiyksikköä yhdessä vuodessa. Lähes kolmasosa vastaajista (32%, +4 prosenttiyksikköä) sanoo olevansa hyvin tietoisia parlamentin toiminnasta, ja 2 %(-1 prosenttiyksikkö) ei vastaa kysymykseen. Vaikka Euroopan parlamentin näkyvyyden tiedotusvälineissä tunnustetaan lisääntyneen, ne, jotka tuntevat olevansa hyvin tietoisia parlamentista, ovat yhä vähemmistönä. 3 QP2: Oletteko mielestänne yleisesti ottaen erittäin hyvin, melko hyvin, melko huonosti vai erittäin huonosti tietoinen Euroopan parlamentin toiminnasta? 12

13 Jäsenvaltioiden väliset erot Toisin kuin marras-joulukuussa 2010 tehdyssä tutkimuksessa, vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa ja ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa niiden vastaajien osuudet, jotka sanovat olevansa hyvin tietoisia (33% ja 32 %) ja huonosti tietoisia (64% ja 66 %), ovat lähes yhtä suuret. - Jäsenvaltiot, joissa vastaajat todennäköisimmin pitivät itseään hyvin tietoisina (EU27: 32 %), ovat Liettua (48%), Irlanti ja Luxemburg (molemmissa 45 %) sekä Malta, Slovenia ja Slovakia (kaikissa 40 %). - Sitä vastoin Kyproksessa (23 %), Ruotsissa ja Espanjassa (molemmissa 25 %) harvimmat vastaajat katsoivat olevansa hyvin tietoisia. Myönteistä kehitystä on tapahtunut 19:ssä 27 jäsenvaltiosta, kun taas kuudessa jäsenvaltiossa osuus on vähentynyt. Tulokset ovat säilyneet ennallaan kahdessa jäsenvaltiossa. Valtiot, joissa itseään hyvin tietoisina pitävien vastaajien osuus on kasvanut eniten, ovat Yhdistynyt kuningaskunta (39%, +11 prosenttiyksikköä), Alankomaat (39%, +9 prosenttiyksikköä), Liettua (48%, +7 prosenttiyksikköä), Suomi (37%, +6 prosenttiyksikköä), Tanska (36%, +6 prosenttiyksikköä) ja Espanja (25%, +6 prosenttiyksikköä). Sitä vastoin Slovakiassa (40%, 5 prosenttiyksikköä) harvemmat vastaajat sanoivat olevansa hyvin tietoisia nyt kuin marras-joulukuussa 2010, ja sama koskee Kreikkaa (27%, 3 prosenttiyksikköä), Unkaria (30%, 3 prosenttiyksikköä) ja Maltaa (40%, 3 prosenttiyksikköä). 13

14 14

15 Sosiodemografinen analyysi Sosiodemografisesta analyysista ilmenee tiettyjä eroavuuksia: - Miehet vastaavat huomattavasti naisia useammin olevansa hyvin tietoisia Euroopan parlamentista: miesten osuus on 37 % ja naisten osuus 28 %, kun kaikkien eurooppalaisten vastaava osuus on 32 %. - Myös vuotiaat vastaajat vastaavat näin muita useammin (34 %, kun vuotiaiden ikäryhmässä osuus on 28 %). Kuten edellisessä, esilläoloa tiedotusvälineissä koskevassa kysymyksessä (QP1), yhteiskunnallisesti paremmassa asemassa olevat väestöryhmät katsovat myös olevansa parhaiten tietoisia Euroopan parlamentista: - Näihin ryhmiin kuuluvat ennen muuta koulutetuimmat (40%, kun opiskelunsa viimeistään 15-vuotiaana päättäneiden vastaava osuus on 23 %). - Myös johtajat pitävät itseään hyvin tietoisina parlamentista (43 %, kun kotona olevien osuus on 23 %). - Tätä mieltä ovat myös vastaajat, joilla ei lähes koskaan ole vaikeuksia maksaa laskujaan (37 %, kun taas niiden, joilla useimmiten on vaikeuksia maksaa laskunsa, vastaava osuus on 22 %). - Myös internetiä päivittäin käyttävistä suurempi osuus katsoo olevansa hyvin tietoisia (37 % verrattuna 26 %:iin niistä, jotka eivät koskaan käytä internetiä). 15

16 16

17 3. Mieluiten käytetyt tietolähteet [QP3] 4 Televisio on useimmin mainittu tietolähde Kaksi kolmasosaa eurooppalaisista sanoo olevansa huonosti tietoisia Euroopan parlamentista. Tästä syystä vastaajilta kysyttiin, mitä lähteitä he käyttäisivät, jos he etsisivät tietoa parlamentista. Vastaajat saivat antaa useita vastauksia. Lähes seitsemän kymmenestä vastaajasta (69%) mainitsee television. Lehdistön mainitsee yli kolmasosa (35%) vastaajista. Internetin mainitsee 33 % ja radion 18 % vastaajista. - Tarkemmin sanoen television osalta televisiouutiset mainitaan useimmiten (yli kaksi kolmasosaa eli 67 % vastaajista), kun taas muut televisio-ohjelmat mainitsee vain 14 % vastaajista. - Vastaajat mainitsevat myös päivälehdet (32%) useammin kuin viikko- tai kuukausijulkaisut (7%). - Internetin osalta uutissivustoilla käydään useimmin (niitä käyttää 26 % vastaajista), ja seuraavina tulevat Euroopan parlamentin verkkosivustot (12%), sosiaalinen media (3%) ja blogit (2%). Keskustelut sukulaisten, ystävien ja työkaverien kanssa (12%) vaikuttavat myös olevan yksi tiedonhankintakeino, joka on epäilemättä epävirallisempi mutta ei väheksyttävä. Muut tietolähteet ovat paljon vähämerkityksisempiä. Niitä ovat esitteet, tiedotteet ja lehtiset (jotka mainitsee 4 % vastaajista), konferenssit, luennot ja kokoukset (2%), kirjat (2%) sekä muut spontaanisti mainitut lähteet (1%). On myös syytä huomata, että 8 % vastaajista toteaa spontaanisti, että he eivät ole kiinnostuneita tällaisista tiedoista tai etsi niitä. 4 QP3: Jos tahtoisitte saada tietoa Euroopan parlamentista, mitä seuraavista lähteistä käyttäisitte? (USEAMPI VASTAUS MAHDOLLINEN): Konferenssit, luennot, kokoukset; keskustelut sukulaisten, ystävien, työkavereiden kanssa; televisiouutiset; muut televisio-ohjelmat; radio; päivälehdet; viikko- tai kuukausijulkaisut; uutissivustot; Euroopan parlamentin verkkosivustot; blogit; sosiaalinen media; kirjat; esitteet, tiedotteet, lehtiset; muu (SPONTAANI); ette ole kiinnostunut tällaisesta tiedosta tai ette etsi tällaista tietoa (SPONTAANI); EOS. 17

18 TELEVISIO YHTEENSÄ 69 % Televisiouutiset 67 % Muut televisio-ohjelmat 14 % LEHDISTÖ YHTEENSÄ 35 % Päivälehdet 32 % Viikko- tai kuukausijulkaisut 7 % INTERNET YHTEENSÄ 33 % Uutissivustot 26 % Euroopan parlamentin verkkosivustot 12 % Sosiaalinen media 3 % Blogit 2 % Radio 18 % Keskustelut sukulaisten, ystävien, työkavereiden kanssa 12 % Esitteet, tiedotteet, lehtiset 4 % Konferenssit, luennot, kokoukset 2 % Kirjat 2 % Muu (SPONTAANI) 1 % Ei ole kiinnostunut tällaisesta tiedosta tai ei etsi tällaista tietoa (SPONTAANI) 8 % EOS 1 % 18

19 Jäsenvaltioiden väliset erot Vastauksissa on suuria eroja sen mukaan, missä jäsenvaltiossa vastaajat asuvat. Televisio mainitaan useammin euroalueen valtioissa (71%, euroalueen ulkopuolisissa valtioissa 65 %) ja vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa (72%, ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa 68 %). Lehdistö mainitaan useammin euroalueen valtioissa (41%, euroalueen ulkopuolisissa valtioissa 24 %) ja ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa (38%, vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa 22 %). Internetin valitsee 40 % euroalueen ulkopuolella asuvista vastaajista (30% euroalueen vastaajista). Radiota käytetään enemmän euroalueen valtioissa (21%, euroalueen ulkopuolella 14 %). - Valtiot, joissa useimmat vastaajat mainitsevat television (EU27: 69 %) ovat Bulgaria ja Itävalta (molemmissa 82 %), Slovakia (81%) sekä Italia ja Unkari (molemmissa 80 %). Osuus on kuitenkin paljon pienempi Ruotsissa (50%), Luxemburgissa (54%) ja Latviassa (55%). - Lehdistöä (EU27: 35 %) suosivat vastaajat Itävallassa (67 %) ja Saksassa (60 %), toisin kuin Puolan (13 %), Latvian ja Romanian (molemmissa 17 %) ja Maltan (18 %) vastaajat. - Internet (EU27: 33 %) on laajasti käytetty lähde EU:n pohjoisosissa: Ruotsissa (76 %), Alankomaissa (68 %) ja Tanskassa (65 %), kun vastaava osuus Portugalissa on 14 %, Italiassa 17 % ja Itävallassa ja Kyproksessa 21 %. - Radio (EU27: 18 %) mainitaan lähinnä Irlannissa (35%), Itävallassa (34%) ja Virossa (33%). Asteikon toisessa päässä vain 6 % Italian ja 9 % Yhdistyneen kuningaskunnan vastaajista sanoo käyttävänsä radiota parlamenttia koskevan tiedon lähteenä. - Portugalissa (19 %), Irlannissa (17 %) ja Maltassa (16 %) vastaajat myöntävät useimmin, etteivät ole kiinnostuneita Euroopan parlamenttia koskevista tiedoista (EU27: 8 %). 19

20 20

21 21

22 Sosiodemografinen analyysi - Miehet ja naiset etsivät suunnilleen yhtä usein Euroopan parlamenttia koskevia tietoja televisiosta (osuudet 68 % ja 69 %) ja radiosta (19% ja 17 %). Miehet käyttävät kuitenkin naisia enemmän lehdistöä (37% miehistä, 33 % naisista) ja internetiä (36% ja 31 %). - Ikä vaikuttaa olevan tässä suhteessa hyvin erotteleva tekijä. Nuoremmat vastaajat käyttävät internetiä paljon enemmän (55% vuotiaista, 16 % 55-vuotiaista ja sitä vanhemmista). Vanhimmat vastaajat suosivat televisiota (75% 55-vuotiaista ja sitä vanhemmista, 56 % vuotiaista), lehdistöä (40%, 23 % vuotiaista) ja radiota (21%, 12 % vuotiaista). - Vastauksiin vaikuttaa myös kuuluminen paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevaan ryhmään. Koulutetuimmat käyttävät muita useammin internetiä (51%, kun taas opiskelunsa viimeistään 15-vuotiaana päättäneiden vastaava osuus on 9 %), lehdistöä (42% ja 28 %) sekä radiota (23% ja 15 %) Sitä vastoin vähiten koulutetut vastaajat suosivat televisiota (74%, kun vastaava osuus niiden keskuudessa, jotka jatkoivat opiskelua yli 19-vuotiaaksi, on 65 %). Sama koskee ammattiryhmiä: 60 % johtajista (verrattuna 13 %:iin eläkeläisistä) käyttää internetiä etsiäkseen tietoja Euroopan parlamentista, ja 46 % heistä käyttää lehdistöä (vastaava osuus työttömistä on 24 %). Vastaavasti 24 % johtajista käyttää radiota (työttömien vastaava osuus on 15 %). - Vastaajat, jotka katsovat olevansa tietoisia Euroopan parlamentin toiminnasta, käyttävät kaikkia neljää tietolähdettä todennäköisemmin kuin ne, jotka sanovat olevansa huonosti tietoisia:78 % heistä käyttää televisiota (huonosti tietoisten osuus 64 %), 48 % lehdistöä (29%), 39 % internetiä (31%) ja 24 % radiota (15%). - Ne, jotka käyttävät internetiä päivittäin, etsivät aivan loogisesti sen kautta tietoa parlamentista enemmän kuin ne vastaajat, jotka käyttävät sitä harvemmin (vastaavat osuudet ovat 57 % ja 23 %). 22

23 23

24 4. Aihe tai politiikanala, josta ensisijaisesti halutaan lisätietoa [QP13]5 Eurooppalaiset haluaisivat lähinnä lisätietoa EU:n keinoista kriisin voittamiseksi Vastaajia pyydettiin nimeämään Euroopan parlamentissa keskusteltu aihe tai politiikka tai muu Euroopan unioniin liittyvä aihe, josta he tahtoisivat saada lisätietoa. Haastattelijat esittivät 13 vaihtoehtoa. Ensin vastaajia pyydettiin valitsemaan ensisijaisena pitämänsä aihe tai politiikka (QP13a). Sen jälkeen heitä pyydettiin nimeämään enintään kolme muuta aihetta tai politiikkaa, joita he myös pitävät tärkeinä (QP13b). Kaikkien vastauksien analyysista (kysymys QP13T) eli ensimmäisen ja seuraavan kysymyksen yhdistetyistä vastauksista saadaan seuraavat tulokset: - Kriisi on yhä eurooppalaisten keskeinen huolenaihe. Neljä kymmenestä vastaajasta haluaisi saada lisätietoa EU:n keinoista kriisin voittamiseksi. - Yli kolmasosa (36 %) on myös kiinnostunut oikeuksistaan Euroopan kansalaisina. - Noin neljäsosa haluaisi saada enemmän tietoa kuluttajansuojasta (26 %) ja energian tulevaisuudesta EU:ssa (24 %). Muut aiheet mainitsi alle neljäsosa eurooppalaisista: o EU:n puolustamat arvot, kuten naisten ja miesten välinen tasa-arvo, ihmisoikeudet jne. (21%) o euro (21%) o solidaarisuus talousvaikeuksissa olevia jäsenvaltioita kohtaan (20%) o ilmastonmuutos (18%) o maahanmuutto, liikkumisvapaus ja turvapaikkaoikeus (18%) o yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen (13%) o luottoluokittajien rooli (12%) o Euroopan parlamentin vaalit (8%) o EU:n asema suhteessa Arabimaihin niiden demokratialiikkeiden jälkeen (7%). 5 QP13T: Mistä Euroopan unioniin liittyvästä aiheesta tahtoisitte ensisijaisesti lisätietoa? Euro; EU:n keinot kriisin voittamiseksi (velan jakaminen, eurobondit, varainsiirtovero jne.); luottoluokittajien rooli; kuluttajansuoja; energian tulevaisuus EU:ssa; maahanmuutto, liikkumisvapaus ja turvapaikkaoikeus; oikeutenne Euroopan kansalaisena; EU:n asema suhteessa Arabimaihin niiden demokratialiikkeiden jälkeen (Arabikevät) yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen; solidaarisuus talousvaikeuksissa olevia jäsenvaltioita kohtaan; Euroopan parlamentin vaalit; ilmastonmuutos; EU:n puolustamat arvot (naisten ja miesten välinen tasa-arvo, ihmisoikeudet jne.); muu (SPONTAANI); ei ole kiinnostunut tällaisesta tiedosta tai ei etsi tällaista tietoa (SPONTAANI); EOS. 24

25 Ensimmäisen vastauksen suhteen suuntaus on samanlainen, vaikka järjestys on hieman erilainen. Kaksi ensimmäiseksi mainittua aihetta ovat samat: EU:n keinot kriisin voittamiseksi mainitsee 21 % vastaajista ensimmäisenä vastauksena ennen oikeuksia Euroopan kansalaisena (15%). Euro on kolmannella sijalla ja saa 8 % vastauksista (verrattuna 21 %:iin ja viidenteen sijaan yhdistetyissä vastauksissa). 25

26 Jäsenvaltioiden väliset erot Seuraavassa tarkastellaan niitä kolmea aihetta, jotka vähintään neljäsosa vastaajista mainitsi yhdistetyssä vastauksissa: - Eurooppalaisia eniten kiinnostava aihe, EU:n keinot kriisin voittamiseksi (EU27: 40 %), kiinnostaa eniten euroalueen vastaajia (44%, vastaava osuus euroalueeseen kuulumattomissa valtioissa on 31 %). Jäsenvaltiot, joissa aihe mainitaan useimmin, ovat Slovakia (60%), Kreikka (55%), Alankomaat (54%) ja Tanska (53%), kun taas Yhdistyneessä kuningaskunnassa vastaava osuus oli 20 % ja Portugalissa 24 %. Toinen aihe, oikeudet Euroopan kansalaisena (EU27: 36 %), mainitaan useimmin Kyproksessa (70%), joka erottuu tässä suhteessa selvästi muista maista, ja Bulgariassa (48%), Kreikassa (46%) sekä Romaniassa ja Belgiassa (45%); tämän aiheen maininneiden osuus on kuitenkin paljon pienempi Unkarissa (25%), Puolassa (26%) ja Itävallassa (27%). - Kuluttajansuoja (EU27: 26 %) kiinnostaa enemmän euroalueen vastaajia (29%, vastaava osuus euroalueen ulkopuolella on 21 %). Vastaajat mainitsevat tämän aiheen useimmin Kyproksessa (52%), Bulgariassa (41%) ja Ranskassa (38%), kun taas harvempi kuin yksi viidestä mainitsee sen Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (12% molemmissa) ja Tanskassa (16%). Muista aiheista (jotka EU:n tasolla mainitsi vähintään 20 % vastaajista) on syytä mainita eräitä erityispiirteitä: Energian tulevaisuus EU:ssa (EU27: 24 %) kiinnostaa lähinnä unkarilaisia (42 %) ja saa vain 10 % maininnoista Portugalissa. Euro (EU27: 21 %) on aihe, joka kiinnostaa vastaajia erityisesti Alankomaissa (31 %), kun taas Kyproksessa osuus on vain 9 %. Kyproksen vastaajat olivat kuitenkin kiinnostuneimpia (50 %) saamaan lisätietoa EU:n puolustamista arvoista (EU27: 21 %), kun Latviassa vastaava osuus oli vain 11 % vastaajista. Solidaarisuus talousvaikeuksissa olevia jäsenvaltioita kohtaan (EU27: 20 %) mainitaan lähinnä Kreikassa (50 %) ja paljon harvemmin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (9 %). 26

27 27

28 Sosiodemografinen analyysi Edellä käsitellyistä seitsemästä aiheesta, jotka vähintään viidesosa vastaajista mainitsi, voidaan todeta seuraavaa: - Parhaassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ryhmien ja muiden ryhmien välillä on huomattavia eroja. o 48 % koulutetuimmista vastaajista haluaisi lisätietoja EU:n keinoista kriisin voittamiseksi (kun taas opiskelunsa viimeistään 15-vuotiaana päättäneiden keskuudessa osuus oli 31 %). He ovat myös kiinnostuneempia energian tulevaisuudesta EU:ssa (30 %, vähiten koulutettujen osuus 17 %), EU:n puolustamista arvoista (24 % ja 16 %) sekä solidaarisuudesta talousvaikeuksissa olevia jäsenvaltioita kohtaan (23 % ja 18 %). Sitä vastoin vähiten koulutetut haluavat todennäköisimmin lisätietoa kuluttajansuojasta (28 % opiskelunsa viimeistään 19- vuotiaana päättäneistä ja 24 % pidemmälle kouluttautuneista). o Myös johtajat haluavat todennäköisemmin tietoa EU:n keinoista kriisin voittamiseksi (50%, kun eläkeläisten vastaava osuus on 33 %), energian tulevaisuudesta EU:ssa (33%, kotona olevien vastaava osuus 17 %) ja EU:n puolustamista arvoista (24%, eläkeläisten vastaava osuus 18 %). Sitä vastoin ruumiillista työtä tekevät (29%) ja eläkeläiset (28%) ovat kiinnostuneempia kuluttajansuojasta (johtajien vastaava osuus on 23 %). - Miehet haluavat naisia todennäköisemmin tietoa energian tulevaisuudesta EU:ssa (27%, naisten osuus 21 %). Naiset ovat kiinnostuneempia EU:n puolustamista arvoista (23%, miesten osuus 18 %). - Työssäkäyvät nuoret (25 39-vuotiaat) mainitsevat useammin keinot kriisin voittamiseksi: heidän keskuudessaan osuus on 43 %, kun vastaava osuus 55- vuotiaiden ja sitä vanhempien keskuudessa on 36 %. Nämä taas ovat kiinnostuneempia kuluttajansuojasta (28%, kun vuotiaiden vastaava osuus on 23 %). - Niistä vastaajista, jotka sanovat olevansa tietoisia Euroopan parlamentin toiminnasta, 45 % haluaisi lisätietoa EU:n keinoista kriisin voittamiseksi (vastaava osuus niiden vastaajien keskuudessa, jotka "eivät ole tietoisia", on 38 %). 28

29 - 45 % vastaajista, jotka haluaisivat nähdä Euroopan parlamentin tärkeämmässä roolissa, kaipaavat lisätietoa keinoista kriisin voittamiseksi (kun osuus niiden keskuudessa, jotka pitävät vähemmän tärkeää roolia parempana, on 35 %). He ovat myös kiinnostuneempia saamaan lisätietoa kuluttajansuojasta (29% ja 24 %) ja oikeuksistaan Euroopan kansalaisina (40% ja 32 %). - Henkilöt, joilla on hyvät objektiivinen tietämys Euroopan parlamentista, haluavat todennäköisemmin lisätietoa EU:n keinoista kriisin voittamiseksi (47%, kun huonot tiedot omaavien vastaava osuus on 29 %). He ovat myös kiinnostuneempia saamaan tietoa oikeuksistaan Euroopan kansalaisina (38% ja 32 %). 29

30 30

31 II. TIETÄMYS EUROOPAN PARLAMENTISTA Eurooppalaisten objektiivista tietämystä Euroopan parlamentista arvioidaan useisiin kysymyksiin annettujen vastausten perusteella. 1. Euroopan parlamentin jäsenten valitseminen [QP6] 6 Suhteellinen enemmistö eurooppalaisista tietää, että Euroopan parlamentin jäsenet istuvat Euroopan parlamentissa poliittisen suuntauksensa mukaisesti ryhmittyneinä Marras-joulukuuhun 2010 verrattuna useammat vastaajat (43%, +1 prosenttiyksikkö) tietävät nyt, että Euroopan parlamentin jäsenet istuvat Euroopan parlamentissa poliittisen suuntauksensa mukaisesti. Yli kolmasosa (36%, 2 prosenttiyksikköä) luulee virheellisesti, että jäsenet istuvat kansallisuutensa mukaan. Noin yksi viidestä (21%, +1 prosenttiyksikkö) jättää vastaamatta kysymykseen. Oikeiden vastausten osuus kasvoi seitsemän prosenttiyksikköä vuoden 2009 alussa tehdyn Parlametrin ja vuoden 2010 alussa tehdyn tutkimuksen välillä kesäkuussa 2009 pidettyjen Euroopan parlamentin vaalien ansiosta, jotka ilmeisesti auttoivat lisäämään eurooppalaisten tietämystä tästä asiasta. 6 QP6: Entä istuvatko europarlamentaarikot mielestänne Euroopan parlamentissa sen mukaan, mikä on? 31

32 Jäsenvaltioiden väliset erot Jäsenvaltioiden välillä havaitaan hyvin selviä eroja: - Sloveniassa (62%), Belgiassa ja Virossa (molemmissa 61 %) ja Alankomaissa (60%) vastaajat tietävät todennäköisimmin, että Euroopan parlamentin jäsenet istuvat Euroopan parlamentissa poliittisen suuntauksensa mukaisesti (EU27: 43 %). - Sitä vastoin Slovakiassa (63%), Tšekissä (61%) ja Kreikassa (54%) vastaajat luulevat todennäköisimmin virheellisesti, että Euroopan parlamentin jäsenet istuvat Euroopan parlamentissa kansallisuutensa mukaan (EU27: 36 %). - Vastaamatta jättäneiden osuudet (EU27: 21 %) olivat suurimmat Saksassa ("ei osaa sanoa" -vastausten osuus 29 %), Bulgariassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (molemmissa 28 %) ja Maltassa (26 %). Oikeiden vastausten osuus kasvoi eniten Sloveniassa (63%, +5 prosenttiyksikköä) ja Liettuassa (56%, +5 prosenttiyksikköä). Sitä vastoin niiden osuus laski eniten vuoden kuluessa Portugalissa (43%, 10 prosenttiyksikköä). 32

33 33

34 Sosiodemografinen analyysi Niiden vastaajien osalta, jotka tietävät, että Euroopan parlamentin jäsenet istuvat Euroopan parlamentissa poliittisen suuntauksensa mukaisesti ryhmittyneinä, voidaan todeta seuraavaa: - Miesten ja naisten välinen ero on varsin suuri, seitsemän prosenttiyksikköä (miesten osuus 47 %, naisten osuus 40 %). Miehet ja naiset vastaavat kuitenkin yhtä todennäköisesti väärin (36%). Naiset jättävät kuitenkin miehiä todennäköisemmin vastaamatta kysymykseen (24%, miesten vastaava osuus 17 %). - Myös tässä kuuluminen paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevaan ryhmään vaikuttaa vastauksiin: koulutetuimmat vastaavat muita useammin oikein (47%, kun taas opiskelunsa viimeistään 15-vuotiaana päättäneiden vastaava osuus on 38 %), kuten myös johtajat (46%, kotona olevien vastaava osuus 38 %). - On varsin loogista, että niistä, jotka tietävät parlamentin jäsenten istumajärjestyksen perustuvan heidän poliittiseen suuntaukseensa, 49 % sanoo olevansa hyvin tietoisia Euroopan parlamentin toiminnasta (itseään huonosti tietoisina pitävien vastaava osuus on 41 %). 34

35 35

36 2. Euroopan parlamentin päätökset [QP7] 7 Näkemys, jonka mukaan parlamentin päätökset tehdään jäsenten poliittisen suuntauksen mukaan, on huomattavasti yleisempi Kysymys siitä, miten parlamentin jäsenet tekevät päätöksiä, esitettiin syksyllä 2008 (Eurobarometri 70.1). Kolme vuotta myöhemmin vastaukset ovat muuttuneet merkittävästi. 37 %(+8 prosenttiyksikköä) vastaajista uskoo nyt, että Euroopan parlamentin päätökset hyväksytään parlamentin jäsenten poliittisen suuntauksen mukaan. Silti yli kolmasosa (36%, +2 prosenttiyksikköä) vastaa, että päätökset hyväksytään jäsenten edustamien jäsenvaltioiden etujen mukaan. 13 % vastaajista ( 5 prosenttiyksikköä) vastaa spontaanisti, että molemmat vastaukset pitävät paikkansa ("molemmat"). Yksi kymmenestä (14%, 5 prosenttiyksikköä) jättää vastaamatta kysymykseen. 7 QP7: Sanoisitteko Te, että Euroopan parlamentin päätökset hyväksytään ennen kaikkea? Niiden jäsenvaltioiden etujen mukaan, joista europarlamentaarikot tulevat; europarlamentaarikkojen poliittisen suuntauksen mukaan; molempien (SPONTAANI); EOS. 36

37 Jäsenvaltioiden väliset erot Vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa ja ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa asuvien vastaajien välillä havaitaan erityisen huomattavia eroja. Vuosina 2004/2007 liittyneiden valtioiden vastaajista 43 % sanoo, että päätökset tehdään jäsenten edustamien jäsenvaltioiden etujen mukaan (vastaava osuus ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa on 34 %). Sitä vastoin 34 % vastaa, että päätökset tehdään jäsenten poliittisen suuntauksen perusteella (osuus ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa 38 %). - Tarkasteltaessa vastaajia, jotka katsovat Euroopan parlamentin tekevän päätöksensä jäsenten poliittisen suuntauksen mukaan (EU27: 37 %), havaitaan, että tämä vastaus annetaan yleisemmin Sloveniassa (50%), Belgiassa (49%), Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (molemmissa 45 %) sekä Tanskassa, Suomessa ja Alankomaissa (kaikissa 44 %). Sitä vastoin Bulgariassa (22%) ja Slovakiassa (26%) tämä vastaus annetaan harvimmin. 24:ssä 27 jäsenvaltiosta "poliittisen suuntauksen mukaan" -vastauksen osuus on kasvanut syksystä Maat, joissa tämä osuus on kasvanut erityisen paljon, ovat Espanja (43%, +22 prosenttiyksikköä), Liettua (34%, +17 prosenttiyksikköä), Slovenia (50%, +16 prosenttiyksikköä), Ruotsi (45%, +16 prosenttiyksikköä), Portugali (40%, +15 prosenttiyksikköä) ja Romania (35%, +15 prosenttiyksikköä). Sitä vastoin Slovakiassa (26%) näin vastanneiden osuus laski 11 prosenttiyksikköä. - Vastaus, jonka mukaan päätökset tehdään jäsenten edustamien jäsenvaltioiden etujen mukaan (EU27: 36 %), annetaan muita yleisemmin Slovakiassa (60%), Tšekissä (57%), Kreikassa (53%) ja Puolassa (44%); huomattavasti harvemmat vastaavat näin Espanjassa (25%), Portugalissa (26%), Irlannissa (27%) ja Itävallassa (28%). Suurimmat lisäykset havaittiin Slovakiassa (60 %, +16 prosenttiyksikköä), Luxemburgissa (39 %, +11 prosenttiyksikköä), Tšekissä (57 %, +9 prosenttiyksikköä) ja Italiassa (37 %, +8 prosenttiyksikköä). 37

38 38

39 Sosiodemografinen analyysi Tietojen analysointi sosiodemografisten muuttujien perusteella tuo lisävaloa niiden väestöryhmien suhteen, jotka katsovat, että Euroopan parlamentin päätökset tehdään jäsenten poliittisen suuntauksen mukaan. - Miehet ovat hieman naisia yleisemmin tätä mieltä (39%, naisten vastaava osuus 36 %). - Myös ikä näyttäisi vaikuttavan vastauksiin, sillä 38 % 25-vuotiaista ja sitä vanhemmista vastaajista antaa oikean vastauksen, mutta vuotiaista vain 34 %. - Myös koulutustaso näyttää olevan erotteleva tekijä. 40 % koulutetuimmista vastaajista vastaa, että päätökset tehdään jäsenten poliittisen suuntauksen mukaan (opiskelunsa viimeistään 15-vuotiaana päättäneiden keskuudessa vastaava osuus on 35 %). - Vastaajat, joilla on negatiivinen kuva Euroopan parlamentista, vastaavat todennäköisemmin, että parlamentin päätökset tehdään jäsenten poliittisen suuntauksen mukaan (44%, kun vastaava osuus niiden keskuudessa, joilla on parlamentista positiivinen kuva, on 34 %). - Myös vastaajat, joilla on hyvä objektiivinen tietämys Euroopan parlamentista, antavat tämän vastauksen useammin (39 %, kun huonon tietämyksen omaavien vastaava osuus on 30 %). 39

40 40

41 3. Yleinen tietämys Euroopan parlamentista [QP8] 8 Enemmistöllä eurooppalaisista on hyvä objektiivinen tietämys Euroopan parlamentista Eurooppalaisten Euroopan parlamenttia koskevan tietämyksen arvioimiseksi heitä pyydettiin myös sanomaan, pitikö joukko väittämiä paikkansa. Näillä kysymyksillä mitattiin neljää ulottuvuutta, joita tutkittiin jo keväällä 2010 (Eurobarometri 73.1) ja keväällä 2009 (Eurobarometri 71.1). - Väittämän, jonka mukaan Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden on yhdessä hyväksyttävä EU:n lainsäädäntö, tunnistaa oikeaksi 59 % vastaajista (+6 prosenttiyksikköä keväästä 2009). Lähes viidesosa vastaajista (19%, +3 prosenttiyksikköä) pitää tätä väittämää vääränä, ja 22 %(-9 prosenttiyksikkö) ei vastaa kysymykseen % vastaajista tunnistaa aivan oikein paikkansapitäväksi väittämän, jonka mukaan kansalaiset valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet suoralla vaalilla. Tämä on yksi prosenttiyksikkö vähemmän kuin keväällä Yli neljäsosa vastaajista (28%, +3 prosenttiyksikköä) pitää kuitenkin tätä väittämää vääränä, ja 14 %( 2 prosenttiyksikköä) ei vastaa kysymykseen. - Väittämää siitä, että jokaisella jäsenvaltiolla on yhtä monta edustajaa Euroopan parlamentissa, pitää perustellusti vääränä 55 % vastaajista, yksi prosenttiyksikkö vähemmän kuin keväällä Hieman yli viidesosa vastaajista (21%, +1 prosenttiyksikkö) pitää sitä vastoin tätä väittämää totena, ja lähes neljäsosa (24%, ei muutosta) ei vastaa kysymykseen. - Viimeinen väittämä koskee Euroopan unionin budjettia, ja sen mukaan Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot päättävät siitä yhdessä. Ehdoton enemmistö vastaajista (54%, ei muutosta keväästä 2009) vastasi aivan oikein, että tämä pitää paikkansa. Lähes viidesosa vastaajista (18%, +6 prosenttiyksikköä) kuitenkin pitää tätä väittämää epätotena, ja yli neljäsosa (28%, 6 prosenttiyksikköä) ei vastaa kysymykseen. 8 QP8: Kertokaa jokaisesta seuraavasta EU:ta koskevasta väittämästä, pitääkö se mielestänne paikkansa vai ei? Kunkin jäsenvaltion kansalaiset valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet suoralla vaalilla; Kullakin jäsenvaltiolla on yhtä monta edustajaa Euroopan parlamentissa; Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot päättävät Euroopan unionin budjetista yhdessä; Lainsäädännölliset puitteet (lait ja direktiivit) on sovittava Euroopan unionissa yhteisesti Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden välillä. 41

42 Näihin neljään kysymykseen annettujen oikeiden vastauksien osuus on koko Euroopan unionissa keskimäärin 57 %. 42

43 Jäsenvaltioiden väliset erot Tulosten analysointi valtioittain tuo esiin tiettyjä eroja yhtäältä euroalueeseen kuuluvien ja sen ulkopuolisten valtioiden ja toisaalta ennen vuotta 2004 liittyneiden ja vuosina 2004/2007 liittyneiden valtioiden välillä. - Euroalueen ulkopuolella useammat vastaajat sanovat, että jäsenvaltioiden kansalaiset valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet suoralla vaalilla (64%, euroalueella vastaava osuus on 55 %). - Vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa vastaajat ovat todennäköisemmin sitä mieltä, että kunkin jäsenvaltion kansalaiset valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet suoralla vaalilla (72%, ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa vastaava osuus on 54 %). Näissä valtioissa useammat vastaajat myös katsovat, että Euroopan parlamentti ja jäsenmaat sopivat Euroopan unionin budjetista yhdessä (63%, ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa 52 %) ja että EU:n lainsäädännöstä on sovittava yhteisesti Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden välillä (64% ja 58 %). Seuraavaksi tarkastellaan jäsenvaltioiden välillä havaittuja eroja haastateltujen antamien oikeiden vastausten osalta. - Eniten vastaajia, jotka vastaavat oikein väittämään siitä, että EU:n lainsäädännöstä on sovittava yhteisesti Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden välillä (EU27: 59 % oikeita "pitää paikkansa" -vastauksia), on Unkarissa (84%), Slovakiassa ja Suomessa (molemmissa 74 %), Kreikassa (73%) sekä Tšekissä ja Saksassa (molemmissa 72 %). Sitä vastoin Ranskassa ja Italiassa (47%) ja Irlannissa (48%) tämä oikea vastaus annetaan harvimmin. Oikein vastanneiden osuus on kasvanut eniten Slovakiassa (74%, +19 prosenttiyksikköä), Unkarissa (84%, +18 prosenttiyksikköä) ja Belgiassa (70%, 14 prosenttiyksikköä). - Valtiot, jossa vastaajat todennäköisimmin vastaavat Euroopan parlamentin jäsenten valintaa suoralla vaalilla koskevaan väitteeseen oikein eli että se pitää paikkansa (EU27: 58 %) ovat Kypros (89%), Malta (86%), Kreikka (85%) ja Bulgaria (81%). Oikeiden vastausten osuus on pienin Ranskassa (42%), Itävallassa (45%) ja Ruotsissa (49%). Oikeiden vastausten osuus on kasvanut eniten Bulgariassa (81%, +9 prosenttiyksikköä). 43

44 - Ruotsin (83%), Kyproksen (82%), Tanskan, Slovenian ja Alankomaiden (kaikissa 80 %) vastaajat tietävät, että väittämä, jonka mukaan jokaisella jäsenvaltiolla on sama määrä edustajia Euroopan parlamentissa ei pidä paikkaansa (EU27: 55 %). Vähiten oikeita vastauksia saatiin Italiassa (37%), Portugalissa (40%), Romaniassa (44%) ja Espanjassa (46%). Luxemburgissa (77%, +10 prosenttiyksikköä) kirjattiin suurin oikeiden vastauksien osuuden kasvu. - Oikea vastaus ("pitää paikkansa") väittämään, jonka mukaan Euroopan parlamentti ja jäsenmaat sopivat EU:n budjetista yhdessä (EU27: 54 %), annetaan useimmin Unkarissa ja Alankomaissa (molemmissa 73 %) ja Slovakiassa (72%). Sitä vastoin Italiassa (43%) sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ranskassa, Maltassa ja Irlannissa (kaikissa 47 %) oikein vastanneita vastaajia on vähiten. Slovakiassa (72%, +13 prosenttiyksikköä) ja Puolassa (69%, +13 prosenttiyksikköä) oikeiden vastauksien osuus on kasvanut eniten. 44

45 Sosiodemografinen analyysi Näihin neljään kysymykseen annettujen oikeiden vastauksien osuus on koko Euroopan unionissa keskimäärin 57 %. Näitä keskimääräisiä tuloksia tarkasteltiin eriytetysti sosiodemografisten ryhmien osalta tarkemman kuvan saamiseksi haastateltujen tietämyksestä. - Kokonaisuutena miehet antavat keskimäärin enemmän oikeita vastauksia näihin neljään kysymykseen kuin naiset (60 %, kun naisten vastaava osuus on 53 %). - Työssäkäyvät nuoret (25 39-vuotiaat) vastaavat myös todennäköisemmin oikein: oikeiden vastauksien osuus on keskimäärin 59 %, kun vuotiaiden sekä 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien keskuudessa tämä osuus on 55 %. - Se, kuinka vanhoina vastaajat päättivät opiskelunsa, on tässä suhteessa hyvin erotteleva tekijä: koulutetuimpien antamista vastauksista keskimäärin 64 % oli oikein (kun taas vähiten koulutettujen vastaava osuus on 48 %). - Myös keskimääräisen oikeiden vastauksen osuuden ja paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevaan ryhmään kuulumisen välillä on korrelaatiosuhde. Johtajien vastauksista keskimäärin 66 % oli oikein, kun taas kotona olevien vastauksista oikein oli 47 %. Loogista on, että mitä paremmin vastaaja on tietoinen Euroopan parlamentin toiminnasta, sitä suurempi on keskimäärin oikeiden vastausten määrä. - Hyvin tietoisten vastaajien vastauksista keskimäärin 65 % oli oikein, kun taas "huonosti tietoisten" vastaava osuus oli 53 %. Ne, joilla on parlamentista positiivinen kuva, antoivat keskimäärin 66 % oikeita vastauksia (vastaava osuus negatiivisen kuvan omaavien keskuudessa oli 53 %). 45

46 III. MIELIKUVA EUROOPAN PARLAMENTISTA JA PARLAMENTIN ROOLI Analysoituamme eurooppalaisten tietämystä Euroopan parlamentista tarkastelemme seuraavassa yksityiskohtaisesti mielikuvaa, joka heillä parlamentista on, sekä sitä roolia, joka parlamentilla heidän mielestään pitäisi olla. 1. Mielikuva Euroopan parlamentista [QP5 QP4] 9 Mielikuva Euroopan parlamentista huonontuu Selvittääkseen, millainen mielikuva eurooppalaisilla on Euroopan parlamentista, haastattelijat pyysivät heitä kertomaan, onko heillä parlamentista positiivinen vai negatiivinen kuva. Tämä kysymys oli aiemmin esitetty Eurobarometri tutkimuksessa syksyllä Tulokset osoittavat, että mielikuva on kehittynyt selvästi huonompaan suuntaan kolmen viime vuoden aikana. Vain hieman yli neljäsosalla (26%, 8 prosenttiyksikköä) vastaajista on positiivinen mielikuva parlamentista, mutta yhtä monien mielikuva on kielteinen (26%, +9 prosenttiyksikköä). Suurin osa haastatelluista kuitenkin sanoo, että heidän mielikuvansa Euroopan parlamentista on neutraali (45%, +2 prosenttiyksikköä). 9 QP5: Yleisesti ottaen, tuoko Euroopan parlamentti Teille mieleen hyvin positiivisen, melko positiivisen, neutraalin, melko negatiivisen vai hyvin negatiivisen kuvan? QP4: Kuvailkaa, vastaavatko seuraavat sanat/ilmaisut käsitystänne Euroopan parlamentista erittäin hyvin, melko hyvin, melko huonosti vai erittäin huonosti: dynaaminen; demokraattinen; Euroopan kansalaisia kuunteleva; huonosti tunnettu; tehoton. 46

47 Jäsenvaltioiden väliset erot Jäsenvaltiot, joissa positiivinen kuva Euroopan parlamentista (EU27: 26 %) on voimakkain, ovat Bulgaria (55%), Romania (45%) ja Italia (40%). Valtiot, joissa positiivinen kuva on vähiten levinnyt, ovat Yhdistynyt kuningaskunta (12%), Itävalta (17%), Latvia (18%) ja Ranska (19%). Negatiivinen kuva parlamentista (EU27: 26 %) on yleisin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (48%), Itävallassa (41%) sekä Kreikassa ja Portugalissa (molemmissa 34 %), kun taas Bulgariassa (9%), Puolassa ja Romaniassa (molemmissa 11 %) sekä Liettuassa (12%) sitä esiintyy vähiten. Kolmen vuoden aikana tapahtuneesta kehityksestä voidaan todeta, että myönteinen mielikuva Euroopan parlamentista on heikentynyt 23:ssa 27 jäsenvaltiosta. Sen osuus on kasvanut vain kolmessa valtiossa, ja yhdessä valtiossa, Puolassa (35%), osuus on pysynyt samana. Vastaajien käsitykset ovat kehittyneet huonompaan suuntaan eniten Liettuassa (28%, 24 prosenttiyksikköä), Espanjassa (21%, 23 prosenttiyksikköä) ja Portugalissa (20%, 22 prosenttiyksikköä); eniten käsitys on parantunut Luxemburgissa (39%, +6 prosenttiyksikköä). Negatiivinen mielikuva Euroopan parlamentista on voittanut alaa 26:ssa 27 jäsenvaltiosta, ja Ruotsissa (21%) sen osuus on ennallaan. Suurinta lisäys on ollut Kreikassa (34%, +21 prosenttiyksikköä), Sloveniassa (24%, +19 prosenttiyksikköä) ja Portugalissa (34%, +17 prosenttiyksikköä). 47

48 48

49 Sosiodemografinen analyysi - On mielenkiintoista huomata, että miehillä on naisia useammin sekä positiivinen (28%, naisten osuus 24 %) että negatiivinen kuva (27%, naisten osuus 25 %) Euroopan parlamentista. 47 % naisista (miesten vastaava osuus 42 %) kuitenkin sanoo, että heidän mielikuvansa Euroopan parlamentista on neutraali vuotiailla vastaajilla on todennäköisimmin myönteinen käsitys Euroopan parlamentista (28%, vastaava osuus yli 39-vuotiaista 25 %). 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat suhtautuvat todennäköisimmin parlamenttiin negatiivisesti (30%, kun vuotiaiden keskuudessa osuus on 17 %). Neutraali kuva Euroopan parlamentista on yleisin nuorimmassa ikäryhmässä (51% vuotiaista, mutta 41 % 55-vuotiaista ja sitä vanhemmista). - Kuuluminen paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevaan ryhmään vaikuttaa myös vastauksiin. Koulutetuimmista vastaajista 32 %:lla on positiivinen kuva Euroopan parlamentista (opiskelunsa viimeistään 15-vuotiaana päättäneiden keskuudessa vastaava osuus on 20 %). Näin ajattelee myös 32 % niistä, jotka sijoittavat itsensä yhteiskunnallisen asteikon kärkipäähän (21% itsensä häntäpäähän sijoittavilla). Sitä vastoin 32 %:lla vähiten koulutetuista on negatiivinen kuva parlamentista (vastaava osuus koulutetuimpien keskuudessa on 22 %), kuten myös 30 %:lla itsensä yhteiskunnallisen asteikon häntäpäähän sijoittavista (23% itsensä kärkipäähän sijoittavista). - Vastaajista, jotka ovat hyvin tietoisia parlamentin toiminnasta, 39 %:lla on positiivinen kuva parlamentista (huonosti tietoisten vastaava osuus on 20 %). Sitä vastoin tässä ryhmässä harvemmilla (23%, huonosti tietoisten osuus 28 %) on parlamentista negatiivinen kuva. - Myös 35 %:lla vastaajista, joilla on hyvä objektiivinen tietämys Euroopan parlamentista, on positiivinen kuva siitä (huonon tietämyksen omaavien vastaava osuus on 15 %). 49

50 Euroopan parlamenttia koskevan käsityksen tarkempi analyysi: Eurooppalaisten mielikuvaa Euroopan parlamentista tutkittiin tarkemmin pyytämällä vastaajia arvioimaan viittä parlamenttia kuvaavaa sanaa tai ilmausta. Kolme niistä (aikaansaava, demokraattinen ja Euroopan kansalaisia kuunteleva) herättää myönteisiä ja kaksi (huonosti tunnettu ja tehoton) kielteisiä mielleyhtymiä. Vastaajat kertoivat, vastasiko kukin sana tai ilmaus heidän käsitystään Euroopan parlamentista hyvin vai huonosti. 50

51 Voidaan todeta, että kaikki Euroopan parlamenttia koskevaan mielikuvaan liittyvät myönteiset piirteet ovat menettäneet asemiaan verrattuna marrasjoulukuussa 2010 tehtyyn tutkimukseen (Eurobarometri 74.3), mikä vahvistaa edellisen kysymyksen (QP5) tulokset. Kuvausten "demokraattinen" ja "kansalaisia kuunteleva" osuudet ovat laskeneet kaksi prosenttiyksikköä (niiden osuudet ovat 61 % ja 33 %) ja ilmauksen "aikaansaava" yhden prosenttiyksikön (38%). Samalla kuvauksen "huonosti tunnettu" osuus on pysynyt ennallaan (51%) ja "tehoton" mainitaan neljä prosenttiyksikköä useammin (42%). Seuraavassa tarkastellaan kutakin ulottuvuutta yksityiskohtaisesti aloittaen myönteisistä piirteistä: Mielipiteet Euroopan parlamentin aikaansaavuudesta ovat jakautuneet Vastaajien suhteellinen enemmistö (44%, +2 prosenttiyksikköä) katsoo, että tämä ilmaus kuvaa Euroopan parlamenttia huonosti, kun taas 38 % ( 1 prosenttiyksikkö) on päinvastaista mieltä. Lähes yhdellä viidestä (18%, 1 prosenttiyksikkö) ei ole asiasta mielipidettä. 51

52 Jäsenvaltioiden väliset erot Ennen vuotta 2004 liittyneissä ja vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa asuvien vastaajien välillä on merkittävä ero (19 prosenttiyksikköä). Hieman yli kolmannes (34%) edellisistä katsoo, että Euroopan parlamentti antaa "aikaansaavan" kuvan, kun taas jälkimmäisistä ehdoton enemmistö (53%) on tätä mieltä. - Vastaajat ovat todennäköisimmin tätä mieltä Bulgariassa (63%), Slovakiassa (57%) ja Liettuassa (56%). - Sitä vastoin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (20 %), Alankomaissa (27 %) ja Saksassa (30 %) mielikuva aikaansaavasta Euroopan parlamentista on vähiten korostunut. Tämän vastauksen osuus pieneni eniten Slovakiassa (57%, 12 prosenttiyksikköä). Sitä vastoin Puolassa (53%, +8 prosenttiyksikköä) näin vastanneiden osuus kasvoi eniten. On huomattava, että Puola toimi Euroopan unionin puheenjohtajavaltiona tutkimusta tehtäessä ja että Euroopan parlamentin nykyinen puhemies on puolalainen 10. Tämä on saattanut lisätä puolalaisten vastaajien myönteistä mielipidettä. 10 Puola toimi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltiona heinäkuusta joulukuuhun vuonna Jerzy Buzek on toiminut Euroopan parlamentin puhemiehenä heinäkuusta

53 Sosiodemografinen analyysi Tulosten tulkinta eri sosiodemografisten muuttujien valossa voi auttaa tunnistamaan ne väestöryhmät, jotka suhtautuvat kriittisimmin Euroopan parlamentin aikaansaavuuteen. - Ikäryhmistä nuoret pitävät todennäköisimmin Euroopan parlamenttia aikaansaavana: 44 % vuotiaista on tätä mieltä, kun vastaava osuus 55- vuotiaiden ja sitä vanhempien keskuudessa on 35 %. - Koulutetuimmat vastaajat ovat vahvimmin tätä mieltä: 39 % niistä, jotka ovat jatkaneet opiskelua yli 15-vuotiaaksi, pitää parlamenttia aikaansaavana (kun taas niiden osuus, jotka päättivät opintonsa viimeistään 15-vuotiaina, on 33 %). - Ammattiryhmistä 46 % opiskelijoista, 42 % toimihenkilöistä ja 40 % itsenäisistä ammatinharjoittajista pitää Euroopan parlamenttia aikaansaavana, kun taas työttömien ja eläkeläisten keskuudessa osuus on 35 %. - Parlamentin toiminnasta hyvin tietoisten ja huonosti tietoisten vastaajien vastausten välillä on hyvin suuri ero: 55 % edellisistä myöntää parlamentin olevan aikaansaava, kun taas niistä, jotka ovat huonosti tietoisia parlamentista ja siten kriittisempiä sitä kohtaan, tätä mieltä on 30 %. Vastaajista, jotka haluaisivat nähdä Euroopan parlamentin tärkeämmässä roolissa, 46 % pitää sitä aikaansaavana (niistä, joiden mielestä sillä pitäisi olla vähemmän tärkeä rooli, tätä mieltä on sitä vastoin 28 %). 53

54 Kuusi kymmenestä eurooppalaisesta pitää Euroopan parlamenttia "demokraattisena". Tällä hetkellä 61 % vastaajista katsoo ilmauksen "demokraattinen" kuvaavan Euroopan parlamenttia hyvin. Se on ainoa Euroopan unionin toimielin, jonka jäsenet valitaan suorilla yleisillä vaaleilla. Tämä on hyvä tulos, mutta osuus on kuitenkin pienempi kuin vuoden 2009 alussa tehdyssä tutkimuksessa ja kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin syksyn 2010 tutkimuksessa. Yli neljäsosa vastaajista (27%, +3 prosenttiyksikköä) suhtautuu kuitenkin kriittisesti parlamenttiin ja katsoo, ettei sitä voida kuvailla demokraattiseksi, ja 12 % ( 1 prosenttiyksikkö) ei vastaa kysymykseen. Jäsenvaltioiden väliset erot Mielikuva demokraattisesta Euroopan parlamentista ilmaistaan useammin vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa kuin ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa (vastaavat osuudet ovat 69 % ja 59 %). - Bulgariassa ja Puolassa (molemmissa 73 %) sekä Saksassa, Luxemburgissa ja Slovakiassa (kaikissa 72 %) vastaajat pitävät todennäköisemmin parlamenttia demokraattisena toimielimenä. - Sitä vastoin skeptisimpiä tässä suhteessa ovat Yhdistyneessä kuningaskunnassa (39 %), Portugalissa (41 %) ja Kreikassa (46 %) haastatellut vastaajat. Tapahtuneesta kehityksestä voidaan todeta, että parlamenttia demokraattisena toimielimenä pitävien henkilöiden osuus on laskenut hyvin jyrkästi Portugalissa (41%, 18 prosenttiyksikköä) ja hieman vähemmän Slovakiassa (72%, 10 prosenttiyksikköä), Itävallassa (56%, 9 prosenttiyksikköä) ja Irlannissa (52%, 9 prosenttiyksikköä). Sitä vastoin Kyproksessa osuus on lisääntynyt selvimmin: 60 %, +6 prosenttiyksikköä. 54

55 Sosiodemografinen analyysi - Kuten eurooppalaisten tietämystä mitanneiden aikaisempien kysymysten (QP1, QP2 ja QP3) analyysi osoitti, paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ryhmät näyttävät olevan parhaiten tietoisia Euroopan parlamentista. Sen vuoksi on varsin loogista, että ne myös tietävät todennäköisimmin parlamentin olevan demokraattisesti toimiva toimielin. Johtajat vastaavat selvästi todennäköisimmin, että Euroopan parlamentti on demokraattinen toimielin: 73 %, kun työttömistä näin vastaa 55 %. Vastaavasti 69 % koulutetuimmista vastaajista on tätä mieltä, kun opiskelunsa viimeistään 15-vuotiaana päättäneiden vastaava osuus on 51 %. - Myös vuotiaat vastaajat vastaavat näin useammin (65%, kun 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäryhmässä osuus on 57 %). - Tätä mieltä ovat myös aivan loogisesti Euroopan parlamentista hyvin tietoiset vastaajat (72 %, kun huonosti tietoisten vastaajien osuus on 56 %). - Myös vastaajat, jotka haluaisivat nähdä Euroopan parlamentin tärkeämmässä roolissa, pitävät sitä todennäköisemmin demokraattisena toimielimenä (69%, kun niistä, joiden mielestä sillä pitäisi olla vähemmän tärkeä rooli, tätä mieltä on 48 %). 55

56 Yli puolet eurooppalaisista katsoo, että Euroopan parlamentti ei kuuntele kansalaisia Kun vastaajilta kysyttiin, kuvaako ilmaus "kansalaisia kuunteleva" hyvin heidän käsitystään Euroopan parlamentista, vain kolmasosa vastasi myönteisesti (33%), mikä merkitsee kahden prosenttiyksikön laskua syksystä 2010 ja seitsemän prosenttiyksikön laskua vuoden 2009 alussa tehdystä Eurobarometri tutkimuksesta. Vain 3 % sanoo tämän ilmauksen kuvaavan "erittäin hyvin" parlamenttia. Sitä vastoin vastaajien ehdoton enemmistö (54%) ei pidä tätä ilmausta osuvana, ja tämä osuus on kasvanut neljä prosenttiyksikköä yhdessä vuodessa. Vastaajat, jotka eivät vastaa tähän kysymykseen, muodostavat 13 % ( 2 prosenttiyksikköä) väestöstä. Jäsenvaltioiden väliset erot Vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa ja ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa asuvien vastaajien välillä on jälleen merkittävä ero (21 prosenttiyksikköä). Edellisissä valtioissa asuvista 49 % (jälkimmäisissä valtioissa asuvista 28 %) katsoo, että Euroopan parlamentti on kansalaisia kuunteleva toimielin. Sama ero havaitaan, joskin lievempänä, euroalueen ulkopuolisten (39%) ja euroalueen valtioiden vastaajien (29%) välillä. - Valtiot, joissa vastaajat todennäköisimmin pitävät parlamenttia kansalaisia kuuntelevana toimielimenä, ovat Unkari (57%), Slovakia ja Liettua (molemmissa 53 %) sekä Bulgaria, Kypros, Malta ja Puola (kaikissa neljässä 51 %). - Kriittisimpiä vastaajat ovat Ranskassa (22 %), Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Saksassa (molemmissa 24 %). Suurin lisäys on tapahtunut Kyproksessa (51 %, +8 prosenttiyksikköä), ja osuus on laskenut eniten Irlannissa (28 %, 16 prosenttiyksikköä). 56

57 Sosiodemografinen analyysi - Kuten myös aiempien kuvausten kohdalla, parhaassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat vastaavat todennäköisimmin, että parlamentti on "kansalaisia kuunteleva" toimielin. Koulutetuimmista vastaajista 36 % on tätä mieltä (vähiten koulutetuista 25 %), samoin kuin 36 % johtajista ja 37 % toimihenkilöistä, mutta van 27 % työttömistä. - Tätä mieltä ovat myös nuorimmat vastaajat: osuudet ovat 39 % vuotiaista ja 30 % 55-vuotiaista ja sitä vanhemmista. - Myös vastaajat, jotka ovat hyvin tietoisia parlamentista, katsovat sen "kuuntelevan kansalaisia" (45 %, kun itseään huonosti tietoisina pitävien vastaava osuus on 27 %). - Tätä mieltä ovat ne, jotka ovat hyvin tietoisia parlamentista: 44 %, kun huonosti tietoisten vastaajien keskuudessa osuus on 22 %. 57

58 Kielteiset piirteet Puolet eurooppalaisista katsoo yhä, että Euroopan parlamentti on huonosti tunnettu Yli puolet vastaajista (51%) sanoo, että Euroopan parlamentti on "huonosti tunnettu", kun taas 41 % on päinvastaista mieltä ja 8 % jättää vastaamatta kysymykseen. Nämä tulokset eivät ole muuttuneet syksyllä 2010 tehdystä Eurobarometri tutkimuksesta. Jäsenvaltioiden väliset erot Kriittisimmin Euroopan parlamenttiin suhtautuvat vastaajat asuvat euroalueen valtioissa (54%, euroalueen ulkopuolisissa valtioissa 47 %) ja ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa (54%, vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa 43 %). - Alankomaissa ja Unkarissa (molemmissa 61 %) sekä Belgiassa ja Tanskassa (molemmissa 60 %) vastaajat pitävät todennäköisimmin parlamenttia huonosti tunnettuna. - Sitä vastoin Maltassa (17 %), Kyproksessa (18 %), Liettuassa (20 %) ja Portugalissa (23 %) vastaajat katsovat, että ilmaus "huonosti tunnettu" ei kuvaa Euroopan parlamenttia. Vastaajien mielipide on kehittynyt eniten myönteiseen suuntaan (vastaajat, joiden mielestä "huonosti tunnettu" ei kuvaa parlamenttia) Sloveniassa (49%, +9 prosenttiyksikköä) ja Espanjassa (58%, +6 prosenttiyksikköä). Kielteinen kehitys sitä vastoin on ollut suurinta Suomessa (57%, 7 prosenttiyksikköä), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (49%, 5 prosenttiyksikköä) sekä Bulgariassa (43%, 4 prosenttiyksikköä) ja Latviassa (54%, 4 prosenttiyksikköä). 58

59 Sosiodemografinen analyysi - Kriittisimmin Euroopan parlamenttiin suhtautuvat (ja sitä todennäköisimmin "huonosti tunnettuna" pitävät) vastaajat kuuluvat yhteiskunnallisesti parhaassa asemassa oleviin ryhmiin (jotka, kuten edellä nähtiin, ovat myös parhaiten tietoisia parlamentin toiminnasta). He ovat pääasiassa henkilöitä, jotka ovat jatkaneet opiskelua yli 19-vuotiaaksi (55%, kun opiskelunsa viimeistään 15-vuotiaana päättäneiden vastaava osuus on 50 %), ja johtajia (57%, ruumiillista työtä tekevien ja kotona olevien vastaava osuus 50 %). - Myös vuotiaat vastaajat ovat tätä mieltä (54 %, vuotiaiden vastaava osuus 46 %). - Tämä näkemys on myös yleisempi niiden vastaajien keskuudessa, jotka ovat huonosti tietoisia parlamentista (56 %, hyvin tietoisten vastaava osuus 45 %). 59

60 Eurooppalaisten mielipide kuvauksesta "tehoton" on vahvasti jakautunut Tämän kysymyksen tulokset eivät ole yksiselitteisiä, mutta syksyn 2010 tilanne on nyt kääntynyt toisinpäin. Vuosi sitten 40 % vastaajista katsoi, että ilmaus "tehoton" kuvasi Euroopan parlamenttia huonosti, ja 38 % oli päinvastaista mieltä. Tällä hetkellä enemmistö (42 %) vastaajista katsoo, että ilmaus "tehoton" kuvaa Euroopan parlamenttia hyvin, kun taas 39 %:n mielestä se ei ole hyvä kuvaus parlamentista. Vastaamatta jättäneiden osuus on 19 % ( 3 prosenttiyksikköä), mikä heijastaa edelleen sitä, että vastaajien on vaikeaa ottaa kantaa tähän asiaan. Jäsenvaltioiden väliset erot Ennen vuotta 2004 liittyneiden valtioiden (44 %) ja vuosina 2004/2007 liittyneiden valtioiden (30 %) välillä on 14 prosenttiyksikön ero sen suhteen, kuinka suuri osa vastaajista on sitä mieltä, että parlamenttia voidaan kuvailla "tehottomaksi". - Ruotsin ja Alankomaiden (molemmissa 59 %) ja Yhdistyneen kuningaskunnan (53 %) vastaajat pitävät todennäköisimmin Euroopan parlamenttia tehottomana. - Sitä vastoin Bulgariassa (12 %), Maltassa (15 %) ja Romaniassa (21 %) vastaajat ovat harvimmin tätä mieltä. Myönteinen kehitys on vuoden aikana ollut suurinta Irlannissa (40 %, +17 prosenttiyksikköä). 60

61 61

62 Sosiodemografinen analyysi Tulosten tulkitseminen eri sosiodemografisten muuttujien valossa auttaa korostamaan tiettyjä merkittäviä eroja. - Voidaan havaita, että miehet pitävät Euroopan parlamenttia tehottomana naisia useammin (miesten osuus 44 %, naisten 39 %). - Ikä on myös keskeinen tekijä, sillä vuotiaiden ja nuorimman ikäryhmän välillä on kymmenen prosenttiyksikön ero: ensin mainitusta ikäryhmästä 44 % katsoo parlamentin olevan tehoton (kun taas vuotiaiden vastaava osuus on 34 %). - Koulutustaso näyttäisi osoittavan, että koulutetuimmat suhtautuvat parlamenttiin kriittisimmin, mutta samalla pitävät sitä todennäköisimmin tehokkaana. 44 % niistä, jotka ovat jatkaneet opiskelua yli 19-vuotiaaksi, pitää parlamenttia tehottomana (kun taas niiden osuus, jotka päättivät opiskelunsa viimeistään 15-vuotiaina, on 41 %). 43 % tästä ryhmästä kuitenkin katsoo, että ilmaus "tehoton" kuvaa Euroopan parlamenttia huonosti (jälkimmäisessä ryhmässä osuus on 32 %) % vastaajista, joilla on hyvä objektiivinen tietämys Euroopan parlamentista, katsoo ilmauksen "tehoton" kuvaavan parlamenttia huonosti (ja pitävät sitä siis tehokkaana), kun taas niiden vastaajien osuus, joilla ei ole hyvää objektiivista tietämystä, on 29 %. 62

63 63

64 2. Euroopan parlamentin rooli [QP9 QP10] 11 Euroopan parlamenttia koskevien mielipiteiden selvittämiseksi haastattelijat kysyivät vastaajilta, katsoivatko he, että Euroopan parlamentilla on tärkeä rooli EU:n toiminnassa. Sen jälkeen heitä pyydettiin kertomaan, pitäisikö parlamentilla heidän mielestään olla tärkeämpi rooli vai ei. Hyvin suuri enemmistö eurooppalaisista katsoo, että Euroopan parlamentilla on tärkeä rooli EU:n toiminnassa 77 % vastaajista katsoo, että parlamentilla on tärkeä rooli, mikä merkitsee seitsemän prosenttiyksikön lisäystä syksyllä 2008 tehdystä Eurobarometri tutkimuksesta. Sitä vastoin 17 % vastaajista (ei muutosta) on eri mieltä eikä pidä parlamentin roolia tärkeänä. 6 %( 7 prosenttiyksikköä) ei vastaa kysymykseen. 11 QP9: Onko mielestänne Euroopan parlamentin rooli Euroopan unionin toiminnan ylläpitämisessä? erittäin tärkeä; tärkeä; ei kovin tärkeä; ei lainkaan tärkeä; EOS. QP10: Haluaisitteko henkilökohtaisesti nähdä Euroopan parlamentin tärkeämmässä vai vähemmän tärkeässä roolissa kuin nykyään? tärkeämpi; vähemmän tärkeä; sama (SPONTAANI); EOS. 64

65 Jäsenvaltioiden väliset erot Tulokset osoittavat ensinnäkin, että vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa vastaajat tunnustavat Euroopan parlamentin tärkeän roolin Euroopan unionin toiminnassa todennäköisemmin kuin ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa (osuudet ovat 84 % ja 74 %). - Jäsenvaltiot, joissa useimmat vastaajat pitävät roolia tärkeänä (EU27: 77 %), ovat Slovakia (91%), Unkari (89%), Kypros (87%) sekä Luxemburg, Puola, Ruotsi ja Slovenia (kaikissa 86 %). - Yhdistyneessä kuningaskunnassa (65 %), Itävallassa (66 %) ja Espanjassa (67 %) vastaajat pitävät epätodennäköisimmin parlamentin roolia tärkeänä. Myönteistä kehitystä on tapahtunut 24:ssä 27 jäsenvaltiosta, tulos on pysynyt samana kahdessa valtiossa, ja Espanjassa kehitys on ollut kielteistä (67 %, 4 prosenttiyksikköä). Parlamentin roolia tärkeänä pitävien vastaajien osuus on lisääntynyt eniten Tanskassa (78%, +14 prosenttiyksikköä), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (65%, +13 prosenttiyksikköä), Unkarissa (89%, +11 prosenttiyksikköä) ja Italiassa (78%, +11 prosenttiyksikköä). 65

66 66

67 Sosiodemografinen analyysi - Euroopan parlamentin tärkeää roolia Euroopan unionin toiminnassa pitävät selvimpänä vuotiaat vastaajat (80 %, kun 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien vastaava osuus on 71 %). - Vastaukset korreloivat myös koulutustason kanssa. Koulutetuimmat vastaajat pitävät parlamentin roolia tärkeänä todennäköisemmin kuin viimeistään 15- vuotiaana opiskelunsa päättäneet (82 % ja 67 %). - Myös johtajat ovat yleensä tätä mieltä: 83 %, kun eläkeläisistä näin vastaa 71 %. - Vastaajien, joilla on positiivinen kuva parlamentista, sekä kielteisen kuvan omaavien vastaajien välillä on hyvin suuri 32 prosenttiyksikön ero. Edellisistä 93 % katsoo, että parlamentilla on tärkeä rooli EU:n toiminnassa (mutta jälkimmäisistä vain 61 %). Tämä osoittaa, että mitä positiivisempana parlamentti nähdään, sitä todennäköisemmin sen roolia pidetään tärkeänä. 67

68 68

69 Enemmistö eurooppalaisista haluaisi nähdä Euroopan parlamentin tärkeämmässä roolissa kuin nykyään Vaikka Euroopan parlamentin kuvaa Euroopan unionin kansalaisten silmissä koskevat tulokset ovat vaihtelevat, enemmistö kannattaa yhä sen roolin vahvistamista. Tätä mieltä on 45 % vastaajista, vaikka heidän osuutensa on pienentynyt seitsemän prosenttiyksikköä syksyllä 2010 tehdystä tutkimuksesta. Kaksi ja puoli vuotta viimeisimpien Euroopan parlamentin vaalien jälkeen vastaajat näyttävät olevan vähemmän tietoisia parlamentin roolin merkityksestä. Sitä vastoin yksi vastaaja viidestä (29%, 2 prosenttiyksikköä) on vastakkaista mieltä. Huomionarvoista on, että niiden osuus, jotka haluavat nähdä parlamentin vähemmän tärkeässä roolissa, on pienentynyt ensi kertaa sitten syksyllä 2007 tehdyn Eurobarometri 68.1-tutkimuksen. Lisäksi lähes neljäsosa eurooppalaisista (24%, +8 prosenttiyksikköä) vastaa spontaanisti, että roolin pitäisi pysyä samana. Useampi kuin yksi kymmenestä (11%, +1 prosenttiyksikköä) jättää vastaamatta kysymykseen. 69

70 Jäsenvaltioiden väliset erot Kun Euroopan parlamentin roolin vahvistamista kannattavaa koko EU:n keskimääräistä 45 %:n osuutta tarkastellaan lähemmin, havaitaan tiettyjä merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä. Silmiinpistävin niistä koskee euroalueen vastaajia, joista paljon useammat haluavat nähdä parlamentin tärkeämmässä roolissa kuin euroalueen ulkopuolella asuvista vastaajista (vastaavat osuudet ovat 48 % ja 39 %). Tätä mieltä, joskin vähäisemmässä määrin, ovat myös vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa haastatellut vastaajat (50%, ennen vuotta 2004 liittyneissä asuvien vastaajien osuus 44 %). - Enemmistön kanta, Euroopan parlamentin roolin vahvistamisen kannatus (EU27: 45 %), on yleisin Kyproksessa (73%), Espanjassa (62%) ja Romaniassa (60%). - Sitä vastoin Tanskassa (38%), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (36%) sekä Alankomaissa ja Ruotsissa (molemmissa 30 %) on enemmän vastaajia, jotka haluavat nähdä parlamentin vähemmän tärkeässä roolissa (EU27: 20 %). - Vastaajat, jotka kannattavat parlamentin roolin pysymistä samana (EU27: 24 %), asuvat todennäköisimmin Irlannissa (37 %), Bulgariassa (34 %) sekä Itävallassa ja Italiassa (molemmissa 33 %). "Tärkeämpää roolia" haluavien osuus on vähentynyt eniten Italiassa (41%, 16 prosenttiyksikköä), Unkarissa (45%, -16 prosenttiyksikköä), Kreikassa (57%, 15 prosenttiyksikköä) ja Belgiassa (52%,-13 prosenttiyksikköä). Päinvastaisten vastausten ("vähemmän tärkeä rooli") osuus on lisääntynyt eniten Unkarissa (21%, +8 prosenttiyksikköä), Liettuassa (14%, +5 prosenttiyksikköä), Kreikassa (16%, +5 prosenttiyksikköä) ja Espanjassa (9%, +5 prosenttiyksikköä). 70

71 71

72 Sosiodemografinen analyysi - Syksyn 2010 Parlametrissa (Eurobarometri 74.3) työttömät ja itsenäiset ammatinharjoittajat halusivat yleisimmin Euroopan parlamentin roolin vahvistamista. Näissä tuloksissa on tapahtunut hienoisia muutoksia. Johtajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat ilmaisevat tämän näkemyksen useammin tässä tutkimuksessa (49% molempien ryhmien osalta, kun esimerkiksi kotona olevien vastaava osuus on 43 %). - Näin vastaa myös ehdoton enemmistö koulutetuimmista vastaajista (51 %, vähiten koulutettujen vastaava osuus 40 %). - Miehet ovat myös tätä mieltä naisia yleisemmin (47 %, naisten osuus 43 %) vuotiaat vastaajat (47 %, muiden ikäryhmien vastaava osuus 44 %) ovat myös vakuuttuneempia siitä, että parlamentilla olisi oltava tärkeämpi rooli. - Ero niiden vastaajien, joilla on positiivinen kuva Euroopan parlamentista (59% heistä haluaisi nähdä parlamentin nykyistä tärkeämmässä roolissa), ja niiden, joilla on parlamentista negatiivinen kuva (vastaava osuus 38 %), on erityisen suuri. 72

73 73

74 IV. EUROOPAN PARLAMENTIN ENSISIJAISET TAVOITTEET JA ARVOT 1. Ensisijaisesti edistettävät politiikat [QP11] 12 Eurooppalaisten enemmistö katsoo edelleen, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta olisi asetettava etusijalle Edelleen jatkuvassa taloudellisessa ja sosiaalisessa kriisissä on mielenkiintoista kysyä eurooppalaisilta uudelleen heidän odotuksistaan sen suhteen, mitä politiikkoja Euroopan parlamentin olisi ensisijaisesti edistettävä. Vastaajia pyydettiin ensin valitsemaan 12 politiikanalasta se, joka heidän mielestään olisi asetettava etusijalle (QP11a) He saivat valita vain yhden vaihtoehdon. Sen jälkeen heitä pyydettiin nimeämään enintään kolme muuta aihetta tai politiikkaa, joita he myös pitävät tärkeinä (QP11b). QP11a (ensisijaisesti): Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen on edelleen listan kärjessä. Analysoitaessa vain ensimmäistä eurooppalaisten mainitsemaa politiikkaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen ottaa selvän kärkipaikan. Sen mainitsee 21 % vastaajista, mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin kevään 2011 Eurobarometri tutkimuksessa. Toiselle sijalle tulee talous-, budjetti- ja veropolitiikan koordinointi, jonka valitsee 17 % vastaajista. Kolmantena (10%) on turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, joka antaa EU:lle mahdollisuuden käsitellä kansainvälisiä kriisejä. 12 QP11: Euroopan parlamentti edistää tiettyjen politiikkojen/menettelytapojen kehittämistä EU:n tasolla. Mille seuraavista politiikoista pitäisi mielestänne antaa etusija? Ensisijaisesti? (ROTATOI); Entä seuraavaksi? (ROTATOI KORKEINTAAN 3 VASTAUSTA) YHTEENSÄ: Ulkopolitiikka, joka mahdollistaa sen, että EU puhuu yhdellä äänellä kansainvälisissä yhteyksissä; Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, joka antaa EU:lle mahdollisuuden käsitellä kansainvälisiä kriisejä; Taistelu ilmastonmuutosta vastaan; Yhteinen energiapolitiikka, jonka tarkoituksena on varmistaa EU:n energiariippumattomuus; Parantaa kuluttajan ja kansanterveyden suojaa; Ympäristöystävällinen ja maailman ruokatasapainoa edistävä maatalouspolitiikka; Yksilön vapauksia kunnioittava kamppailu terrorismia vastaan; Talous-, budjettija veropolitiikan koordinointi; Kilpailukyvyn ja innovaatiot takaava tieteellinen tutkimus- ja tuotekehityspolitiikka (T&K); Euroopan sosiaalisen mallin vakiinnuttaminen; Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen; Lähtömaiden kanssa neuvotellun maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen; Muu (SPONTAANI); Ei millekään (SPONTAANI);EOS. 74

75 Niiden jälkeen tulevat yhdeksän muuta politiikanalaa, joista kukin saa alle 9 % vastauksista: - ulkopolitiikka, joka mahdollistaa sen, että EU puhuu yhdellä äänellä kansainvälisissä yhteyksissä (8%). - kuluttajan ja kansanterveyden suojelun parantaminen (7%) - taistelu ilmastonmuutosta vastaan (6%) - ympäristöystävällinen ja maailman ruokatasapainoa edistävä maatalouspolitiikka (5%) - lähtömaiden kanssa neuvotellun maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen (5%) - terrorismin torjunta kunnioittaen samalla yksilön vapautta (5%) - yhteinen energiapolitiikka, jonka tarkoituksena on varmistaa EU:n omavaraisuus energia-asioissa (4%) - Euroopan sosiaalisen mallin vakiinnuttaminen (4%) - kilpailukyvyn ja innovaatiot takaava tieteellinen tutkimus- ja tuotekehityspolitiikka (T&K)(3%). QP11T(ensisijaisesti ja seuraavaksi): Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen mainitsee lähes puolet eurooppalaisista ennen talous-, budjetti- ja veropolitiikan koordinointia. Tarkasteltaessa kaikkia eli yhdistettyjä vastauksia järjestys on hieman erilainen kuin ensimmäiseen vastaukseen perustuva järjestys (kysymys QP11a). Useimmiten mainittu politiikka on edelleen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen (49 %), joskin se on menettänyt kaksi prosenttiyksikköä kevään 2011 Eurobarometri tutkimukseen verrattuna. Seuraavana tulee talous-, budjetti- ja veropolitiikan koordinointi (37 %), joka lisää osuuttaan yhdeksän prosenttiyksikköä kevääseen 2011 verrattuna ja siirtyy kolmannelta sijalta toiseksi. Sen jälkeen tulee kuluttajan ja kansanterveyden suojan parantaminen (30 %), joka menettää kaksi prosenttiyksikköä ja putoaa toiselta sijalta kolmanneksi. Neljännellä sijalla on turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, joka antaa EU:lle mahdollisuuden käsitellä kansainvälisiä kriisejä (29 %, +5 prosenttiyksikköä). Tämän jälkeen tulee neljä alaa, joista kunkin mainitsee 22 % vastaajista: yhteinen energiapolitiikka, jonka tarkoituksena on varmistaa EU:n omavaraisuus energia-asioissa ( 1 prosenttiyksikkö), taistelu ilmastonmuutosta vastaan ( 4 prosenttiyksikköä), ympäristöystävällinen ja maailman ruokatasapainoa edistävä maatalouspolitiikka ( 3 prosenttiyksikköä) sekä yksilön vapauksia kunnioittava kamppailu terrorismia vastaan ( 3 prosenttiyksikköä). 75

76 Seuraavat neljä politiikanalaa vaikuttavat kiinnostavan vastaajia vähiten, sillä kunkin niitä mainitsee enintään viidesosa vastaajista: ulkopolitiikka, joka mahdollistaa sen, että EU puhuu yhdellä äänellä kansainvälisissä yhteyksissä (21%, +5 prosenttiyksikköä), lähtömaiden kanssa neuvotellun maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen (19%, 4 prosenttiyksikköä), kilpailukyvyn ja innovaatiot takaava tieteellinen tutkimus- ja tuotekehityspolitiikka (14%, +1 prosenttiyksikköä) ja Euroopan sosiaalisen mallin vakiinnuttaminen (14%, +2 prosenttiyksikköä). Tapahtuneen kehityksen suhteen havaitaan, että kaksi Euroopan unionin ulkopolitiikan alaa ovat kasvattaneet osuuksiaan merkittävästi huhtikuussa 2011 tehdyn tutkimuksen jälkeen: ne ovat ulkopolitiikka sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Sitä vastoin politiikat, jotka eivät välittömästi liity vallitsevaan kriisiin, ovat menettäneet kannatustaan, joissain tapauksissa merkittävissä määrin: niihin kuuluvat lmastonmuutoksen torjunta, maatalouspolitiikka, terrorismin torjunta ja maahanmuuttopolitiikka. 76

77 77

78 Jäsenvaltioiden väliset erot Tässä keskitytään tarkastelemaan yhdistettyjä vastauksia ja erityisesti neljää useimmin mainittua (vähintään neljäsosan vastaajista mainitsemaa) politiikkaa. - Kreikassa (73%), jota kriisi on koetellut hyvin vakavasti, ja sen jälkeen Portugalissa (66%) ja Suomessa (60%) vastaajat katsovat todennäköisimmin, että "köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen" (EU27: 49 %) olisi oltava etusijalla. Sitä vastoin Italian (33%), Maltan (37%) ja Yhdistyneen kuningaskunnan (41%) vastaajat näyttävät olevan vähiten huolissaan tästä kysymyksestä. Tätä kohtaa koskevat mielipiteet ovat keväästä 2011 muuttuneet eniten myönteiseen suuntaan (ts. vastaajat mainitsevat sen useammin) Alankomaissa (47%, +9 prosenttiyksikköä) ja Kreikassa (73%, +4 prosenttiyksikköä). Mielipiteet ovat kehittyneet kielteiseen suuntaan eniten Romaniassa (42%, 14 prosenttiyksikköä), Liettuassa (57%, 12 prosenttiyksikköä) ja Puolassa (49%, 9 prosenttiyksikköä). "Talous-, budjetti- ja veropolitiikan koordinointi" (EU27: 37 %) mainitaan huomattavasti yleisemmin euroalueen valtioissa (42 %, vastaava osuus euroalueen ulkopuolella on 28 %). Sama pätee, vaikka vähemmässä määrin, ennen vuotta 2004 liittyneisiin valtioihin (38 %, vastaava osuus vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa 32 %). - Tämä politiikanala mainitaan useimmin Liettuassa (58 %), Saksassa (53 %), Virossa (52 %) ja Alankomaissa (51 %) ja harvimmin Tanskassa (12 %), Maltassa (16 %) ja Romaniassa (22 %). Sen maininnat lisääntyivät jyrkimmin Alankomaissa (51 %, +20 prosenttiyksikköä), Saksassa (53 %, +17 prosenttiyksikköä) ja Italiassa (39 %, +15 prosenttiyksikköä). Ne vähenivät hyvin hienoisesti vain kahdessa valtiossa: Latviassa (46 %, 2 prosenttiyksikköä) ja Romaniassa (22 %, 1 prosenttiyksikkö). - Kolmas eurooppalaisten ensisijaisena pitämä politiikanala, "kuluttajan ja kansanterveyden suojan parantaminen" (EU27: 30 %), mainitaan usein Kyproksessa (55 %), Kreikassa (40 %) sekä Belgiassa, Bulgariassa ja Maltassa (kaikissa kolmessa 38 %). Se mainitaan harvimmin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Ruotsissa (molemmissa 20 %) ja Unkarissa (22 %). Tätä politiikanalaa koskevat maininnat ovat vähentyneet eniten Irlannissa (35 %, 13 prosenttiyksikköä) ja Bulgariassa (38 %, 10 prosenttiyksikköä), kun taas Ruotsissa ne ovat lisääntyneet eniten (20 %, +5 prosenttiyksikköä). 78

79 - Neljännellä sijalla oleva "turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, joka antaa EU:lle mahdollisuuden käsitellä kansainvälisiä kriisejä" (EU27: 29 %) mainitaan useammin vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa kuin ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa (34% ja 27 %). Se on suurempi huolenaihe Romanian (49%), Kyproksen (48%), Italian (45%) ja Luxemburgin (38%) vastaajille ja kiinnostaa vähiten Yhdistyneen kuningaskunnan (18%) ja Portugalin (19%) vastaajia. Sitä koskevat maininnat lisääntyivät eniten Kyproksessa (48%, +13 prosenttiyksikköä), Romaniassa (49%, +11 prosenttiyksikköä) ja Italiassa (45%, +10 prosenttiyksikköä). 79

80 Sosiodemografinen analyysi Kun tarkastellaan niitä neljää politiikkaa, jotka eurooppalaiset mainitsevat useimmin yhdistetyissä vastauksissa, ja analysoidaan tulokset sosiodemografisten ryhmien mukaan, voidaan havaita seuraavaa: - Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen (EU27: 49 %): o Naiset pitävät tätä aihetta tärkeämpinä kuin miehet (51 %, miesten osuus 46 %). o Toisaalta kaikki ikäryhmät mainitsevat sen suunnilleen yhtä usein. o Yhteiskunnallisesti heikoimmassa asemassa olevat ja siten asiasta eniten kärsivät ryhmät mainitsevat muita todennäköisemmin köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen. Tämä pätee työttömiin (57%, kun toimihenkilöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien vastaava osuus on 43 %) ja opiskelunsa viimeistään 15-vuotiaana päättäneisiin (53%, koulutetuimpien vastaava osuus 44 %). - Talous-, budjetti- ja veropolitiikan koordinointi (EU27: 37 %): o Tämä politiikka kiinnostaa miehiä enemmän kuin naisia: vastaavat osuudet ovat 40 % ja 35 %. o Vastaajien ikä näyttää myös vaikuttavan asiaan, sillä työssäkäyvät nuoret mainitsevat tämän politiikan useimmin (39 % vuotiaista, mutta 35 % vuotiaista sekä 55-vuotiaista ja sitä vanhemmista). o Toisin kuin ensiksi mainitun politiikanalan kohdalla, parhaassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ryhmien vastaajat mainitsevat todennäköisimmin tämän politiikan. Näin tekee 46 % johtajista (kun kotona olevien vastaava osuus on 32 %) ja 43 % koulutetuimmista vastaajista (vähiten koulutettujen osuus 32 %). o Tätä mieltä ovat myös vastaajat, joilla on hyvä objektiivinen tietämys parlamentista (44 %, kun niiden osuus, joilla on huono tietämys, on 27 %). 80

81 - Kuluttajan ja kansanterveyden suojelun parantaminen (EU27: 30 %): o Naiset mainitsevat tämän politiikan todennäköisemmin kuin miehet (naisten osuus 32 %, miesten 27 %). o Vastauksia ei kuitenkaan juuri voida erotella ikäryhmän mukaan. Tämän politiikan mainitsee 30 % vuotiaista sekä 55-vuotiaista ja sitä vanhemmista vastaajista ja 29 % vuotiaista vastaajista. o Kuten kohdassa "köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen", yhteiskunnallisesti heikoimmassa asemassa olevat ryhmät mainitsevat todennäköisemmin tämän politiikan: sen mainitsee 31 % opiskelunsa viimeistään 19-vuotiaana päättäneistä vastaajista (27% koulutetummista vastaajista) ja 34 % kotona olevista (johtajien vastaava osuus 23 %). - Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, joka antaa EU:lle mahdollisuuden käsitellä kansainvälisiä kriisejä (EU27: 29 %) on ala, jolla ei ole merkittäviä eroja eri sosiodemografisten ryhmien välillä. o Koulutetuimmat vastaajat kannattavat kuitenkin muita todennäköisemmin tätä politiikkaa: 30 %, kun vähiten koulutetuista sen mainitsee 25 %. o Toimihenkilöt (34 %) mainitsevat sen myös hieman yleisemmin kuin työttömät (25 %). 81

82 82

83 2. Ensisijaisesti puolustettavat arvot [QP12] 13 Ainoana Euroopan unionin toimielimenä, jonka jäsenet valitaan suorilla yleisillä vaaleilla, Euroopan parlamentti on demokratian ja vuoropuhelun symboli. Eurooppalaisilta kysyttiin, mitä perusarvoja Euroopan parlamentin pitäisi heidän mielestään puolustaa. Heitä pyydettiin vastauksessaan valitsemaan enintään kolme kahdeksasta ehdotetusta arvosta. Arvojen järjestys on lähes sama kuin syksyllä 2010 (Eurobarometri 74.3) ja vuoden 2010 alussa (Eurobarometri 73.1) tehdyissä tutkimuksissa, ja tuloksissa on vain vähäisiä muutoksia. Eurooppalaisten ensisijaisina pitämät arvot liittyvät kansalaisvapauksiin ja syrjinnän torjuntaan. - Ihmisoikeuksien suojelu on jälleen vastaajien yleisimmin mainitsema arvo. Enemmistö (56%) katsoo, että Euroopan parlamentin olisi puolustettava sitä ensisijaisesti, joskin tämä tulos on neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisessä Eurobarometri-tutkimuksessa syksyllä Hyvän matkaa perässä tulee miesten ja naisten tasa-arvo, jonka mainitsee kolmasosa vastaajista (33 %), mikä merkitsee kolmen prosenttiyksikön vähennystä vuodessa. - Seuraavalla sijalla on sananvapaus (32 %), jonka osuus on laskenut neljä prosenttiyksikköä. 13 QP12: Mitä seuraavista arvoista Euroopan parlamentin tulisi mielestänne ensisijaisesti puolustaa? (ROTATOI ENINTÄÄN 3 VASTAUSTA): miesten ja naisten välinen tasa-arvo, vähemmistöjen suojeleminen; kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu; EU:n jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus; EU:n ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus; ihmisoikeuksien suojelu; sananvapaus; kuolemanrangaistuksen poistaminen kaikkialla maailmassa; muu (SPONTAANI); ei mitään näistä (SPONTAANI); EOS. 83

84 - Aivan sen perässä tulee EU:n jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus (31 %, 4 prosenttiyksikköä). - EU:n ja maailman köyhien maiden välisen solidaarisuuden mainitsee neljäsosa vastaajista (25 %, ei muutosta). Seuraavat kaksi vaihtoehtoa saavat viidesosan tai hieman vähemmän maininnoista: - kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu (20 %, 2 prosenttiyksikköä) - vähemmistöjen suojelu (19 %, 3 prosenttiyksikköä). - Viimeisen arvon, kuolemanrangaistuksen poistamisen kaikkialla maailmassa, mainitsee 12 % ( 4 prosenttiyksikköä) vastaajista. Tapahtuneen kehityksen analyysi osoittaa, että useimmat arvot mainitaan harvemmin tai yhtä usein kuin marraskuussa Vastaajat ovat siis olleet vastauksissaan valikoivampia kuin edellisessä tutkimuksessa: on epäselvää, johtuuko tämä siitä, että he pitävät arvoja yleensä vähemmän tärkeinä kriisin vallitessa, vai siitä, että joitakin näistä arvoista painotetaan erityisesti muiden arvojen kustannuksella. 84

85 Jäsenvaltioiden väliset erot Kuten kolmessa edellisessä Eurobarometri-tutkimuksessa (vuoden 2009 alussa tehty Eurobarometri 71.1, vuoden 2010 alussa tehty Eurobarometri 73.1 ja vuoden 2010 lopussa tehty Eurobarometri 74.3), tulosten maakohtaisesta analyysista käy ilmi tiettyjä jäsenvaltioiden välisiä eroja, jotka riippuvat etenkin siitä, milloin ne ovat liittyneet Euroopan unioniin. - Vuosina 2004/2007 liittyneiden valtioiden vastaajat kannattavat ennen vuotta 2004 liittyneiden valtioiden vastaajia todennäköisemmin EU:n jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta (osuudet 37 % ja 30 %), kun taas ihmisoikeuksien suojelua kannatetaan yhtä yleisesti (57% ja 56 %). - Muut kuusi arvoa mainitaan kuitenkin useammin ennen vuotta 2004 liittyneissä valtioissa: o miesten ja naisten välinen tasa-arvo: 35 % (vuosina 2004/2007 liittyneissä valtioissa 27 %) o sananvapaus (34% ja 25 %) o Euroopan unionin ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus (26% ja 23 %) o kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu (21% ja 17 %) o vähemmistöjen suojelu (20% ja 14 %) o kuolemanrangaistuksen poistaminen kaikkialla maailmassa (14% ja 7 %). 85

86 Kansallisten tulosten analyysi tuo esiin tiettyjä eroja: - Ihmisoikeuksien suojelu (EU27: 56 %) mainitaan ensisijaisesti Kyproksessa (82%), Ruotsissa (70%) sekä Suomessa, Saksassa ja Sloveniassa (kaikissa 68 %). Tämä arvo on ensimmäisellä sijalla kaikissa jäsenvaltioissa Kreikkaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta. Suurimmat muutokset tapahtuivat Puolassa ( 14 prosenttiyksikköä), Unkarissa ja Irlannissa (molemmissa 12 prosenttiyksikköä). - Miesten ja naisten tasa-arvoa (EU27: 33 %) pidetään ensisijaisena pääasiassa Ranskassa (50%), Ruotsissa (46%) ja Itävallassa (44%). Sen osuus on pienentynyt eniten Kreikassa ja Tanskassa (molemmissa 8 prosenttiyksikköä) ja kasvanut eniten Kyproksessa ja Maltassa (molemmissa +6 prosenttiyksikköä). - Sananvapaus (EU27: 32 %) mainitaan useimmin EU:n pohjoisosissa: Tanskassa (56%), Ruotsissa (55%), Alankomaissa (52%), Suomessa (48%) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (46%). Suurimmat muutokset tapahtuivat Puolassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (molemmissa-8 prosenttiyksikköä). - EU:n jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus (EU27: 31 %) on huolenaihe lähinnä Kreikassa (62%), Bulgariassa (58%) ja Kyproksessa (49%), kun taas Yhdistyneessä kuningaskunnassa sen mainitsee vain 14 % vastaajista. Suurimmat muutokset tapahtuivat Tšekissä ja Saksassa (molemmissa 9 prosenttiyksikköä). - EU:n ja maailman köyhimpien maiden välistä solidaarisuutta (EU27: 25 %) pidetään ensisijaisena arvona lähinnä Kreikassa (44 %), Kyproksessa (35 %) sekä Ruotsissa, Luxemburgissa ja Espanjassa (kaikissa 31 %). - Kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua (EU27: 20 %) pidetään ensisijaisena arvona todennäköisimmin Tanskassa (39 %) ja Bulgariassa (32 %). - Vähemmistöjen suojelu (EU27: 19 %) saa eniten tukea Maltan (34 %), Irlannin (31 %) ja Suomen (27 %) vastaajilta. - Kuolemanrangaistuksen poistaminen kaikkialla maailmassa (EU27: 12 %) mainitaan useimmin Itävallassa (32 %), Saksassa (20 %), Tanskassa (19 %) sekä Suomessa, Ranskassa ja Ruotsissa (kaikissa 15 %). 86

87 87

88 Sosiodemografinen analyysi - Ihmisoikeuksien suojelua (EU27: 56 %) koskevat tulokset ovat melko samanlaiset kaikissa sukupuoli- ja ikäryhmissä. Sitä vastoin koulutustaso näyttää vaikuttavan vastauksiin, sillä 59 % vastaajista, jotka jatkoivat opiskelua yli 20-vuotiaaksi, mainitsee ihmisoikeudet, kun vastaava osuus opiskelun viimeistään 15-vuotiaana päättäneistä on 52 %. Myös johtajat (60%) mainitsevat tämän arvon kotona olevia (51%) todennäköisemmin. - Miesten ja naisten tasa-arvo (EU27: 33 %) saa enemmän kannatusta naisilta kuin miehiltä (38% ja 28 %). Se on tärkeä arvo myös kotona oleville (37%, kun itsenäisten ammatinharjoittajien vastaava osuus on 28 %). Muissa sosiodemografisissa ryhmissä tulokset ovat melko yhtenäisiä. - Sananvapaus (EU27: 32 %) on edelleen kaikkia vastaajia yhdistävä aihe. Ryhmien välillä on silti tiettyjä eroja: o Miehet mainitsevat tämän arvon hieman naisia todennäköisemmin: vastaavat osuudet ovat 34 % ja 30 %. o Niin tekevät myös nuorimmat vastaajat: 39 % vuotiaista ja 29 % o 55-vuotiaista ja sitä vanhemmista. Ammattiryhmistä ruumiillista työtä tekevät kannattavat sitä muita todennäköisemmin: 34 %, kun eläkeläisten vastaava osuus on 29 %. - EU:n jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden (EU27: 31 %) tulokset vaihtelevat kuitenkin eri ryhmien välillä: o Miehet katsovat naisia todennäköisemmin, että Euroopan parlamentin o o o pitäisi puolustaa tätä arvoa: vastaavat osuudet ovat 35 % ja 28 %. Myös työssäkäyvät nuoret ovat tätä mieltä: 33 % vuotiaista, kun vuotiaiden vastaava osuus on 25 %. Parhaassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ryhmät ovat samaa mieltä. Tämän arvon mainitsee koulutetuimmista vastaajista 35 %, kun vähiten koulutettujen vastaava osuus on 27 %, ja johtajista ja itsenäisistä ammatinharjoittajista 37 %, kun työttömien osuus on 25 %. Vastaajista, joilla on positiivinen kuva parlamentista, tätä mieltä on 39 % (negatiivisen kuvan omaavien vastaajien keskuudessa osuus on 26 %). - EU:n ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus (EU27: 25 %) on kaikille sosiodemografisille ryhmille yhteinen arvo. 88

89 - Kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu (EU27: 20 %) on myös yhdistävä aihe. Koulutetuimmat vastaajat mainitsevat kuitenkin tämän arvon useammin kuin vähiten koulutetut (24% ja 15 %), kuten myös paremmassa asemassa olevat ammattiryhmät (28% johtajista mutta 16 % työttömistä). - Myös vähemmistöjen suojelu (EU27: 19 %) ja kuolemanrangaistuksen poistaminen kaikkialla maailmassa (EU27: 12 %) saavat hyvin tasaisesti tukea kaikissa ryhmissä. 89

90 90