Oikeusasiamiehen yhteenveto Euroopan oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet

Transkriptio

1 Euroopan oikeusasiamies Oikeusasiamiehen yhteenveto Euroopan oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet Erityiseurobarometri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen pyynnöstä Kattavuus: EU 27 ( unionin kansalaista) Menetelmä: Kasvotusten tehty haastattelu Tutkimusajankohta: Helmikuu maaliskuu heinäkuuta 2011 FI 1 avenue du Président Robert Schuman CS F Strasbourg Cedex Puh (0) Faksi + 33 (0) eo@ombudsman.europa.eu

2 Sisältö Keskeiset havainnot 4 1. Perusoikeuskirja ja kansalaisten oikeudet Miten tietoisia ihmiset ovat mielestään perusoikeuskirjasta Euroopan kansalaisten oikeudet EU:n hallinnon toiminta 8 3. Euroopan oikeusasiamies Oikeusasiamiehen tehtävät Yleinen kiinnostus oikeusasiamiehen rooliin perehtymistä kohtaan...11 Päätelmät 13 2

3 Johdanto Euroopan oikeusasiamies tutkii EU:n kansalaisten, yritysten, kansalaisjärjestöjen, yhdistysten ja muiden organisaatioiden tekemät kantelut unionin toimielinten, muiden elinten, toimistojen ja virastojen hallinnossa ilmenneistä epäkohdista. Hallinnollisia epäkohtia ovat kaikenlaiset huonot ja sääntöjenvastaiset hallintotavat EU:n hankkeiden myöhästyneistä maksuista aina asiakirjan tai tiedon perusteettomaan epäämiseen. Oikeusasiamiestä pidetään usein yhdyssiteenä Euroopan kansalaisten ja EU:n hallinnon välillä. Yksi oikeusasiamiehen tärkeimmistä tehtävistä on auttaa EU:n hallintoa toimimaan avoimemmin, tehokkaammin ja kansalaiset paremmin huomioiden. Lisäksi oikeusasiamies antaa Euroopan kansalaisille tietoa näiden Lissabonin sopimukseen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaan perustuvista uusista oikeuksista. Euroopan unionin perusoikeuskirja ja Lissabonin sopimus, joka teki perusoikeuskirjasta oikeudellisesti sitovan, vahvistivat Euroopan kansalaisten asemaa EU:n hallintoon nähden. Niissä lisätään kansalaisten mahdollisuuksia osallistua EU:n päätöksentekoon ja määrätään oikeudesta hyvään hallintoon, joka on Euroopan oikeusasiamiehen toiminnan keskipisteessä. Tämän Eurobarometri tutkimuksen 1 tarkoituksena on arvioida, miten paljon Euroopan kansalaiset kokevat tietävänsä Euroopan unionin perusoikeuskirjasta ja miten tärkeinä he pitävät Euroopan kansalaisten oikeuksia. Tämä on ratkaisevan tärkeää oikeusasiamiehen työn kannalta. Kansalaiset voivat hyödyntää oikeuksia tehokkaasti vain, jos he tuntevat oikeutensa ja tietävät, kenen puoleen kääntyä ongelmien ilmetessä. Esittämällä eurooppalaisille kysymyksiä EU:n hallinnon toiminnasta pystytään lisäksi määrittelemään alat, joilla on parantamisen varaa. Oikeusasiamieheen voivat ottaa yhteyttä Euroopan kansalaisten lisäksi myös kansalaisjärjestöt, yritykset, yhdistykset ja muut organisaatiot eli lyhyesti sanottuna Euroopan unionissa kaikki, jotka kohtaavat ongelmia EU:n hallinnon kanssa. Oikeusasiamies pyrkii tutkimustulosten perusteella tehostamaan omaa toimintaansa ja viestintätoimiaan pystyäkseen paremmin palvelemaan näitä tahoja. Hän myös syöttää tulokset Euroopan oikeusasiamiesten verkostoon ja pyytää kansallisia ja alueellisia oikeusasiamiehiä avustamaan kansalaisten oikeuksista tiedottamisessa. Oikeusasiamies kiittää Euroopan parlamenttia tutkimuksen tilaamisesta ja TNS Opinion & Social verkostoa sen toteuttamisesta. Koko tutkimus sekä paljon sosiodemografisia tietoja ja muita tilastoja on luettavissa oikeusasiamiehen verkkosivustossa osoitteessa Osa tämän yhteenvedon tekstistä ja kuvista on otettu TNS Opinion & Social verkoston laatimasta raportista. 1 Eurobarometri-tutkimus toteutettiin EU:n 27 jäsenvaltiossa. TNS Opinion & Social -verkoston haastattelijat haastattelivat henkilökohtaisesti noin :ta vähintään 15-vuotiasta eurooppalaista 9. helmikuuta ja 8. maaliskuuta 2011 välisenä aikana. Tutkimuksessa käytettiin samaa menetelmää kuin tutkimuksissa, joita on toteutettu Euroopan parlamentin viestinnän pääosastoa (tutkimuksen ja poliittisen analyysin yksikkö) varten toteutetuissa tutkimuksissa. 3

4 Keskeiset havainnot 72 prosenttia vastaajista katsoo, ettei ole saanut tietoa perusoikeuskirjasta. Oikeusasiamiehellä, muilla EU:n toimielimillä ja Euroopan oikeusasiamiesten verkostolla on selvästi keskeinen rooli perusoikeuskirjasta tiedottamisessa kansalaisille. Lähes puolet vastaajista pitää oikeutta liikkua ja asua vapaasti EU:ssa tärkeimpänä kansalaisoikeutena. Oikeus hyvään hallintoon on vastaajien mukaan toiseksi tärkein kansalaisoikeus ja oikeus tehdä kanteluita oikeusasiamiehelle kolmanneksi tärkein. Tämä tulos tukee merkittävästi oikeusasiamiehen pyrkimyksiä vahvistaa näkyvyyttään, jotta hän voi auttaa kansalaisia hyödyntämään paremmin oikeutta hyvään hallintoon. Vastaajat ovat yleisesti ottaen melko tyytymättömiä EU:n hallintoon sen tehokkuuden, palvelualttiuden ja avoimuuden osalta. Erityisen huolestuttavaa on, että avoimuutta pidetään näistä EU:n heikoimpana osaalueena (42 prosenttia vastaajista on tyytymättömiä EU:n hallinnon avoimuustasoon). Koska yksi kolmasosa oikeusasiamiehelle osoitetuista tiedusteluista koskee avoimuuden muutetta, tulos vahvistaa oikeusasiamiehen pyrkimystä auttaa EU:n toimielimiä toimimaan avoimemmin, tehokkaammin ja kansalaiset paremmin huomioiden. Vastaajien enemmistö (52 prosenttia) katsoo, että oikeusasiamiehen tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa, että EU:n kansalaiset ovat tuntevat oikeutensa ja tietävät, kuinka niitä hyödynnetään. 34 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä, että Euroopan oikeusasiamies työskentelee yhdessä EU:n eri jäsenvaltioiden oikeusasiamiehien kanssa, ja vain 27 prosenttia vastaajista pitää tehtävistä tärkeimpänä oikaisuihin pyrkimistä, jos kantajan asiaa on hoidettu huonosti. Tuloksissa korostuu oikeusasiamiehen Euroopan kansalaisia koskevan viestintäpolitiikan tärkeys ja se, että Euroopan oikeusasiamiesten verkoston kanssa on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Euroopan oikeusasiamiehen on kuitenkin myös vahvistettava tiedostustoimiaan mahdollisten kantelujen tekijöiden, kuten yritysten, kansalaisjärjestöjen, yhdistysten ja organisaatioiden, suuntaan hänen päätehtäväänsä koskevissa asioissa eli kantelujen käsittelyssä. Noin puolet vastaajista haluaisi tietää enemmän oikeusasiamiehen toiminnasta. Tulos osoittaa, miten tärkeää oikeusasiamiehen on pyrkiä tiedottamaan palveluistaan laajemmalle yleisölle. Siinä korostuu myös tarve antaa tietoja kohdistetusti niille kansalaisille, yrityksille ja muille sidosryhmille, jotka saattavat tarvita oikeusasiamiehen palveluja tulevaisuudessa. 4

5 1. Perusoikeuskirja ja kansalaisten oikeudet 1.1. Miten tietoisia ihmiset ovat mielestään perusoikeuskirjasta EU:n kansalaisten selvä enemmistö (72 prosenttia) ei koe olevansa perillä EU:n perusoikeuskirjasta. 13 prosenttia vastaajista ilmoitti spontaanisti, ettei ole koskaan kuullut perusoikeuskirjasta. Vertailun vuoksi todettakoon, että ainoastaan 14 prosenttia EU:n vastaajista toteaa olevansa hyvin perillä asiasta, 12 prosenttia on suhteellisen hyvin perillä ja vain 2 prosenttia katsoo olevansa erittäin hyvin perillä asiasta. Tarkasteltaessa tuloksia yksittäisten jäsenvaltioiden osalta käy ilmi, että vain kolmessa valtiossa, Luxemburgissa (25 prosenttia), Tšekin tasavallassa (22 prosenttia) ja Italiassa (21 prosenttia), yli 20 prosenttia vastaajista kokee olevansa perillä perusoikeuskirjasta. Vain 6 prosenttia Latvian väestöstä ja 8 prosenttia Ranskan, Liettuan ja Romanian väestöstä katsoo olevansa perillä oikeusasiakirjasta. 18 jäsenvaltiossa vähintään 70 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei ole perillä asiasta, ja erityisen korkeiksi prosenttiosuudet nousevat Espanjassa (88 prosenttia) ja Suomessa (85 prosenttia). Vaikka ainoastaan 49 prosenttia Portugalin vastaajista katsoo, ettei ole perillä asiasta, hyvin suuri osuus valtion kansalaisista (39 prosenttia) ilmoittaa spontaanisti, 5

6 ettei ole koskaan kuullut EU:n perusoikeuskirjasta, samoin kuin 28 prosenttia Irlannissa ja 27 prosenttia Kreikassa. 6

7 1.2. Euroopan kansalaisten oikeudet Suurin osa vastaajista (48 prosenttia) piti tärkeänä oikeutta liikkua ja asua vapaasti EU:ssa. Toiselle sijalle päätyi oikeus hyvään hallintoon (33 prosenttia), ja oikeus tehdä kanteluita Euroopan oikeusasiamiehelle (32 prosenttia) nousi kolmanneksi tärkeimmäksi kansalaisten oikeudeksi EU:n vastaajien mielestä. Vastaajista 21 prosenttia katsoo, että oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa myös muutettaessa toiseen jäsenvaltioon on yksi heidän tärkeimmistä oikeuksistaan, ja sama prosenttiosuus mainitsee oikeuden tutustua EU:n toimielimien asiakirjoihin. 20 prosenttia vastaajista katsoo, että oikeus esittää vetoomuksia Euroopan parlamentille on yksi merkittävimmistä oikeuksista, ja 19 prosenttia vastaajista pitää oikeutta tehdä lainsäädäntöehdotuksia kansalaisaloitteella tärkeänä oikeutena. Oikeutta liikkua ja asua vapaasti EU:ssa pidetään tärkeimpänä oikeutena 21 jäsenvaltiossa. Oikeutta hyvään hallintoon pidetään tärkeimpänä kolmessa valtiossa (Kreikassa, Espanjassa ja Italiassa), kun taas oikeutta tehdä kanteluita Euroopan oikeusasiamiehelle pidetään tärkeimpänä kolmessa muussa valtiossa (Tšekin tasavallassa, Maltassa ja Portugalissa). Oikeutta liikkua ja asua vapaasti EU:ssa pidetään erityisen tärkeänä Suomessa (74 prosenttia) ja Ruotsissa (73 prosenttia), kun taas vastaajat Italiassa (28 prosenttia) ja Espanjassa (31 prosenttia) eivät pidä sitä yhtä merkittävänä. Oikeutta tehdä kanteluita Euroopan oikeusasiamiehelle arvostetaan eniten Kreikassa (46 prosenttia) ja Sloveniassa (44 prosenttia), kun ainoastaan 16 prosenttia vastaajista Liettuassa ja 21 prosenttia Latviassa pitää sitä tärkeänä oikeutena. Tanskassa ja Ruotsissa 32 prosenttia vastaajista katsoo, että oikeus tutustua EU:n toimielimien asiakirjoihin on merkittävä oikeus, kun samalla Espanjassa ja Liettuassa tällä kannalla on ainoastaan 13 prosenttia vastaajista. 7

8 2. EU:n hallinnon toiminta Yleisön käsitys EU:n hallinnosta kaikkien tarkasteltavien vaatimuksien tehokkuuden, palvelualttiuden ja avoimuuden osalta on, että hallinnon suorituskyky on alhainen. Useammat vastaajat pitävät toimintaa kaikkien kolmen kriteerin osalta ʺei tyydyttävänäʺ kuin ʺmelko tyydyttävänäʺ tai ʺtyydyttävänäʺ. Kysymykseen hallinnon tehokkuudesta useampi vastaaja (35 prosenttia) toteaa, ettei EU:n hallinnon tehokkuus ole tyydyttävää, verrattuna niihin, joiden mielestä se on melko tyydyttävää tai tyydyttävää. Kolme kymmenestä vastaajasta (31 prosenttia) pitää EU:n suorituskykyä melko tyydyttävänä, kun taas ainoastaan 10 prosenttia pitää sitä tyydyttävänä. Mitä tulee EU:n hallinnon palvelualttiuteen, EU:n vastaajat pitävät EU:n hallinnon toimintaa ennemminkin epätyydyttävänä (33 prosenttia) kuin melko tyydyttävänä (30 prosenttia) tai tyydyttävänä (10 prosenttia). EU:n suoritusta pidetään yleisesti huonompana avoimuuteen kuin tehokkuuteen ja palvelualttiuteen nähden. 42 prosenttia vastaajista on tyytymättömiä EU:n avoimuuteen liittyvään lähestymistapaan. 25 prosenttia toteaa olevansa melko tyytyväisiä ja ainoastaan 9 prosenttia on tyytyväisiä. 8

9 Analysoitaessa yksittäisiä valtioita koskevia tietoja käy selvästi ilmi, missä valtioissa vallitsee myönteisin käsitys EU:n hallinnon toiminnasta. Maltalaisilla ja slovakialaisilla vastaajilla on myönteisin käsitys EU:sta kaikkiin kolmeen toimintaan liittyvän kriteerin osalta, ja samalla kannalla ollaan johdonmukaisesti myös Bulgariassa ja Romaniassa. Vastaavasti Saksasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta kotoisin olevilla vastaajilla on johdonmukaisesti huono käsitys EU:n hallinnon toiminnasta. 9

10 3. Euroopan oikeusasiamies 3.1. Oikeusasiamiehen tehtävät Oikeusasiamiehen tärkeimpänä tehtävänä pidetään laajalti sen varmistamista, että EU:n kansalaiset tuntevat oikeutensa ja osaavat hyödyntää niitä. 52 prosenttia vastaajista mainitsee tämän yhtenä oikeusasiamiehen keskeisistä tehtävistä. 34 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä, että Euroopan oikeusasiamies työskentelee EU:n eri jäsenvaltioiden oikeusasiamiesten kanssa varmistaakseen, että kansalaisten EU:ta koskevat kantelut ratkaistaan tehokkaasti, kun taas 30 prosenttia katsoo, että oikeusasiamiehen tehtävänä on edistää EU:n kansalaisten oikeutta hyvään hallintoon. Vastaajista 27 prosenttia pitää tärkeänä oikaisuihin pyrkimistä, jos kantajan asiaa on hoidettu huonosti, ja 22 prosenttia katsoo, että oikeusasiamiehen on asetettava etusijalle EU:n kansalaisten EU:n toimielimien asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden edistäminen. 19 prosenttia vastaajista sanoo haluavansa oikeusasiamiehen keskittyvän EU:n hallinnon palvelualttiuden parantamiseen. ʺVarmistaa, että EU kansalaiset tuntevat oikeutensa ja kuinka niitä hyödynnetäänʺ on ensimmäinen vastaus, joka annetaan kaikissa jäsenvaltioissa, lukuun ottamatta Alankomaita, jossa on yleisin vastaus ʺtyöskennellä jäsenvaltioiden oikeusasiamiesten kanssa ja varmistaa, että kansalaisten EU:ta koskevat kantelut ratkaistaan tehokkaastiʺ, ja Irlantia, jossa se, että oikeusasiamies ʺedistää EU kansalaisten oikeutta hyvään hallintoonʺ, on yhtä tärkeää kuin ʺsen varmistaminen, että EU kansalaiset tuntevat oikeutensaʺ. ʺVarmistaa, että EU kansalaiset tuntevat oikeutensa ja kuinka niitä hyödynnetäänʺ on tanskalaisten ja ruotsalaisten vastaajien mielestä erityisen tärkeä tehtävä, sillä heistä 69 prosenttia valitsi tämän vastauksen. Sitä ei kuitenkaan pidetä yhtä keskeisenä Romaniassa (38 prosenttia), Irlannissa (43 prosenttia) ja Portugalissa (43 prosenttia). ʺTyöskennellä jäsenvaltioiden oikeusasiamiesten kanssa ja varmistaa, että kansalaisten EU:ta koskevat kantelut ratkaistaan tehokkaastiʺ kuuluu tanskalaisten (61 prosenttia), ruotsalaisten (59 prosenttia) ja alankomaalaisten (53 prosenttia) mielestä oikeusasiamiehen keskeisiin tehtäviin, kun taas suhteellisen harva vastaaja Romaniassa (16 prosenttia) ja Liettuassa (22 prosenttia) pitää asiaa näin merkittävänä. 10

11 Vastaajat Kyproksessa (49 prosenttia), Ruotsissa (43 prosenttia) ja Irlannissa (43 prosenttia, ensimmäinen annettu vastaus yhdessä vastauksen ʺvarmistaa, että EU kansalaiset tuntevat oikeutensa ja kuinka niitä hyödynnetäänʺ kanssa) katsovat, että ʺedistää EU:n kansalaisten oikeutta hyvään hallintoonʺ on yksi oikeusasiamiehen tärkeimmistä tehtävistä. Samaa mieltä on kuitenkin vain 18 prosenttia Puolan vastaajista ja 20 prosenttia Liettuan vastaajista. 52 prosenttia vastaajista Suomessa ja 48 prosenttia Kyproksessa katsoo, että ʺpyrkiminen oikaisuihin, jos kantajan asiaa on hoidettu huonostiʺ on hyvin tärkeää. Sitä vastoin vain 12 prosenttia virolaisista ja 16 prosenttia ruotsalaisista pitää tätä painopistealana. Ruotsalaiset (38 prosenttia) ja tanskalaiset (36 prosenttia) katsovat, että ʺedistää EU kansalaisten oikeutta saada tutustua EU toimielimien asiakirjoihinʺ on keskeinen tehtävä, kun taas ainoastaan 13 prosenttia liettualaisista ja 14 prosenttia tšekkiläisistä, latvialaisista ja puolalaisista on tällä kannalla. Itävallassa 36 prosenttia vastaajista ja Kreikassa 31 prosenttia vastaajista katsoo, että ʺEU hallinnon palvelualttiuden parantaminenʺ on ensisijainen painopisteala, kun taas Latviassa (11 prosenttia), Luxemburgissa (13 prosenttia) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (13 prosenttia) sitä ei pidetä kovinkaan tärkeänä. Suhteellisen monet vastaajat Romaniassa (26 prosenttia), Virossa (22 prosenttia) ja Liettuassa (22 prosenttia) ilmoittavat, etteivät osaa sanoa, mitä olisi pidettävä oikeusasiamiehen tärkeimpinä tehtävinä Yleinen kiinnostus oikeusasiamiehen rooliin perehtymistä kohtaan EU:n kansalaisia jakaa kysymys siitä, ovatko he kiinnostuneita saamaan lisätietoa Euroopan oikeusasiamiehen tehtävistä. Lähes puolet ilmoittaa olevansa kiinnostunut (49 prosenttia) ja puolet ilmoittaa, ettei ole kiinnostunut (48 prosenttia). Kiinnostuneista ainoastaan 10 prosenttia toteaa olevansa hyvin kiinnostunut ja 39 prosenttia melko kiinnostunut. Vastaavasti 29 prosenttia kuvailee itseään ei kovin kiinnostuneeksi, ja 19 prosenttia ilmoittaa, ettei ole lainkaan kiinnostunut. 11

12 Yksittäisistä valtioista todettakoon, että ainoastaan 11 jäsenvaltiossa vähintään puolet vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostunut saamaan lisätietoa oikeusasiamiehen roolista. Kiinnostus oli suurinta Kyproksessa, jossa 74 prosenttia ilmaisi kiinnostuksensa, Luxemburgissa (64 prosenttia) ja Maltassa (62 prosenttia). Sitä vastoin ainoastaan 21 prosenttia vastaajista Slovakiassa, 30 prosenttia Latviassa ja 32 prosenttia Tanskassa ilmaisi jonkinlaista kiinnostusta aihetta kohtaan. Niiden vastaajien määrä, jotka eivät omien sanojensa mukaan ole kiinnostuneita oikeusasiamiehen tehtävistä, on suurin Slovakiassa (78 prosenttia), Latviassa (68 prosenttia) ja Tanskassa (67 prosenttia). ʺHyvin kiinnostunutʺ oli yleisin vastaus ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa eli Kyproksessa (40 prosenttia), kun taas ʺei kovin kiinnostunutʺ oli yleisin vastaus kahdeksassa valtiossa: Tanskassa (49 prosenttia), Latviassa (47 prosenttia), Suomessa (45 prosenttia), Tšekin tasavallassa (43 prosenttia), Slovakiassa (40 prosenttia), Unkarissa (36 prosenttia), Puolassa (36 prosenttia) ja Bulgariassa (32 prosenttia). 12

13 Päätelmät Tutkimukseen vastanneiden perusoikeuskirjaa koskeva tiedon puute on huolestuttava. Samalla vastaajien enemmistö katsoo, että oikeusasiamiehen tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa, että EU:n kansalaiset ovat tietoisia oikeuksistaan ja siitä, miten niitä hyödynnetään. Tulokset osoittavat selvästi, miten tärkeää on, että Euroopan oikeusasiamies sekä EU:n muut toimielimet ja Euroopan oikeusasiamiesten verkosto antavat kansalaisille tietoa perusoikeuskirjasta ja kansalaisten oikeuksista. Oikeusasiamies pitää hyvin rohkaisevana sitä, että joka kolmas vastaajista pitää oikeutta hyvään hallintoon yhtenä tärkeimmistä kansalaisoikeuksistaan. Lähes yhtä moni vastaaja pitää erittäin tärkeänä oikeutta tehdä kanteluita oikeusasiamiehelle. Tulokset korostavat oikeusasiamiehen työn tärkeyttä ja vahvistavat hänen rooliaan tärkeänä yhdyssiteenä Euroopan kansalaisten ja EU:n hallinnon välillä. EU:n hallinnon toimintaa koskevien tutkimustulosten osalta on erittäin huolestuttavaa, että 42 prosenttia vastaajista sanoo olevansa tyytymättömiä EU:n toimielimien avoimuustasoon. Vastaajat eivät olleet kovin tyytyväisiä myöskään toimielimien tehokkuuteen ja palvelualttiuteen. Yksi oikeusasiamiehen tärkeimmistä tavoitteista on auttaa EU:n hallintoa toimimaan avoimemmin, tehokkaammin ja kansalaiset paremmin huomioiden. Oikeusasiamiehen on selvästi vahvistettava ennakoivaa rooliaan EU:n toimielimien suhteen lisätäkseen kansalaisten luottamusta EU:n hallintoon. Oikeusasiamies on parhaassa asemassa tunnistamaan EU:n hallinnon puutteita ja tekemään ennakoivaa yhteistyötä toimielimien kanssa niiden torjumiseksi. Käsitys EU:n toimielimien suorituskyvystä vaihtelee kuitenkin suuresti valtioiden välillä, mikä osoittaa, että subjektiivinen tehottomuuden tunne ei välttämättä kerro EU:n hallinnon todellisesta toiminnasta. Tätä näkemystä tukee myös se, että mitä enemmän ihmisillä on tietoa perusoikeuskirjasta ja näin ollen myös EU:sta, sitä parempana he pitävät EU:n hallinnon toimintaa. Kansalaisia on siksi valistettava, jotta he olisivat tietoisempia oikeuksistaan ja jotta heidän käsityksensä EU:n toimielimistä paranisi. Kansalaisten tietämättömyys on EU:n maineen kannalta yhtä vakava ongelma kuin kaikenlaiset EU:n toimielimiin liittyvät puutteet. Oikeusasiamiehen roolista kysyttäessä suurin osa vastaajista ilmoittaa pitävänsä oikeusasiamiehen tärkeimpänä tehtävänä kansalaisten oikeuksista tiedottamista ja seuraavaksi tärkeimpänä pidetään yhteistyön tekemistä eri jäsenvaltioiden oikeusasiamiesten kanssa. Vain 27 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että oikeusasiamiehen tärkein tehtävä on pyrkiä oikaisuihin, jos kantajan asiaa on hoidettu huonosti. Tulokset osoittavat selvästi, että ihmiset haluavat tietää, mitä oikeuksia heillä on, ennen kuin he alkavat ajatella niiden suojelemista. Tuloksissa korostuu, että oikeusasiamiehen Euroopan kansalaisia koskeva viestintäpolitiikka on tärkeä ja että Euroopan oikeusasiamiesten verkoston kanssa on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Euroopan oikeusasiamiehen on kuitenkin myös vahvistettava tiedostustoimiaan mahdollisten kantelujen tekijöiden, kuten yritysten, kansalaisjärjestöjen, yhdistysten ja organisaatioiden, suuntaan hänen päätehtäväänsä koskevissa asioissa eli kantelujen käsittelyssä. 13

14 Noin puolet vastaajista haluaisi tietää enemmän oikeusasiamiehen tehtävistä. Tulos on kannustava ja osoittaa, miten tärkeää on, että oikeusasiamies pyrkii tiedottamaan palveluistaan laajemmalle yleisölle. Siinä korostuu myös tarve antaa tietoja kohdistetusti niille kansalaisille, yrityksille ja muille sidosryhmille, jotka saattavat tarvita oikeusasiamiehen palveluja tulevaisuudessa. Oikeusasiamies tarvitsee sekä suurelle yleisölle tiedottamisessa että tietojen kohdistetussa antamisessa mahdollisille kantelun tekijöille Euroopan oikeusasiamiesten verkoston tukea. Tutkimus osoittaa, että yhteyksien luomista tavallisten kansalaisten ja EU:n välille koskeva hanke on edelleen kesken. Oikeusasiamies aikoo tulosten perusteella parantaa omia viestintätoimiaan ja toimiaan EU:n hallinnon toiminnan parantamiseksi. Lisäksi hän syöttää tulokset Euroopan oikeusasiamiesten verkostoon antaakseen tietoa kansalaisten oikeuksista EU:n kansallisilla ja alueellisilla tasoilla. Oikeusasiamies ilmaisee uudelleen kiitoksensa Euroopan parlamentille ja TNS Opinion & Social verkostolle tutkimuksen toteuttamiseen liittyvistä toimista. Hän pitää kansalaisten mielipiteiden seuraamista näissä asioissa ratkaisevan tärkeänä EU:n toimielinten suorituskyvyn parantamisen kannalta. 14