ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Transkriptio

1 Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä I. Käsitteistä Tämän kyselytutkimuksen merkittäviin havaintoihin kuuluu se, että vastaajat kokevat käsitteet ilmastonmuutos ja maapallon lämpeneminen samalla tavoin. Otoksen osittaminen: Kahdessa otoksen ensimmäiselle puoliskolle esitetyssä kysymyksessä käytettiin käsitteitä maapallon lämpeneminen, ja samoissa toiselle puoliskolle esitetyissä kysymyksissä käytettiin käsitettä ilmastonmuutos. Näistä kahdesta kysymyksestä saaduissa tuloksissa ei ollut merkille pantavaa eroa. Vaikuttaa siltä, että vastaajille näillä kahdella käsitteellä on samankaltainen merkitys ja että niitä voidaan käyttää toistensa asemesta. II. kokeminen Vastaajista 62 % katsoo, että ilmastonmuutos on nykyisin maailman vakavin ongelma. Ilmastonmuutos sijoittuu toiseksi heti köyhyyden jälkeen, jota 68 % vastaajista pitää vakavimpana ongelmana. Kansallisesti merkille pantavia eroja: Ilmastonmuutos on vakava ongelma kaikkien jäsenvaltioiden asukkaiden ehdottoman enemmistön mielestä Italiaa ja Portugalia (47 %) ja Tšekin tasavaltaa (45 %) lukuun ottamatta. Ongelman vakavuutta koskevaan kysymykseen kolme eurooppalaista neljästä (75 %) vastasi ilmastonmuutoksen olevan erittäin vakava ongelma. Alankomaiden (26 %) sekä Viron ja Yhdistyneen kuningaskunnan (23 % kummassakin maassa) vastaajat katsoivat muita useammin, että ongelma on melko vakava. Sosiaali- ja väestöryhmäkohtaisia eroja:

2 Mitä nuorempia vastaajat ovat, sitä useammin he pitävät ilmastonmuutosta maailman vakavimpana ongelmana nykyään: näin ajattelee 67 % vuotiaista. Sama pätee pisimmälle koulutettuihin vastaajiin (jotka ovat opiskelleet ainakin 20- vuotiaiksi): heistä 67 % pitää ilmastonmuutosta vakavimpana ongelmana. Opiskelijoista tätä mieltä on 69 %. Naisten ja miesten vastauksissa on sitä vastoin vain vähän eroja (ilmastonmuutos on vakavin ongelma 64 prosentille miehistä ja 60 prosentille naisista). III. Tiedonsaanti Yli puolet eurooppalaisista ilmoittaa saaneensa varsin hyvin ilmastonmuutoksesta, mutta silti heikosti saaneiden määrä on varsin suuri. syyt seuraukset torjuntatavat Kansallisesti: Saanut hyvin 56 % joista 9 % saanut erittäin hyvin 56 % joista 9 % saanut erittäin hyvin 52 % joista 8 % saanut erittäin hyvin Saanut huonosti 41 % joista 9 % saanut erittäin huonosti 41 % joista 9 % saanut erittäin huonosti 45 % joista 10 % saanut erittäin huonosti Kunkin testatun muuttujan osalta (syyt, seuraukset, toimet) parhaiten saaneet kansalaiset olivat Ruotsissa, Alankomaissa, Tanskassa ja Suomessa (71 88 % vastaajista ilmoitti saaneensa erittäin tai varsin hyvin näistä kolmesta muuttujasta). Näistä samoista aiheista heikoimmin saaneet kansalaiset ovat Portugalissa, Tšekin tasavallassa, Liettuassa, Bulgariassa ja Romaniassa (58 69 % ilmoittaa saaneensa erittäin tai melko huonosti näistä kolmesta muuttujasta). Kokemus ja tieto vastaavat toisiaan eri sosiaali- ja väestöryhmissä: Ilmastonmuutoksesta erittäin hyvin saaneet eurooppalaiset ovat ensisijaisesti vuotiaita (13 % heistä on saanut erittäin hyvin syistä tai seurauksista, 11 % on saanut erittäin hyvin ilmastonmuutoksen torjuntatavoista). 2/5

3 Koulutustaso on jälleen erittäin merkittävä: Yli kaksi vastaajaa kolmesta, jotka ovat jatkaneet opiskelua 19 ikävuoden jälkeen, ilmoittaa saaneensa hyvin ilmastonmuutoksen torjuntatavoista (67 %), kun opiskelun 15-vuotiaana tai sitä nuorempana lopettaneista näin sanoo vain 37 %. On huomattava myös, että vähiten koulutetuista kansalaisista yksi viidestä (19 %) ilmoittaa, ettei ole saanut lainkaan asiasta. Naisten ja miesten väliset erot ovat sitä vastoin vähäisemmät, joskin naiset (52 %) ilmoittavat saaneensa hieman vähemmän kuin miehet (62 %). IV. torjunta Kenen tehtävä? Eurooppalaisten enemmistö katsoo, että teollisuus, hallitukset, kansalaiset ja EU eivät toimi riittävästi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Peräti kolme neljästä (76 %) syyttää tästä eniten teollisuutta. On huomattava myös, että EU:n toiminta koetaan hieman erilaiseksi muihin toimijoihin verrattuna: EU:n toiminta on muita tunnetumpaa (25 %) mutta En osaa sanoa -vastausten lukumäärä on niin ikään suurin (14 %). Teollisuus Kansalaiset Hallitus EU (KANSALAISU US) Toimii liikaa 2 % 2 % 4 % 3 % Toimii riittävästi 14 % 23 % 24 % 25 % Ei toimi 76 % 67 % 64 % 58 % riittävästi EOS 8 % 8 % 8 % 14 % koettuun vakavuuteen suhteutettuna kansalaisten vastuun merkitys vaihtelee: Niistä 75 prosentista, jotka katsovat, että ilmastonmuutos on erittäin vakava ongelma, 74 % katsoo, että kansalaiset eivät toimi tarpeeksi ongelman torjumiseksi. Niistä 15 prosentista, jotka katsovat, että ilmastonmuutos on melko vakava ongelma, 55 % katsoo, että kansalaiset eivät toimi tarpeeksi. Niistä 7 prosentista, jotka katsovat, että ilmastonmuutos ei ole vakava ongelma, 39 % katsoo, että kansalaiset eivät toimi tarpeeksi. Miten? Eurooppalaisista 61 % ilmoittaa toimineensa henkilökohtaisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi. 3/5

4 Neljä asuinpaikkaa ja päivittäistä kulutusta koskevaa painopistettä Tämän vastaajaryhmän useimmiten mainitsemat neljä toimenpidettä ovat jätteiden lajittelu (76 %), oman kotitalouden energiankulutuksen vähentäminen (64 %), oman kotitalouden vedenkulutuksen vähentäminen (55 %) ja kertakäyttötuotteiden kulutuksen vähentäminen (40 %). Kyseiset neljä parhaiten sijoittunutta toimenpidettä ovat pääosin taloudellisia: ne ovat helppoja toteuttaa, eivät maksa mitään ja tuovat mukanaan säästöjä. Kulutuskäyttäytymiseen liittyy myös paikallis- ja sesonkituotteiden ostamista (27%). Kulkutapaan suhtautumisen merkittävä muuttuminen Käyttäytymistaipumukset alkavat vähäisemmässä määrin muuttua myös liikkumisen osalta. Voidaan todeta, että yleisimmät keinot ovat ympäristöystävällisemmän kulkutavan valinta (28%), auton käytön vähentäminen (25%) ja vähemmän saastuttavan auton osto (18%). Harvemmat välttävät lähilentoja (12%). Parantamisen varaa vaihtoehtoisten energioiden hyödyntämisessä Ainoastaan kahdeksan prosenttia vastaajista on valinnut ympäristötietoisemman energian toimittajan, ja vain viisi prosenttia on hankkinut uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä järjestelmiä. Rahalliset kustannukset ovatkin merkittäviä kyseisellä osa-alueella. Lisäksi on pantava merkille, että vastaajat, jotka ilmoittavat tehneensä tällaisia toimenpiteitä, tuntevat saaneensa hyvin ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista ja torjuntatavoista 1. Miksi? Niistä 61 prosentista, jotka ilmoittavat toimineensa henkilökohtaisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi, 63 % katsoo, että jos jokainen tekee oman osansa, sillä on todellista merkitystä ilmastonmuutokseen, 61 % pitää asiaa omana kansalaisvelvollisuutenaan, 52 % ilmoittaa olevansa huolissaan siitä, millaisen maailman he jättävät perinnöksi tuleville sukupolville, 25 % ilmoittaa, että näillä toimilla voidaan säästää myös rahaa. Sitä vastoin niistä 31 prosentista, jotka eivät omien sanojensa mukaan toimi ilmastonmuutoksen torjumiseksi, 1 Vastaajista, jotka ovat itse torjuneet ilmastonmuutosta, 73 % ilmoittaa saaneensa ilmastonmuutoksen syistä, 72 % ilmoittaa saaneensa ilmastonmuutoksen seurauksista ja 75 % ilmoittaa saaneensa ilmastonmuutoksen torjuntatavoista. 4/5

5 42 % katsoo, että hallitusten, yritysten ja teollisuuden on muutettava käyttäytymistään eikä kansalaisten, 34 % ilmoittaa, ettei tiedä, miten ilmastonmuutosta voisi torjua, 26 % katsoo, ettei omalla käyttäytymisellä ole todellista vaikutusta ilmastonmuutokseen ja 15 % pitää toimenpiteitä liian kalliina. Kun vastaajilta kysyttiin, olisivatko he valmiita maksamaan enemmän ilmastonmuutoksen torjumisesta, 44 % kaikista kyselyyn osallistuneista vastasi myöntävästi. Vastaajista 30 % ei olisi valmis maksamaan lisää. 26 % ei ilmoittanut kantaansa. Kansallisesti: seitsemän kansalaista kymmenestä on Tanskassa (72 %) ja Kreikassa (71 %) valmis maksamaan lisää ympäristöystävällisestä energiasta. Alankomaissa, Sloveniassa ja Ruotsissa heitä on kaksi kolmesta (68 %). Vain kolme kymmenestä vastaajasta on valmiita maksamaan lisää Portugalissa (26 %), Maltalla (27 %), Bulgariassa (27 %) ja Romaniassa (29 %). Sosiaali- ja väestöryhmittäin: Vastaajat, jotka ilmoittavan olevansa valmiita maksamaan lisää, ovat useimmiten miehiä, korkeasti koulutettuja ja johtavassa asemassa, pitävät ilmastonmuutosta vakavana ongelmana ja ilmoittavat saaneensa hyvin ilmastonmuutoksen torjunnasta. Myös nuoret ovat valmiimpia maksamaan lisää kuin yli 55-vuotiaat. 5/5