EUROOPPALAISET JA KRIISI

Transkriptio

1 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel, 21. lokakuuta 2011 EUROOPPALAISET JA KRIISI Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB-parlametri 76.1) Tiivistelmä Otos: EU-27 ( unionin kansalaista) Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Tutkimusmenetelmä: tietokoneavusteiset henkilöhaastattelut Tutkimusajankohta: 3. syyskuuta syyskuuta 2011, TNS opinion -verkoston toteuttama Tämä Eurobarometri-tutkimus aiheesta "Eurooppalaiset ja kriisi" on neljäs Euroopan parlamentin tilaama tutkimus. Ensimmäinen tutkimus toteutettiin tammikuussahelmikuussa 2009 kuusi kuukautta ennen Euroopan parlamentin vaaleja, toinen syyskuussa 2010 ja kolmas huhtikuussa-toukokuussa TNS Opinion -verkosto toteutti tämän tutkimuksen syyskuuta 2011 haastattelemalla henkilökohtaisesti :ta eurooppalaista, jotka olivat täyttäneet 15 vuotta. Kahden tutkimuksen toteuttamisajankohtien välillä oli viisi kuukautta, joiden aikana tapahtui paljon kansallisella, unionin ja kansainvälisellä rahoitus- ja talousalalla. Luottoluokituslaitokset alensivat kolmen valtion luokitusta valtionvelkakriisin yhteydessä. Poliittisiin tapahtumiin liittyen on syytä muistaa, että neljässä EU:n jäsenvaltiossa toimitettiin parlamenttivaalit ja kahdet muut vaalit toimitetaan 20. marraskuuta 2011 mennessä. Lisäksi kuudessa muussa valtiossa on järjestetty presidentin-, alue- tai paikallisvaalit. Edellisessä tutkimuksessa eurooppalaisille esitettiin kysymyksiä rahoitustoimiin sovellettavasta verosta, jota heidän enemmistönsä kannatti (61 prosenttia). Tällä kertaa vastaajille esitettiin niiden kysymyksien lisäksi, jotka koskevat Euroopan parlamentin kannanottoja ja joita on jo esitetty aikaisemmissa tutkimuksissa, ensimmäistä kertaa luottoluokituslaitoksia ja euroobligaatioita (niin sanotut "eurobondit") koskevia kysymyksiä. Ennen analyysin aloittamista on syytä muistuttaa, että unionin keskiarvo on painotettu ja että kuuden asukasluvultaan suurimman jäsenvaltion osuus keskiarvosta on noin 70 prosenttia. 1

2 Mitä suuria suuntauksia tutkimuksesta ilmenee? - Unionin keskiarvot ovat pysyneet suhteellisen vakaina viiden kuukauden aikana. Sitä vastoin on tärkeää huomata, että vaihtelu saattaa olla hyvin voimakasta eri jäsenvaltioissa. - Tutkimuksessa vahvistuu yleisen mielipiteen lisääntyvää kärjistymistä koskeva suuntaus, joka havaittiin jo edellisissä tutkimuksissa. Johtuuko se EU:ssa käytävästä keskustelusta, jossa pohditaan, miten olisi vastattava maailmanlaajuiseen kriisiin ja sen seurauksiin EU:ssa ja erityisesti euroalueella? - Eurooppalaisten enemmistö on edelleen huolestunut siitä, miten kriisi vaikuttaa heidän omaan tilanteeseensa. - Odotukset ovat samalla pessimistisiä: entistä useammat eurooppalaiset katsovat, että kriisi jatkuu monta vuotta. - Nämä pelonaiheet voivat ilmetä eri tavoin eri jäsenvaltioissa mutta vastaajien enemmistö kannattaa yhä koordinoitujen toimien toteuttamista EU:ssa. - Niiden eurooppalaisten osuus, jotka katsovat, että yleisesti ottaen euro on vähentänyt kriisin kielteisiä vaikutuksia, on pysynyt vakaana, kun taas päinvastaisella kannalla olevien määrä on hieman vähentynyt. Tätä kysymystä koskevat kannat vaihtelevat hyvin selvästi eri jäsenvaltioissa. - Luottoluokituslaitoksista poliittisissa, taloudellisissa ja rahoitusalan piireissä käytyjen keskustelujen käsitteleminen tiedotusvälineissä saattaa olla syynä siihen, että eurooppalaisten enemmistö on jo kuullut luottoluokituslaitoksista. Enemmistö kannattaa eurooppalaisen luottoluokituslaitoksen perustamista. - EU:ssa on aloitettu hiljattain keskustelu euro-obligaatioista: kaikissa EU-27:n jäsenvaltioissa kaksi viidestä eurooppalaisesta on jo kuullut euro-obligaatioista; vastaava osuus on 46 prosenttia euroalueella. Euro-obligaatioista kuulleiden vastaajien suhteellinen enemmistö ilmaisee kannattavansa niitä euroalueella. 2

3 Luottoluokituslaitokset Joidenkin jäsenvaltioiden luokituksien aleneminen on todennäköisesti syynä siihen, että kansalaiset ovat kuulleet useammin luottoluokituslaitoksista. Niinpä 50 prosenttia eurooppalaisista on kuullut luottoluokituslaitoksista (27 prosenttia tietää, mitä ne ovat, kun taas 23 prosenttia ei oikeastaan tiedä, mitä ne ovat) ja 49 prosenttia ei ole kuullut niistä. Näille 50 prosentille eurooppalaisista, jotka ovat kuulleet luottoluokituslaitoksista, esitettiin kolme täsmentävää lisäkysymystä: - 65 prosenttia heistä katsoo, että luottoluokituslaitoksilla "on ollut merkittävä rooli talouskriisin kehittymisessä", kun 18 prosenttia on eri mieltä väittämästä prosenttia toteaa katsovansa, että "riippumattoman eurooppalaisen luottoluokittajan perustaminen tasapainottaisi nykyisten luottoluokittajien valtaa." - 64 prosenttia vastaajista toteaa, että "luottoluokittajien tarjoamat tiedot hyödyttävät taloudellisten toimijoiden päätöksentekoa", kun niiden on tehtävä päätöksiä. Vastaajista 21 prosenttia on päinvastaisella kannalla. Euron vaikutus Ajankohtana, jolloin euron tulevaisuutta koskeva keskustelu käy kuumimmillaan, on havaittavissa, että käsitys euron vaikutuksesta on pysynyt vakaana EU-27:ssä, vaikka käsitys vaihteleekin suuresti eri jäsenvaltioissa. "Yleisesti ottaen euro on vähentänyt kriisin kielteisiä vaikutuksia":f - vastaajista 54 prosenttia (-3) EI ole samaa mieltä väittämästä. Prosenttiluku on vähentynyt 14 valtiossa ja erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa (-21), Bulgariassa (-11), Espanjassa (-10) ja Romaniassa (-9). Kielteinen käsitys on sitä vastoin kasvanut 13 valtiossa, erityisesti Ruotsissa (+14), Suomessa (+12), Alankomaissa (+11), Itävallassa (+10) ja Slovakiassa (+7). - niiden vastaajien määrä, jotka ovat samaa mieltä väittämästä, on pysynyt vakaana EU-27:ssä. Määrä on kasvanut seitsemässä valtiossa. On syytä panna merkille, että tällä kannalla on 43 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan vastaajista (+17). Johtuuko ilmiö rahoitus- ja talousalan kriisistä käydyn keskustelun kiihtymisestä kyseisessä valtiossa? Seuraavina ovat Espanja, 32 prosenttia (+5), Kreikka, 40 prosenttia (+4) ja Kypros, 30 prosenttia (+4). 3

4 Jäsenvaltioiden julkisen velan osittainen muuntaminen yhteiseksi velaksi o Kun eurooppalaisilta kysytään mahdollisuudesta muuntaa jäsenvaltioiden julkinen velka osittain yhteiseksi velaksi, 61 prosenttia katsoo, että se "olisi välttämätöntä jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden nimissä", 57 prosenttia katsoo, että se "lujittaisi jäsenvaltioiden taloudellista vakautta" ja 50 prosenttia katsoo, että se "mahdollistaisi kriisin kustannusten pienentämisen". o Keitä julkisen velan osittainen muuntaminen yhteiseksi velaksi hyödyttäisi tai rankaisisi? Vastaajista 66 prosenttia katsoo, että kyseinen toimenpide hyödyttäisi erityisesti pahimmissa vaikeuksissa olevia jäsenvaltioita ja 62 prosenttia katsoo, että se rankaisisi erityisesti sellaisia jäsenvaltioita, jotka eivät ole vaikeuksissa. Euro-obligaatiot/eurobondit Euro-obligaatioista euroalueella käytävä keskustelu on kiihtynyt viime kuukausien aikana. Vaikka kyse on uudesta asiasta, useampi kuin kaksi viidestä eurooppalaisesta EU-27:ssä on kuullut euro-obligaatioista ja lähes yksi kahdesta eurooppalaisesta euroalueella. o Tietoisuus euro-obligaatioista on uusi käsite suurelle yleisölle. Tästä syystä, kun kaikilta vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo "kuulleet eurobondeista", 57 prosenttia vastasi kieltävästi ja 42 prosenttia myöntävästi. Näitä EU-27:ssä saatujen tuloksien analyysia on täydennettävä: euroalueen vastaajista 46 prosenttia oli kuullut euro-obligaatioista, kun taas 53 prosenttia ei ollut kuullut niistä. Sitä vastoin ainoastaan 35 prosenttia kansalaisista euroalueen ulkopuolella oli kuullut niistä. o Kanta euro-obligaatioihin: kun 46 prosentilta euroalueen vastaajista, jotka olivat "kuulleet eurobondeista", kysyttiin, kannattivatko he vai vastustivatko he niitä aiheesta tietämänsä perusteella, 38 prosenttia ilmoitti kannattavansa ja 33 prosenttia vastustavansa niitä. Budjettipolitiikkojen lähentäminen Budjettipolitiikkojen lähentäminen kuuluu ensisijaisiin painopisteisiin taloushallinnon parantamiseksi suunniteltujen toimien joukossa. o Kun vastaajilta kysyttiin, onko syytä käydä alustavia neuvotteluja "eurooppalaisten instituutioiden ja kansallisten poliittisten instituutioiden välillä kansallisten talousarvioiden luonnosteluvaiheessa", 67 prosenttia ilmoitti kannattavansa asiaa ja 18 prosenttia vastustavansa sitä. 4

5 o Mikäli "yhdessä sovittuja, velkaa ja julkista alijäämää koskevia sääntöjä" ei noudateta joissakin jäsenvaltioissa, 68 prosenttia eurooppalaisista kannattaa automaattisten, asteittain nousevien taloudellisten pakotteiden määräämistä. o Euroalueen ja euroalueen ulkopuolisten valtioiden väliset erot ovat huomattavia: - Ensimmäisen kysymyksen kohdalla vallitsee 14 prosenttiyksikön ero asiaa kannattavien euroalueen vastaajien (72 prosenttia) ja euroalueen ulkopuolisten vastaajien (58 prosenttia) välillä. - Toisen kysymyksen kohdalla vallitsee 11 prosenttiyksikön ero euroalueen vastaajien (72 prosenttia) ja euroalueen ulkopuolisten vastaajien (61 prosenttia) välillä. Taloudellinen solidaarisuus kriisiaikana o Kysymys esitettiin ensimmäistä kertaa syyskuussa 2010 Euroopan rahoitusvakausvälineen käyttöönoton seurauksena (ERVV, toukokuu 2010). Tuolloin 49 prosenttia eurooppalaisista piti "suotavana", että heidän kotivaltionsa "auttaa taloudellisesti muita, vakavien talous- ja rahoitusongelmien kanssa kamppailevia" EU:n jäsenvaltioita; 39 prosenttia vastusti asiaa. o Tämä tutkimus toteutettiin samaan aikaan Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) vaiheikkaasta ratifioinnista käytyjen keskustelujen kanssa. Asian kannatus vaihtelee vain vähän EU:ssa: 50 prosenttia (+1). Vastaajista 44 prosenttia (+5) ilmoittaa sitä vastoin vastustavansa tällaista solidaarisuutta, joskin vaihtelu on voimakasta valtiosta toiseen. Kriisiin reagoiminen o Eurooppalaiset asettavat edelleen jäsenvaltioiden välisen koordinaation etusijalle kriisin torjumiseksi. Enemmistö (55 prosenttia) katsoo, että he olisivat "paremmin suojassa tämänhetkisen kriisin vaikutuksilta", mikäli heidän kotivaltionsa ottaisi käyttöön toimia yhteisesti sovitulla tavalla muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Vastaajista 35 prosenttia katsoo, että he olisivat "paremmin suojassa", mikäli heidän kotivaltionsa "ottaisi käyttöön toimenpiteitä, joita se toteuttaisi yksin". o Todettakoon vastaajien kannasta EU:n jäsenvaltioiden toimintaan, että niiden määrä, jotka katsovat, että jäsenvaltiot ovat "pyrkineet toimimaan yhteisesti sovitulla tavalla muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa", on hyvin voimakkaassa nousussa: heidän osuutensa on nyt 48 prosenttia (+10). 5

6 Milloin kasvu alkaa uudelleen? Vaikka eurooppalaisten enemmistö katsoo, että jäsenvaltiot pyrkivät torjumaan kriisiä yhteisesti sovitulla tavalla, he eivät kuitenkaan suhtaudu yhtä optimistisesti lähitulevaisuuteen. Niinpä 41 prosenttia eurooppalaisista (+5) katsoo, että "kriisi jatkuu monta vuotta". Ainoastaan kahdeksan prosenttia (-6) arvioi, että "olemme jo palaamassa kasvun tielle". *** Huom. Keskeiset tutkimustulokset esitellään liitteen taulukoissa ja kaavioissa. Lisätietoja on saatavilla kahdesta liitteestä eli valtiokohtaisista selvityksistä ja Powerpoint-esityksestä. Lisätietoja: Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Jacques Nancy Tutkimus ja kansalliset selvitykset ovat saatavilla Euroopan parlamentin Eurobarometri-sivustolla: 6

7 LIITTEET TULOKSET JÄSENVALTIOITTAIN I. LUOTTOLUOKITUSLAITOKSET...8 II. EURON VAIKUTUS...9 III. JÄSENVALTIOIDEN JULKISEN VELAN OSITTAINEN MUUNTAMINEN YHTEISEKSI VELAKSI...10 IV. EUROBONDIT...16 V. BUDJETTIPOLITIIKKOJEN LÄHENTYMINEN...18 VI. TALOUDELLINEN SOLIDAARISUUS KRIISIAIKANA...20 VII. KRIISIIN REAGOIMINEN...21 VIII. MILLOIN KASVU ALKAA UUDELLEEN?...23 Jäljempänä olevia taulukoita laadittaessa on käytetty seuraavia tutkimuksia: Tutkimusajankohta: 3. syyskuuta syyskuuta 2011 Otos: henkilökohtaisesti haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Parlamentin tilaama TNS Opinion -verkoston toteuttama tutkimus EB 75 Tutkimusajankohta: 13. huhtikuuta - 2. toukokuuta 2011 Otos: henkilökohtaisesti haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Parlamentin tilaama TNS Opinion -verkoston toteuttama tutkimus EB 74 Tutkimusajankohta: 26. elokuuta syyskuuta 2010 Otos: henkilökohtaisesti haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Parlamentin tilaama TNS Opinion -verkoston toteuttama tutkimus Huom: Lukijoita on syytä muistuttaa siitä, että mielipidetutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden täsmällisyys riippuu otoksen suuruudesta ja havaitusta prosenttiluvusta muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Otoksien ollessa noin haastattelun suuruisia (yleensä jäsenvaltioiden tasolla käytetty otoksen suuruus) todellinen prosenttiosuus eli jos olisi haastateltu koko väestöä vaihtelisi seuraavien luotettavuusvälien kehyksessä: Havaitut prosenttiluvut Luotettavuusvälit tai 90% tai 80% 30% tai 70% 40% tai 60% 50% +/- 1,9 %- yksikköä +/- 2,5 %- yksikköä +/- 2,7 %- yksikköä +/- 3,0 %- yksikköä +/- 3,1 %- yksikköä 7

8 I. LUOTTOLUOKITUSLAITOKSET Q: Kertokaa, kuinka samaa tai eri mieltä olette luottoluokittajista tietämänne perusteella. Riippumattoman eurooppalaisen luottoluokittajan perustaminen tasapainottaisi nykyisten luottoluokittajien valtaa. Totally agree Tend to agree Tend to disagree Totally disagree CY 5 BE 4 NL 3 3 DE 4 30% AT SK 5 2% HU 30% 4 FI 2 4 SI 3 LU 2 IT 4 1 EL 3 4 FR SE 2 1 ES EU PL 2 3 2% PT 4 1 CZ LV 4 1 EE 4 1 BG 40% 2% IE 1 MT 4 LT 1 UK RO 4 8

9 II. EURON VAIKUTUS Q: Oletteko seuraavan väittämän kanssa samaa mieltä vai eri mieltä: yleisesti ottaen euro on vähentänyt kriisin kielteisiä vaikutuksia. Euro Total 'Agree' Total 'Disagree' EB 75 Diff. EB 75 Diff. EB 75 Diff. April 2011 September EB75 April 2011 September EB75 April 2011 September EB75 UK ES EL 3 40% CY 2 30% BG % FR RO PL 2 2 = PT = EU = IE LV LT HU SI % EE LU 4 40% -5 50% CZ % BE % + 1 MT % 52% IT DE SK % FI 50% NL = SE AT

10 III. JÄSENVALTIOIDEN JULKISEN VELAN OSITTAINEN MUUNTAMINEN YHTEISEKSI VELAKSI Q: Kertokaa, kuinka samaa tai eri mieltä olette seuraavista tätä aihetta koskevista väittämistä. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden julkisen velan osittainen muuntaminen yhteiseksi velaksi Totally agree Tend to agree Totally disagree Tend to disagree Would benefit only those Member States which are in the worst difficulties 2 40% 1 Would penalise those Member States which are not in difficulty 3 Would be necessary in the name of solidarity between Member States Would reinforce the financial stability of the Member States Would allow to reduce the cost of the crisis

11 Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden julkisen velan osittainen muuntaminen yhteiseksi velaksi hyödyttäisi vain pahimmissa vaikeuksissa olevia jäsenvaltioita. Total 'Agree' Total 'Disagree' LV 80% 1 SI 7 1 AT 7 1 LU 7 1 CY 7 SK 7 1 FI 7 FR 7 1 LT 7 1 BE 72% 2 2% EE 72% 1 BG 7 1 DE 7 2 PL 7 1 SE 7 CZ 6 2 HU 6 EU PT 6 1 NL 6 UK 6 2 IT 2 RO 6 1 MT 5 1 IE ES EL 5 40% 11

12 Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden julkisen velan osittainen muuntaminen yhteiseksi velaksi rankaisisi niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vaikeuksissa. Total 'Agree' Total 'Disagree' FI 7 2% AT 7 1 LV 7 DE 7 SK 72% SE 6 2 LU 6 FR 6 2 SI 6 2 BE 6 2% LT 6 UK 6 EE 6 2 CZ EU27 2 PT 6 2 PL 60% 1 NL 60% IT 5 BG 5 1 HU 5 3 IE 5 2 RO 50% 2 CY 4 4 ES 4 30% MT 3 2 EL 5 12

13 Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden julkisen velan osittainen muuntaminen yhteiseksi velaksi olisi välttämätöntä jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden nimissä. Total 'Agree' Total 'Disagree' EL 8 CY 82% 1 PT 7 IT 72% 1 BE 7 2 2% HU NL 6 2 ES CZ 6 30% IE 6 PL 6 1 LT 6 2 LU 6 30% MT 1 EU EE 60% FR 60% 2 DE 5 40% SK 5 SE 5 4 BG 5 1 RO SI 5 3 AT 52% 4 LV 5 4 UK FI 13

14 Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden julkisen velan osittainen muuntaminen yhteiseksi velaksi lujittaisi jäsenvaltioiden taloudellista vakautta. Total 'Agree' Total 'Disagree' CY 8 EL 7 72% NL 70% PT HU 6 BE 6 2 IT 6 1 ES 1 CZ MT 6 2 SE 60% SK 5 IE 5 EU PL 5 2 LT 5 30% 1 EE 5 LU 5 3 LV 5 3 UK 5 1 RO 5 FR 50% SI 4 BG AT 4 4 DE 4 4 FI 52% 14

15 Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden julkisen velan osittainen muuntaminen yhteiseksi velaksi mahdollistaisi kriisin kustannusten pienentämisen. Total 'Agree' Total 'Disagree' EL 7 CY 7 1 PT HU 6 IT 6 1 NL 5 2 BE 5 3 IE 5 CZ 5 ES 5 2 SK 5 LV 5 3 MT 5 LT 52% PL 5 2 EU27 50% 3 1 EE 50% 3 SE 4 4 UK 4 1 RO 4 30% SI 4 FR 4 4 LU FI 40% 5 BG 3 2 AT 3 50% DE 5 15

16 IV. EUROBONDIT Q: Oletteko kuullut eurobondeista? No Yes, and you know what they are Yes, but you do not really know what it is 80% RO 7 PT 7 1 FR 7 1 SE 6 LT 6 2 LV 6 2 HU 6 PL 6 UK BE BG 6 CY 5 1 MT 5 2 ES 5 2 EE 5 EU SK 5 AT 5 30% 2% IT 5 2% FI 52% 2 SI 5 2 LU 4 2 CZ 4 IE 3 DE 3 2 NL 3 3 EL

17 Q: Kannatatteko vai vastustatteko eurobondi-järjestelmän luomista aiheesta tietämänne perusteella?* Totally in favour Fairly in favour Fairly opposed Strongly opposed PT 4 BE 4 IT 4 2 SK LU 1 EL 1 3 AT 3 2 NL 1 2 CY % FR 3 ES 1 2 IE 4 MT 50% EURO ZONE SI 2 1 EE FI DE 2 2 *Perusta: kysymys esitettiin 42 prosentille vastaajista, jotka olivat kuulleet eurobondeista, yksinomaan euroalueen jäsenvaltioissa. 17

18 V. BUDJETTIPOLITIIKKOJEN LÄHENTYMINEN Q: Kertokaa, kannatatteko vai vastustatteko seuraavia EU:n jäsenvaltioiden budjettipolitiikkojen lähentymistä koskevia toimenpiteitä. 1. Alustavat neuvottelut eurooppalaisten instituutioiden ja kansallisten poliittisten instituutioiden välillä kansallisten talousarvioiden luonnosteluvaiheessa Total 'In favor' Total 'Opposed' NL 82% CY 80% DE 7 1 SI 7 IT 7 1 BE 7 FI 7 SK 7 1 HU 7 1 PT 7 EL 70% 1 AT 6 EU LU 6 1 LT 6 1 BG 6 RO 6 CZ 6 2 FR ES 6 1 PL SE 6 5 LV 5 2 EE 5 1 MT 5 IE 4 1 UK 4 18

19 2. Automaattiset, asteittain nousevat taloudelliset pakotteet niille EU:n jäsenvaltioille, jotka eivät noudata yhdessä sovittuja, velkaa ja julkista alijäämää koskevia sääntöjä Total 'In favor' Total 'Opposed' FI 8 SK 8 NL 7 1 CY BE 7 2% SE 7 HU 7 1 IT 7 1 SI 7 1 FR 7 1 DE 7 AT 72% PT 7 1 CZ 70% LU 6 LT EU ES 6 1 PL 6 1 EL 2 RO EE BG 5 UK MT 52% 3 LV IE 4 19

20 VI. TALOUDELLINEN SOLIDAARISUUS KRIISIAIKANA Q: Missä määrin olette seuraavan väittämän kanssa samaa tai eri mieltä: kriisiaikana (KOTIVALTIOMME) on suotavaa auttaa taloudellisesti muita, vakavien talous- ja rahoitusongelmien kanssa kamppailevia EU-jäsenmaita. EB 74 Aug - Sept 2010 Total 'Agree' Total 'Disagree' Sept 2011 Diff - EB 74 EB 74 Aug - Sept 2010 Sept 2011 Diff - EB 74 EB 74 Aug - Sept 2010 Sept 2011 LU 5 72% NL % DE % -7 PL EL 4 52% = 2% -4 MT % BG ES 4 52% % CZ % 60% = = -2 RO FR 5 52% HU EU % IT 5 5 = SE 6 6 = BE 6 60% % -1 UK % LT 40% IE LV % -3 SK PT SI AT 5 50% FI 5 52% EE CY 70% Diff - EB 74 20

21 VII. KRIISIIN REAGOIMINEN Q: Olisitteko kansalaisena paremmin suojassa tämänhetkisen kriisin vaikutuksilta, jos? (OUR COUNTRY) adopted measures and applied them individually (OUR COUNTRY) adopted measures and applied them in a coordinated way with the other EU countries EB 75 April -May 2011 Sept 2011 Diff. - EB 75 EB 75 April -May 2011 Sept 2011 Diff. - EB 75 EB 75 April -May 2011 Sept 2011 Diff. - EB 75 SE CY % % + 1 FI EE FR = HU IE 30% LT 2 30% BG SK AT 40% 40% = 52% 50% ES = 70% NL = 72% PT 2 2 = RO 3 3 = 52% CZ 50% = + 1 LU = + 1 MT PL % EU BE % + 1 LV DE 30% IT % 60% = + 4 UK 6 60% = + 4 SI -7 50% EL %

22 Q: Sanoisitteko, että tähän asti useat Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat kriisin edessä...? Tended to act in a coordinated way with the other EU countries Tended to act individually EB 74 Aug - Sept 2010 Sept 2011 Diff. - EB 74 EB 74 Aug - Sept 2010 Sept 2011 Diff. - EB 74 EB 74 Aug - Sept 2010 Sept 2011 Diff. - EB 74 DE % BG % 1-11 PT FR BE LV UK RO SE 3 50% SK 4 52% EU LT LU = -9 IT IE MT PL EE % -6-1 EL % AT 4 50% CY HU 4 50% % SI FI 6 70% ES % NL CZ 52%

23 VIII. MILLOIN KASVU ALKAA UUDELLEEN? Q: Kun ajatellaan kasvun palautumista (KOTIVALTIOOMME), niin mikä seuraavista näkemyksistä on lähinnä omaanne? The crisis is going to last for many years A return to growth will start in the coming years A return to growth will start in the coming months We are already returning to growth EL PT FR HU SI LT ES IE RO BG CY LV UK IT EU27 SK CZ EE BE DE PL NL AT LU MT FI SE % 50% 50% % % % 2% 2% 2% 2% 2% 1 1 2% %