VAALIEN JÄLKEINEN KYSELY. Eurobarometri Euroopan parlamentti (EB Standard 71.3) - Kevät 2009 Analyyttinen yhteenveto

Transkriptio

1 Direction générale de la Communication Direction C - Relations avec les citoyens Bryssel 24. heinäkuuta 2009 VAALIEN JÄLKEINEN KYSELY Eurobarometri Euroopan parlamentti (EB Standard 71.3) - Kevät 2009 Analyyttinen yhteenveto Perusjoukko: EU 18+ (Itävalta 16+) Otos: EU 27 ( unionin kansalaista) Tutkimusajankohta: 12. kesäkuuta - 6. heinäkuuta 2009 TNS Opinion Taustaa Tämä mielipidetutkimus on tehty viikon kuluttua kesäkuussa 2009 pidetyistä Eurooppavaaleista, ja sen tarkoituksena on pyrkiä selvittämään, miksi eurooppalaiset äänestäjät äänestävät tai jättävät äänestämättä. Kuten aina, tämäntyyppisissä tutkimuksissa on otettava huomioon tutkimuksen tekohetkellä vallitseva kansainvälinen tilanne: Iranin presidentinvaaleihin liittyneet tapahtumat, Aung San Suu Kyin pidätys sekä edelleen jatkuva rahoituskriisi. Yhteenvedon tulkinta perustuu kuitenkin ennen kaikkea sosiodemografisiin tekijöihin. Ne auttavat parhaiten ymmärtämään äänestäjien profiilia (sukupuoli, sosioammatillinen asema ja ikä ovat ratkaisevia äänestyskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä). Jäsenvaltioiden välisten erojen osalta lukijaa kehotetaan tutustumaan alustavia tuloksia koskeviin tietoihin. Otosta on painotettu sen poliittisen ja sosiodemografisen edustavuuden takaamiseksi. Pääsuuntaukset Äänestysprosentti oli 43. Tätä unionin 27 jäsenvaltion keskimääräistä tulosta on kuitenkin tarkasteltava yksittäisten jäsenvaltioiden tulosten valossa. Tällöin havaitaan, että äänestysprosentti on merkittävästi noussut kahdeksassa jäsenvaltiossa, pysynyt suunnilleen ennallaan kahdeksassa muussa jäsenvaltiossa ja laskenut huomattavasti yhdessätoista jäsenvaltiossa. Tutkimus osoitti jälleen, että äänestäjätyyppien välillä on suuria eroja: naisten äänestysprosentti oli alempi kuin miesten, nuorten alempi kuin iäkkäämpien, työttömien alempi kuin ylempien toimihenkilöiden, alhaisen koulutustason omaavien henkilöiden

2 alempi kuin tutkinnon suorittaneiden ja suurissa kaupungeissa asuvien hieman alhaisempi kuin maaseudulla asuvien. 67 prosenttia EU:n kansalaisista muistaa nähneensä tiedotusvälineissä kampanjan, jossa ihmisiä kehotettiin äänestämään. On mahdotonta erottaa tässä yhteydessä toisistaan EU:n tasolla toteutettuja ja kansallisia kampanjoita, mutta ne ovat joka tapauksessa tavoittaneet suuren osan kansalaisista. Kolmasosa niistä äänestäjistä, jotka äänestävät kansallisissa vaaleissa, sanoo sitä vastoin jättävänsä äänestämättä Eurooppa-vaaleissa. Olisiko tämä tulkittava niin, että Eurooppa-vaaleja pidetään edelleen "toissijaisina"? On mielenkiintoista todeta, että kolmasosa äänestämättä jättäneistä (57%) on tehnyt päätöksensä "viime hetkellä": he ovat vasta joitakin viikkoja tai joitakin päiviä ennen vaaleja tai jopa vasta äänestyspäivänä päättäneet olla menemättä äänestämään. Tämän ryhmän äänestyskäyttäytyminen on näin ollen vaikeimmin ennustettavissa, ja se olisi siksi ensisijaisesti pyrittävä saamaan äänestämään Päinvastoin kuin voisi luulla tämä tutkimus paljastaa myös, että suurin osa äänestämättä jättäneistä päättää jättää äänestämättä ennen kaikkea siksi, että he eivät luota politiikkaan yleensä, ei siksi että he eivät luottaisi EU:n toimielimiin tai sen antamaan tiedotukseen. Joka toinen äänestämättä jättäneistä sanookin tuntevansa yhteenkuuluvuutta Eurooppaan. Syitä äänestämiseen ovat ennen kaikkea motivaatio ja kansalaisvelvollisuuden täyttäminen. Eurooppalainen valinnan ulottuvuus on vasta neljännellä sijalla läheiseksi koetun puolueen tukemisen jälkeen. I. ÄÄNESTYSPROSENTTI A. Äänestysprosentin kehittyminen Alle puolet eurooppalaisista äänesti 43% EU:n kansalaisista äänesti kesäkuussa 2009 pidetyissä vaaleissa. 57% EU:n kansalaisista ei äänestänyt. Lukuun ottamatta niitä maita, joissa äänestäminen on pakollista, osallistumisprosentti oli korkein Maltassa (78,8%), Italiassa (65%) ja Tanskassa (59,5%). Äänestämättä jättäneitä oli eniten Slovakiassa (80,4%), Liettua (79%) ja Puolassa (75,5%). B. Äänestysprosentin alenemisen hidastuminen Äänestysprosentti on koko EU:ssa alentunut kaksi prosenttia, ja muutos on näin ollen pienempi kuin aikaisemmissa vaaleissa. Yhteisön keskiarvon lisäksi on tosin otettava huomioon myös jäsenvaltioiden äänestysprosentit 2/13

3 Kokonaistulokset : Äänestäneitä 56,67% 49,51% 45,47% 43% Äänestämättä jättäneitä 43,33% 50,49% 54,53% 57% Tulokset jäsenvaltioissa : Muutokset vuoteen 2004 verrattuna: Äänestysprosentin merkittävä nousu (yli 2,5 prosenttiyksikköä) 8 jäsenvaltiossa: Äänestysprosentti on noussut seuraavissa jäsenvaltioissa (nousu ilmoitettu prosenttiyksikköinä): EE (+17, 07), LV (+12,36), DK (+11,65), BG (+9,77), SE (+7,68), PL (+3,66), AT (+3,54) ja SK (+2,67). Äänestysprosentti on pysynyt vakaana 8 jäsenvaltiossa (muutos on ollut alle 1 prosenttiyksikköä: Äänestysprosentti on noussut: FI (+0,87), DE (+0,30) ja IE (+0,06). Äänestysprosentti on laskenut: LU (-0,59), BE (-0,42), ES (-0,27), CZ (-0,10), SI (-0,02). Äänestysprosentti on laskenut 11 jäsenvaltiossa: Laskussa on ollut suuria eroja näiden maiden välillä: Neljässä jäsenvaltiossa lasku on ollut 27-6 prosenttiyksikköä: LT (-27,40), CY (-13,10), EL (-10,61), IT (-6,67), Seitsemässä jäsenvaltiossa lasku on ollut alle 4 prosenttiyksikköä: UK (-3,82), MT (-3,60), NL (-2,51), HU (-2,19), FR (-2,13), PT (-1,82), RO (-1,80). C. Äänestysprosentti kansallisissa vaaleissa ja Eurooppa-vaaleissa Kolmasosa kansallisiin vaaleihin osallistuvista ei osallistu Eurooppa-vaaleihin Äänestäneiden ja äänestämättä jättäneiden profiili on melko samanlainen kuin vuonna /13

4 Alla olevasta taulukosta käy ilmi, että yli kolmasosa tutkimukseen osallistuneista sanoi äänestävänsä sekä kansallisissa vaaleissa että Eurooppa-vaaleissa, kun sitä vastoin kolmasosa sanoi äänestävänsä kansallisissa vaaleissa mutta ei Eurooppa-vaaleissa. Äänestää kansallisissa vaaleissa ja Eurooppa-vaaleissa Äänestää kansallisissa vaaleissa mutta ei Eurooppa-vaaleissa Ei äänestä kansallisissa vaaleissa eikä Eurooppa-vaaleissa Ei äänestä kansallisissa vaaleissa, mutta äänestää Eurooppavaaleissa EU27 EU15 ("Vanhat jäsenvaltiot" EM) Uudet jäsenvaltiot % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Eivätkö juuri kansallisissa vaaleissa, mutta ei Eurooppa-vaaleissa äänestävän ryhmän (merkitty harmaalla) äänestäjät olisi potentiaalisesti mobilisoitavissa äänestämään? Äänestää vain kansallisissa vaaleissa Äänestää kansallisissa vaaleissa ja Eurooppavaaleissa Äänestää vain Eurooppavaaleissa 33% 39% 3% Tähän ryhmään kuuluvilla äänestäjillä on hyvin samanlainen profiili riippumatta siitä, ovatko he "vanhoista" jäsenvaltioista vai "uusista" jäsenvaltioista. D. Äänestäjien profiili Äänestäjien profiili määräytyy sosiodemografisten muuttujien perusteella. Ne vahvistavat jo ennen vaaleja ja aikaisempien Eurooppa-vaalien aikana tehdyissä tutkimuksissa havaitut suuntaukset: Sukupuoli: äänestäjistä 44 prosenttia oli miehiä ja 42 prosenttia naisia. Kuten vuonna 2004, naisten ja miesten äänestyskäyttäytymisessä oli hyvin vähän eroja. Ikä: suurimmat erot olivat eri ikäryhmien välillä. Mitä vanhempi ikäryhmä, sitä korkeampi äänestysprosentti. 4/13

5 29 prosenttia vuotiaista äänesti, mikä on 14 prosenttia vähemmän kuin Euroopan keskiarvo ja 4 prosenttia vähemmän kuin vuonna vuotiaiden äänestysprosentti (29) oli 21 prosenttia alhaisempi kuin 55- vuotiaiden ja sitä vanhempien äänestysprosentti (50). (Vuonna prosenttia vuotiaista äänesti.). Koulutus: Mitä korkeampi koulutus sitä korkeampi äänestysprosentti: Henkilöillä, jotka olivat opiskelleet vielä yli 20-vuotiaana, oli korkein äänestysprosentti (52%). Opiskelijoista äänesti 34 prosenttia. Ammatti: Eri ammattiryhmien väliset erot olivat merkittäviä. Tulokset olivat ryhmiin jaoteltuina seuraavat: Ryhmät, joissa äänestysprosentti oli alhaisin: työttömät 28 % opiskelijat 33,9 % työläiset 35,9 %. Ryhmät, joissa äänestysprosentti oli korkein: johtavat toimihenkilöt ja johtajat 53,5 % itsenäiset yrittäjät 51 % Eläkeläisistä 49 prosenttia äänesti, mikä vahvistaa koko tutkimuksesta ilmenevän suuntauksen, että iäkkäämmät henkilöt äänestävät aktiivisemmin. Asuinpaikka: Äänestysprosentti on alhaisempi suurissa kaupungeissa: maaseutu 44,1 prosenttia, pienet ja keskisuuret kaupungit 43 prosenttia, suuret kaupungit 41,4 prosenttia. Taloudellinen tilanne: Henkilöt, joilla on usein vaikeuksia maksaa laskujaan olivat suurin äänestämättä jättäneiden ryhmä (66,1 %). Todettakoon, että vaaleista tammikuussa 2009 tehdyssä Eurobarometri-tutkimuksessa (EB 71) työttömyys ei suinkaan ollut tärkein teema, josta EU:n kansalaiset halusivat Eurooppa-vaalien alla keskusteltavan. Nämä tulokset vahvistavat talous- ja rahoituskriisistä tehdyn tutkimuksen (EB 71) tulokset, joista ilmeni, että EU:n kansalaiset ovat hyvin huolissaan nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Yhteenkuuluvuus EU:hun: EU:n vastustajat eivät, odotusten vastaisesti, saaneet massoja liikkeelle. Henkilöistä, jotka eivät tunne yhteenkuuluvuutta EU:hun (32 %) ainoastaan kolmasosa (33,5 %) äänesti. Loput 66,5 prosenttia eivät äänestäneet ja jättivät näin käyttämättä äänioikeutensa keinona protestoida. 5/13

6 Henkilöstä, jotka tuntevat yhteenkuuluvuutta EU:hun (64 %), sitä vastoin 49 prosenttia äänesti ja 51 prosenttia jätti äänestämättä. II. MUISTIKUVAT TIEDOTUSVÄLINEISSÄ TOTEUTETUISTA VAALIKAMPANJOISTA Äänestämään kannustaneilla kampanjoilla oli merkittävä vaikutus EU:n kansalaisiin Muistavatko EU:n kansalaiset kuulleensa tai lukeneensa kampanjasta, jossa heitä kehotettiin äänestämään kesäkuussa 2009? Kyllä, suurin osa muistaa: 67 % vastaajista sanoo muistavansa tällaisen kampanjan, kun sitä vastoin 30 prosenttia ei sellaista muista. Sosiodemografinen analyysi: Ikä ei vaikuta tätä kysymystä koskeviin tuloksiin: 66 prosenttia vuotiaista ja 67 prosenttia 55-vuotiaista ja sitä vanhemmista muistaa kuulleensa tai lukeneensa kampanjasta. Ei myöskään tiedotusvälinetyyppi: 71 prosenttia henkilöistä, jotka käyttävät päivittäin Internetiä, muistavat kampanjan, samoin 68 prosenttia henkilöistä, jotka eivät koskaan käytä Internetiä. 73 prosenttia Eurooppa-vaaleissa äänestävistä henkilöistä (43 %) muistaa kampanjan, kun sitä vastoin 25 prosenttia ei sellaista muista. Äänestämättä jättäneistä 61 prosenttia muistaa kampanjan ja 36 prosenttia ei sellaista muista. III. ÄÄNESTÄNEET JA ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄNEET: PROFIILI JA ÄÄNESTYSKÄYTTÄYTYMINEN EU:n kansalaisilta kysyttiin, milloin he päättivät äänestää tai jättää äänestämättä. A. Äänestäneiden asenteet 70 prosenttia oli päättänyt jo kauan etukäteen, ketä he äänestävät (kysymys esitettiin 43 prosentille äänestäjistä) Joka toinen äänestäjä (50%) sanoo äänestävänsä aina samaa poliittista puoluetta tai samaa ehdokasta. Viidesosa (21%) teki päätöksensä joitakin kuukausia ennen vaaleja. Vähemmistö äänestäjistä tekee päätöksensä vasta joitakin viikkoja (13%) tai päiviä (9%) ennen vaaleja tai äänestyspäivänä (6%). Vaalikampanjat, jotka kiihtyvät vaaleja edeltävinä päivinä, ovat todennäköisesti vaikuttaneet eniten näihin 28 prosenttiin äänestäjistä. 6/13

7 Sosiodemografinen analyysi: Ikä on ratkaisevin tekijä vastauksissa. 59 prosenttia 55-vuotiaista ja sitä vanhemmista henkilöistä, jotka äänestivät, sanoo aina äänestävänsä samalla tavalla. Luku pienenee sitä mukaa mitä nuoremmista vastaajista on kyse: vuotiaista ainoastaan 30 prosenttia sanoo äänestävänsä aina samaa puoluetta tai samaa ehdokasta. Ammatti: Suurin ryhmä, joka päätti vasta äänestyspäivänä mennä äänestämään ovat työttömät (12 %). Suurin ryhmä, joka teki päätöksensä joitakin päiviä (18 %) tai joitakin viikkoja (20 %) ennen äänestyspäivää ovat opiskelijat. Henkilöistä, jotka sanovat äänestävänsä aina samaa puoluetta tai samaa ehdokasta, suurin osa on eläkeläisiä (60 %), kotiäitejä (57 %) ja itsenäisiä yrittäjiä (52 %). B. Äänestämättä jättäneiden asenteet Kolmasosa äänestämättä jättäneistä (57 % äänestäjistä) päätti viime hetkellä jättää äänestämättä. 32 prosenttia äänestämättä jättäneistä sanoo päättäneensä jättää äänestämättä joko joitakin päiviä ennen vaaleja (16 %) tai itse vaalipäivänä (16 %). Tästä voisi päätellä, että he eivät ole vielä päättäneet mitään ennen vaaleja edeltävää viikkoa, mikä tekee heistä potentiaalisesti mobilisoitavissa olevan ryhmän. Yksi viidestä äänestämättä jättäneestä (22 %) ei äänestä koskaan. Äänestämättä jättäneiden henkilöiden tunne yhteenkuuluvuudesta tai yhteenkuulumattomuudesta EU:hun herättää kysymyksen eurooppalaisen keskustelun riittämättömyydestä. Äänestämättä jättäneistä (57 %), 22 prosenttia ei äänestä koskaan. Heistä 27 prosenttia ei tunne yhteenkuuluvuutta EU:hun 18 prosenttia tuntee yhteenkuuluvuutta EU:hun. Joka toinen äänestämättä jättänyt sanoo tuntevansa yhteennkuuluvuutta EU:hun. Heistä 18 prosenttia päätti äänestyspäviänä jättää äänestämättä 18 prosenttia päätti joitakin päiviä ennen vaaleja jättää äänestämättä. Eivätkö yhteenkuuluvuutta EU:hun tuntevat äänestämättä jättäneet henkilöt olisi myös potentiaalisesti mobilisoitavissa olevia äänestäjiä? 7/13

8 III. ÄÄNESTÄMINEN JA ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN: SYYT JA PERUSTEET A. Syyt Äänestämättä jättämisen ensisijainen syy on politiikkaa kohtaan tunnetun luottamuksen puute Tärkein syy siihen, että 57 prosenttia äänioikeutetuista ei äänestänyt, on pikemminkin politiikkaa yleensä kuin EU:n toimielimiä kohtaan tunnetun luottamuksen puute tai se, että niitä tai Euroopan parlamenttia ei tunneta. Luonteeltaan poliittiset syyt (sanan laajassa merkityksessä): politiikkaa kohtaan tunnettu luottamuksen puute tai tyytymättömyys (28 %) tunne siitä, että äänestämällä ei voi vaikuttaa (17 %) henkilö ei ole kiinnostunut politiikasta (17 %) EU:hun liittyvät syyt: EU:ta, Euroopan parlamenttia ja vaaleja ei tunneta riittävästi (10 %) EU:ta koskevat asiat eivät kiinnosta (9 %), Euroopan parlamenttiin toimielimenä ei olla tyytyväisiä (8 %) vaalikampanjan puute (6 %). Äänestämään kannustavat ennen kaikkea kansalaisvelvollisuuteen liittyvät seikat eikä niinkään vaalien eurooppalainen ulottuvuus Kansalaisvelvollisuus oli äänestäneiden (43 %) mielestä tärkein poliittinen syy äänestämiseen. Äänestäminen oli näin ollen pikemminkin yhteiskunnallinen teko kuin protesti EU:ta vastaan tai osoitus EU:lle annetusta tuesta. Niiden osuus, jotka äänestivät ilmaistakseen tyytymättömyytensä, on hyvin vähäinen. Kansalaisvelvollisuus: 47 prosenttia äänestäjistä sanoo äänestäneensä kansalaisvelvollisuudesta 40 prosenttia heistä sanoo äänestävänsä aina. Edellä todettiin, että äänestysprosentti nousee iän myötä. Tässä yhteydessä on todettava, etteivät ikä eikä ammatti vaikuta tunteeseen siitä, että kansalaisvelvollisuus on täytettävä. Poliittinen tuki : 24 prosenttia sanoo äänestäneensä tukeakseen tiettyä poliittista puoluetta, jonka he kokevat läheiseksi 9 prosenttia sanoo äänestäneensä tukeakseen maansa hallitusta. Tyytymättömyyteen perustuva äänestäminen: 8/13

9 11 prosenttia sanoo äänestäneensä ilmaistakseen tyytymättömyytensä 5 prosenttia sanoo äänestäneensä sanktioidakseen maansa hallitusta. Eurooppa-vaalit: Eurooppalainen ulottuvuus ei ole tärkeimpiä syitä äänestämiseen. 19 prosenttia sanoo äänestäneensä, koska he uskovat voivansa muuttaa asioita äänestämällä 16 prosenttia sanoo äänestäneensä, koska he kannattavat EU:ta 13 prosenttia sanoo äänestäneensä, koska tuntevat olevansa eurooppalaisia 5 prosenttia sanoo äänestäneensä, koska he ovat hyvin kiinnostuneita Eurooppaa koskevista asioista ja 5 prosenttia sanoo äänestäneensä, koska heidän vaalikampanjan aikana saamansa informaatio sai heidät vakuuttuneiksi siitä, että kannattaa äänestää. HUOM!: Koska vastauksessa voitiin mainita useita tekijöitä, yhteismäärä ylittää sata prosenttia. B. Äänestysperusteet Tärkeimmät äänestysperusteet ovat luonteeltaan ennen kaikkea taloudellisia. Niissä heijastuvat ennen vaaleja tehdyissä tutkimuksissa saadut tulokset siitä, mistä aiheista EU:n kansalaiset toivoivat keskusteltavan vaalikampanjassa. Äänestysperusteet Heinäkuu 2009 Ensisijaiset vaalikampanjateemat Maaliskuu % Talouskasvu 52% Talouskasvu 37% Työttömyys 57% Työttömyys 22% Eläkeläisten tulevaisuus 32 % Eläkeläisten tulevaisuus 22% EU:n kansainvälinen rooli 9/13

10 IV. MIELIPITEET EUROOPAN PARLAMENTISTA JA EUROOPAN UNIONISTA JA SUHTAUTUMINEN NIIHIN A. Suhtautuminen Euroopan parlamenttiin: Enemmistö vastaajista katsoi saaneensa riittävästi tietoa voidakseen äänestää. 53 prosenttia vastaajista katsoi saaneensa riittävästi tietoa voidakseen tehdä valintansa kesäkuun 2009 vaaleissa, kun sitä vastoin 42 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että he eivät olleet saaneet riittävästi tietoa. Sosiodemografinen analyysi: Naisista 50 prosenttia sanoi saaneensa riittävästi tietoa, miehistä 57 prosenttia. Nuoret olivat suurin ryhmä (50 %), jonka mielestä heillä ei ollut riittävästi tietoa. Yhteenkuuluvuutta EU:hun tuntevista vastaajista 62 prosenttia katsoi saaneensa riittävästi tietoa, kun sitä vastoin 35 prosenttia oli sitä mieltä, että heillä ei ollut riittävästi tietoa. 69 prosenttia äänestäjistä sanoo, että heillä oli kaikki tarvittavat tiedot äänestyspäätöksen tekemiseen. Äänestämättä jättäneistä 56 prosenttia sanoo, että heillä ei ollut riittävästi tietoa, jotta he olisivat voineet äänestää. Ottaako Euroopan parlamentti kansalaisten huolenaiheet huomioon? Vastaukset olivat ristiriitaisia. Kaikista vastaajista 46 prosenttia katsoo, että Euroopan parlamentti ottaa heidän huolenaiheensa huomioon, 41 prosenttia oli päinvastaista mieltä ja 13 prosenttia ei ilmaissut kantaansa. Sosiodemografinen analyysi: Äänestyskäyttäytymiseen vaikuttaa opintojen päättämisajankohta: henkilöistä, jotka ovat opiskelleet vielä yli 20-vuotiaina, 55 prosenttia katsoo, että Euroopan parlamentti ottaa kansalaisten huolenaiheet huomioon. Samaa mieltä oli 60 prosenttia niistä, jotka opiskelevat edelleen, kun sitä vastoin henkilöistä, jotka ovat lopettaneet koulun alle 15-vuotiaina, vain 38 prosenttia oli tätä mieltä. EU:hun yhteenkuuluvuutta tuntevista henkilöistä 61 prosenttia katsoo, että En parlamentti ottaa kansalaisten huolenaiheet huomioon, kun taas 28 prosenttia on päinvastaista mieltä. Henkilöistä, jotka eivät tunne yhteenkuuluvuutta EU:hun, 69 prosenttia on sitä mieltä, että Euroopan parlamentti ei ota kansalaisten huolenaiheita huomioon. 10/13

11 Eurooppa-vaaleissa äänestävistä henkilöistä 56 prosenttia katsoo, että Euroopan parlamentti ottaa kansalaisten huolenaiheet huomioon, kun taas 34 prosenttia on päinvastaista mieltä. Äänestämättä jättäneistä 48 prosenttia katsoo, että Euroopan parlamentti ei ota kansalaisten huolenaiheita huomioon. 37 prosenttia äänestämättä jättäneistä on päinvastaista mieltä. B. Suhtautuminen Euroopan unioniin yleensä: Joka toinen eurooppalainen luottaa EU:n toimielimiin Kaikista vastaajista 50 prosenttia sanoo luottavansa EU:n toimielimiin, kun sitä vastoin 40 prosenttia ei luota niihin. Sosiodemografinen analyysi: Naiset luottavat EU:n toimielimiin vähemmän kuin miehet (48 % vastaan 53 %). Nuoret ovat suurin ryhmä (54 %), joka ilmoittaa luottavansa EU:n toimielimiin. Opintojen päättämisikä on merkittävä tekijä: mitä pitempään henkilö on opiskellut, sitä enemmän hän luottaa EU:n toimielimiin. Henkilöistä, jotka ovat opiskelleet 20. ikävuoden jälkeen, 60 prosenttia luottaa EU:n toimielimiin, ja henkilöistä, jotka opiskelevat edelleen, 69 prosenttia luottaa niihin. Sitä vastoin henkilöistä, jotka ovat lopettaneet koulun alle 15-vuotiaina, vain 43 prosenttia luottaa EU:n toimielimiin. Kansallinen analyysi: Eniten EU:n toimielimiin luottavat suomalaiset (67 %), seuraavaksi luottavaisimpia ovat belgialaiset, virolaiset ja kyproslaiset (kaikki 66 %) ja maltalaiset (65 %). Vähiten EU:n toimielimiin luottavat britit (60 %), latvialaiset (52 %) ja tšekit (50 %). Yli kuusi kymmenestä EU:n kansalaisesta tuntee itsensä eurooppalaiseksi Kaikista vastaajista 64 prosenttia tunsi itsensä EU:n kansalaiseksi, kun sitä vastoin 32 prosenttia ei tuntenut itseään EU:n kansalaiseksi. Sosiodemografinen analyysi: Tämä muuttuja on verrannollinen opintojen päättämisikään: mitä pitempään henkilö on opiskellut, sitä enemmän hän tuntee itsensä EU:n kansalaiseksi: opiskelun alle 15-vuotiaana päättäneet: 54 % tuntee itsensä EU:n kansalaiseksi 11/13

12 opiskelun yli 20-vuotiaana päättäneet: 75 % tuntee itsensä EU:n kansalaiseksi edelleen opiskelevat: 77 % tuntee itsensä EU:n kansalaiseksi EU:n jäsenyys ja yhteenkuuluvuus Eurooppaan 69% EU:n kansalaisista katsoo, että heidän maansa kuuluminen EU:hun on hyvä asia. 22 prosentin mielestä se ei ole hyvä asia. Kysymys esitettiin kaikille kyselyyn osallistuneille. Kansallinen analyysi: Eniten maansa kuulumista EU:hun kannattivat luxemburgilaiset (85 %), hollantilaiset (84 %) ja belgialaiset (83 %). Vähiten maansa kuulumista EU:hun kannattivat latvialaiset (49 %), britit (45 %) ja unkarilaiset (36 %). Yhteenkuuluvuus omaan maahan tärkeämpää kuin yhteenkuuluvuus Eurooppaan Yhteenkuuluvuus omaan maahan: 91 prosenttia eurooppalaisista tuntee yhteenkuuluvuutta omaan maahansa, 7 prosenttia ei sitä tunne. Näistä 91 prosentista 96 prosenttia sanoo tuntevansa yhteenkuuluvuutta Eurooppaan. Yhteenkuuluvuus Eurooppaan: 64 prosenttia vastaajista tuntee yhteenkuuluvuutta Eurooppaan, 32 prosenttia ei sitä tunne. Näistä 64 prosentista 67 prosenttia sanoo tuntevansa yhteenkuuluvuutta omaan maahansa. 12/13

13 V. VAALITULOSTEN SAAMISEN TÄRKEYS Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vastaajien mielestä on jossain määrin tärkeää, että he saavat tietää, ketkä ehdokkaat on valittu ja mitkä puolueet ovat voittaneet. Valitut ehdokkaat: Kaikista vastaajista 49 prosenttia katsoo, että on hyvin tärkeää tietää, ketkä ehdokkaat heidän maastaan on valittu Euroopan parlamenttiin. 44 prosentin mielestä tämä ei ole tärkeää. Eurooppa-vaaleissa äänestäneistä (43 % kansalaisista), 68 prosenttia katsoo, että on tärkeää tietää, ketkä on valittu, kun sitä vastoin 28 prosenttia äänestäjistä on sitä mieltä, ettei ole tärkeää tietää, ketkä on valittu. Voittaneet puolueet: Kaikista vastaajista 50 prosenttia katsoo, että on hyvin tärkeää tietää, mikä heidän maansa poliittinen puolue on saanut eniten paikkoja Euroopan parlamentissa. 43 prosentin mielestä tämä ei ole tärkeää. Eurooppa-vaaleissa äänestäneistä (43 % kansalaisista), 71 prosenttia katsoo, että on tärkeää tietää, mikä puolue on saanut eniten paikkoja, kun sitä vastoin 25 prosenttia ei pidä tätä tietoa tärkeänä. Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Lisätietoja: Jacques Nancy ( ) Nives Zun Elise Defourny Jonas Trifot ( ) 13/13