HIRVAAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 HIRVAAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

2 2 SISÄLLYS 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY TOIMINTA-AJATUKSEMME JA TOIMINTAAMME OHJAAVAT ARVOT KASVATUSKUMPPANUUS - yhdessä takaamme lapsen hyvinvoinnin Lapsikohtainen vasu ja lapsen kokonaiskehityksen seuranta Muksunetti HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS Kasvatuspäämäärät Hyvä perushoito ja arjen käytännöt Varhaiskasvatuksen sisältöalueet VARHAISKASVATUS- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Fyysinen ympäristö Psyykkinen ympäristö Sosiaalinen ympäristö ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA... 17

3 3 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY Tämä Hirvaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (Stakes 2005), jossa on esitetty varhaiskasvatuksen arvopohja ja varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja sisällöt. Hirvaan päiväkoti sijaitsee noin 13 km Rovaniemen keskustasta Kemiin päin Hirvaan kylässä. Päiväkotiin kuuluva esikoulu sijaitsee Hirvaan ala-asteen tiloissa, joka on noin kilometrin päässä päiväkodista. Päiväkoti sijaitsee omakotialueella, metsän reunalla. Lähellä oleva luonto ja lähiliikunta-alue ovat päiväkodin aktiivisessa käytössä. Esikoulua ympäröi koulumiljöö, leikkivälineineen ja palloilukenttineen. Päiväkoti on valmistunut vuonna 1987, jota on remontoitu vuonna Lapset tulevat päiväkotiimme lähinnä Hirvaalta sekä lähialueilta. Päiväkodissamme on lapsia hoidossa noin 50 ja toimimme kolmessa lapsiryhmässä: Aurinkoiset 0-3- v Tähtöset 3-5-v Esiopetus 6-v Henkilökunta: Lastentarhanopettajia (4) Päiväkotiapulainen (1) Lastenhoitajia (5) Ruokapalvelutyöntekijä Erityisavustajia (määrä vaihtelee/2) Kiertävä erityislastentarhanopettaja Päiväkodin johtaja Harri Vetri , harri.vetri@rovaniemi.fi

4 4 Päiväkotimme johtajan vastuualueeseen kuuluvat myös Rautiosaaren ja Muurolan päiväkodit. Päiväkotimme keittiö toimii jakelukeittiönä, ruoka tulee meille, sekä esikouluun Muurolan koululta. Tilapalvelun huoltomies huolehtii pihan ja kiinteistön kunnossapidosta. Yhteistyökumppaneistamme kiertävä erityislastentarhanopettaja (KELTO) Sirpa Ulkuniemi käy säännöllisesti ja aina tarvittaessa havainnoimassa toimintaamme, konsultoimassa henkilökuntaa ja tarjoamassa asiantuntija-apua. Muita yhteistyökumppaneitamme ovat mm. neuvola, kirjasto, seurakunta, vanhempainyhdistys, koulu, perhetyö. Teemme yhteistyötä myös Muurolan ja Rautiosaaren päiväkotien kanssa. Päivystysaikana eli lomaaikoina yhdistämme toimintaamme vuorollaan johonkin kolmesta talosta. 2 TOIMINTA-AJATUKSEMME JA TOIMINTAAMME OHJAAVAT ARVOT Päiväkotimme toiminta-ajatuksena on, että hoidamme ja kasvatamme lapsia yhteistyössä vanhempien kanssa tukien lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Toimintaamme ohjaavat myös yhdessä määrittämämme arvot, joiden konkreettisuutta mitataan jokapäiväisinä toimintakäytäntöinä. Päiväkotimme arvot pohjautuvat Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Olemme myös pohtineet toimintatapojamme sekä käsitystämme hyvästä hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta. Varhaiskasvatushenkilöstöltä edellytetään sitoutuneisuutta ja herkkyyttä reagoida lapsen tarpeisiin. Päiväkodissamme kasvattajat luovat omalla toiminnallaan positiivisen ja hyvän ilmapiirin. Varhaiskasvatuksessa työskentelee moniammatillinen yhteisö, joka toimii yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Onnistuakseen toimiva kasvattajayhteisö vaatii tiimityötä, johon kuuluu oleellisena osana avoin vuorovaikutus, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, oman itsensä ja työyhteisön kehittäminen sekä arviointi.

5 5 2.1 Päiväkotimme arvot Turvallisuus: Turvallinen varhaiskasvatusympäristö mahdollistaa lapsen luontaisen tavan toimia sekä oppia. Päiväkodissamme lapsella on ympärillään turvallisia ja tuttuja aikuisia ja syli on jokaisen lapsen saatavilla. Huolehdimme myös, että päiväkotimme tilat ja toimintavälineet ovat turvalliset. Kasvattajat pitävät huolta siitä, että lapset tulevat kuulluksi päivän aikana. Päiväkotimme työntekijät ovat sitoutuneet yhdessä ennalta sovittuihin turvallisuutta edistäviin toimintatapoihin. Olemme myös yhdessä lasten kanssa sopineet turvallisuussäännöt ja rajat, joita kaikkien tulee noudattaa. Tuonti- ja hakutilanteissa vanhemmat huolehtivat, että lapsi luovutetaan aikuiselta toiselle, jolloin myös vastuu lapsesta siirtyy. Tasa-arvo: Meille on tärkeää, että kaikkia perheitä kohdellaan tasa-arvoisesti. Päiväkodissamme jokainen lapsi on samanarvoinen ja kuuluu ryhmään omana itsenään. Kasvattajat huolehtivat, että kukaan lapsi ei jää ryhmän ulkopuolelle vaan kaikki saavat mahdollisuuden osallistua leikkiin ja ryhmän toimintaan. Lasten ideat, mielipiteet ja mielenkiinnon kohteet huomioidaan päiväkodin ja ryhmän toimintaa suunniteltaessa ja ovatkin osaltaan sen kivijalka. Pyrimme huomioimaan lasten mielipiteet mahdollisuuksien mukaan ja huolehdimme siitä, että he tulevat kuulluiksi. Kunnioitus: Jokaisen päiväkotimme kasvatushenkilön tulee kiinnittää huomiota siihen, että lapsia kohdellaan kunnioittavasti ja tasa-arvoisesti päivittäin. Meille on tärkeää myös päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien välinen molemminpuolinen kunnioitus. Molemminpuolinen kunnioitus on tärkeää myös kasvatuskumppanuuden toteutumisen kannalta. Pyrimme ohjaamaan lasten toimintaa mahdollisimman paljon positiivisen palautteen kautta. Meillä on käytössä muun muassa liikennevalot ja peukut, joilla voimme viestittää lapselle heidän positiivisesta käytöksestään.

6 6 2.2 Pienryhmätoiminta Olemme sitoutuneet toimimaan pienryhmissä päiväkodissamme. Tämä tarkoittaa sitä, että olemme jakaneet lapset pienryhmiin oman ryhmän sisällä. Pienryhmätoiminta mahdollistaa sisä- ja ulkotilojen monipuolisemman käytön. Pienryhmätoiminnan tavoitteena on, että: jokainen lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään luodaan kasvuympäristö, jossa lapset voivat rauhassa harjoitella vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja lapsen omatoimisuus ja osallisuus lisääntyvät kasvattajalla on mahdollisuus olla aidosti läsnä lasten parissa kasvattaja vastaa lapsen tarpeisiin ja ohjaa tunnetaitoja 3 KASVATUSKUMPPANUUS - yhdessä takaamme lapsen hyvinvoinnin Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessin tukemisessa. (Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005.) Kasvatuskumppanuudessa vanhemmat ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta silti erilaisia lapsen tuntijoita. Vanhemmilla on ensisijaisesti oman lapsensa kasvatusoikeus- ja vastuu. He ovat oman lapsensa kasvun, kehityksen ja oppimisen asiantuntijoita. Henkilöstöllä on ammatillinen asiantuntijuus lapsen kehitysvaiheista, sekä lapsella olevien tietojen, taitojen ja yksilöllisyyden ilmenemisestä ryhmässä. Kasvatuskumppanuuden edellytyksenä on molemminpuolinen kunnioitus, arvostus ja tahto jakaa kokemuksia sekä sovittaa näkemyksiä lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi.

7 7 Yhdistämällä vanhempien oman lapsen tuntemus henkilöstön ammatilliseen asiantuntijuuteen saadaan tavoitteeksi lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella havaittavissa olevat vahvuudet sekä mahdolliset tuentarpeet. Tarvittaessa vanhemmat ja kasvatushenkilöstö luovat yhteiset toimintaperiaatteet lapsen tukemiseksi. Lapsen hyvinvointia tukeva yhteistyö rakentuu päivittäin arjen kohtaamistilanteissa. Vanhempien ja henkilöstön on tärkeää hyödyntää nämä kohtaamiset ja välittää tietoa sekä lapsen kotiarjesta, että päiväkodin arkipäivän tapahtumista. 3.1 Lapsikohtainen vasu ja lapsen kokonaiskehityksen seuranta Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään jokaisesta lapsesta hoitosuhteen alkutaipaleella ja päivitetään jokaisen toimintakauden aikana. Se tehdään yhdessä huoltajien, lapsen, henkilöstön ja tarvittaessa muun yhteistyöverkoston kanssa. Lapsen vasua tehdessä korostetaan lapsen yksilöllisyyttä sekä lapsen ja huoltajien osallisuutta päivähoidon toteuttamisen suunnittelussa. Vasu-keskustelussa käydään läpi keinoja, joilla lapsen hyvinvointia ja kehitystä tuetaan arjessa. Vasu-keskustelut käydään päiväkodissamme lapsen pienryhmän aikuisen eli omahoitajan kanssa. Vasun toteutumista arvioidaan vähintään kerran vuoden aikana. 1,5 ja 4 vuotis neuvolakäyntiä varten teemme yhdessä vanhempien kanssa kokonaiskehityksen arvioinnin. Päiväkodissamme ovat käytössä myös lasten henkilökohtaiset kasvunkansiot, joihin dokumentoidaan lapsen kasvua ja kehitystä. Esiopetuksessa laaditaan samoin periaattein jokaisen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan kirjataan havaintoja lapsen kasvusta ja oppimisesta. Suunnitelmaan kirjataan myös asioita esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Suunnitelma antaa pohjan lapsen kasvun ja oppimisprosessin arvioinnille.

8 8 3.2 Muksunetti Rovaniemen kaupungin päiväkodeissa otetaan keväällä 2015 käyttöön Muksunettiohjelma. Muksunetin kautta viestiminen päiväkodin ja kodin välillä helpottuu ja päivittäisten kohtaamisten lisäksi vanhemmat voivat olla yhteydessä päiväkodin henkilökunnan kanssa ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköinen tiedonvälitys on hyvä lisä kasvatuskumppanuuteen päiväkodin ja vanhempien kesken. Muksunetistä löytyy päiväkodin tapahtumakalenteri, informaatiota päiväkodin toiminnasta, keskustelufoorumit, lapsen hoitoryhmän sivut, mahdollinen blogi sekä lapsen oma kasvunkansio. Mikäli perheellä on päiväkodissa useampia lapsia, löytyvät kaikkien lasten tiedot samoilla henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. 4 HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS 4.1 Kasvatuspäämäärät Varhaiskasvatuksessa on tärkeää painottaa lapsuuden itseisarvoista luonnetta, vaalia lapsuutta ja ohjata lasta ihmisenä kasvamisessa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005). Vanhempien ja päiväkodin henkilöstön avoin yhteistyö sekä yhteiset kasvatuspäämäärät ovat ensiarvoisen tärkeitä lapsen kasvun ja kehityksen turvaamisessa. Päiväkotimme kasvatuspäämäärät ovat: 1) Lapsen hyvinvoinnin edistäminen Annamme lapselle yksilöllistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Kuuntelemme lapsen ajatuksia ja annamme mahdollisuuksia oman mielipiteen ilmaisuun. Vahvistamme lapsen itsetuntoa tarjoamalla oppimisen ja onnistumisen kokemuksia. Lisäksi pyrimme tarjoamaan hyväksytyksi tulemisen kokemuksia päivittäisissä arjen toiminnoissa. Huomioimme kasvatuksessa lapsen yksilöllisyyden; hänen temperamenttinsa, luonteenpiirteensä ja oppimistapansa. Pyrimme muokkaamaan päiväkodin ja esiopetuksen tiloja lapsiryhmien tarpeiden mukaisiksi turvallisuus huomioon ottaen.

9 9 2) Toisia huomioivan käyttäytymisen ja hyvien käytöstapojen vahvistaminen Edistämme lapsen sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen oppimista. Tuemme lasten välisiä ystävyyssuhteita ja ohjaamme lapsia toimimaan ryhmässä toiset huomioon ottaen. Harjoittelemme lasten kanssa tunteiden tunnistamista ja itsesäätelyä hyväksymällä lapsen osoittamat tunteet ja käsittelemällä niitä hänen kanssaan. Ohjaamme lasta tunnistamaan oikean ja väärän sekä osoittamaan myötätuntoa. Osoitamme lapselle omalla toiminnallamme arkipäivän tilanteissa, että muista ihmisistä ja ympäristöstä tulee huolehtia. 3) Omatoimisuuden asteittainen lisääminen Annamme lapselle aikaa ja mahdollisuuksia yrittää itse. Olemme kuitenkin aina läsnä auttamassa lasta, jos hän kaipaa aikuisen ohjausta ja tukea. Kannustamme lasta luottamaan omiin taitoihinsa ja rohkaisemme häntä tekemään valintoja ja päätöksiä kehitystasonsa mukaan. Ohjaamme lapsia selvittämään arkipäivän ristiriitatilanteita sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen seurauksia (mitä osaan, mitä pitää vielä harjoitella). 4.2 Hyvä perushoito ja arjen käytännöt Hyvä hoito muodostaa perustan kaikelle toiminnalle varhaiskasvatuksessa. Hyvin hoidetun lapsen perustarpeista on huolehdittu, ja lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen huolenpitoa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005.) Hyvä perushoito edellyttää, että lapsen päivässä rytmittyvät ruokailut, ulkoilu, liikunta, leikki ja mahdollisuus lepoon lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Perushoitotilanteet ovat aina vuorovaikutustilanteita, joissa tunnelma pyritään pitämään rauhallisena, positiivisena ja kannustavana. Lapsi saa toimia perushoitotilanteissa mahdollisimman itsenäisesti omien valmiuksiensa ja taitojensa mukaan. Lapsen päivärytmiin ja arjen käytäntöihin kuuluu olennaisesti päivähoitoon tulo ja kotiin lähtö. Pyrimme takaamaan lapselle turvallisuuden tunteen päivähoitoon tullessa huomioimalla lapsen yksilöllisesti. Aamulla lasta ei välttämättä ole vastassa oman ryhmän

10 10 aikuinen, mutta lapsen kuulumiset kerrotaan omaan ryhmään. Kun lapsi haetaan iltapäivällä kotiin, kerromme vanhemmille kuinka lapsen päivä on sujunut. Kasvatuskumppanuuden toteutumisen kannalta on tärkeää, että jokaisen vanhemman kanssa on juteltu lapsen päivästä.

11 11 Pidämme tärkeinä myös seuraavia perushoitotilanteita: Päivälepo Lapset tarvitsevat päivän aikana rauhoittumisen hetken. Päivälevon aikana lapset saavat nukkua tai kuunnella rauhassa satua tai musiikkia. Aikuinen on aina läsnä päivälevolla tuomassa turvaa ja läheisyyttä. Ruokailu Ruokailutilanteet ovat sosiaalisia tilanteita, joissa opitaan muun muassa hyviä tapoja. Istumme lasten kanssa samoissa pöydissä ja ohjaamme syömistä ja pöytäkeskusteluja. Saisinko?, ole hyvä ja kiitos ovat kauniita sanoja, joita käytämme ruokaillessamme. Ruokailutilanteissa harjoittelemme ruokailuvälineiden käyttöä ja kannustamme lapsia maistamaan erilaisia ruokia. Ulkoilu Ulkoilemme päivittäin. Ulkona huolehdimme, että jokainen lapsi löytää mieleistään tekemistä. Aikuiset ohjaavat tarvittaessa lasten touhuja. Mahdollisuuksien mukaan teemme retkiä lähiympäristöön. Metsässä kulkeminen on hyvää liikuntaa ja tarjoaa monia oppimisen paikkoja. Siisteys Lapset huolehtivat kehitystasonsa mukaisesti omasta ja ympäristön siisteydestä. Käsienpesu tehdään aina tarvittaessa, ja etenkin hoitoon tullessa, vessakäynnin ja ulkoilun jälkeen sekä ruokailuun mennessä. Pukeminen Lapsi tarvitsee aikuisen ohjausta pukemistilanteissa. Pyrimme kuitenkin luomaan pukemistilanteista rauhallisia ja annamme lapselle aikaa harjoitella itse. Ohjaamme lapsia säänmukaiseen pukeutumiseen ja huolehtimaan omista vaatteista.

12 Varhaiskasvatuksen sisältöalueet 1) Leikki: Leikkiminen on tärkeä osa lapsen kasvua ja kehitystä. Leikkiessään lapsi muun muassa ajattelee, puhuu, kuuntelee, käyttää mielikuvitusta, luo kaverisuhteita ja tuntee leikin tuottamaa mielihyvää. Päiväkodissamme leikkivälineet ovat lasten saatavilla, turvallisia ja monipuolisia sekä vastaavat lasten kehitystasoa. Lapset leikkivät monenlaisia leikkejä, esimerkiksi: sääntö-, liikunta-, laulu-, esine- tai rakentamisleikkejä. Vapaan leikin osuus päiväkodissamme on suuri. Aikuiset huolehtivat, että lapset saavat leikkiä rauhassa ja lapsille annetaan mahdollisimman paljon yhtäjaksoista leikkiaikaa. Lapset leikkivät joko pienissä ryhmissä, yksin tai kaksin. Aikuisen tehtävänä on toimia tarvittaessa leikin ohjaajan ja rikastuttajana, sekä havainnoida lasten leikkiä. Kasvattajat havainnoivat lasten leikkiä ja hyödyntävät havaintojaan toiminnan suunnittelussa, työskentelyssä ja oppimistilanteissa. 2) Kieli ja vuorovaikutus: Arjessa huomioimme lasten erilaiset tavat kommunikoida ympäristönsä kanssa., esimerkiksi ääntelyt, eleet ja ilmeet. Lapsi oppii kieltä arjen erilaisissa tilanteissa leikkiessään ja olleessaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Pidämme tärkeänä, että päiväkotimme ilmapiiri on luottamuksellinen ja itseilmaisuun kannustava. Jokainen lapsi tulee kuulluksi ja arempaa lasta kannustetaan kertomaan asiansa. Kiinnitämme huomiota omaan ja lasten äänenkäyttöön. Kunnioitamme lapsen mielipiteitä ja ajatuksia ja huomioimme heidän mielenkiinnonkohteensa toimintamme suunnittelussa. Luemme lapsille päivittäin. Myös loruttelut, riimit ja runot ovat osa arkeamme. Kirjastoauto käy päiväkodillamme kerran kuussa, jolloin käymme lainaamassa uutta kirjallisuutta päiväkotiimme. Käytössämme ovat myös tukiviittomat ja kuvat, oppimisen tueksi. 3) Liikkuminen: Päivittäinen liikkuminen on lapselle ensiarvoisen tärkeää. Liikkumisen avulla lapsen motoriset taidot kehittyvät. Liikkuminen antaa lapselle elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia. Liikkuminen on lapselle mielekäs ja luontainen tapa toimia ja oppia uusia asioita. Liikunnassa kasvattaja antaa esimerkkiä, innoittaa lapsia sekä muokkaa ympäristöä tarvittaessa eri liikuntamuotoihin sopivaksi. Päiväkodin kasvatushenkilöstö tiedostaa myös arkisen ympäristön merkityksen

13 13 motoriikan kehittymisen kannalta. Hyödynnämme liikkumisessa myös päiväkotimme viereistä metsää sekä lähiliikuntapuistoa. 4) Tutkiminen: Tutkiminen ja kokeileminen ovat lapselle luontaisia tapoja lähestyä ympärillä olevaa maailmaa. Lapsi on perusutelias, halu uuden oppimiseen, kasvamiseen sekä uusien tietojen ja taitojen hallitsemiseen on suuri. Lapset ovatkin aktiivisia tekijöitä, kokijoita sekä havainnoitsijoita. Pieni lapsi tutkii ympäristöä kaikilla aisteillaan: kuunnellen, katsellen, tunnustellen, haistellen ja maistellen. Kasvattajan tehtävänä on sekä innostaa lapsia että luoda olosuhteet sellaisiksi, että oma oivaltaminen ja oppiminen mahdollistuvat. 5) Matemaattiset ilmiöt arkitilanteissa: Matematiikka on läsnä lapsen jokaisessa päivässä. Matemaattisiin ilmiöihin tutustutaan toiminnan ja kokeilun kautta, esimerkiksi vertaamalla, päättelemällä ja laskemalla lapselle tuttuja ja mielenkiintoisia materiaaleja, välineitä ja esineitä. Aamuisin harjoitamme matematiikkaa aamupiirillä laskemalla paikalla olevat lapset. 6) Ilmaisu ja luova toiminta (musiikki, kädentaidot, draama, kuvataide): Taiteellinen ilmaisu ja kokeminen rikastuttavat lapsen mielikuvitusmaailmaa, missä kaikki voi olla mahdollista ja leikisti totta. Päiväkotimme lapsilla on mahdollisuus monipuolisiin ilmaisumuotoihin ja arjessamme näkyviä taiteen eri muotoja ovat: musiikki, pöytäteatteri, kuvataide, askartelu ja tanssi. Lopputulos ei ole tärkeää, vaan keskiössä ovat lapsen omat kokemukset, elämykset sekä itse tekemisen prosessi. Hyödynnämme myös ympäristön tarjoamia virikkeitä mahdollisuuksien mukaan. Pidämme tärkeänä myös sitä, että lasten tekemiä töitä on esillä päiväkodissa ja että heidän tuotoksiaan arvostetaan. Vuodenajat sekä juhlapyhät toimivat useasti toimintamme takana. Esiopetuksen tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet on eritelty valtakunnallisessa Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014, joka on luettavissa osoitteessa df. Valtakunnallisia esiopetuksen tavoitteita on tarkennettu Rovaniemen kaupungin esi- ja

14 14 perusopetuksen opetussuunnitelmassa Suunnitelma on luettavissa osoitteessa 5 VARHAISKASVATUS- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Lapsen tärkein toimintaympäristö on oma koti ja perhe, johon hänellä on pysyvimmät ja jatkuvimmat siteet. Lapsen hyvinvointi, kasvu ja oppiminen ovat sidoksissa siihen ympäristöön, jossa lapsi elää ja toimii. (Rovaniemen kaupunki, varhaiskasvatussuunnitelma.) Päiväkodissa lapsen kasvu- ja oppimisympäristö muodostuu aikuisista, toisista lapsista, leikki- ja oppimisvälineistä sekä lasten toimintatiloista. Varhaiskasvatus- ja oppimisympäristön rakentaminen on osa tavoitteellista varhaiskasvatusta. Hyvin rakennettu oppimisympäristö tukee lapsen monipuolista kasvua, kehitystä ja oppimista. Ympäristöä muokataan lapsen ja lapsiryhmän tarpeiden mukaan ja toiminnassa hyödynnetään lähiympäristöä. Kasvu- ja oppimisympäristö voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. 5.1 Fyysinen ympäristö Päiväkotimme on keltainen puutalo Peltolanmutkan varrella. Alle kolmevuotiaiden ryhmällä on käytössään kolme pientä huonetta ja 3-5-v. ryhmässä on neljä huonetta. Lisäksi käytössämme on yhteiset wc- ja eteistilat. Tilat muuntuvat leikkien ja toimintojen mukaan. Lepohuonetta käytetään päivälepohetken lisäksi musiikkiin, leikkeihin ja jumppaan. Ruokailu-huonetta käytetään mm. leikkeihin, pelien pelaamiseen ja kädentaitojen harjoitteluun. Esiopetuksessa, joka toimii koulun tiloissa, on käytössä yhden esiopetushuoneen lisäksi ruokasali, kirjasto sekä jumppasali.

15 15 Päiväkodissamme on suhteellisen laaja piha-alue. Piha on jaettu aidalla kahteen osaan. Aurinkoiset ulkoilevat pikkupihalla ja Tähtösten käytössä on isompi piha-alue. Liukumäet, keinut, kiipeilytelineet ja hiekkalaatikot ovat kovassa käytössä. Lisäksi ulkoilemme usein päiväkodin yläpuolella sijaitsevassa leikkipuistossa, jossa on myös kuntolaitteet sekä palloilualue. Metsässä risteilevät luontopolut ja metsäretket antavat mukavaa vaihtelua päiväkodin tutulla pihalla leikkimiseen. Talvisin lapsillemme vedetään hiihtolatu puiston läheisyyteen. Pidämme huolen, että fyysinen ympäristö on lapselle turvallinen, monipuolinen ja oppimiseen innostava. Varmistamme, että lasten saatavilla on heidän kehitystasonsa mukaisia leikkivälineitä ja materiaaleja. Esiopetuksen käytössä on koulun piha-alue, jossa on leikkivälineitä ja pallokenttä. Lisäksi esikoululaiset käyttävät lähialueen pururadan seutua metsäretkiin. Talvisin pihapiirissä on luistelukenttä ja hiihtolatu lähellä. 5.2 Psyykkinen ympäristö Psyykkiseltä ympäristöltään päiväkotimme on turvallinen, hyväksyvän ilmapiirin sisältämä paikka. Meille on tärkeää, että jokainen lapsi tulee nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Aikuinen on aidosti läsnä ja suhtautuminen lapsiin on empaattista ja kunnioittavaa. Ohjaamme ja tuemme lapsen kasvua ja kehitystä positiivisin keinoin. 5.3 Sosiaalinen ympäristö Sosiaalinen ympäristö muodostuu lasten ja aikuisten keskinäisistä vuorovaikutussuhteista. Kohtaamme lapsen kuuntelemalla ja olemalla läsnä. Luomme sellaisen ilmapiirin, että lasten on helppo lähestyä aikuista ja muita lapsia. Sosiaalisessa ympäristössä lapsi oppii leikkimään toisten lasten kanssa ja selvittämään ristiriitatilanteita aikuisen ohjauksen avulla. Pienryhmäpedagogiikka näkyy arjessamme pienissä ryhmissä toimimisessa ja toiminnan porrastamisessa. Ohjaamme lapsia toimimaan erilaisissa vertaisryhmissä ja

16 16 tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Edistämme ja rohkaisemme lasten kaverisuhteiden syntymistä sekä vaalimme heidän kaverisuhteitaan. Ohjaamme lapsia kohtelemaan toisiaan kauniisti ja kunnioittavasti, jotta kaikilla lapsilla olisi hyvä ja turvallinen olo ryhmässä.

17 17 6 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Kasvattajien työhön kuuluu lasten kehityksen ja kasvun havainnointi. Havainnointia tehdään arvioinnin ja mahdollisten tuen tarpeiden selvittämiseksi. Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005.) Havaitessamme tuen tarpeen, keskustelemme yhdessä vanhempien kanssa havaintoihin liittyvistä asioista. Myös kiertävä erityislastentarhanopettaja (KELTO) käy lapsiryhmissä havainnoimassa lapsia. Erityislastentarhanopettajalta saamme neuvoja siihen, miten tukea lasta ja hänen perhettään. Tarvittaessa KELTO on yhteydessä moniammatilliseen neuvolatyöryhmään. Neuvolan kanssa tehtävä yhteistyö edellyttää vanhempien lupaa. Yhteistyössä voidaan tehdä havaintoja lapsen kehityksestä ja mahdollisia aloitteita kasvun tueksi, esimerkiksi erilaiset terapiat. Mikäli lapsella ilmenee erityisen tuen tarpeita, hänen tukemisensa aloitetaan heti tarpeen ilmettyä. Tuen muotona ovat ensisijaisesti pedagogiset ja toiminnalliset keinot, tarvittaessa myös resursointi. Yksi osa tuen järjestämistä on myös yhteistyön tehostaminen vanhempien, päivähoidon ja mahdollisen muun moniammatillisen verkoston kesken. Kuntouttaviin toiminnallisiin ja pedagogisiin keinoihin sekä elementteihin kuuluvat: lapsen kehityksen osa-alueiden tukeminen, rakenne, lasten keskinäinen ja kasvattajien ja lasten välinen toimiva vuorovaikutus, lapsen oman toiminnan ohjaaminen, tukiviittomat ja kuvat, toiminnalliset pienryhmät sekä oppimisympäristön muokkaaminen. Varhaiskasvatuksessa on käytössä tuen kolmiportaisuus, jolla pyritään tukemaan lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä jakamaan käytössä olevat resurssit tarkoituksenmukaisesti. Kolmiportaisuudessa käytetään yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muotoja. Lähtökohtaisesti kaikki lapset kuuluvat yleisen tuen piiriin. Jos katsotaan, ettei yleinen tuki ole riittävä, voidaan annettavan tuen määrää lisätä ja tehostaa. Päätökset lapsen tehostettuun tukeen siirtymisestä tehdään yhteistyössä vanhempien, päiväkodin ja

18 18 KELTON kanssa. Jos tehostettu tuki ei riitä, aloitetaan erityisen tuen järjestäminen lapselle. Erityisen tuen muodoista sovitaan yhdessä huoltajien, kasvatushenkilöstön, KELTON sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityisen tuen piirissä olevan lapsen avustamisen tarvetta pohditaan yhdessä lapsen huoltajien kanssa hyödyntäen avustamisen tarpeen arviointilomaketta. Mikäli lapsen tuen tarpeisiin ei voida vastata riittävästi toiminnallisin ja pedagogisin keinoin, ja tutkiva taho antaa asiasta suosituksensa, voi lapsi saada päiväkotiin henkilökohtaisen erityisavustajan. Lähtökohtana on kuitenkin aina ensin arvioida päivähoidon lapselle tarjoaman oppimisympäristön muokkaaminen lapsen tarpeita vastaaviksi.