Positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuudet

Transkriptio

1 Positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuudet Kaisa Vuorinen KM, erityisluokanopettaja Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, OKL

2 Positiivinen pedagogiikka Positiivinenpedagogiikka.info

3 HUOMAA HYVÄ! Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa. PS- kustannus.

4 CoPassion- tutkimushanke, copassion.fi

5 Tässä luennossa POSITIIVINEN PSYKOLOGIA POSITIIVINEN PEDAGOGIIKKA LUONTEENVAHVUUDET

6 Vahvuuksilla voimaa! Autetaan ihmisiä jalostamaan niitä inhimillisiä vahvuuksia, joihin kaikki korkeatasoinen osaaminen nojautuu. Kasvatustieteen professori Kai Hakkarainen (2015).

7 Luonne ratkaisee Alasta riippumatta menestymme luonteentaitojemme ansiosta. Koska olemme sinnikkäitä, rohkeita, kykenemme luovuuteen ja itsemme säätelyyn. Pärjäämisemme on kiinni kyvystämme tulla toimeen toisten kanssa, tuntea empatiaa ja antaa tukea, johtaa ja olla johdettavina. Millään akateemisella tai muulla taidolla ei ole merkitystä, jos se ei tule käyttöön tai jos pienikin vastatuuli hajottaa sekä miehistön että laivan.

8 POSITIIVINEN PSYKOLOGIA MITÄ SE EI OLE?

9 POSITIIVINEN PSYKOLOGIA MITÄ SE ON?

10 POSITIIVINEN PEDAGOGIIKKA MITÄ SE EI OLE?

11 POSITIIVINEN PEDAGOGIIKKA MITÄ SE ON?

12 LUONTEENVAHVUUDET MITÄ SE EI OLE?

13 LUONTEENVAHVUUDET MITÄ SE ON?

14 OPETUS MUUTTUU OPPIMINEN MUUTTUU HYVÄ NIIN! OPETTAJA EI OLE ENÄÄ PUHUVA PÄÄ!

15 AKTIIVINEN OPPILAS Oppilas on aktiivinen toimija. [-] Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista.pops 2014, s. 17

16 MIKÄ EI MUUTU? IHMINEN INHIMILLISET PERUSTARPEET

17 HYVÄ VAI PAHA?

18 HYVÄ VAI PAHA? "Human nature is often portrayed as selfish and power hungry, but research finds that we are hard-wired to be kind." Keltner, D

19 NEGATIIVINEN VINOUMA

20

21 Kukoistus on tila yli onnellisuuden Keyesin (2005): emotionaalinen hyvinvointi: elämässäsi on myönteisiä tunteita, negatiivisten ja myönteisten tunteiden sopiva balanssi, olet tyytyväinen elämääsi monella eri osa-alueella. Sinulla on tunnekuntoisuutta selvitä negatiivisista asioista elämässäsi

22 Kukoistus (Keyes 2005) sosiaalinen hyvinvointi elämässäsi on myönteisiä ja merkityksellisiä ihmissuhteita, sinulla on kokemus arvostuksesta ja ryhmään kuulumisesta, hyväksyt erilaisia ihmisiä ja koet, että toiminnallasi on merkitystä ryhmälle

23 Kukoistus (Keyes 2005) psykologinen hyvinvointi hyväksyt itsesi ja tunne omat vahvuutesi, uskallat mennä kohti haasteita ja toteuttaa omaa potentiaaliasi. Elämälläsi on merkitystä ja koet itsenäisyyttä ja voit elää arvojesi mukaista elämää.

24 Stressi ehkäisee oppimista tehokkaasti Muistiin varastointi heikentyy akuutissa stressissä Jos emme voi hyvin syystä tai toisesta, energiamme kuluu tämän asian selvittämiseen Jos olemme stressaantuneita, oppimisvalmiudet ovat kuin lukossa Taistele tai pakene

25 POSITIIVINEN PEDAGOGIIKKA NAPPAA NE HYVÄNTEOSSA! Myötätuntoinen ja myönteinen opiskeluilmapiiri lisää kognitiivisia valmiuksia!

26 Resilienssi, toipumiskyky Positiivisen pedagogiikan ja vahvuusopetuksen tavoitteena on kasvattaa lapsissa ja nuorissa elämän haasteiden ja stressaavien tilanteiden varalle toipumiskykyä eli resilienssiä (engl. resiliency) resilienssi sietokykyä, myönteistä selviämistä sekä uskoa omiin kykyihin ja selviytymiseen Resilienssi voidaan laajasti määritellä dynaamiseksi kyvyksi sopeutua menestyksekkäästi häiriötekijöihin, jotka uhkaavat järjestelmän toimintaa ja kehitystä. Resilienssi kasvaa vuorovaikutuksessa Vuorovaikutus, joka sanoittaa ja vahvistaa hyvää, luo positiivisten muistojen varannon

27 Vahvuudet Uusi opetussuunnitelma korostaa oppilaan vahvuuksien löytymisen ja niihin keskittymisen merkitystä hyvän elämän rakentajina, joka edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta sekä vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa

28 POSITIIVINEN PEDAGOGIIKKA

29 "Attending to what`s good creates greater goodness Neal Mayerson 2015 Espoon OPS, positiivinen kasvatus ja opetus Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä.

30 Espoon OPS 2016 Espoon perusopetuksessa opetussuunnitelman perusteiden oppimiskäsitystä täydentää positiivisen kasvatuksen ja opetuksen näkökulma. Oppilaiden pystyvyyden tunnetta vahvistetaan auttamalla heitä tunnistamaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Rohkaiseva ohjaus ja kannustava palaute lisäävät oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa sekä edistävät kiinnostusta ja halua laajentaa ja syventää oppimaansa. Oppimisen haasteisiin vastataan kehittämällä oppilaan vahvuuksia edelleen.

31 Positive education

32 Positiivinen pedagogiikka Tavoitteena vahvistaa piirteitä, jotka saavat ihmisen toimimaan ja mahdollistavat mm. kognitiivisen tiedon hyväksikäytön Positiivisen pedagogiikan keskiössä on ajatus siitä, että hyvinvointitaitoja ja ajattelutapoja, jotka lisäävät myönteisiä tunteita, myönteisiä ihmissuhteita ja luonteenvahvuuksia tulee ja voidaan opettaa kouluissa

33 Oppiminen tapahtuu parhaiten ympäristössä, joka on Turvallinen Jossa voit käyttää omia parhaita puoliasi Joka hyväksyy erilaisuuden Jossa on empatiaa ja myötätuntoa Rakentaa vahvuuksille, eikä moukaroi heikkouksia! Oppijan minäkuva muodostuu varhain! Don`t hammer the weakness, build on what`s strong!

34 Päivittäiset positiiviset tunnetilat ennustavat ja aikaansaavat henkilökohtaisten resurssien kasvua, kuten Kokemusta pätevyydestä Kokemusta merkityksellisyydestä Optimismia Resilienssiä Oman minän hyväksyntää Myönteisiä ihmissuhteita Fyysistä terveyttä Positiivisten emootioiden ja fyysisen terveyden välillä yhteys (lähtökohtana broaden-and-build-teoria, Fredrickson 2001) Parhaiten tunnetaan stressinsäätelyn ja vagushermon toiminnan välinen yhteys.

35 Compassion 1.Understanding Ability to notice and feel what another person is feeling 2. Motivation Willingness and readiness to alleviate another person s suffering or to act to support another person s needs 3. Behavior Acting to alleviate alleviate another person s suffering or to act to support another person s needs

36 Myötätunto opetuksessa Sivistykseen kuuluu taito käsitellä pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välisiä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. Myötätunto aktivoi mielihyväkeskusta

37 LUONNE

38 LUONTEENVAHVUUDET

39 Itsesäätelykyky ennustaa akateemisia tuloksia paremmin kuin älykkyysosamäärä Duckworth & Seligman, Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

40 Noncognitive skills Heckman & Rubinstein, 2001: It is common knowledge outside of academic journals that motivation, tenacity, trustworthiness, and perseverance are important traits for success in life. It is thus surprising that academic discussions of skill and skill formation almost exclusively focus on measures of cognitive ability and ignore noncognitive skills.

41 VOIMATYÖKALUJA, JOIDEN AVULLA VOIMME SANKAROITUA! Luonteenvahvuudet ovat ihmisen jo olemassa olevia ominaisuuksia, jotka nousevat esille luonnostaan, tuntuvat aidoilta ja joiden käyttäminen on sisäisesti motivoivaa ja energisoivaa. Luonteenvahvuudet ovat merkityksellisiä itsessään, mutta myös koska niiden käyttö lisää yksilön hyvinvointia ja onnellisuutta.

42 VAHVUUDET Yksilöt, jotka perustavat tulevaisuutensa vahvuuksilleen saavuttavat enemmän, kuin että he tekisivät saman pyrkiessään parantamaan heikkouksiaan ja vahvuuksien käyttäminen antaa tunteen, että on luonut itse oman kohtalonsa.

43 KIELI

44

45

46

47

48

49 Uusi kieli - uusi todellisuus! Luonteenvahvuudet (VIA- Values In Action, Peterson & Seligman 2004) The VIA Classification provides a cross-culturally relevant framework for educating the heart. A common language for students and teachers to understand and call forth what is best in ourselves and others.

50 YDINVAHVUUDET

51 TAITOJA

52 RESILIENSSI HYVINVOINTI ON OPITTAVA TAITO! BOUNCE BACK JOUSTAVA LUONNE TUNNETAIDOT MYÖTÄTUNTO MERKITYKSELLISYYS

53 KASVUN ASENNE, DWECK 2006

54 VAHVUUDET ARVIOINNISSA Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. POPS 2014, 47

55 VAHVUUSPERUSTAISUUS KANNUSTAVA, REALISTINEN PALAUTE TIETOINEN KIELI 1+1=2

56 KESKIÖSSÄ LAPSI TAVOITTEET MOTIVOITUMINEN KYVYKKYYS VAPAUS, VIRTAUS, VASTUU

57 TAVOITTEET Oppilaita ohjataan seka itsenäisesti etta ryhmäna tarkastelemaan edistymistään ja työnsa tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin onnistumisen kriteereihin, joista on yhdessa keskustellen sovittu työta aloitettaessa. POPS 2014, 49

58 KYVYKKYYS MISSÄ OLEN EDISTYNYT? MITEN VOIN ITSE VAIKUTTAA OMAAN ONNISTUMISEENI JA OPPIMISEEN?

59 KYVYKKYYS Onnistumisen kokemukset Hallinnan tunne Toimijuus ja omistajuus Haasteiden voittamisen kokemukset Kollektiivinen onnistuminen, jaettu kokemus Sosiaalinen kannustus Tunteet Huoltajat

60 MIKSI? VAHVUUKSILLE RAKENTAMINENSYNNYTTÄÄ KOKEMUKSENOMAN LUONTEEN POTENTIAALISTA ITSEMÄÄRÄMISTEORIA, Deci & Ryan 2000, Martela 2015 PÄTEVYYS, LÄHEISYYS, AUTONOMIA, HYVÄNTEKEMINEN

61 VÄITÖSTUTKIMUS KOLME INTERVENTIOTA OHJAAJAT: LOTTA UUSITALO-MALMIVAARA & KRISTIINA KUMPULAINEN

62 1. INTERVENTIO ESPOOLAISISSA ALAKOULUISSAKEVÄTLUKUKAUSI OPPITUNTIA LUOKKALAISILLE100 OPPILASTA, 100 VERROKKIAVAHVUUSPERUSTAISEN OPETUKSEN PILOTOINTOINTI SUOMALAISEEN KOULUJÄRJESTELMÄÄNVIA- VAHVUUSTESTISÄHKÖINEN OPPIMATERIAALIOPPITUNNIT:LUONNE, VAHVUUDET, TUNNETAIDOT, KASVUN ASENNE,MYÖTÄTUNTO

63 2. INTERVENTIO: VAHVUUSPERUSTAISENOPETUKSEN LAAJENTAMINEN ESPOOLAISISSAPERUSKOULUISSA LUKUVUOSI YLI 200 OPPILASTA, YLI 100 VERROKKIAALA- JA YLÄKOULUTERITYISKOULUT, ERITYISLUOKATYLI 20 OPETTAJAA (LUOKAN-, AINEEN- JA ERITYISOPETTAJIAESPOON KAUPUNGIN OPS 2016 "POSITIIVINEN KASVATUS JA OPETUS"16 OPPITUNTIA, SÄHKÖINEN OPPIMISYMPÄRISTÖOPETTAJIEN KOULUTUS

64 3. INTERVENTIO VAATIVAN ERITYISEN TUEN LUOKASSA LUKUVUOSI OPPILAAN ERITYISLUOKKASOPEUTUMISEN, TUNNE-ELÄMÄN JA OMAN TOIMINNAN OHJAAMISEN VAIKEUSITSESÄÄTELY, SINNIKKYYS, YSTÄVÄLLISYYS/MYÖTÄTUNTO

65 INTERVENTIO

66 INTERVENTIO

67 MIKÄ MENI HYVIN?

68 MISTÄ OLEN KIITOLLINEN?

69 VAHVUUSSANASTO

70 Millaisen papukaijankutsut olallesi tänä aamuna? Boniwell, I. 2014

71 SINNIKKYYS Missä kouluaineissa tarvitset eniten sinnikkyyttä? Missä vapaa-ajan harrastuksessasi voit kehittää sinnikkyyttä? Mitä hyötyä sinulle on sinnikkyydestä? Kuka voi huomata, kun olet sinnikäs?

72 Vahvuuksilla voimaa! Yksilöt, jotka perustavat tulevaisuutensa vahvuuksilleen saavuttavat enemmän, kuin että he tekisivät saman pyrkiessään parantamaan heikkouksiaan ja vahvuuksien käyttäminen antaa tunteen, että on luonut itse oman kohtalonsa Kaisa Vuorinen, Helsingin yliopisto

73 Dynaaminen kehitysprosessi Vahvuuksien ja taitojen oppiminen mahdollistaa: Hyvinvointi Intohimo Tuottavuus Minä-pystyvyys Toimijuus Oma aktiivinen rooli Kehittyviä taitoja, luonne on dynaaminen

74 Positiivisen pedagogiikan mikrohetket Vahvuuskieli Mikrohetki: mikä tahansa pieni hetki, jolloin voit vahvistaa suhdettasi toiseen ihmiseen. Positiivisen pedagogiikan mikrohetket Kasvun asennetta ruokkiva ilmapiiri Rakentava palaute

75 HAASTATTELUT "Mitä olet oppinut tunneilta?""olen ymmärtänyt asioita paremmin. Esim. ennen jos mä olen nähnyt jonkun henkilön, niin mä olen ajatellut, että tossa ei ole mitään erikoista. Mutta nyt kun mä mietin sitä, esim. sen jotain vahvuutta että okei toi on oikeesti sellainen urhea ja kiva tyyppi." Tyttö 11 v. "No ihan säätelystä, että onko järkevää että kannattaako tässä, että harkitsevaisuutta. Onks hyvä idea tässä niinku alkaa huudella ja metelöidä vai ihan niin ku kuunnella." Tyttö 11 v. "On jäänyt mieleen rakkaus, että tekee hyviä pikku rakkausjuttuja toisille. Ja se tekee hyvän mielen itelle. Ja toiselle. Ja sit on jäänyt viel myötätunto. Eli myötätunto ja kaikki ne asiat yhdessä, niin tulee hyvä mieli. " Poika 11 v.

76 HAASTATTELUT "Millaisille oppilaille olisi hyötyä vahvuusopetuksesta?""sellasille, jotka niin ku ajattelee, että mä olen nyt tässä ja nyt mä en tee mitään. Niin ku silleen, että niiden itsetuntemus paranisi ja niinku, että nyt mä olen tässä ja tämä on mun paikka ja mä olen hyvä tässä. " Poika 12 v."sellasille, jotka riehuu paljon ja haluu tosi paljon huomioo. Ne oppii enemmän itsestään ja toisistaan. Ja pystyy kehuun muita. Niist tulee parempii ystävii vaikka ne ei oo koskaan niin hyvin tuntenut ja haukkunut toisii vaik ei tunne niin hyvin toisii." Tyttö 11 v.

77 UNELMA "1970- luvulla luotiin mahdollisuuksien tasa-arvo. Nyt pitää toteuttaa uudistuksen toinen alue, jokaisen oppilaan on koulussa löydettävä omat vahvuutensa ja lahjakkuutensa. Ja itseasiassa tälläinen vahvuuslähtöinen koulukulttuuri pitäisi nyt saada entistä vahvemmin juurtumaan suomalaiseen kouluun. Unelma koulusta: Peruskoulun päättävä oppilas on löytänyt omat vahvuutensa, lahjakkuutensa, hänellä on terve itsetunto, vahva identiteetti, intohimo lähteä toteuttaa itseään, onnistumaan elämässä. (Erkki Aho 2015)

78 "Kun etsit toisista parhaita puolia,se tuo myös sinusta esiin parhaat puolet!" Kiitos!

79 lähteitä Aro, T., Laakso, M. L., & Närhi, V. (2007). TOMERA Toiminnanohjauksen ja itsesäätelyn kehityksen tukeminen päivähoidossa. NMIbulletin, 2(2007), Baumeister, R. F., Bratslavsky, E., Finkenauer, C. & Vohs, K. D Bad is stronger than good. Review of general psychology, 5 (4), Boniwell, I Educating For Happiness and Resilience: Dr. Ilona Boniwell at TEDxHull. (kuunneltu ). Duckworth, A. L. & Seligman, M. E. P Self-discipline outdoes IQ in predicting academic performance of adolescents. Psychological science, 16 (12), Duckworth, A. L., Peterson, C., Matthews, M. D., & Kelly, D. R. (2007). Grit: perseverance and passion for long-term goals. Journal of personality and social psychology, 92(6), Duckworth, A. L. (2011). The significance of self-control. Proceedings of the National Academy of Sciences, 108(7), Dweck, C. S Even geniuses work hard. Educational Leadership, 68 (1), Dweck, C. S The perils and promises of praise. Kaleidoscope, Contemporary and Classic Readings in Education, 12. Dweck, C Mindset: The new psychology of success. Random House. Fredrickson, B Love 2.0: How Our Supreme Emotion Affects Everything We Think, Do, Feel, and Become. USA: Hudson Street Press. Heckman, J. J. & Rubinstein, Y The importance of noncognitive skills: Lessons from the GED testing program. American Economic Review, 91 (2), Hotulainen, R., Lappalainen, K. & Sointu, E Lasten ja nuorten vahvuuksien tunnistaminen. Teoksessa L. Uusitalo- Malmivaara (toim.) Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus. Huppert, F. A. & So, T. T Flourishing across Europe: Application of a new conceptual framework for defining wellbeing. Social Indicators Research, 110 (3), Keyes, C. L Mental illness and/or mental health? Investigating axioms of the complete state model of health. Journal of consulting and clinical psychology, 73 (3), 539. Linkins, M., Niemiec, R. M., Gillham, J. & Mayerson, D Through the lens of strength: A framework for educating the heart. The Journal of Positive Psychology, 10 (1),

80 Lähteitä Luthar, S. S., Cicchetti, D. & Becker, B The construct of resilience: A critical evaluation and guidelines for future work. Child development, 71 (3), 543. Lyubomirsky, S The how of happiness: A scientific approach to getting the life you want. USA: Penguin. Masten, A. S Children s natural resilience is nurtured through 'ordinary magic'. Masten, A. S Ordinary Magic: Lessons from Research on Resilience in Human Development. Education Canada, 49 (3), Noble, T. & McGrath, H Well-being and resilience in education. Teoksessa S. A. David, I. Boniwell & A. C. Ayers (toim.) The Oxford handbook of happiness. Oxford: Oxford University Press, Park, N., Peterson, C. & Seligman, M. E. P Strengths of character and well-being. Journal of social and Clinical Psychology, 23 (5), Park, N The role of subjective well-being in positive youth development. The Annals of the American Academy of Political and Social Science, 591 (1), Pessi, A. B Teoksessa Positiivisen psyologian voima Peterson, C. & Seligman, M. E. P Character strengths and virtues: A handbook and classification. New York: Oxford University Press. Uusitalo-Malmivaara, L. 2014a. Hyveet ja luonteenvahvuudet. Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara (toim.) Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus. Uusitalo-Malmivaara, L. 2014b. VIA-vahvuusmittari lasten ja nuorten luonteenvahvuuksien kartoitukseen. NMI-Bulletin, Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K Huomaa hyvä! PS- kustannus.

81