Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA Olli-Pekka Karlin

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin"

Sami Mattila
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto ja linjalaskentojen tulokset. Muuttolinnusto ja tulokset 5. Kotka 6. Yhteenveto ja lisäselvitystarpeet

Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät.

2 Kemijärven Ailangantunturin linnustoselvitys 0.Johdanto ja selvitettävän alueen yleiskuvaus Tehtävänäni on ollut selvittää kotkan liikkumista ja muuttolintujen liikkeitä WPD Finland Oy:n suunnitteleman tuulivoimapuiston alueella Kemijärven Ailangantunturilla vuoden 0 aikana. Työskentelin yhteensä 8 päivänä. Maasto on tyypillistä perä-pohjalaista tunturimaastoa ja lajisto myös sen mukaista.alue on suuremmaksi osaksi nuorta mäntytaimikkoa. Alueella sijaitsee myös pienehköjä lampia ja yksi isompi tunturijärvi (Tunturilampi), joiden rannalla pieniä suoalueita. Eteläosassa aluetta sijaitsee hieman suurempi suoalue (noin 7ha). Lakialueet ovat harvaa kitukasvuista tunturikoivikkoa. Pohjoisosissa on vanhaa metsää.aluen korkeus vaihtelee 0 metrin ja 7 metrin välillä.. Työssä käytetyt menetelmät Kotkaa olen tarkkaillut hyviltä näköalapaikoilta kiikaroimalla ja kaukoputkella. Muutontarkkailua tehtiin sekä suunnitellun tuulipuiston pohjois- että etelä osassa, karttaan merkitsemiltäni paikoilta (kuva ). Pesimälinnuston olen laskenut Helsingin yliopiston määrittämien linjalaskentaohjeiden mukaisesti.. Pesimälinnusto ja laskentojen tulokset Linjalaskennat tein.6.0 ja Lähtö- ja loppupiste tuulivoimala 0. Reitti kulki pääpiirteissään suunnitelluiden tuulivoimaloiden kautta (ks kartta). Reitin pituus on noin 7,5km. Laskin myös suunnitellun sähkölinjan.7.0. Laskenta-ajat olivat klo Reitin pituus on noin km. Sää laskentapäivinä oli hyvä. Tuulivoimaloiden alue.6. ja 9.6. Linjalaskennassa havaittu lajisto harmaasieppo käki pensastasku niittykirvinen käpytikka peippo punakylkirastas laulurastas pajulintu hömötiainen telkkä keltavästäräkki

Ailangantunturilla vuoden 0 aikana. Työskentelin yhteensä 8 päivänä. Maasto on tyypillistä perä-pohjalaista tunturimaastoa ja lajisto myös sen mukaista.

3 liro pikkukuovi KAAKKURI kirjosieppo teeri metsäkirvinen riekko tuulihaukka 5 6 Suunnitellun sähkölinjan linjalaskennassa havaittu lajisto. Sähkölinja.7. peippo pajulintu harmaasieppo metsäkirvinen punakylkirastas laulurastas kulorastas käki vihervarpunen hömötiainen käpytikka hippiäinen puukiipijä leppälintu Kaakkurin lentoreittejä pitää myös jatkossa tarkkailla, koska 0 pesintä tuhoutui jo munavaiheessa (korppi?). Kaakkuri pesii Lohilammella. Alueella tapasin myös muilla käynneillä hiiripöllön (pesä Ailangantunturin koillisosassa), kirjosiipikäpylinnun poikueen (hyvä käpyvuosi!), laulujoutsen Tunturilammella, metson soidintamassa Vähä Petäjävaaran rinteellä ( koirasta). Tunturilampi on myös merkittävä teeren soidinpaikka (7 koirasta 5..0).. Muuttolinnusto ja tulokset Lintujen muutontarkkailua tein keväällä ja syksyllä kotkatarkkailun yhteydessä sekä syksyllä erikseen 5.8., 5.9., 6.9., 7.9., 0.0.,.0. sekä..0. Tarkkailupaikat on merkitty kuvaan. Pääpaino oli seurata joutsenten liikkeitä. Isojen lintujen muuttoa en havainnut alueella, vaikka Kemijärvi on huomattava joutsenten kokoontumispaikka syksyisin. Joutsenia näin lentävän vain Kemijärvellä. Yhden kerran Ailanganjoen laaksossa keväällä. Petolinnut kaartelivat rinnealueella, eivät tuulipuistoalueella. Kerran näin 5 kurjen parven toukokuun lopussa Iso Petäjävaarassa arviolta noin 70m korkeudella. Alla olevassa taulukossa on syksyn muutontarkkailuissa tapaamani petolinnut, joutsenet ja kurjet.

jatkossa tarkkailla, koska 0 pesintä tuhoutui jo munavaiheessa (korppi?). Kaakkuri pesii Lohilammella.

4 laulujoutsen kurki kalasääksi tuulihaukka varpushaukka hiiripöllö kanahaukka 5. Kotka Maakotkan on Suomessa levinneisyydeltään selvästi pohjoinen laji, sillä noin 80 prosenttia tunnetuista maakotkareviireistä on vanhan Lapin läänin alueella ja noin 90 prosenttia reviireistä poronhoitoalueella. Pesivän kannan koko on 8 08 paria. Maakotkan kanta on ollut hitaassa kasvussa viimeiset 0 vuotta. Maakotkan pesimistulos kesällä 0 oli ennätyksellisen hyvä johtuen saalislajien runsaudesta ja hautoma-ajan suosiollisesta säästä. (Ollila ym. 0). Elinympäristövaatimuksiltaan maakotka on Suomessa rauhallisten erämaiden laji. Laji vaatii reviirilleen saalistamisen mahdollistamia avomaita, kuten soita, hakkuaukeita tai tunturinummea ja pesäpaikakseen riittävän järeäoksaisen puun. Kullakin reviirillä on tavallisesti - vaihtopesää, joita pari yleensä käyttää vuorovuosina. Suosituimpia pesäpaikkoja ovat vaaranrinteinen tai aapasoiden reunamien luonnontilaiset mäntymetsät. Metsäalueilla kotkan elinpiirin laajuus on noin 00km.(Väisänen ym. 998). Ravintonaan maakotka käyttää lähes mitä tahansa eläimiä myyristä ja pienistä linnuista lähtien aina ketun ja kurjen kokoisiin saakka, mutta pääosin ravinto koostuu kanalinnuista ja jäniksistä. Maakotka hyödyntää myös haaskoja. Pohjoisessa myös poronvasat kuuluvat jossain määrin kotkan ravintovalikoimaan, mikä on poronhoidon kannalta harmillista. Porotaloudelliset vahingot kuitenkin korvataan pesimäreviirien määrään perustuvan korvausjärjestelmän mukaisesti. Sukukypsyyden maakotka saavuttaa noin viisivuotiaana. Tästä syystä maakotkapopulaatiossa on pesivien yksilöiden lisäksi runsaasti pesimättömiä esiaikuisia yksilöitä. Kesäisin pesimätön maakotkakanta oleilee samoilla seudulla kuin pesivä kanta, mutta pesimättömät yksilöt liikkuvat keskimäärin paljon laajemmalla alueella verrattuna reviirin vallanneisiin pesiviin lintuihin. Aikuiset maakotkat ovat enimmäkseen paikkalintuja. Sen sijaan nuoret maakotkat ovat enimmäkseen muuttolintuja, jotka muuttavat talveksi yleensä Suomen etelä- ja kaakkoispuolelle (Pöyhönen 995), josta palaavat keväällä lähelle synnyinsijojaan. Vuosien kuluessa muuttovire hiljalleen hiipuu. Lajin suojeluasema Maakotka on tuoreimmassa valtakunnallisessa uhanalaistarkastelussa luokiteltu vaarantuneeksi (VU) (Rassi ym. 0) ja kuuluvat lintudirektiivin liitteen.lajeihin (Ympäristöministeriö 007). Osa uhanalaisista lajeista on luonnonsuojeluasetuksessa määritelty erityisesti suojeltaviksi lajeiksi. Sekä maakotka on erityisesti suojeltu laji. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Metsähallitus vastaa maakotkan valtakunnallisesta seurannasta ja maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen reviiriperusteisen korvausjärjestelmän vaatimista töistä.

poronhoitoalueella. Pesivän kannan koko on 8 08 paria. Maakotkan kanta on ollut hitaassa kasvussa viimeiset 0 vuotta.

5 Aineisto ja menetelmät Kotkatarkkailua suoritin maaliskuussa ja huhtikuussa (kotkien soidin), myös syyskesällä elokuussa poikasen jo ollessa lentokykyinen. Suoritin vuoden 0 aikana yhteensä 8 päivää kotkatarkkailua Ailangantunturin alueella, yhden kerran tapasin keväällä vanhan linnun tunturialueen laella alle 50m maanpinnasta. Ailangantunturin pesän kävin tarkistamassa.5. ja totesin sen melko rapistuneeksi.kevään soidinmenoja seurasin Ailangantunturin lounaisnurkassa (ks kuva tarkkailupaikoista). Siitä oli hyvä näkyvyys Pyhänulkin pesälle. Koiras lensi soidinta Ailanganjoen kanjonin suuntaisesti. Tapasin sen jokaisena tarkkailupäivänä huhtikuussa (6 kertaa). Maaliskuussa lintu istui useasti pesän lähistöllä (kertaa). Elokuussa poikanen teki lentoharjoituksia pesän lähistöllä (kertaa), koiras toi ruokaa jostain Ailangantunturin suunnasta. 6. Yhteenveto ja lisäselvitystarpeet Kotkan tarkkailua tulee jatkaa myös seuraavalla pesintäkaudella, jotta saadaan edes vähän tietoa missä kotka saalistaa. Parhaimman selvyyden kotkan liikkeistä saa satellittiseurannan avulla. Kaakkurin ruuan tuontia seuraamalla saadaan myös selvyys linnun lentoradoista, lentääkö se suunnitellulla tuulivoimapuistoalueella ja missä korkeudessa. Muuttoa tulee myös jatkossa seurata kotkatarkkailun ohessa. Yhden vuoden muuton tarkkailu ei anna oikeaa kuvaa lintujen muutosta, koska vuodet ovat mm säiden vuoksi erilaisia. 7. Liitteet Kaikki kuvat Olli-Pekka Karlin. Kartat tarkkailupaikoista ja Ailangantunturin laskentareiteistä.

Ailangantunturin pesän kävin tarkistamassa.5. ja totesin sen melko rapistuneeksi.kevään soidinmenoja seurasin Ailangantunturin lounaisnurkassa (ks kuva tarkkailupaikoista).

6 Kuva : Pyhänulkin vanha kotka. Kuva : Tarkkailupaikat

7 Kuva : Nuori kotka lentämässä pesän lähistöllä, taustana Ailangantunturin rinnettä. Kuva : Pikkukuovi Lohilammen rannalla.

8 Kuva 5: Linjalaskentareitti tuulivoimapuisto

9 Kuva 6: Sähkölinjan laskentareitti. Kuva 7: Nuori kotka taustana Ailangantunturi

10 8 Viitteet Metsähallitus 00: Maakotkan uhanalaisuus 00 Saatavissa: aisetel aimet/maakotka/documents/maakotkan%0uhanalaisuus%000_a_50dpi.pdf Ympäristöministeriö 007: Suomessa tavattavat lintudirektiivin I liitteen lajit. [www]. Saatavissa: < Väisänen, R., Lammi, E. & Koskimies, P. 998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. 567 s. Ollila. T. 0: Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 0. Metsähallitus. [www]. Saatavissa: hanalaisetelaimet/documents/maakotkanpesinnat0.pdf

pdf Ympäristöministeriö 007: Suomessa tavattavat lintudirektiivin I liitteen lajit. [www]. Saatavissa: <http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=906&lan=fi>. Väisänen, R., Lammi, E.

Samankaltaiset tiedostot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut