NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

Transkriptio

1 NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari

2 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että sosiaalityössä tarvitaan käytännöstä nousevaa tietoa. Sosiaalityössä tieto on välttämätön voimavara Sosiaalityön tieto ei muodostu pelkästään tieteellisen tutkimuksen kautta eikä hallinnon tarvitsemat arviointipalautteet riitä vastaamaan uuden tiedon ja muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Kansalaisten oman elämän ja arjen kokemuksellinen tieto ja ammattilaisten työhön liittyvät havaintoperusteiset tiedot on nostettu palvelujen kehittämisessä tärkeälle sijalle. Sosiaalityössä ja erityisesti päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa on pyritty viime vuosina tuomaan kokemustietoa ammatillisen asiantuntijuuden rinnalle (Hietala & Rissanen 2015).

3 PALVELUOSALLISUUDEN JA SOSIAALITYÖN SUHDE (HIRSCHMAN 1970; RAJAVAARA 2008) Loyalty kuvaa uskollisuutta järjestelmälle. Palveluiden käyttäjä on riippuvainen palvelusta, eikä aitoa valitusmahdollisuutta tai valinnanvaraa ole. Asiakkuus on kohdeasiakkuutta, jossa asiakas on ammattilaisten toimenpiteiden kohde ja asiakkaan ongelmat ja tarpeet määritellään ammattilaisten toimesta Exit liittyy palvelun käyttäjän mahdollisuuteen valita eri palveluiden välillä. Jolleivat palvelut miellytä, hän voi vetäytyä palveluista tai vaihtaa ne toisiin. Taustalla on ajatus asiakkaasta kuluttajana. Kuluttaja-asiakkuus. Voice viittaa asiakkaan mahdollisuuksiin tulla kuulluksi: hän voi tehdä valituksia, antaa palautetta tai antaa kokemustietonsa palveluiden kehittämiseen. Palveluasiakkuus. Sekä voice- että exit-vaihtoehtojen toteutuminen sosiaalityössä on haastavaa. Asiakkaalla on harvoin mahdollisuuksia kilpailuttaa tai valita palveluntuottajaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön liittyy usein riippuvuus palvelujärjestelmästä ja siinä toimivista ammattilaisista, voi myös tyytymättömyyden ilmaiseminen voi olla hankalaa.

4 KOKEMUSTIETO JA KOKEMUSASIANTUNTIJUUS Nuorten kokemustiedon ja kokemusasiantuntijuuden kehittämisen näkökulmasta erityisesti voice-ulottuvuus on oleellinen. Kokemustiedon hyödyntäminen ja merkitys palveluissa sekä niiden kehittämisessä on siinä, että kuulemalla todellisiin kokemuksiin perustuvia tarinoita sosiaalityöntekijät saavat tietoa ongelmista, kuntoutumisesta, nuorten arjesta sekä palvelujen sisältöön, vuorovaikutukseen ja järjestelmän toimivuuteen kohdistuvista tarpeista. Kokemusasiantuntijoiden tieto on avuksi myös pitkäjänteisessä palveluiden kehittämisessä, asiakaslähtöisyyden vahvistamisessa sekä järjestelmän pirstaleisuuden ja avun saatavuuteen liittyvien ongelmien korjaamisessa. (Hietala & Rissanen 2015) Kokemusasiantuntijuus voidaan ymmärtää mallina ja toimintatapana, jossa yksilön kokemusta sinänsä pidetään arvokkaana ja tärkeänä. Kokemustieto koostuu henkilön tietämyksestä ja asiantuntijuus ymmärretään olevan seurausta välittömästä kokemuksesta eikä pohjaa akateemisiin opintoihin tai ammatilliseen koulutukseen. (Beresford & Salo 2008)

5 NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA TARINASTA TOTTA! Sociopolis-yhteistyöverkoston (Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun) toteuttama Nuoret kokemusasiantuntijoina Tarinasta totta! kehittämishankkeessa (ESR) sovellettiin yhteisöllisiä ja taidelähtöisiä menetelmiä nuorten äänen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistamisessa. Hankkeen pilottikunnissa Inarissa, Kittilässä ja Rovaniemellä nuorten työpajoissa kokeiltiin kuvallisia menetelmiä; voimaannuttavaa valokuvausta ja digitarinatyöskentelyä. SelfMie-työpajojen keskeinen tavoite oli saada kuvallisella työskentelyllä nuorten ääntä ja kokemustietoa kuuluviin ja tätä kautta tukea nuorten osallisuutta ja kokemusasiantuntijuutta Työpajojen toteutuksessa oleellista oli sosiaalipedagoginen työote, terapeuttisen valokuvauksen menetelmät ja pyrkimys yksinkertaiseen, selkeään ja mukanaolijoita kunnioittavaan työskentelyyn. Raportti: SelfMie. Digitarinat ja kuvat nuorten kokemustiedon kertojina. Tiina Määttä, Päivi Muranen, Anssi Liikamaa, Elina Björninen, Jari Lindh, Ritva Linnakangas, Kristiina Mikkonen, Rita Jailo, Iiris Satamo, Merja Laitinen. Lapin yliopistokustannus

6 KOKEMUKSIA Nuoret pääsivät kuvamaan ja jäsentämään omaa elämäänsä kuvien ja kuvallisen kerronnan avulla. Kuvallisella työskentelyllä voidaan rakentaa moniulotteista kokemuksellista, tiedollista ja tunteisiin kiinnittyvää todellisuutta, joka ei ole sellaisenaan sanoin tavoitettavissa. Kuvat tekevät näkyväksi sitä, miten nuoret muodostavat käsityksiä itsestään ja elämästään osana arjen ympäristöään ja paikallisyhteisöään. Valokuva- ja digitarinatyöskentelyä voidaan käyttää sekä nuoren henkilökohtaisen osallisuuden vahvistamisessa ja voimaantumisprosessissa että kansalaisvaikuttamiseen suuntautuvassa palvelujen kehittämisessä.

7 KOKEMUKSIA Vapaaehtoisuus, luottamus, ryhmäytyminen, sensitiivisyys, aika Kokemustiedon siirtäminen palvelujen kehittämiseen ei toteutunut, edellyttää pidempikestoista toimintaa Aikaresurssit suhteessa toiminnan prosessiluonteisuuteen: osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen ei tapahdu miniinterventioilla Kuntatoimijoiden vahvempi sitouttaminen ja toiminnan paikallinen juurruttaminen Kuvallisen työskentelyn integrointi osaksi sosiaalityötä edellyttää vahvempaa kuntien työntekijöiden menetelmäkoulutusta, perehdyttämistä ja osaamisen siirtoa

8 TOISIN TAVOIN TIE ON AVOIN? Kuvalliset työmenetelmät haastavat perinteisten työkäytäntöjen toisin katsomiseen: Millaisia toisin tekemisen mahdollisuuksia vakiintuneisiin toimintakäytäntöihin sisältyy? Miten kuvallisen työskentelyn kautta saatu kokemustieto käännetään palvelujen kehittämiseen vaikuttavaksi kokemusasiantuntijuudeksi?

9 "MINULLE OLI OLEMASSA KAKSI MAAILMAA, JOIDEN VÄLILLÄ OLI SELKEÄ RAJA. TOINEN MAAILMA OLI SE, JOSSA KAIKKI NÄYTTI HYVÄLTÄ. TOINEN MAAILMA OLI SE, JOSSA MINÄ ELIN." Kuvaa ei voi näyttää nyt.

10 "PITKÄÄN OON OLLU VÄHÄN HAKOTEILLA TÄSSÄ ELÄMÄSSÄ VARSINKIN TULEVAISUUDEN AJATTELUSSA. MÄÄ TIIÄN, ETTÄ MÄÄ TARVITSEN SIINÄ VIELÄ JONKIN VERRAN APUA, ETTÄ PÄRJÄISIN TÄSSÄ ELÄMÄSSÄ. JONKUN LAITTAMAAN RUOSTUNEET KETJUT PAIKOILLEEN NIIN SANOTUSTI, JOTTA MATKA VOI JATKUA." Kuvaa ei voi näyttää nyt.

11 "TÄÄLLÄ LAPISSA ASUMINEN ON OLLU TÄHÄN ASTI TOSI MUKAVAA, MUTTA EN OIKEIN TIIÄ MINÄ EN OO OIKEIN VIELÄKÄÄN, TAI EN OO MONIIN VUOSIIN TUNTENU OLEVANI KOTONA OIKEIN MISSÄÄN. MINÄ TOIVOISIN TULEVAISUUDELTA, ETTÄ MINÄ LÖYTÄISIN ITSELLENI JOSTAIN OMAN KODIN. SEN EI VÄLTTÄMÄTTÄ TARVITSE OLLA MIKÄÄN OMISTUSASUNTO TAI MUUTA TÄMMÖISTÄ, MUTTA ENEMMÄNKIN SE TUNNE, ETTÄ NYT MÄ OON KOTONA JA VOIN RAUHOITTUA SIIHEN PAIKALLENI JA TUNTEA OLONI HYVÄKSI." Kuvaa ei voi näyttää nyt.

12 "LOPPUJEN LOPUKSI ME VAAN PELATAAN PUHELIMILLA, CHILLAILLAAN JA VAMMAILLAAN..." Kuvaa ei voi näyttää nyt.

13 TÄÄ VIIMEINEN KUVA SYMBOLISOI SITÄ, MITEN MULLA ON KÄSISSÄNI NE TIETYT VÄLINEET, JOILLA MUN ON PAKKO PELATA. JA VAIKKA KUIN PALJON MUUT AUTTAISI MUA JA ANTAISI MULLE NÄITÄ VÄLINEITÄ, JOILLA KIRJOITTAA TÄTÄ OMAA TARINAA, NIIN MUN TÄYTYY LOPPUJEN LOPUKSI OLLA ITSE SE, JOKA SEN KIRJOITTAA EIKÄ KUKAAN MUU. Kuvaa ei voi näyttää nyt.

14 Kuvaa ei voi näyttää nyt. KIITOS! KIITOS!