OHJE VUODEN 2016 TALOUSARVION JA HENKI- LÖSTÖSUUNNITELMAN VALMISTELUUN

Transkriptio

1 OHJE VUODEN 2016 TALOUSARVION JA HENKI- LÖSTÖSUUNNITELMAN VALMISTELUUN 1

2 SISÄLLYS 1. TALOUSARVIOVALMISTELU JA KAUPUNGINHALLITUKSEN LINJAUKSET TALOUSARVION 2016 VALMISTELUAIKATAULU YHTEYSHENKILÖT KAUPUNKISTRATEGIA JA PAINOTUKSET TALOUSARVION TULO- JA MENOPERUSTEIDEN LÄHTÖKOHDAT HENKILÖSTÖSUUNNITTELU JA HENKILÖSTÖKULUT TALOUSARVION LAADINTA Toimintaympäristöanalyysi Toiminnallisten tavoitteiden ja toimenpiteet asettaminen vuoden 2016 talousarvioon (kv- ja lautakuntataso) Raami ja budjetointiperiaatteet Käyttötaloustulojen ja -menojen budjetointi AVAINPROSESSIEN TALOUSARVIOT JA MITTARISTOT INVESTOINNIT LIIKELAITOSTEN JA TASEYKSIKÖIDEN TAVOITTEET LIITTEET

3 1. TALOUSARVIOVALMISTELU JA KAUPUNGINHALLITUKSEN LINJAUKSET Vuoden 2016 talousarviovalmistelu on käynnistetty kevään 2015 aikana kaupunginjohtajan johtoryhmässä, palvelualueiden yhteisseminaareissa sekä talousarviotiimissä, joka koostuu konsernipalvelujen talousarvion valmistelijoista ja palvelualueiden sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden talouspäälliköistä. Talousarviovalmistelua on käsitelty lautakuntien omissa tilaisuuksissa sekä kaupunginvaltuuston strategia- ja talousseminaarissa Valtuuston seminaarissa annetut linjaukset ovat ohjanneet seminaarin jälkeistä valmistelua. Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia ja päätti siinä noudatettavista linjauksista ja periaatteista (liite 1). Vuoden 2016 talousarvion raamin pohjaksi asetettiin vuoden 2015 talousarvio 10,6 milj. euron toimintakatesopeutuksella huomioituna. Raamissa toimintakatteen eli nettotoimintamenojen kasvu vuodelle 2016 asetettiin 1,5 %:iin mainittuun vuoden 2015 lähtötasoon verrattuna (liite 2). Tässä talousarvion laadintaohjeessa kuvataan kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti Kuopion kaupungin talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman laadinnan tarkemmat periaatteet, ohjeet, laskentaperusteet ja aikataulut. Talousarviovalmistelu jatkuu elokuussa 2015 kaupunginjohtajan johdolla palvelualueiden valmistelemien tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteet sekä toiminnallisten muutosten vaikutukset sisältävien budjettien pohjalta. Talousarvioprosessin aikataulu on esitetty tarkemmin kohdassa Talousarvion 2016 valmisteluaikataulu. Talousarviolaadintaprosessin lopputuloksena valmistuu kuntalain mukainen talousarvio kalenterivuodeksi 2016 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma kalenterivuosille Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että se toteuttaa kaupunkistrategiaa ja että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Kaupunginvaltuuston on määrä hyväksyä vuoden 2016 talousarvio 2016 ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma pidettävässä valtuuston kokouksessa. Juankosken kaupunki liittyy Kuopioon vuoden 2017 alusta. Tämä vaikuttaa etenkin vuosien taloussuunnitelmien valmisteluun. Tässä ohjeessa ja sen liitteenä olevissa tulos- ja rahoituslaskelmissa esitetyissä euromäärissä ei ole huomioitu kuntaliitosta tai yhdistymisavustuksia. 3

4 2. TALOUSARVION 2016 VALMISTELUAIKATAULU Aika Kokous / seminaari Teemat Kaupunginhallitus / raami Talousarvion 2016 valmistelun lähtökohdat ja asetetut painopisteet valmistelulle Palvelualueiden alustavien euromääräisten käyttötalousesitysten palautus talous- ja strategiapalveluun Palvelualueiden, taseyksiköiden ja liikelaitosten alustavien investointiesitysten palautus talous- ja strategiapalveluun Kj:n TA-tiimi TA 2016 valmistelun tilanne Yhdyskuntarakentamisen ja talonrakennuksen investoinnit Yhdyskuntarakentamisen ja talonrakennuksen investointiohjelman valmistelu, palvelualueiden ja liikelaitosten alustavat esitykset klo 12 mennessä talous- ja strategiapalveluun JoRyjen yhteinen kehittämispäivä TA Liikelaitosten ja taseyksiköiden ym. alustavien esitysten palautus talous- ja strategiapalveluun Kj:n TA-tiimi Kv:n ja ltk:n iltakoulun esittelyt ja esille nostettavat asiat Kaupunginvaltuuston ja lautakuntien iltakoulu Palvelualueiden joryjen yhteiskokous Tilannekatsaus talousarviovalmistelusta ja palaute jatkovalmisteluun Tilannekatsaus talousarviovalmistelusta päättäjiltä saadun palautteen perusteella vk ( ) Lautakuntien ta:n valmisteluseminaarit Lautakuntien jatkovalmistelu saadun palautteen perusteella Liikelaitosten ja taseyksiköiden johtokuntien päättämät TA-esitykset talous- ja strategiapalveluun Budjettiriihi Palvelualueiden esitysten yhteensovittaminen kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen Budjettiriihi Palvelualueiden esitysten yhteensovittaminen kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen Viikon 39 alussa kaikki 1. lukuversion materiaalit on oltava toimitettu talous- ja strategiapalveluun! 4

5 Lautakuntien puheenjohtajien ja kh:n puheenjohtajiston tapaminen Budjettiriihi Palvelualueiden esitysten yhteensovittaminen kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen Budjettiriihi Kirjan viimeiset silaukset ennen painoon lähtemistä. TA-kirja painoon torstai-aamuna TA 2016, lista lähtee kh:lle Kh:n 1. käsittely Kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen 1.luku KV:n ja lautakuntien ta-info Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen esittely (suljettu tilaisuus) Lehdistöinfo Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen esittely Yhteistyötoimikunta Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen käsittely yhteistoimintamenettelyn mukaisesti Kh:n 2. käsittely (päätöskokous) Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen hyväksyminen KV:n periaatekeskustelu talousarviosta Kv:n päätöskokous, ta:n hyväksyminen Palvelualueiden joryjen yhteiskokous Johtoryhmien yhteinen kehittämispäivä Periaatekeskustelu talousarviosta Päätöskokous, talousarvion hyväksyminen Kj:n puheenvuoro v TA Käyttösuunnitelmat Lautakunnat hyväksyvät käyttösuunnitelmat viimeistään pe Käyttösuunnitelmien jättö talous- ja strategiapalveluun Kh / käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmien hyväksyminen Kv-info käyttösuunnitelmat 2016 Käyttösuunnitelmat

6 3. YHTEYSHENKILÖT Käyttötalouteen liittyvät tekstit / SuunTa pe mennessä, lisätietoja: o Riitta Kokkonen puh tai sähköposti riitta.kokkonen@kuopio.fi o Riitta Puustinen puh tai sähköposti riitta.puustinen@kuopio.fi o Pirjo Salmelainen puh tai sähköposti pirjo.salmelainen@kuopio.fi, (Paikalla alkaen!) o Sirpa Lätti-Hyvönen puh tai sähköposti sirpa.latti-hyvonen@kuopio.fi Henkilöstösuunnitelma ma mennessä, lisätietoja: o Seija Pärnänen puh tai sähköposti seija.parnanen@kuopio.fi Osaamisen kehittämissuunnitelman laadinta, lisätietoja: o Tarja Savolainen puh tai sähköposti tarja.anneli.savolainen@kuopio.fi Työllistäminen, lisätietoja: o Hanna Kepponen puh tai sähköposti hanna.kepponen@kuopio.fi Käyttötalouden eurot / VeGa / avainprosessitasolla pe mennessä, lisätietoja: o Riitta Puustinen puh tai sähköposti riitta.puustinen@kuopio.fi Investointien eurot / excel / vuoden 2016 ja suunnitelmakauden pe mennessä, lisätietoja: o Riitta Puustinen puh tai sähköposti riitta.puustinen@kuopio.fi Avainprosessien talousarvio, ja mittaristot ma mennessä, lisätietoja: o Tarja-Leena Tukiainen puh: tai sähköposti tarja-leena.tukiainen@kuopio.fi Kuopion väestö-, työpaikat ja asuminen asumisen rakentamisen eteneminen ja käyttöön otettava alueet vuosina , lisätietoja: o Katri Hiltunen puh tai sähköposti katri.hiltunen@kuopio.fi 6

7 4. KAUPUNKISTRATEGIA JA PAINOTUKSET Kuopion kaupungin strategisia painotuksia lähivuosille ja vuodelle 2016 on valmisteltu palvelualueiden johtoryhmien seminaareissa sekä Kuopion kaupunginvaltuuston seminaarissa. Valmistelutyön pohjalta on koottu kaupunkitasoiset tavoitteet (liite 3), jotka kaupunginhallitus on hyväksynyt talousarviovalmistelussa huomioitavaksi. Tavoitteet on viety valmiiksi SuunTa järjestelmään. Kaupunginvaltuuston seminaarissa valtuustoryhmät painottivat erityisesti seuraavia asioita: Kasvu, kilpailukyky ja vetovoima Kasvun edellytyksistä huolehtiminen Savilahden alueen kehittäminen Yhteistyö elinkeinoelämän ja yritysten kanssa Kuntayhteistyö win-win - periaate Positiivisen Kuopio kuvan edelleen kehittäminen Asukkaat ja palvelut Kaavoituksesta huolehtiminen Palvelujen uudet tuottamismallit Lähidemokratiamallin rakentaminen Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta Resurssit, johtaminen ja henkilöstö Talouden tasapainottaminen Palvelualueiden johtamisrakenteiden keventäminen ja keskinäisen yhteistyön lisääminen Omistajaohjaus Kuopion väestö-, työpaikat ja asuminen asumisen rakentamisen eteneminen ja käyttöön otettava alueet vuosina Kuopion väestöä, elinkeinoja sekä asumista koskevat lähtötiedot on koottu ja tarkistettu keväisin tulevan vuoden talousarvion laadintaa varten. Lähtötietoja käytetään myös perusteena useamman vuoden käsittävälle toiminta- ja taloussuunnittelulle, palvelujen suunnittelulle sekä kaavoitukselle. Lähtötiedot on hyväksytty kaupunginhallituksessa (Liitteet 5-6). 7

8 5. TALOUSARVION TULO- JA MENOPERUSTEIDEN LÄHTÖKOHDAT Tilikauden tulos vuodelta 2014 oli 118,4 milj. euroa ylijäämäinen. Tulokseen vaikuttivat merkittävällä tavalla Kuopion Energia Liikelaitoksen ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhtiöittämiset. Vertailukelpoinen, yhtiöittämisten vaikutuksista siivottu tulos toteutui 15,1 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempana ollen kuitenkin 4,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2015 talousarvion valmistelu pohjautui selvästi vuoden 2014 toteutunutta tilinpäätöstä heikompiin toimintakatteen lähtötasoihin ja laadittiin 22,2 milj. euroa alijäämäiseksi. Kun kaupunginvaltuuston vuoden 2015 hyväksymän talousarvion mukaista ydinkaupungin (pl. Maaninka) toimintakatetta verrataan vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaiseen ydinkaupungin toimintakatteeseen, suhteelliseksi kasvuksi muodostuu 4,0 % ja euromääräiseksi kasvuksi 23 milj. euroa. Näin ollen talouden tasapainottamista ja palvelutuotannon tuottavuuden parantamista pitää jatkaa. Talouden tasapainottamista on syytä jatkaa myös velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi. Kaupunginhallitus on päättänyt, että palvelualueet ja lautakunnat valmistelevat mennessä aikataulutetut ja seurattavissa olevat suunnitelmat toimenpiteineen ja vaikutusarviointeineen, joilla ydinkaupunkitasoinen toimintakate saadaan 7,1 milj. euroa paremmaksi kuin talousarviossa. Valtionosuuksien, korkokulujen sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden tulosparannustavoitteen on arvioitu parantavan tulosta yhteensä 3,5 milj. euroa. Palvelualueiden tulee raportoida tehtyjen suunnitelmien toteutumisesta sekä aikataulussa ja tavoitteissa pysymisestä kaupunginhallitukselle säännönmukaisen kuukausiraportoinnin yhteydessä. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tuottavuusohjelma uudistetaan em. suunnitelmia hyödyntäen talven aikana, kun hallitusohjelman mukaiset valtion kuntataloutta koskevat toimenpiteet alkavat hahmottua. Vuoden 2015 talousarvion mukainen ydinkaupungin toimintakate eli käyttötalouden nettotoimintameno on -617,8 milj. euroa. Vuoden 2015 ensimmäiseltä vuosikolmannekselta laaditun seurantaraportin mukaan kuluvan vuoden toimintakate uhkaa kuitenkin kasvaa -623,5 milj. euroon. Vuoden 2014 tilinpäätöksen toimintakatetoteumaan nähden vuoden 2015 talousarvion mukainen ydinkaupungin toimintakate on 25,8 milj. euroa heikompi ja osavuosikatsauksen mukaiseen toteumaennusteeseen nähden 31,5 milj. euroa heikompi. Talousarvion laatimisen perustana on vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuodelle 2016 kuitenkin siten, että vuoden 2015 talousarvion ydinkaupungin toimintakatetta sopeutetaan 10,6 milj. eurolla. Sopeutuksella tavoitellaan vastaavan suuruista alijäämän pienentymistä koko kaupungin tulokseen vuodelle Sopeutuksen jälkeen koko kaupungin alijäämä olisi 11,4 M vuodelta Vuoden 2016 taloussuunnitelmassa toimintakatteen muutos on määritetty 1,5 %:n tasolle vuoden 2015 talousarvioon nähden. Kaupunginvaltuuston pidetyssä seminaarissa toimintakatteen muutoksen enimmäismääräksi määritettiin vastaava taso. Kun lähtökohdaksi otetaan vuoden 2015 edellä kuvatuin tavoin sopeutettu talousarvio, heijastuu suunniteltu sopeutus myös vuodelle 2016 laadittavaan talousarvioon. Ydinkaupungin toimintakate vuodelle 2016 paranisi näistä lähtökohdista vuoden 2015 talousarvioon nähden 1,5 milj. euroa ja käytössä olevan vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen nähden 7,2 milj. euroa eli 1,16 %. Taloussuunnitelmakaudelle toimintakatteen vuosikasvuksi on määritetty voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisesti 1,0 %. Sairaanhoitopiirin arvio sen menokehityksen kasvusta on talousarviovalmistelun tässä vaiheessa 1 %:n lisäys vuoden 2015 ennusteesta laskettuna. Lisäksi erikseen huomioidaan vuonna 2015 tapahtuvien toi- 8

9 mintamuutosten kustannusvaikutus. Vuoden 2014 tilinpäätöksen mukainen jäsenkuntalaskutus oli 289,3 milj. euroa, vuoden 2015 talousarvion mukainen jäsenkuntalaskutus on 292,7 milj. euroa ja vuoden 2015 tämän hetken ennuste taasen 295,5 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin talousarvion 2016 valmistelupohjana on 303,7 milj. euron jäsenkuntalaskutus, joten kaikkineen kasvu vuoden 2014 tilinpäätöstasoon on 5,0 %. Koska erikoissairaanhoidon menot kasvavat, niin kaupungin oman toiminnan toimintakatteen vuonna 2016 tulee supistua vastaavasti. Vuoden 2015 aikana kaupungilta sairaanhoitopiirille siirtyvien toimintojen menoja pienentävät vaikutukset on huomioitava vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelmakauden valmistelussa. Talousarvioon sisällytetään tuottavuusohjelman tavoitteet ja toimenpiteet, joiden toteuttamisen vastuuhenkilöt on määritelty tuottavuusohjelmassa. Vuosille laadittu tuottavuusohjelma on kaupunginhallituksen tekemän päätöksen esitystekstissä mainituin tavoin tarkoitus päivittää vuodesta 2016 alkavalle uudelle kaudelle päätöksen mukaisten palvelualueiden sopeutussuunnitelmien valmistuttua ja hallitusohjelman mukaisten valtion kuntataloutta koskevien toimenpiteiden konkretisoiduttua. Palvelutuotannon tehostaminen edellyttää muun muassa avoimeksi tulevien tehtävien täyttämisestä pidättäytymistä tai vastaavan säästön aikaansaamista ostopalveluista, sisäisen liikkuvuuden lisäämistä sekä toimitilojen käytön tehostamista. Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisten toimenpiteet kuluvan vuoden talouden tasapainottamisesta ja tuottavuuden kehittämisestä lähivuosina huomioidaan talousarviovalmistelussa. Palvelualuejohtajat ja asiakkuusjohtajat vastaavat siitä, että tavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet otetaan huomioon käyttösuunnitelmien laatimisessa ja että sovitut toimenpiteet toteutetaan. Palvelualueiden edellytetään ottavan määrärahojen ja henkilöresurssien kohdentamisessa huomioon tuottavuusohjelman ja strategian painopisteiden edellyttämät toimenpiteet ja tavoitteet. Palvelualueilla toiminnan ja resurssien kohdentamisessa painopiste on erityisesti asiakasrajapinnassa. Palvelualueiden toimintatuottojen ja menojen muutoksia kuluvan vuoden ennusteeseen tullaan tarkastelemaan yhteistyössä siten, että toimintakate muodostuu liitteenä olevan lyhennetyn tulos- ja rahoituslaskelman raamin mukaiseksi. Hallitusohjelman mukaan kuntien maksupolitiikkaa vapautetaan. Asiakasmaksujen ym. on arvioitu lisäävän kuntien tuloja 160 milj. euroa vuonna Vuoden 2016 talousarviossa maksu- ja myyntituloja tulee korottaa ja lainsäädännön muutokset tulee huomioida täysimääräisenä. Kuopion verotulojen määräksi vuonna 2015 arvioidaan 423,7 milj. euroa, joka on talousarvion mukainen. Kasvua on 7,3 milj. euroa (1,8 %) Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuihin vuoden 2014 verotuloihin. Vuonna 2016 verotulojen määräksi arvioidaan 435 milj. euroa nykyisillä veroprosenteilla. Verotulojen kasvu kuluvaan vuoteen on siten 11,3 milj. euroa ja suhteellisesti 2,7 %. Kuntien korotettua yhteisöveroosuutta ei jatketa vuoden 2015 jälkeen. Tämä heikentää kuntien tulopohjaa, jonka vaikutus Kuopiolle on vajaat 4 milj. euroa. Talousarviovuoden 2016 ja taloussuunnitelmakauden verotuloennuste perustuu Suomen Kuntaliiton kuntakohtaiseen verotuloennusteeseen. Valtionosuuksien kokonaismääräksi vuonna 2016 arvioidaan 168,5 milj. euroa, joka on 5 milj. euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Valtionosuusarviossa on huomioitu edellisen hallituksen päättämät leikkaukset, valtionosuusuudistuksen vaikutus ja hallitusohjelman mukainen indeksikorotusten jäädytys. Valtionosuusarvio perustuu Suomen Kuntaliiton alustaviin laskelmiin ensi vuoden valtionosuuksista. 9

10 Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisellä ja toimintojen joustavoittamisella tavoitellaan noin miljardin vahvistusta julkiseen talouteen Miten tämä käytännössä toteutuu, on vielä epäselvää. Epäselvää on myös, miten valtionosuuksia vähennetään tehtävien vähentyessä. Hallitusohjelman mukaan kuntien tehtäviä kuitenkin vähennetään samassa suhteessa kuin valtionosuuksia leikataan. Vuoden 2015 aikana markkinakorot ovat olleet historiallisen matalalla tasolla. Vuoden 2014 ennakoitua selvästi paremman tulostason ansiosta kaupunki on kyennyt rahoittamaan kevään 2015 toimintaa kassavaroillaan, minkä arvioidaan vaikuttavan vuoden 2015 lainarahoituksen tarpeeseen talousarvioon nähden supistavasti. Markkinakorkotasosta johtuen vuoden 2015 korkomenojen arvioidaan toteutuvan vähintään 0,5 milj. euroa talousarvioita alhaisempina. Kaupungin velkamäärän jatkuvasti kasvaessa on kuitenkin varauduttava korkomenojen kasvuun. Kaupungin lainasalkusta merkittävä osa on suojattu kiinteäkorkoiseksi, mikä tasoittaa markkinakorkojen muutosten vaikutusta korkomenoihin. Vaikka markkinakorkojen odotetaankin pysyvän matalalla tasolla lähivuosien ajan, voi niissä kuitenkin tapahtua muutoksia ylöspäin. Näistä syistä talousarviovalmistelun tässä vaiheessa on ennakoitu ydinkaupungin korkomenojen edelleen kasvavan kuluvan vuoden toteuma- ja talousarviotasosta. Koska investoinnit ovat viime vuosina ylittäneet poistotason, laskennallisten poistojen määrä tulee myös kasvamaan. Vuonna 2016 poistojen kasvuksi arvioidaan ydinkaupungin puolella 1,3 milj. euroa. Koko kaupungin tasolla poistojen vuosimuutokseksi arvioidaan 1,7 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarviosuunnittelun nettoinvestointitasoksi on tässä vaiheessa merkitty voimassa olevan taloussuunnitelman mukainen 43,5 milj. euroa. Kaupunki ei kykene rahoittamaan investointeja tulorahoituksella vaan niitä joudutaan rahoittamaan ainakin osittain velalla ja omaisuuden myynnillä. Mikäli varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitusvaje hoidettaisiin kokonaisuudessaan velanotolla, lainakanta lisääntyisi noin 11,0 milj. euroa. Vuoden 2015 osalta lainamäärän kasvuarvio on vuoden 2015 talousarviota noin 17,0 milj. euroa pienempi johtuen vuoden 2014 odotettua parempana toteutuneesta tulostasosta ja sen myötä vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla vallinneesta hyvästä kassatilanteesta. Tämä huomioiden lainamäärän vuoden 2016 lopussa arvioidaan olevan 334,1 milj. euroa eli noin euroa/asukas. 6. HENKILÖSTÖSUUNNITTELU JA HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstökulujen suunnittelu Henkilöstötyön tuottavuustavoitteet ja toimenpiteet perustuvat kaupunginvaltuuston hyväksymään henkilöstöohjelmaan. Henkilöstösuunnittelu on avainasemassa henkilöstömenoihin varauduttaessa. Ennakoivassa henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon seuraavat näkökulmat: varautuminen toiminnan vaatimaan henkilöstötarpeeseen varautuminen henkilöstön eläköitymiseen ja poissaoloihin rekrytointi, sisäisen liikkuvuuden kehittäminen sekä varautuminen henkilöstön saatavuuteen osaamisen johtaminen ja kehittäminen Henkilöstösuunnittelusta vastaa linjajohto johtamisjärjestelmän roolin mukaisesti. Työnantajapalvelu, henkilöstö- ja hallintopäälliköt sekä henkilöstöasioista vastaavat ohjaavat ja tukevat johtajia ja esimiehiä 10

11 henkilöstösuunnitelmien valmistelussa Henkilöstösuunnittelun tuloksena määräytyy talousarvioon varattavien henkilöstömenojen (palkkakustannusten, eläkemaksujen, henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin sekä työterveyshuollon) raamin rajoissa esitettävä määräraha. Henkilöstösuunnitelman laadinta Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana ovat palvelualueen talouden reunaehdot, toiminnan tavoitteet ja painopisteet sekä toimintaympäristö- ja asiakastarvemuutokset. Selvitys toiminnan painopisteiden, toimintaympäristön ja toiminnallisten muutosten vaikutuksista osaamis- ja henkilöstötarpeeseen sekä arvio henkilöstön osaamisen saatavuudesta annetaan toimintaympäristöanalyysissä (SuunTa). Henkilöstösuunnitelmat perustuvat palvelualuejohtajan asettamiin palvelualuetasoisiin henkilöstötyön tavoitteisiin. Käyttösuunnitelmissa henkilöstösuunnitelmat tarkennetaan vastaamaan kaupunginvaltuuston hyväksymiä määräraharesursseja. Poistumaennusteen arviointiin työnantajapalvelu toimittaa konsernipalvelun ja vetovoimaisuuden palvelualueen asiakkuusjohtajille, palvelualueiden henkilöstö- ja hallintopäälliköille sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden henkilöstöasioista vastaaville palkkajärjestelmästä tulostetut raportit, joista ilmenee vuosina vuotta täyttävät henkilöt ja henkilöt, jotka ovat jo täyttäneet 63 vuotta. Eläkepoistuman suunnitelma-arviona pidetään 63 vuoden eläkeikää, jonka perusteella esimiehet saavat ennakkotiedon lähivuosien eläkepoistumasta. Henkilöstöpoistuman aiheuttama rekrytointitarve tulee arvioida kriittisesti. Eläkkeelle siirtymisen johdosta tai muusta syystä vapautunut tehtävä tulee täyttää ensisijaisesti sisäisin tehtäväjärjestelyin toimintoja tehostamalla. Toimintojen tehostamisen suunnittelussa tulee ottaa huomioon toimintatapojen muutosmahdollisuudet yli palvelualuerajojen. Juankosken kuntaliitos tulee ennakoida jo vuonna Avoimet tehtävät pyritään täyttämään Juankoskelta siirtyvää henkilöstöä hyödyntäen mm. niin, että tehtävä täytetään määräaikaisena saakka. Juankosken henkilöstön sijoitussuunnittelu käynnistetään työnantajapalvelun ja palvelualueiden yhteistyönä jo vuoden 2015 syksyllä. Henkilöstökulujen budjetointi Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Toisen jakson aikaväli on Palkantarkistusten ajankohdaksi sovittiin Kuntatyönantajat ja pääsopijajärjestöt neuvottelevat kesäkuun 2015 loppuun mennessä kunta-alan sopimuskorotuksista ajanjaksolle Talousarvion henkilöstöbudjetoinnissa palkkoihin ei tehdä yleiskorotusvarausta, vaan neuvottelutuloksen mukaiset palkkojen korotukset varataan keskitetysti yleishallintoon palvelualuekohtaisia korotuksia varten. Henkilöstösuunnitelman toteuttamiseksi varataan määrärahat annetun raamin rajoissa seuraavasti: 11

12 1. Henkilöstön palkka- ja palkitsemiskustannukset vakituisen henkilöstön, tarvittavien sijaisten sekä määräaikaisten palkat pl. työllisyysvaroin palkattavat sekä kesätyöllistettävät koululaiset ja opiskelijat määrärahoja varattaessa tulee huomioita toimintaympäristön ja toiminnan muutokset sekä toiminnan painopisteiden yksittäisten palkkaepäkohtien korjaaminen ja suunniteltujen tehtäväjärjestelyjen aiheuttamat palkantarkastukset onnistuneiden uuteen tehtävään sijoittuneiden työntekijöiden palkat henkilöstön palkitseminen kannustavan palkkauksen elementtejä käyttäen 2. Henkilöstön kehittäminen koulutuksen toteuttamiseen siltä osin, kun kyseessä on organisaatioyksikön itse järjestämä koulutus tai kehittäminen 3. Henkilöstön työhyvinvointi suunnitellut työhyvinvointitoimenpiteet esim. ergonomia, sisäilma-asiat työterveyshuoltopalveluiden toteuttaminen: perusmaksu 34 /henk. Lisäksi varaudutaan painopisteiden mukaisiin toimenpiteisiin, esim. terveystarkastukset ja työpaikkakäynnit. Kelan korvaus 60 % ennalta ehkäisevästä tth:sta ja 50 % sairaanhoidosta varataan tuloihin. Kela korvausta ei saa mm. huumetestauksista, influenssarokotuksista ja joistakin ryhmätoiminnoista työhyvinvointi- tai virkistyspäiviin. Lomakkeet Työnantajapalvelu toimittaa vuoden 2014 tilinpäätös- ja vuoden 2015 talousarviotiedoilla täydennetyt Excel-lomakkeet palvelualueiden/liikelaitosten/taseyksiköiden henkilöstö- ja hallintopäälliköille. Lomakkeiden liitteenä lähetetään edellä mainitut avainprosessitasoiset luettelot 63 vuotta täyttäneistä ja vuosina täyttävistä henkilöistä työyksiköittäin. Vuoden 2016 poistumaennuste tulee mahdollisuuksien mukaan selvittää kehityskeskustelun tai muun keskustelun yhteydessä. Lomakkeessa palkkamäärärahavaraus ilmoitetaan ilman henkilösivukuluja. Työnantajapalvelu tekee palvelualue- ja yritystasoisen yhteenvedon henkilöstösuunnitelmista. Yhteenveto esitetään kaupunkitasoisessa talousarviokirjassa. Avainprosessitasoiset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tehdään käyttösuunnitelmien yhteydessä. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tulee käsitellä yhteistoiminnallisesti laajennetuissa johtoryhmissä. Lisätietoja henkilöstösuunnitteluun antaa henkilöstösuunnittelija Seija Pärnänen puh Henkilöstösuunnittelulomakkeet palautetaan Seija Pärnäselle viimeistään ma

13 7. TALOUSARVION LAADINTA 7.1 Toimintaympäristöanalyysi VUODEN 2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI SUUNTA -JÄRJESTELMÄSSÄ Toimintaympäristöanalyysissa selostetaan TOIMINTA-AJATUS o Avainprosessin toiminta-ajatus. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET o Avainprosessin toimintaympäristökuvaus ja tapahtuvat muutokset. TOIMINNAN PAINOPISTEET o Avainprosessin alueen toiminnan painopisteet. TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS- JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN o Arvio toiminnan painopisteiden kehittymisen perusteella toiminnan vaatimasta henkilöstöja osaamistarpeesta, esim. minkä osaamisen merkitys kasvaa tai vähenee, mitä uutta osaamista tarvitaan. HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN SAATAVUUS o Arvio toiminnan vaatiman osaamisen saatavuudesta. Nykyisen henkilöstön osaaminen suhteessa tarpeeseen. Millaisilla keinoilla nykyhenkilöstön määrä ja osaaminen voidaan yhteen sovittaa toiminnan tarpeisiin (esim. tehtävä-, organisaatio- ja toimintatapamuutokset, henkilöstön uudelleensuuntautumista tukevat järjestelyt ja kehittämiskeinot). o Arvio ulkoisen henkilöstön saatavuudesta (rekrytointeina saatavat/palvelujen osto). SUUNNITELMA ULKOISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ o Arvio ulkoisten palvelujen käytöstä, palvelujen siirtymisestä ostopalveluksi tai ostopalvelujen siirtäminen omaksi toiminnaksi. 7.2 Toiminnallisten tavoitteiden ja toimenpiteet asettaminen vuoden 2016 talousarvioon (kv- ja lautakuntataso) Kuntalain 14 :n mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto päättää myös kuntastrategiasta. Valmistelun pohjan muodostaa kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia ja kevään 2015 työskentelyn pohjalta syntyneet vuotta 2016 koskevat kaupunkitasoiset tavoitteet. Lautakunnat määrittelevät toimenpiteet, joilla kaupunkitasoisia tavoitteita toteutetaan. Lautakuntatasolla on mahdollisuus asettaa myös omia lautakuntatason tavoitteita. Tavoitteet ja toimenpiteet on pyrittävä asettamaan siten, että ne - ovat toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla eikä niitä ole liikaa (priorisointi) 13

14 - eivät ole ristiriidassa kaupunkitasoisten tavoitteiden kanssa tai keskenään - ovat olennaisia myös perustoiminnan kannalta. - ovat mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet kirjoitetaan SuunTa järjestelmään. Kaupunkitasoiset tavoitteet on viety valmiiksi kaupunkitason toimintasuunnitelmapohjaan, jossa on määritelty myös alustavat vastuutahot. Tavoitteita ja toimenpiteitä SuunTaan kirjattaessa suositetaan noudattamaan hyväksytyn strategian mukaisia kriittisiä menestystekijöitä ja niitä määritteleviä arviointikriteerejä. Uutena arviointikriteerinä strategiassa on Ilmastopoliittisen ohjelman toteutuminen. 7.3 Raami ja budjetointiperiaatteet Kaupunginhallituksen hyväksymä ydinkaupungin toimintakate raamissa on -616,3 milj. euroa, joka on 7,2 milj. euroa pienempi kuin huhtikuussa 2015 laadittu ennuste vuodelle 2015 ja 1,5 milj. euroa vuoden 2015 talousarvion toimintakatetta pienempi. Sopeutustarve kuluvan vuoden talousarvion toimintakatteeseen nähden on keskimäärin 0,2 %. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvuksi arvioidaan n. 1 % vuoden 2015 ennustetasoon nähden, mikä lisää palvelualueiden oman toiminnan sopeutustarvetta. Raamiluonnos sisältää kuluvan vuoden talousarvioon ja suunnitelmaan sisältyvät sekä kertaluonteiset että pitkävaikutteiset sopeutustoimenpiteet, mutta edellyttää kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti lisäsopeutustoimenpiteitä. Tämä merkitsee sitä, että palvelualueilla tulee jatkaa vuoden 2015 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan sisältyvien tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteiden käytäntöön viemistä ja valmistella lisää pitkävaikutteisia tuottavuutta parantavia toimenpiteitä. Toimintakate on jaettu raamiluonnoksessa (liite 4) palvelualueille talousarvion jatkovalmistelua varten. Raamiluonnos on laskettu palvelualueittain keskimääräisellä 1,5 %:n toimintakatteen muutosprosentilla suoraan 10,6 milj. eurolla sopeutettuun talousarvioon Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunginhallituksen asettama ydinkaupungin toimintakatteen raami -616,3 milj. euroa on palvelualueita sitova tavoite ja että palvelualueittaiset tulot ja menot voivat poiketa liitteenä olevasta alustavasta palvelualuekohtaisesta jakolaskelmasta, kun kokonaisuus pysyy toimintakatetasolla asetetussa raamissa. Palvelualueiden tulee suunnitella toimintansa siten, että ydinkaupungin talousarvion valmistelun pohjaksi hyväksytyn toimintakatteen puitteissa pysytään. Talousarvion valmistelu tehdään palvelualueiden johtoryhmissä, jossa palvelualueen raami tulee jakaa strategisten painopisteiden edellyttämällä tavalla avainprosesseille ja palveluprosesseille. Valmistelussa tulee huomioida muutosten vaikutukset kaupunkitasoisesti. Toimenpiteiden euromääräiset talousvaikutukset (säästö-, kustannus- ja tulovaikutukset) sekä niihin liittyvät henkilötyövuosimuutokset ja selvitykset palvelun käyttäjiin kohdistuvista vaikutuksista ilmoitetaan erillisellä toimintamuutoslomakkeella, joka toimitetaan toimialoille laadintaohjeen mukana (liite 7). Vuoden 2016 talousarvio tehdään VeGan taloussuunnitteluohjelmalla. Ohjelmaan on siirretty vuoden 2014 tilinpäätöstiedot ja lauta- ja johtokuntien päättämät vuoden 2015 käyttösuunnitelmatiedot. Vuoden 2015 käyttösuunnitelma on kopioitu vuoden 2016 pohjaan, joka on budjetoinnin lähtötaso vuodelle Budjetti tehdään ohjelmaan vähintään avainprosessitasoisena ja sen tulee olla alustavasti valmiina mennessä elokuulle sovittua jatkovalmistelukokousta varten. VeGasta saadaan mm. yhteenveto koko kau- 14

15 pungin vuoden 2016 budjettitilanteesta. Merkittävät tulo- ja menovirrat, kuten esim. palkat ja palvelujen ostot, tulee budjetoida luonteensa mukaisille tileille, jotta vuodet 2015 ja 2016 ovat vertailukelpoisia. 7.4 Käyttötaloustulojen ja -menojen budjetointi Maksut ja taksat Asiakasmaksuja ja -taksoja tulee korottaa vähintään kustannustason nousua vastaavasti kuitenkin säädökset huomioiden. Maksujen ja taksojen korottamisesta pidättäytymiselle tulee olla peruste. Henkilöstömenojen budjetointi Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa kahdessa jaksossa. Ensimmäisen jakso päättyy Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson sopimuskorotuksen kustannusvaikutuksesta ja korotusajankohdasta. KT ja pääsopijajärjestöt neuvottelevat tämän ratkaisun perusteella kesäkuun 2015 loppuun mennessä kunta-alan sopimuskorotuksista ajanjaksolle Työllisyys ja kasvusopimuksen mukaan työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisia palkkoja korotetaan toisen sopimusjakson alusta tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 16 euroa kuukaudelta kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia. Alakohtaiset sopijaosapuolet sopivat yleiskorotuksen tarkemmasta kohdentamisesta työ- ja virkaehtosopimuksiin. Ohje- ja taulukkopalkkojen korottaminen tai henkilökohtaisen palkan eri osien korotusvaikutukset eivät saa johtaa yleiskorotuksen ylittäviin henkilökohtaisten palkkojen korotuksiin. Alakohtaiset sopijaosapuolet voivat sopia yhdessä poikkeavasta yleiskorotuksen toteuttamistavasta siten, että sopimusalan kustannusvaikutus ei tästä syystä kasva edellä mainitusta. Suomen Kuntaliitto on arvioinut ansiotasoindeksin muutokseksi 1,2 % vuodelle Sopimuskorotusten vaikutuksia varten tehdään keskitetysti varaus yleishallintoon palvelualueiden osalta, joten palvelualueet eivät varaudu sopimuskorotuksiin talousarvioissa. Taseyksiköt ja liikelaitokset huomioivat omassa valmistelussaan sopimuskorotusten vaikutukset. Palvelualueiden, taseyksiköiden ja liikelaitosten tulee varautua mahdollisiin palkkojen harmonisoinnista johtuviin palkantarkistuksiin omissa talousarvioissaan. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2016: - palkkaperusteisen eläkemaksun arvioidaan laskevan 0,2 prosenttiyksikköä vuoden 2015 tasosta ja se on 17,00 % - VaEL eläkemaksun tiedot saadaan lähipäivinä ja se ilmoitetaan kasvun ja oppimisen palvelualueelle - Kuel-eläkemenoperusteisen maksun saa kertomalla vuoden 2015 toteuman kertoimella 0,93 (taulukko liitteenä 4a) - varhaiseläkemenoperusteisen maksun saa kertomalla vuoden 2015 toteuman kertoimella 1,26 (taulukko liitteenä 4a) - muut henkilösivukulut budjetoidaan 6,38 % mukaisesti. Tämä muodostuu siten, että sairausvakuutusmaksuksi oletetaan 2,14 %, työttömyysvakuutusmaksuksi 3,65 % ja tapaturmavakuutusmaksuksi 0,59 % Vuoden 2016 prosentit tarkentuvat, kun saadaan lopulliset tiedot. 15

16 Palkat tulee budjetoida mahdollisimman realistisesti ja määrärahavaraukset kohdentaa luonteensa mukaisille kirjanpidon tileille. Palvelujen ostot ja muut hankinnat Valtiovarainministeriön huhtikuussa 2015 julkaiseman arvion mukaan inflaatio tulee vuonna 2016 olemaan 1,4 %. Kustannustason muutos voi vaihdella palvelu- tai tarvikekohtaisesti huomattavastikin. Kireä taloustilanne edellyttää, että kaikkien hankintojen tarpeellisuus arvioidaan kriittisesti. Palveluntuottajien ja tavarantoimittajien kanssa tulee pyrkiä neuvottelemaan edullisemmista tuotantotavoista ja korvaavista edullisemmista tavaroista. Hankintojen kilpailuttamistilanteessa tulee kiinnittää huomiota hankintakriteereihin ja toimia yhteistyössä IS-Hankinnan kanssa. Budjetoinnin yhteydessä tulee arvioida mahdollisuudet ostovolyymien vähentämiseen. Toiminnassa tulee noudattaa yleistä säästäväisyyttä. Kaupungille tukipalveluja tuottavien yhteisöjen (mm. Istekki, Kuhilas, Servica) kanssa on keskusteltu kustannusten kehittymisestä vallitsevassa taloustilanteessa. Tukipalveluyhteisöiltä edellytetään toiminnan tehostamista ja tuottavuutta kohentavia toimenpiteitä siten, että hintojen korotuksilta vältytään tai että ne ovat maltillisia yleiseen hintakehitykseen nähden. Myös sairaanhoitopiiriä edellytetään toteuttamaan tuottavuusohjelmaa kustannusten nousun hillitsemiseksi. Servica korottaa hintoja keskimäärin 1,89 %. Korotuspaineet kohdistuvat välinehuoltoon, ruokapalveluihin ja yhteiskeittiön tuotantoon (liite 8). Muiden palveluiden osalta hinnankorotuspaineita ei ole. Hinnankorotusprosentti tulee siten vaihtelemaan palveluittain runsaastikin. Hinnankorotusten kokonaisvaikutus Kuopion kaupungille on n. 0,6 miljoona euroa. Palvelualueiden tulee huomioida korotusten vaikutukset omaan toimintaansa sekä varautua budjetissaan itse myös mahdollisiin volyymilisäyksiin. Tilakeskus lähettää kesäkuussa palvelualueille vuokraesitykset vuoden 2016 vuokrien sopimista varten. Energian, veden, kiinteistönhoidon ja laitoshuollon hintojen nousu aiheuttaa sisäisiin vuokriin nousupainetta. Tilakeskus voi siirtää kustannusten nousuvaikutusta vuokriin keskimäärin 1 % ja sen tulee kattaa loput talousarvionsa sisältä. Korotukset tulevat kuitenkin jakaantumaan vaihtelevasti rakennuskohtaisesti. Parhaiten palvelualueet voivat vaikuttaa vuokrakustannuksiinsa tilankäyttöä tehostamalla. Vuokrasopimusten irtisanomisaika on pääsääntöisesti 6 kk. Tilankäytön tehostaminen on talouden tasapainotustoimenpiteenä ja kaupunginhallitus seuraa säännöllisesti tilankäytön tehokkuuden kehittymistä. Tilakeskus lähettää palvelualueille tiedot käytössä olevista tiloista ja vuokrista seurannan toteuttamista varten. Sisäiset erät Sisäisten erien budjetoinnissa tulee varmistaa, että sisäinen tulo ja sisäinen meno vastaavat suuruudeltaan toisiaan. Kaikkien sisäisten palvelusopimusten kohdalla palvelualueiden tulee huolehtia, että sopimusosapuolet budjetoivat saman summan tuloksi ja menoksi. Hankkeiden budjetointi vuonna 2016 Palvelualueiden tulee huomioida talousarvioesityksessä sekä käynnissä olevien että vuonna 2016 käynnistyvien EU-rahoitteisten sekä muiden erillisrahoitteisten projektien edellyttämät toimintakulut ja omarahoitusosuudet sekä hankkeisiin saatavat rahoitusosuudet. 16

17 Työllistäminen Kaupungin sisäinen työllistäminen perustuu työllistettävien asiakkaiden yksilöllisiin tavoitteisiin ja työtehtävät haetaan niiden mukaisesti. Vuonna työllistäminen (palkkatuettu työ ja oppisopimuskoulutus) on mahdollista vain kausi- ja projektiluonteisiin tehtäviin, eikä sillä voida korvata vakituisen henkilöstön tarvetta - määrärahat varataan keskitetysti työllistymisen yksikköön - palkkatuettuun oppisopimuskoulutukseen saa palkkatukea vain, jos yksikkö sitoutuu jatkotyöllistämään ko. henkilön oppisopimuksen päätteeksi - työllistämissuunnitelma laaditaan ohjeelliseksi, eikä se ole määrärahojen käytön suhteen sitova Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimiston myöntämät palkkatukimäärärahat tulevat pienenemään merkittävästi. Lisätietoja työllistämisestä antaa Hanna Kepponen puh Juankosken huomioiminen talousarviovalmistelussa Juankosken kaupunki liittyy Kuopion kaupunkiin vuoden 2017 alusta lukien. Vuoden 2016 talousarviovalmistelussa kuntaliitos otetaan huomioon siten, että Kuopion ja Juankosken taloussuunnitelmakauden tuloslaskelmat ja rahoituslaskelmat yhdistellään, minkä lisäksi taloussuunnitelmakauden investoinnit suunnitellaan yhdessä. Juankosken kaupungin kanssa on sovittu seuraavista menettelytavoista talousarvioiden valmistelun suhteen: - Juankosken kaupungin talousarvion valmistelussa noudatetaan samoja periaatteita kuin Kuopiossa (esimerkiksi toimintakatteen muutos ja investointitaso), mikä varmistetaan toimittamalla Kuopion kaupungin talousarvion 2016 laatimisohje myös Juankosken kaupungille - Juankosken kaupungin alustavat talousarvio- ja taloussuunnitelmatiedot toimitetaan Kuopion kaupungille siten, että ne voidaan huomioida Kuopion kaupungin taloussuunnitelmakauden tulos- ja rahoituslaskelmissa sekä investointiosassa - Juankosken kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman investoinnit suunnitellaan yhteistyössä Kuopion kaupungin vastaavien tahojen kanssa Kuopion kaupungin talousarvion valmistelussa palvelualueiden edellytetään ottavan huomioon Juankosken kuntaliitoksen valmistelusta aiheutuvat käyttötalous- ja mahdolliset investointimenot. Tällaisia menoja voi aiheuta esimerkiksi tietojärjestelmien osalta. Lisäksi talousarvion ja taloussuunnitelmakauden investointien suunnittelussa on tehtävä yhteistyötä Juankosken kaupungin vastaavien tahojen kanssa. Valtio maksaa kuntien yhdistymisavustusta, joka käsitellään kirjanpidossa toimintatulona. Yhdistymisavustus on suuruudeltaan 2,0 milj. euroa. Tämän lisäksi valtio maksaa yhdistymisavustuksen lisäosaa yhteensä 0,75 milj. euroa. Yhdistymisavustuksen maksetaan vuosina Kuntaliitosyhdistymissopimuksen mukaan yhdistymisavustuksen kohdentamisen periaatteita ovat palveluiden tuottavuuden parantaminen, käyttökustannusten vähentäminen, kuntatalouden vahvistaminen ja välttämättömät tulevaisuudessa tarvittavat toimenpiteet palvelutarpeiden uudistamiseksi. Ensisijaisia yhdistymisavustuksen kohdentamisen kohteita voivat olla: - Lukio-opetuksen ja siihen liittyvien ICT-ratkaisujen kehittäminen - Yhdistyvän kaupungin talouden vahvistaminen 17

18 - Lähidemokratian kautta tapahtuvaan palveluiden uudistaminen ja kehittäminen yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa Yhdistymisavustusten yksilöity kohdentaminen hyväksytään kummankin osapuolen valtuustoissa vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Näin varmistetaan mahdollisten suunnittelutarpeiden toteuttaminen vuoden 2016 aikana ennen vuoden 2017 alusta tapahtuvaan yhdistymistä. Tässä ohjeessa ja sen liitteenä olevissa tulos- ja rahoituslaskelmissa esitetyissä euromäärissä ei ole huomioitu kuntaliitosta tai yhdistymisavustuksia. 8. AVAINPROSESSIEN TALOUSARVIOT JA MITTARISTOT Vuoden 2016 avainprosessien talousarviot ja mittaristot rakennetaan vastaavalla tavalla kuin ne on tehty vuoden 2015 talousarvioon. Avainprosessien yhteenlaskettujen toimintatuottojen, toimintakulujen ja toimintakatteen pitää vastata talousarviokirjassa olevan palvelualueen tuloslaskelman vastaavia lukuja. Tuotebudjetit ja mittaristot on yhdistetty samaan taulukkoon. Taulukkoon merkitään vain ne keskeisimmät mittarit, joilla kuvataan asiakas-, resurssi-, prosessi- ja henkilöstönäkökulmia. Tuottavuusmittareina käytetään mittareita, jotka ovat jo seurannan pohjana. Mikäli mittareita karsitaan, niin palvelualueet tekevät esityksen karsittavista mittareista. Avainprosessien ja mittaristojen taulukot on siirretty V:-levyltä SuunTa ohjelmaan kohtaan; Raportit / Muut aineistot. 9. INVESTOINNIT Vuoden 2016 talousarviosuunnittelun nettoinvestointitasoksi on tässä vaiheessa merkitty voimassa olevan taloussuunnitelman mukainen 43,5 milj. euroa. Kaupunki ei kykene rahoittamaan investointeja tulorahoituksella vaan niitä joudutaan rahoittamaan ainakin osittain velalla ja omaisuuden myynnillä. Investointien supistamiseen onkin syytä varautua jo nyt valmisteluvaiheessa ja priorisoida ne välttämättömyysjärjestykseen. Investointihankkeiden suunnitteluvaiheessa on huomioitava tiukka taloustilanne ja ohjattava suunnittelua edullisempien vaihtoehtojen valintaan. Uusien investointien aloitusta tulee siirtää mahdollisuuksien mukaan eteenpäin. Valmistelussa tulee huomioida tulona mahdolliset avustukset ja muut rahoitusosuudet. Valmistelun yhteydessä tulee pohtia vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Juankosken investoinnit taloussuunnittelukaudelle valmistellaan omana kokonaisuutena ryhmiteltynä Kuopion investointiosan mukaisesti. Investoinnit yhdistellään kaupunginjohtajan esitysvaiheessa Kuopion investointiosaan. Alustavat investointiesitykset vuodelle 2016 ja suunnittelukaudelle tulee valmistella mennessä elokuulle sovittua jatkovalmistelukokousta varten. Suunnitelmakauden investointeja tarvitaan myös vuoden 2015 tilinpäätöksen tunnuslukulaskennassa. Investointiesitykset tehdään lomakkeille, jotka löytyvät SuunTa ohjelmasta kohdasta; Raportit / Muut aineistot Investointeihin liittyvä kirjanpidollinen ohjeistus on Santrassa kohdassa Talous, Kirjanpito, Investoinnit ja suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. 18

19 10. LIIKELAITOSTEN JA TASEYKSIKÖIDEN TAVOITTEET Liikelaitokset ja taseyksiköt valmistelevat ydinkaupungin tavoin talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille Taseyksikön ja liikelaitoksen talousarviossa on tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion laadinnassa noudatetaan Kuntaliiton suositus Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio- ja suunnitelma mukaisia periaatteita (liite 9). Tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa esitetään suosituksen mukaisena. Esitykseen on suunniteltava myös suunnitelmakauden budjetit. Myös liikelaitokset ja taseyksiköt kirjoittavat toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet SuunTa järjestelmään. Kaupunkitasoiset tavoitteet on viety valmiiksi kaupunkitason toimintasuunnitelmapohjaan, jossa on määritelty myös alustavat vastuutahot. Tavoitteita ja toimenpiteitä SuunTaan kirjattaessa suositetaan noudattamaan hyväksytyn strategian mukaisia kriittisiä menestystekijöitä ja niitä määritteleviä arviointikriteerejä. Uutena arviointikriteerinä strategiassa on Ilmastopoliittisen ohjelman toteutuminen. Kaupunginhallitus päätti raamipäätöksen yhteydessä, että Liikelaitosten ja taseyksiköiden talousarviovalmistelun pohjana olevat tuloutustavoitteet ovat vuoden 2015 tasolla. Taseyksiköiden ja liikelaitosten vuosikatteen tulee kattaa yksikön poistot vuonna Pohjois-Savon pelastuslaitoksen tulee noudattaa talousarvionsa laatimisessa samoja laskentaperusteita, kuin ydinkaupungissa. Liikelaitokset ja taseyksiköt palauttavat alustavat tiedot talous- ja strategiapalveluun liitteen 10 mukaisilla pohjilla pe mennessä Riitta Puustiselle. Johtokuntien ja lautakuntien päättämä talousarvioesitys on palautettava talous- ja strategiapalveluun viimeistään pe Liikelaitosten ja taseyksiköiden johto-/ lautakunnat päättävät lopullisen talousarvionsa kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen mennessä. 11. LIITTEET 1. Kaupunginhallituksen päätös Vuoden 2016 talousarvion valmistelu (4790/2015) 2. Tulos- ja rahoituslaskelmaraami (KH:n päätös 4790/2015) 3. Strategiset tavoitteet 2016 (KH:n päätös 4790/2015) 4. Palvelualuekohtainen alustava raamijako 4a. Kuel-eläkemenoperusteinen ja varhe-maksu palvelualueittain 5. Kaupunginhallituksen päätös Kuopion väestö, työpaikat ja asuminen - asumisen rakentamisen eteneminen ja käyttöönotettavat alueet vuosina Kuopion lähtötiedot vuoden 2016 talousarvion ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa varten (4809/2015) 6. Kuopion väestö, työpaikat ja asuminen asumisen rakentamisen eteneminen ja käyttöön otettavat alueet vuosina (YK 2015:13, ) 7. Toimintamuutosten ilmoituslomake toimenpiteiden euromääräisten talousvaikutusten, niihin liittyvät henkilötyövuosimuutosten ja palvelun käyttäjiin kohdistuvien vaikutusten ilmoittamiseen 8. Servican hinnankorotusten jakaantuminen 9. Kuntaliiton suositus Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio- ja suunnitelma 10. Liikelaitosten ja taseyksiköiden talousarvioesityspohjat 11. Taloudellinen katsaus kevät 2015 (Valtiovarainministeriön julkaisu 17a/2015) 12. Kuntatalousohjelma (Valtiovarainministeriön julkaisu 16a/2015) 13. Yhteenveto Ratkaisujen Suomi hallitusohjelman kuntatalousvaikutuksista 19