GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

Transkriptio

1 GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen ja paraneminen, silloin kun työkyvyn heikkenemisen riski on olemassa ja todettavissa. Kuntoutujan työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen, tarvittaessa kuntoutujan työn ja työolosuhteiden kehittämisprosessin käynnistäminen. Kuntoutus perustuu oppimisprosessiin, jossa arvioidaan työntekijän kokonaistilannetta. 1

2 ASLAK-kurssin rakenne Kiipulassa VALMISTELUVAIHE TYÖPAIKALLA alkuneuvottelu (yritys, työterveyshuolto ja kuntoutuslaitos) INFO (kuntoutujat ja kuntoutuslaitos) ALOITUSJAKSO (5 vrk) Tavoitteet, työkunto, työelämäkytkös/ oman työn kehittäminen SYVENTÄVÄTJAKSO (12 vrk) Yhteistyöpäivä Tavoitteet, työkunto, työelämäkytkös/ oman työn kehittäminen SEURANTAJAKSO (5 vrk) TYÖKUNNON YLLÄPITÄMINEN, JATKOSEURANTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Kuntoutuksen sisältö Terveys- ja ravitsemusneuvonta Kannustus terveyden edistämiseen ja terveyttä tukevien elämäntapojen omaksumiseen. (ravintotietous, fyysinen aktivointi ja ohjaus, yöuni ja levon merkitys, itsehoito, elpymisliikunta, rentoutumis- ja palautumiskeinot) Psykososiaalinen ohjaus ja neuvonta Käsitellään elämänhallintaan ja työ- ja toimintakykyyn liittyviä voimavaratekijöitä.(kuormitustekijät, väsymys-uupumusoireet, stressi, ammatillisia osioita) Työ ja ympäristöön liittyvät tekijät Käsitellään työkykyä ja työssä jaksamiseen liittyviä tekijöitä. (työolot, ammatillinen osaaminen, työyhteisön toimivuus, esimiehen tuki, palaute, työn ja vapaa-ajan välinen tasapaino, ajankäyttö, henkinen hyvinvointi, ihmissuhteet, palautuminen, ergonomia, muutostavoiteet) Yksilö- ja työryhmähaastattelut, kyselyt ja mittaukset pohjana henkilökohtaisille kuntoutustavoitteille 2

3 ASLAK-kurssin tavoitteet (2009/ASLAK-kurssit) Fyysinen terveys, kunto Psyykkinen terveys, jaksaminen Työergonomia ja työolosuhteet Muutosjaksaminen, muutokset työssä Työjärjestelyt / -käytännöt Työpaikan ihmissuhteet, työilmapiiri Sosiaaliset suhteet tai taidot Kurssin aikana Suunnitteluvaihe Ammatillinen osaaminen Työn kehittäminen Asenteet, motiivit Johtaminen GAS-prosessin käyttöönotto Kiipulan kuntoutuskeskuksessa Kokeiluvaihe, pilottina yksi Aslak-kurssi (kesä ja syksy 2010) Henkilöstön koulutus menetelmään syksy 2010 Kurssiohjelmien muokkaus GAS-menetelmän käyttöönoton mahdollistaviksi (loppuvuosi 2010) GAS-menetelmän käyttöönotto kaikilla Kiipulan kuntoutuskursseilla

4 GAS-prosessin toteutus kokeilussa Pilottiryhmänä automekaanikot ja asentajat, -peltisepät (10 henkeä) Kurssi toteutetaan neljässä jaksossa Tavoitelomakkeet jaettiin kuntoutujille aloitusjakson toisena päivänä, tavoitteiden asettamista käsittelevän opetuskeskustelun yhteydessä Yleisohjeena oli miettiä ennen varsinaista tavoitekeskustelua otsikkotasolla omia kuntoutustavoitteita (1-3) Tavoitekeskustelut käytiin työparin ja kuntoutujan kesken, aikaa keskustelulle oli varattu 45 minuuttia Tavoitteita skaalauksineen syntyi keskustelussa 1-2/kja Kuntoutuja itse kirjasi tavoitteen skaalauksineen lomakkeelle Ensimmäisellä syventävällä jaksolla tavoitteiden etenemistä arvioitiin kuntoutujan ja työryhmän jäsenen välisessä keskustelussa, johon oli varattu aikaa 30 minuuttia Havaintoja Tavoitteita syntyi vähemmän ja ne olivat täsmällisempiä kuin aiemmassa tavassa, jossa kuntoutuja teki tavoitteet pitemmälle itsenäisesti ennen keskustelua. Kuntoutujien aluksi miettimät tavoitteet muuttuivat keskustelun aikana. Työpari pystyi tarvittaessa haastamaan kuntoutujan pohtimaan työhyvinvoinnin näkökulmasta merkityksellisiä tavoitteita. Tavoitteiden skaalaus vie paljon aikaa, tosin todennäköisesti prosessi nopeutuu rutinoitumisen myötä Syventävällä jaksolla varatun 30 minuutin keskusteluajassa ei ehditä kuin arvioida tavoitteiden etenemistä. Uusien tavoitteiden asettamiselle ei jäänyt aikaa. 4

5 Pulmia ja kysymyksiä Yhden työntekijän kompetenssi ei aina riitä arvioimaan kuntoutujan tavoitteen realistisuutta SMART-periaatteiden mukaisesti, toisaalta kahden työntekijän resurssointi on iso satsaus Miten kuntoutujat tulisivat valmistautuneempina tavoitekeskusteluun, tähän tarvitaan jotain menetelmiä. Yksilöllisten osuuksien lisääminen ASLAK-prosessiin tekee kuntoutujien ryhmäprosessista yhä hajanaisempaa (milloin ryhmä työskentelee kokonaisena?) Ohjaako menetelmä asettamaan helposti skaalattavia tavoitteita, jääkö jotakin pois? Vaikuttaako tavoitekeskustelua käyvän työntekijän ammatti siihen, millaisia tavoitteita kuntoutuja asettaa? Lomakkeessa on vähän tilaa minkäänlaiselle kommentoinnille. Jos kuntoutuja muuttaa tavoitteitaan tai täsmentää niitä, mihin muutokset kirjataan täytetäänkö uusi lomake? Mihin kirjataan keinot, joilla kuntoutuja aikoo tavoitteisiinsa pyrkiä Jos tavoitteet muuttuvat prosessin aikana, mitä lopussa arvioidaan, mistä t-score lasketaan? Mihin t-score lukuja jatkossa tullaan käyttämään? 5