KAUPUNKIRAKENTEEN KEHITTÄMISEN LINJAUKSET

Transkriptio

1 1 KAUPUNKIRAKENTEEN KEHITTÄMISEN LINJAUKSET

2 2 Sisällysluettelo Kuvaluettelo... 2 Karttaluettelo... 2 Taulukkoluettelo... 2 KAUPUNKIRAKENTEEN KEHITTÄMISEN LINJAUKSET Maankäytön suunnittelun periaatteet Johdanto Kehityskuva Maankäytön kehittämisen periaatteet Johtopäätökset, maankäytön suunnittelun keskeiset strategiset tehtävät Merkittävimmät maankäytön kehittämis hankkeet lähivuosina Maapolitiikan linjaukset Maan hankinta Kaupungin maaomaisuuden hallinta Tonttien luovutus Asemakaavojen toteutumisen edistäminen Kaavoituksen ja maapolitiikan yhteen sovittamien Elinkeinoalueet ja julkinen palveluverkko Merkittävät yksityiset työpaikka- ja palveluinvestoinnit Nykyiset elinkeinoalueet, profiilit ja tavoitteet Elinkeinoalueiden tulevaisuus Kuvaluettelo Kuva 1: Keskustan rakennuksia... 9 Karttaluettelo Kartta 1: Maankäytön suunnittelu... 8 Kartta 2: Keskustan liikennesuunnitelma Kartta 3: Keskustan laajeneminen Kartta 4: Maankäytön kehittämishankkeet Kartta 5: Asemakaavakohteet uusissa kaupunginosissa Kartta 6: Hämeenlinnan yritysalueet Kartta 7: Työpaikkojen osuus toimialoittain Kartta 8: Moreeni Kartta 9: Kantola Kartta 10: Käikälä Kartta 11: Ratasniitty Kartta 12: Mäkelä Kartta 13: Kalvola, Valtatien yritysalue Kartta 14: Lammi, Halkikivi Kartta 15: Lammi, Kirkonkylä Kartta 16: Lammi, Parkkisilta Kartta 17: Lammi, Jahkola Kartta 18: Hauho, Porras Kartta 19: Tuulos, Pannujärvi Kartta 20: Renko, Muurila Taulukkoluettelo Taulukko 1: Maankäytön kehittämishankkeet... 16

3 Taulukko 2 Korvausprosentti

4 4 KAUPUNKIRAKENTEEN KEHITTÄMISEN LINJAUKSET Tiivistelmä Maankäytön suunnittelu tukee kaupungin kasvua ja elinvoimaa. Kantakaupunkia täydennysrakennetaan ja laajennetaan hallitusti. Kaupungin keskustaa vahvistetaan, mutta myös olemassa olevia kaupunginosakeskuksia kehitetään. Maankäytön suunnittelussa luodaan mahdollisuudet kaupungin kasvulle 500 asukkaalla vuodessa ja noin 400 asunnon vuosituotanto. Kaupungin kehittäminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Laaditaan joustavat ja päivitettävät yleiskaavat maankäytön muutosalueille. Tonttitarjontaan luodaan puskuria niin, että asemakaavoissa on jatkuvasti varantoa kahden vuoden tonttikysynnän verran. Vuosittain pyritään luovuttamaan 100 asuintonttia. Tontit luovutetaan sekä myymällä että vuokraamalla. Noin puolet tonteista on vuokrattavissa. Kaupunki asemakaavoittaa vain omalle maalleen. Yksityisen maata kaavoitetaan lähinnä vain kaavamuutostilanteissa. Maata hankitaan systemaattisesti ja riittävän ajoissa. Raakamaahankinnat kohdistetaan yleispiirteisen suunnittelun mukaisille laajentumisalueille. Raakamaan hankintatavoite on 30 hehtaaria/vuosi. Aktiivisella ja suunnitelmallisella maanhankinnalla pyritään varmistamaan riittävä (5-10 vuoden) raakamaavaranto. Lunastusmenettelyyn turvaudutaan tarvittaessa strategisten maanhankinta-alueiden osalta. Etuosto-oikeutta voidaan käyttää tarvittaessa täydentämään vapaaehtoista maanhankintaa. Rakentamattomista tonteista peritään korotettua kiinteistöveroa. Merkittävimmät lähivuosien kehitettävät alueet ovat Vanajanranta, Eteläranta, Varikonniemi. Visamäen korkeakoulukampus sekä Mäskälän, Äikäälän ja Tertin pientaloalueet ja 10-tien varren, Moreenin ja Kirstulan yritysalueet.

5 5 1. Maankäytön suunnittelun periaatteet 1.1 Johdanto Lähtökohdat Hämeenlinnan maankäytön strategia on yksi osa kaupunkiympäristön kehittämisen linjauksia. Maankäytön kehittämisen rinnalla kokonaisuuteen kuuluu mm. maapoliittiset linjaukset, elinkeinojen ja palvelujen kehittämisen periaatteet, ympäristön tilaan sekä yhdyskuntarakentamiseen liittyvät linjaukset. Kaupungin strategiatyöstä on johdettavissa maankäytön strategia. Se täydentää ja konkretisoi kaupungin tavoitteita. Kaupunkistrategian tarkoituksena on osoittaa arvot ja visio kaupungin kehittämiselle. Maankäytön strategia taas osoittaa miten kaupunkistrategia konkretisoituu maankäytön kehittämisessä. Maankäytön strategiassa määritetään yleispiirteisesti maankäytön kehittämisen suuntaviivat ja eri toimintojen yhteensovittaminen ja ajoittaminen. Merkittävät toimintaympäristön muutokset, esim. kuntaliitos, on asia joka edellyttää myös maankäytöltä strategisia linjauksia Luonne Maankäytön strategiatyö on luonteeltaan jatkuva prosessi, jossa jatkuvasti tarkistetaan ja täsmennetään maankäytön kehittämisen suuntaa, etsitään ja vertaillaan, reagoidaan ympäröivän maailman muutoksiin ja täsmennetään kurssia Strategia ja muut suunnitteluvälineet Maankäytön strategia on maankäyttö- ja rakennuslain sisältämien suunnitteluvälineiden, maakuntakaavan ja yleiskaavan, rinnalle syntynyt ennen kaikkea strateginen suunnitteluväline. Se ei ole aluevaraussuunnitelma, siinä ei osoiteta täsmällisesti rakentamisen määrää tai yksittäisiä rakennuspaikkoja vaan osoitetaan suuntaviivat yleis- ja asemakaavoitukselle. Toisaalta merkittävät kaupunkikehityshankkeet kuuluvat maankäytön strategiaan Millaista sisältöä Maankäytön strategiassa tulee kuvata millaisessa tilanteessa kaupunki juuri nyt on ja millaiselta tulevaisuus näyttää. Maankäyttöön liittyviä kaupunkikehitykseen liittyviä asioita ovat mm. kaupungin elinvoima, väestömäärän muutos, ikärakenteen muutos, muuttoliike, yritystoiminnan vetovoimaisuus ja luonne, työssäkäynnin suuntautuminen, palvelurakenteeseen kohdistuvat muutokset, kaupan sijoittuminen, asumispreferenssit, maankäytön muutokset, elämäntapaan, työhön ja vapaa-aikaan kohdistuvat muutokset Muut prosessit ja ohjelmat Maankäytön strategiaa toteutetaan kaavoitusohjelmassa, kunnallistekniikan toteuttamisohjelmassa, investointiohjelmassa, rakentamisohjelmassa, asunto-ohjelmassa jne. Esim. kaavoitusohjelmassa kuvataan tulevan vuoden asema- ja yleiskaavoituskohteet, niiden aikataulu ja kaavan tavoitteet. Maankäytön strategialla ohjataan yleispiirteisesti tulevien vuosien kaavoitusohjelmia Kaupungin visio ja strategiset päämäärät Maankäytön strategia kytkeytyy kaupungin kokonaissuunnitteluun. Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa Arvot Kaupungin arvot ovat: Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys, luovuus ja rohkeus sekä ekologisuus.

6 6 Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys: Hämeenlinnan kaupunki tarjoaa hyvän arjen mahdollisuudet kaikille kuntalaisille tasapuolisesti. Kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta edistetään. Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys: Asukkaiden toivotaan osallistuvan heitä koskeviin asioihin ja esittävän ideoitaan myös palveluiden parantamiseksi. Hämeenlinna haluaa palvella laadukkaasti. Luovuus ja rohkeus: Hämeenlinna etsii uusia keinoja toimia tehokkaammin ja paremmin alueensa hyvinvoinnin lisäämiseksi. Ekologisuus: Hämeenlinna tulee säilyttää myös tuleville sukupolville ja ratkaisut tehdään ekologisuutta korostaen Visio Visio määrää suunnan tavoitteille. Hämeenlinna on Etelä-Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki sekä uudistuva ja palveleva, viihtyisä ja kestävästi kehittyvä rantakaupunki. Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta Elinkeinostrategian toteuttaminen Menestyvä ja vaikuttava elinkeinoyhtiö Ennakoiva kaupunkisuunnittelu Kestävän kehityksen edelläkävijä Palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut (Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle, Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluistaan ja yhteisöllisyydestään) Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia Vision ja arvojen sekä maankäytön strategiset tavoitteet Koko kaupungin tavoitteista on löydettävissä ainakin seuraavat avainsanat, jotka viittaavat suoraan maankäyttöön: asumiskaupunki, kestävästi kehittyvä, rantakaupunki, ennakoiva kaupunkisuunnittelu, arkiliikuntaan kannustava, yhteisöllisyys ja moniarvoisuus, aktiiviset vapaaajantoiminnot, palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu Kehityskuva Kaupungin kasvu ja kaupunkirakenteen muutokset Vuoden 2009 kuntaliitos moninkertaisti maapinta-alan, mutta väestömäärä kasvoi vain noin kolmanneksen. Kaupunkimaisten maakäyttökysymysten rinnalle tuli maaseudun ja pienten taajamien asiat ja ilmiöt. Hämeenlinnasta tuli mini-suomi. Hämeenlinnan kasvu keskittyy vanhan Hämeenlinnan ympäristöön. Uuden Hämeenlinnan pienet taajamat ja maaseutu elävät pitkälti niin kuin ennenkin, muutokset ovat vähäisiä ja syrjäiset alueet pysyvät ennallaan tai hiljenevät. Taustalla on koko Suomea koskeva ja maailmanlaajuinen ilmiö. Isot kaupungit ja kaupunkiseudut sekä niiden muodostuvat kasvuvyöhykkeet kasvavat. Suomessa on alle kymmenen kasvavaa suurehkoa kaupunkiseutua. Hämeenlinna on kasvavien kaupunkiseutujen välivyöhykkeellä (HHT -akseli), mutta myös maantieteellisessä keskipisteessä, minkä takia kaupunki pystyy hyödyntämään logistista asemaansa. Hämeenlinnan sijainnista ja

7 koosta sekä hyötyä että haittaa. Kaupunki pystyy hyödyntämään sijaintiaan juuri hyvin logistisen sijainnin takia, mikä tekee kaupungin haluttavaksi esim. tavaratuotannon, -varastoinnin ja -jakelun kannalta. Kaupunkina ja kaupunkiseutuna Hämeenlinna on kuitenkin pieni, juuri ja juuri keskisuuri suomalainen kaupunki. Kaupunki ei pysty hyödyntämään mittakaavaetuja (työvoiman määrä ja laatu, monipuolinen yritystoiminta, korkean osaamisen yritystoiminta jne.) siinä määrin kuin isommat kaupunkiseudut. Vaikka kaupungista on hyvät yhteydet, suuret kaupunkiseudut ovat kuitenkin niin kaukana, että Hämeenlinna ei ole satelliitti vaan on oma itsellinen kaupunkiseutu isojen välissä. Oma vahva yritystoiminta on kaikkein kriittisin kaupungin ja kaupunkiseudun menestystekijä. Kaupunkiseudun sisällä Hämeenlinna kilpailee asukkaista ja veronmaksajista, mutta kilpailu on suurelta osin kaupunkiseudun sisäistä, ei niinkään kilpailua Tampereen tai Helsingin seudun kanssa Maankäytön suunnittelu eri alueilla Laaja Hämeenlinna tarvitsee eri osiinsa erilaiset maankäytön kehittämisstrategiat. Hämeenlinnassa on hahmotettavissa ainakin seuraavat erilaiset maankäyttötyypit: harvaanasuttu maaseutu vapaa-ajanasutus vesistöjen äärellä elinvoimaiset kylät ja helposti saavutettava maaseutu entiset kuntakeskukset tai taajamat, kaupunginosakeskukset kantakaupungin lievealueen maaseutu kantakaupungin laajenemisalueet (pientaloalueet, Moreeni) olemassa olevan kaupunkirakenteen sisässä olevat muutos- ja täydennysrakentamisalueet (Kauriala, Kirstula, Ahvenistonrinne, 10-tien toimitilaalueet) keskustan laajenemisalueet (Asemanseutu, Eteläranta, Vanajanranta, Vanaja-Kantola) ruutukaavakeskusta Merkittävin kysyntä ja muutospaineet kohdistuvat keskeisille alueille, ei reunoille. Tämän takia kaupunkirakenteen muutoksen kourissa on ennen kaikkea kantakaupunki Varautuminen kasvuun Hämeenlinna on kasvanut pitkään melko tasaisesti. Elinkeinotoiminnassa ja työpaikkojen sijoittumisessa tapahtuu jatkuvasti muutoksia, mutta kokonaiskuva ei ole merkittävästi muuttunut. Erityisesti julkisen sektorin toiminnoissa tapahtuu koko ajan suuria rakenteellisia muutoksia. Toimintoja keskitetään ja eri alueet profiloituvat eri toimintoihin. Hämeenlinnalle muutos voi olla uhka, mutta myös mahdollisuus. Tässä strategiatyössä lähtökohtana on varautuminen kasvuun. Maankäyttöä suunniteltaessa on hyvä varautua trendiennusteita vahvempaan kasvuun. Tällöin vältytään pullonkauloilta. Maankäytössä varaudutaan 500 asukkaan väestönkasvuun ja 400 asunnon tuotantoon vuodessa. 400 uutta asuntoa vuodessa tarkoittaisi 150 uutta omakotitaloa, 150 uutta kerrostaloasuntoa ja 100 uutta rivitaloasuntoa. Väestön raju ikääntyminen nostaa kerrostalotuotannon tarvetta ja vähentää hieman omakotitaloasuntojen tarvetta. Asuntotavoite muutettuna kerrosneliömetreiksi tarkoittaa noin uutta k-m² vuodessa Maankäytön kehittämisen periaatteet Maankäytön suunnittelu tukee kaupungin kasvua ja elinvoimaa Täydentyvä ja hallitusti laajeneva kantakaupunki Kaupunkikeskustan vahvistaminen Kantakaupungin täydennysrakentaminen Hallittu kaupunkirakenteen laajentaminen Kaupunginosakeskusten kehittäminen

8 Maaseudulla elämisen edellytysten turvaaminen Maakäytön kehittymisen painopiste on HHT-akselilla, Harvialasta Hämeenlinnan keskustan kautta Katinalaan ja edelleen Iittalaan ulottuvalla vyöhykkeellä Maankäytön suunnittelu tukee kaupungin elinvoimaa Kaupungin kehittäminen on valtavan monialainen kokonaisuus, silti kaupungin kehittämisessä maankäytön ratkaisut ovat merkittäviä. Lähtökohtana tulee olla, että maankäytössä ja maankäytön suunnittelussa tehtävät ratkaisut tukevat kaupungin elinvoimaa. Kaupunkisuunnittelu ja tonttitarjonta ovat monipuolista ja korkeatasoista ja pystyy vastaamaan asumisen ja yritystoiminnan tarpeisiin ja erityyppiseen kysyntään. 8 Kartta 1: Maankäytön suunnittelu Kaupunkikeskustan vahvistaminen Kaupungin keskusta on koko kaupungin käyntikortti ja se määrittää identiteettiä ja mielikuvaa koko kaupungista. Kaupungin keskustan vahvistaminen on mahdollista ja realistista, koska rakentamispotentiaalia löytyy tontteja tiivistämällä ja muuttamalla vajaasti käytettyjen alueiden käyttötarkoitusta paremmin keskustaan sopivammaksi. Engelinranta suunnitellaan sekä toiminnallisesti että kaupunkikuvallisesti osaksi ruutukaavakeskustaa. Kaupunkikeskustan säilyminen elävänä, vireänä ja dynaamisena ei ole itsestäänselvyys, siksi erilaisin maankäytön suunnittelun toimin keskustan elinvoimaa tulee tukea. Keskustaan on jatkossakin osoitettava uusia kauppapaikkoja ja muita keskustahakuisia palveluja. Tavoitteena tulee olla, että Hämeenlinnan keskusta on kaupunkiseudun merkittävin kauppapaikka,

9 9 joka tarjoaa niin kattavat ja monipuoliset palvelut, että ostovoimaa ei enää jatkossa valu kaupungin ulkopuolelle. Kuva 1: Keskustan rakennuksia Keskustassa rakennuskanta on kokonaisuudessaan keskimääräistä vanhempaa ja kerrostalovaltaista ja täten asunnot keskimääräistä pienempiä, samoin asuntokunnat ovat yleensä pieniä yhden tai kahden asunnon asuntokuntia. Keskustan asuntokanta ja asujaimisto tulee olla monipuolista. Uusien asuntojen kokoa tulisi suurentaa nykyisestä ja asuntojen hallintamuodot monimuotoisia. Kaupunkikeskustan kehittäminen tukee myös kestävän kehityksen periaatteita, koska liikkumistarve vähenee, kun kävely ja pyöräily on suurelle osaa matkustustarpeesta realistinen vaihtoehto. Olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen on taitolaji. Täydentäminen ei saa olla sullomista vaan viihtyisyydestä, toimivuudesta ja turvallisuudesta on huolehdittava jatkossa. Täydennysrakentaminen ei saa turmella olemassa oleva rakennetun kulttuuriympäristön arvoja kohtuuttomasti. Arvorakennukset, kaupunkikuva ja kaupunkimaisema on otettava aina huomioon. Nykyisen ruutukaavakeskustan kerroskorkeudet tulee noudattaa naapuritonttien korkeutta. Täydennysrakentaminen edellyttää aina, että pysäköintikysymykset ratkaistaan ja että naapurien olosuhteet eivät kohtuuttomasti huonone ja että kaikkia kiinteistön omistajia vastaavissa tilanteissa kohdellaan yhtäläisin periaattein. Keskustasta täytyy löytyä tilaa kaikille liikennemuodoille: kävelylle, pyöräilylle, autoilulle ja joukkoliikenteelle. Kävelykatua tai ainakin kävelypainotteisia katuosuuksia tulisi laajentaa. Pyöräilyreitit kaikkiin pääilmansuuntiin pitää olla kunnossa. Pysäköintitilaa tulee osoittaa pysäköintilaitoksissa yhä ja kadunvarsipysäköinnin pelisäännöt tulee olla selkeät ja yksinkertaiset. Joukkoliikenne tulee ohjata aivan ydinkeskustan läpi. Liityntäpysäköintiä tarvitaan sekä rautatieasemalla että linja-autoasemalla.

10 10 Kartta 2: Keskustan liikennesuunnitelma Keskustaksi miellettävää aluetta voi laajentaa. Keskustan Eteläranta tulee suunnitella ruutukaavakeskustan laajenemisalueena, ei irrallisena alueena. Keskustaksi miellettävää aluetta voi laajentaa myös muihin suuntiin: Asemanseudulla, Vanajanrannan kautta kohti Kantolanniemeä ja kohti Kaurialaa. Kartta 3: Keskustan laajeneminen

11 Koko kantakaupungin täydennysrakentaminen Se mikä pätee keskusta-alueen täydennysrakentamiseen, pätee useimmiten koko kantakaupunkiin. Käyttötarkoitusten muutosten myötä syntyy uusia rakentamisen mahdollisuuksia. Kaupungin kasvun myötä on syytä osoittaa keskustan tuntumasta aikaisempaa korkeampia tonttitehokkuuksia. Keskustan lähialueille osoitettu asuinrakentaminen on joko kerrostalorakentamista tai tiivistä pientalorakentamista. Kaikkialla kaupungissa on syytä huolehtia kaupunkirakenteen monipuolisuudesta, yksipuolisia asuntoalueita on vältettävä. Täydennysrakentaminen on myös rakentamattomien maapalojen rakentamista. Jotkut puistoksi kaavoitetut alueet ovat enemmänkin jättömaita ja sopisivat paremmin rakentamiseen. Hämeenlinnassa on laajat alueet jälleenrakennuskaudella, luvuilla rakennettuja, omakotitaloalueita, joilla tontit ovat suuria ja sijaitsevat nyky-hämeenlinnan kaupunkirakenteessa hyvin keskeisellä paikalla. Näitä alueita olisi syytä tiivistää. Tontteja voi jakaa ja näin osoittaa uusia rakennuspaikkoja. Alueilla on myös arvonsa nykyisellään. Jälleenrakennuskauden alueet tulee inventoida ja kehittää alueille täydennysrakentamisen periaatteet. Osa tulisi säilyttää ja osa asemakaavoittaa täydennysrakentamista varten Yritystoiminnan alueet Hämeenlinnan merkittävin yritysalue on myös jatkossa Moreenissa, jossa on runsaasti laajenemisvaraa. Tulevaisuudessa alue voisi laajentua Janakkalan suuntaan ja kohti Rastikangasta. Kirstulassa on yritystoiminna laajentumisalueita Pälkäneentien luoteispuolella rautatien molemmin puolin. Vanaja-Kantolan alueella Vanajantien varsi rautatiealueen läheisyydessä sopivaa yritystoiminnan aluetta, mutta soveltuu hyvin myös kaupan toiminnoille. Yritystontteja tulee osoittaa jatkossa myös entisten kuntakeskusten tuntumasta, Rengossa ja Tuuloksessa 10-tien, Lammilla ja Hauholla 12-tien tuntumasta sekä Iittalassa 3 -tien vierestä ja Iittalan keskustasta Kauppapaikat Keskustan ja Tiiriön lisäksi uusia kauppapaikkoja tulisi olla myös kaupungin itä- ja eteläpuolella. 10-tien varresta Hattelmalasta, Visamäestä, Suosaaresta ja Idänpää-Kruununmylly väliltä on löydettävissä hyviä kaupunkirakenteeseen soveltuvia kauppapaikkoja. Tulevat 10-tien liittymäratkaisut ja niiden aikataulu määrittää pitkälti kauppapaikkojen toteutusmahdollisuudet Kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunki Koko kantakaupungissa on kattava pyöräilyn runkoreitistö, jossa kaikilta alueita on laadukkaat, jatkuvat ja turvalliset yhteydet eri puolille kaupunkia. Tätä täydentää kaikilla alueilla sisäinen kevyen liikenteen tarpeet huomioiva liikenneverkko. Joukkoliikenteen pääpaino on bussiliikenteessä, mutta lisäksi pääradan taajamajunat palvelevat Iittalan ja Hämeenlinnan asemien välillä ja toimivat osana seudullista liikennejärjestelmää. Joukkoliikenteen palvelutaso voidaan tarjota sitä paremmin, mitä tiheämpää maankäyttö on. Parhaiten kuormittuvien joukkoliikennereittien varrelta löytyy sekä tiheää asutusta että runsaasti työpaikkoja ja palveluita. Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan joukkoliikenteen kysyntään ja sitä kautta mahdollisuuteen tarjota joukkoliikennepalveluita. Täydennysrakentaminen jo olemassa olevien joukkoliikennereittien vaikutusalueelle tukee parhaiten joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kanta-Hämeenlinnassa kaupunkilinjat muodostavat verkon, jonka vaikutusalueella kaikki lisääntyvä maankäyttö lisää joukkoliikenteen elinvoimaa. Kantakaupungista kaupunginosakeskuksiin Hauholle, Tuulokseen, Lammille, Renkoon ja Iittalaan kehitetään nykyistä 11

12 12 parempi vuorotarjonta. Maankäytön kasvu näissä keskuksissa sekä niihin johtavien joukkoliikennekäytävien varrella tukee tätä tavoitetta Kaupunginosakeskusten kehittäminen Entiset kuntakeskukset ja Hauhon Eteläinen ovat selkeitä keskuksia, joissa on monet elämisen peruspalvelut ja perusinfrastruktuuri olemassa. Niistä löytyy päivittäistavarakaupat, erikoiskauppaa, alakoulu, päivähoito, ikäihmisten palveluja jne. Maakäytön suunnittelussa lähtökohtana on tarjota asumisen ja yritystoiminnan mahdollisuuksia kaikista kaupunginosakeskuksista kysynnän mukaan. Kaupunginosakeskukset ovat perinteikkäitä kirkonkyliä ja asumisen paikkoja, joissa kaupungin tulee tarjota jatkossakin asemakaavatontteja tai rakennuspaikkoja. Olemassa olevaa ja jo rakennettua infrastruktuuria kannattaa hyödyntää ja Hämeenlinnan eri alueilta on syytä tarjota asumismahdollisuuksia. Siitäkin huolimatta, että suorat hyödyt maan ostamisesta, myynnistä ja kunnallistekniikan rakentamisesta on selvästi heikommat kuin kantakaupungissa. Tonttikysyntä on osin hiljaista, siksi tarjota tulee sovittaa kysyntään. Tonttikoot tulee olla kantakaupunkia suurempia, noin 1300m². Hauholla seuraavat asemakaavoitettavat kohteet ovat Eteläisissä Suttenhaka ja myöhemmin Tulimäen ja Kytömaan suuntaan. Hauhon kirkonkylällä ensisijaisina kohteena ovat pienehköt asemakaavan muutokset, joilla luodaan asumisen uusia mahdollisuuksia. Tuuloksessa ensisijaisesti kehitetään vanhaa nauhamaista kylärakennetta Pappilantien ja Syrjäntaantien varrella. Rakentamismahdollisuuksia osoitetaan ainakin alkuvaiheessa poikkeamispäätöksin, ei asemakaavalla. Lammilla jatketaan Rannanmaan kehittämistä ja asutuksen tukeutumista Ormajärveen, jatkossa myös nykyasutuksen eteläpuolelle Konnarin koulun tuntumaan. Rengossa asemakaavoitetaan nykyiseen kirkonkylään tukeutuen, ensi vaiheessa Raitalammin aluetta, jatkossa arvioidaan Hietainmäen käyttöä ja uudelleen kaavoitusta. Iittalan keskustassa etsitään rakentamismahdollisuuksia nykyisen rakenteen sisältä. Suunnitellaan keskustaa, muutetaan tiukkoja tai sopimattomia asemakaavamääräyksiä, saatetaan jo valmiiksi asemakaavoitetut tontit myyntikuntoon. Jatkossa laajennetaan keskustaan kirkon ympäristöön ja mahdollisesti myös Kankaistentien suuntaan Rakentamisen periaatteet asemakaava-alueen ulkopuolella Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennetaan joko suoraan hakemalla rakennuslupaa tai ensin hakemalla suunnittelutarveratkaisu ja sen jälkeen rakennuslupa. Ranta-alueiden rakentamista koskee lisäksi omat säädöksensä. Huomattava osa asemakaava-alueen ulkopuolisesta rakentamisesta vaatii suunnittelutarveratkaisun, koska huomattava osa niistä alueista, joille rakentamispainetta kohdistuu on joko a) lain määrittämää ympäristöarvoiltaan arvokasta, ympäristövaikutuksiltaan tai -haitoiltaan merkittävää aluetta tai b) sellaista aluetta, jolle kohdistuu suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä. Yleensä suunnittelutarveratkaisu myönnetään. Rakennuslupaa laajempi harkinta takaa mm. naapurien kannanottojen laajemman huomioinnin, hankkeen laajuuden ja sijoittelun, liikennejärjestelyjen, maisemallisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arvioinnin. Suunnittelutarveratkaisun yhteydessä myönnetään yleensä yksi rakennuspaikka, laajempi rakentaminen vaatii kaavaa. Suunnittelutarveratkaisussa määrätään yleensä uuden rakennuspaikan rakennusoikeus, rakennusten määrä ja sijainti ja kulkuyhteydet. Tarkemmat rakentamisen määräykset tulevat rakennusluvan yhteydessä.

13 Alueilla, joille kohdistuu huomattavia rakentamispaineita, täytyy tehdä ns. emätilatarkastelu, jotta kaikkia maanomistajia voidaan kohdella tasapuolisesti. Jos alueelle kohdistuu huomattavaa rakentamispainetta ja emätilalle on osoitettu viime vuosina useita rakennuspaikkoja, lupa evätään. Tämä siksi, että tavanomaista maaseuturakentamista tiiviimpi asutus vaatii suunnittelua, kunnallistekniikkaa ja vaikutukset esim. liikenneverkkoon ja palveluihin ovat huomattavat. Huomattavaa rakentamispainetta on vain Kanta-Hämeenlinnan lähialueilla Rakentamisen periaatteet ranta-alueilla Suurella osaa Hämeenlinnan ranta-alueista on rakentamista ohjaava kaava, joko rantayleiskaava tai ranta-asemakaava. Kaava-alueilla rakennetaan kaavan määräysten mukaan. Kaavamuutoksia voidaan tehdä, esim. rakennuspaikkojen siirtoja, jos rantojen käyttö näin on tarkoituksenmukaisempaa. Rakennuspaikkojen määrä on aikoinaan ratkaistu kaavoituksen yhteydessä eikä niitä pystytä yleensä lisäämään. Matkailuyrityshankkeissa on haettu väljempää tulkintaa rakentamisen määrästä ja yritystoiminnan kehittämistä pyritään tukemaan myös rantaalueilla. Kaavoittamattomilla alueilla rantarakentaminen ratkaistaan poikkeamisluvin. Olemassa olevia rakennuspaikkoja voi uudistaa rakennusjärjestyksen määräysten mukaisesti. Uusia rakennuspaikkoja myönnetään vain, jos hakija pystyy todentamaan, että oman kiinteistön emätilasta on vielä rakennuspaikkoja käyttämättä. Yhdestä uudesta rantarakennuspaikasta voi päättää poikkeamisluvalla, jolloin päätösvalta on ELY-keskuksella. Laajemmilla alueilla vaaditaan ranta-asemakaavaa Vakituinen asuminen loma-asunnoilla Asutus ranta-alueilla on pääosin vapaa-ajanasutusta. Rannat on suunniteltu ja rakennettu vapaaajan käyttöä varten, ei vakituista asumista varten. Pääsääntöisesti käyttötarkoituksen muutoksiin suhtaudutaan kielteisesti. Hallitsematon vakituinen asutus rannoilla hajauttaisi yhdyskuntarakennetta mm. lisää liikennettä, kuljetustarpeita, lisää paineita tie- ja vesihuoltoverkon rakentamiseen ja palvelujen tarjoamiseen. Vapaa-ajan rakennuspaikkoja Hämeenlinnassa on noin 8000 ja näistä huomattavan suuri osa on kunnan reunoilla ja kun kaikkia maanomistajia pitäisi vastaavissa olosuhteissa kohdella yhdenvertaisesti, kysymys ei ole yhdentekevä. Mikäli lomaasuminen sallitaan yhdelle, se tulee samoin erityisin perustein sallia muillekin. Pysyvän asutuksen ohjaaminen rannoille vaatii aina laaja-alaista vaikutusten arviointia. Käyttötarkoituksen muutoksia myönnetään Hämeenlinnassa, mikäli muutospaineet pysyvät hallinnassa ja rakennuspaikka kytkeytyy olemassa olevaan vakituiseen asumiseen tai muuhun rakennettuun infrastruktuuriin ja muutoin sopiva vakituiseen asumiseen Johtopäätökset, maankäytön suunnittelun keskeiset strategiset tehtävät Hämeenlinnan elinvoima nojautuu HHT -vyöhykkeeseen, joten merkittävin kasvu ja maankäytön muutokset kohdistuvat kantakaupunkiin - keskusta, 3-tie, päärata ja muut pääväylät ja niiden liittymät luovat kaupungin kasvun ytimen - Harvialan aluetta kehitetään jatkossa laatimalla alueelle yhdessä Janakkalan kanssa osayleiskaava ja alueen toteuttamissuunnitelma - Hattulan suuntaa kehitetään Pälkäneentien ja rautatien/moottoritien välisellä alueella Kirstulassa, Katinalassa, Parolassa yhdessä Hattulan kanssa - Iittalassa 3-tien ja 130-tien välistä aluetta ja moottoritien liittymän ympäristöä kehitetään jatkossa yritysalueena Tonttitarjonta vastaa asumisen ja yritystoiminnan erityyppiseen kysyntään Luodaan mahdollisuudet kaupungin kasvulle 500 asukasta/vuosi ja 400 asuntoa/vuosi, josta kerrostaloihin ja omakotitaloihin 150 asuntoa sekä rivitaloihin 100 asuntoa. Keskustassa ja keskustan tuntumassa asuntotuotanto on pääosin kerrostalorakentamista

14 Kaupungin vetovoiman turvaamiseksi ja monipuolisen kaupunkirakenteen turvaamiseksi tiivistä pientaloasumista osoitetaan myös vetovoimaisille paikoille keskustan tuntumaan Keskustan tuntumassa omakotitontit ovat pieniä, selvästi alle 1000 m², kanta-kaupungin laidoilla n m², muualla kaupunginosakeskuksissa n m² Pientaloasuminen painottuu kantakaupungin reunavyöhykkeelle ja kaupunginosakeskuksiin. Keskustan tuntumassa kannustetaan omakotialueiden täydennysrakentamiseen kaupunkikuvaa turmelematta. Kaupunkirakenteen tiivistyessä turvataan silti riittävän laajat ja laadukkaat viheralueet, jotka muodostavat yhtenäisen verkoston ja jotka voivat samalla toimia osana ekologista verkostoa Tonttitarjonta edellyttää suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Laaditaan joustavat ja päivitettävät yleiskaavat maankäytön muutosalueille Luodaan tonttitarjontaan puskuria: asemakaavoissa on jatkuvasti varantoa kahden vuoden tonttikysynnän verran Maapolitiikan kaupunki hoitaa jatkossakin hyvin. Kaupunki asemakaavoittaa vain omalle maalleen, mikä on kaupungille huomattavasti edullisempaa kuin maankäyttösopimukset. Samalla tonttitarjontaa pystytään hallitsemaan ja maan hinta pysyy kurissa. Maata hankitaan systemaattisesti ja riittävän ajoissa. Kaupungin kasvu pyritään ohjaamaan olemassa olevan rakenteeseen niin paljon kuin mahdollista ja laajeneminen järjestetään hallitusti ja olemassa olevaan tukeutuen. Parannetaan kaupungin vetovoimaa. Huolehditaan kaupungin imagosta, pidetään huolta kansallisen kaupunkipuistoympäristön laadusta ja laajennetaan kansallista kaupunkipuistoa asteittain etelään ja myöhemmin Ahvenistonharjulle. 14

15 Merkittävimmät maankäytön kehittämis hankkeet lähivuosina Vanajanranta Eteläranta Visamäki Varikonniemi Mäskälän ja Äikäälän pientaloalueet Tertin pientaloalueet 10-tien varren kauppahankkeet Kirstulan yritysalue Moreenin yritysalueen laajentuminen AULANKO IDÄNPÄÄ PUISTON- MÄKI RUUNUNMYLLY OJOINEN SAIRIO HÄTILÄ IDÄNPÄÄ PULLERIN- MÄKI KAURIALA KEINU- SAARI KATINEN? VUORENTAKA kansallinen kaupunkipuisto AHVENISTO MYLLY- MÄKI kansallinen KANTOLA kaupunkipuisto KATUMA- JÄRVI Sääjärvi VOUTILA LOIMALAHTI KANKAAN- TAUSTA VANAJA KÄIKÄLÄ HATTELMALA? HARVIALA? MIEMALA Alanko Kartta 4: Maankäytön kehittämishankkeet

16 Tärkeimmät maankäytön kehittämisalueet lähivuosikymmeninä Engelinranta Vanajanranta Varikonniemi Visamäki Ahvenistonrinne Kauriala Mäskälä Äikäälä Tertti Luolaja Suosaari Kirstula Moreeni Taulukko 1: Maankäytön kehittämishankkeet > Keskeisimmät asemakaavakohteet lähivuosina uusissa kaupunginosissa Kartta 5: Asemakaavakohteet uusissa kaupunginosissa 2. Maapolitiikan linjaukset 2.1. Maan hankinta Raakamaan hankintatavoite on 30 hehtaaria/vuosi. Maanhankintasuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Kaupungin maanhankinnassa pyritään ensisijaisesti vapaaehtoiseen kauppaan tai vaihtoon. Maapolitiikan perusperiaatteena on lievimmän keinon periaate.

17 17 Kaupungin maareserviä hyödynnetään vaihtomaina ja niitä hankitaan lisää sopivissa tilanteissa. Aktiivisella ja suunnitelmallisella maanhankinnalla pyritään varmistamaan riittävä (5-10 vuoden) raakamaavaranto. Raakamaahankinnat kohdistetaan yleispiirteisen suunnittelun mukaisille laajentumisalueille. Ennen hankintaa suoritetaan riittävät rakennettavuusselvitykset. Asemakaavan mukaisia yleisiä alueita ostetaan maanomistajan sitä vaatiessa. Kaupungin myymiä rakentamattomia tontteja ostetaan takaisin tapauskohtaisesti harkiten myyntihinnalla. Lisäksi voidaan harkita kustannuksia, jotka ovat lisänneet tontin arvoa. Lunastusmenettelyyn turvaudutaan tarvittaessa strategisten maanhankinta-alueiden osalta, mikäli muilla maanhankintakeinoilla ei ole päästy kaupunkia tyydyttävään ratkaisuun. Etuosto-oikeutta voidaan käyttää tarvittaessa täydentämään vapaaehtoista maanhankintaa Kaupungin maaomaisuuden hallinta Maaomaisuuden hallintajärjestelmän mukaan kaupungilla on omistuksessaan maa- ja vesialuetta yhteensä 8745 hehtaaria jakautuen seuraavasti: Oman kunnan alueella: Kanta-Hämeenlinna Hauho Kalvola Lammi Renko Tuulos Muissa kunnissa: Hattula Janakkala Padasjoki 4787 ha 452 ha 463 ha 615 ha 171 ha 386 ha 445 ha 11 ha 1413 ha Edellä oleviin lukuihin sisältyy vesialuetta Kanta-Hämeenlinnan alueella 201 hehtaaria ja Hattulassa 377 hehtaaria. Maaomaisuus sisältää kaavoitettuja korttelialueita, katuja, puistoja yms. sekä kaavoittamattomia alueita mm. peltoja, talousmetsiä, suojeltuja alueita, puistometsiä ja raakamaata. Metsäalueet jaetaan kahteen ryhmään: talousmetsiin ja puistoihin ja suojelumetsiin. Maaomaisuudella on yhdyskuntarakenteen kehittämisen lisäksi myös huomattava taloudellinen merkitys. Kaupungin asuntotontin vuokrasopimus perustuu maanvuokralain 3. luvun muun asuntoalueen vuokraan ja yritystontin vuokrasopimus 5. luvun muuhun maanvuokraan. Toukokuussa lähti 2429 maanvuokralaskua, joiden yhteissumma oli 2,449 M ja pinta-ala yhteensä 644 hehtaaria.

18 18 Omakotitonteilla vuotuinen vuokra on 4 % myyntihinnasta ja muilla tonteilla 5 %. Kaavoitettuja yleisiä alueita myydään ja vuokrataan vain poikkeustapauksissa erikseen harkiten. Sisäistä maanvuokraa ei oteta käyttöön. Kaupungin omistuksessa oleva toteutumaton tonttivaranto käydään läpi ja selvitetään kehittämismahdollisuudet Tonttien luovutus Tontit luovutetaan sekä myymällä että vuokraamalla. Noin puolet tonteista on vuokrattavissa. Kaupunginhallitus päättää erikseen kunkin uuden tonttierän luovutusmuodot ja -hinnat. Erityistontit luovutetaan tarjousmenettelyllä. Omakotitonttien hinnoittelun tavoitetaso on 75 % markkinahinnasta. Yhtiömuotoiset asuntotontit hinnoitellaan markkinaehtoisesti. Vuosittain pyritään luovuttamaan 100 asuintonttia. Omakotitontit on ensisijaisesti tarkoitettu luonnollisille henkilöille. Toissijaisessa asemassa on henkilö, joka (tai jonka perheenjäsen) on viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana saanut kaupungilta tontin, sekä yritys ja muu yhteisö. Yritystontit luovutetaan markkinaehtoisesti. Hinnoittelu tehdään tapauskohtaisesti harkiten. Yleisten rakennusten tontit luovutetaan pääsääntöisesti ARA -hinnoittelulla. Varausaikaa voidaan jatkaa vain erityisestä syystä yhden kerran Asemakaavojen toteutumisen edistäminen Tavoitteena on edistää halutun yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja hyödyntää tehokkaasti kunnallistekniikkaan sidotut resurssit. Kaavoitus, tonttien lohkominen, yhdyskuntarakentaminen ja tonttien myynti ohjelmoidaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Rakennus on käyttöönottokatselmuksessa hyväksytty käyttöön otettavaksi kolmessa vuodessa. Erityisestä syystä määräaikaa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella. Yritystonttien osalta rakennettavan kerrosalan vaatimus on 40 % ja yhtiömuotoisten asuintonttien osalta 85 % kaavan mukaisesta rakennusoikeudesta. Rakentamiskehotusmenettelyä käytetään, jos siihen on erityinen syy. Rakentamattomista tonteista peritään korotettua kiinteistöveroa nykyisen käytännön mukaisesti. Yksityisten vapaita tontteja on esillä kaupungin Internet -sivuilla. Menettelyä jatketaan. Markkinointiyhteistyösopimuksia tehdään alueiden markkinoinnissa tarvittaessa. Edellä mainittuja asemakaavojen toteutumisen edistäviä keinoja ei tule käyttää, jos asemakaavan vanhentumisen johdosta päädyttäisiin epätarkoituksenmukaiseen yhdyskuntarakenteeseen.

19 Kaavoituksen ja maapolitiikan yhteen sovittamien Raakamaan hankinnan voimavarat kohdistetaan yleispiirteisen suunnittelun (yleiskaava, rakennemalli yms.) mukaisille laajentumisalueille. Maapoliittisten keinojen käyttämisen edistämiseksi voidaan tapauskohtaisesti harkita yleiskaavoitettavan alueen määräämistä MRL 38 :n mukaiseen rakennuskieltoon. Kaavoitusohjelman valmistelussa huomioidaan maapoliittiset näkökohdat. Yksityisen maata kaavoitetaan vain kaavamuutostilanteissa ja ensimmäisen asemakaavan laatimiseksi kaavoitettuun alueeseen luontevasti liittyvillä pinta-alaltaan pienillä alueilla. Kaavamuutokset tulee olla kaupungin strategisten linjausten tai yleiskaavan mukaisia. Kaavamuutoksissa ensisijaisia ovat kohteet, jotka kaupungin talouden kannalta ja laajemmin yhdyskuntataloudellisesti ovat edullisimpia ja jotka tehokkaimmin parantavat ympäristön laatua. Tavoitteena on että maanomistaja maksaa kaupungille kaikki kaavan laatimisesta ja toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset. Maankäyttösopimuksissa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain 12 a -luvun säädöksiä ja kaupunginvaltuuston hyväksymiä periaatteita. Sopimuskorvaus on % arvonnoususta oheisen kaavion mukaisesti. Taulukko 2 Korvausprosentti Asemakaavahankkeen taloudelliset vaikutukset selvitetään sisältäen vaihtoehtovertailut. Kaupungilla on maanomistajan intressejä asemakaavoitukseen myös kaupungin maaomaisuuden edelleen kehittämisen kannalta.

20 20 3. Elinkeinoalueet ja julkinen palveluverkko 3.1. Merkittävät yksityiset työpaikka- ja palveluinvestoinnit Kerrosalaltaan tai työpaikkamäärältään merkittävimmät investoinnit Hämeenlinnassa vuosina olivat: Moreenin alueella valmistuneita: ETRAN, Iittala-Fiskarsin, Nanso Groupin, Schenkerin, Berner Pultin, CAN-Pack S.A.n, logistiikka tilojen valmistuminen ja Hansalogistiikan laajennus sekä Scan-Auton auton palvelukeskus, S-marketin laajennus Lammilla Näinä vuosina yritystonteille valmistuneiden rakennusten yhteispinta-ala oli reilut k-m² ja se jakaantui seuraavasti: Yhteenlaskettua pinta-alaa on reilut m2. reilut 80% näistä tiloista on logistiikkatilaa ja loput tuotantotilaa ja kaupallista tilaa Nykyiset elinkeinoalueet, profiilit ja tavoitteet Kartta 6: Hämeenlinnan yritysalueet