Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelma. Yhteisen osan painotukset MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALALLA
|
|
- Asta Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIITE 4: Yh asia 6 50 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelma Yhteisen osan painotukset MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALALLA Käsitelty Koulutusalatiimi Maakunnalliset ohjausryhmät
2 2 POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN KOULUTUSALAKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA SISÄLLYSLUETTELO 8 JOHDANTO 3 9 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 9.1 Toimialan tavoitteet ja visio Toimialat ja toimijat Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Toimialan SWOT-analyysi Alan osaamisvaatimuksien kehittyminen TOIMINNAN PERIAATTEET 10.1 Koulutusalan toiminta-ajatus Koulutusvisio Yhteistyö KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN 11.1 Koulutusalan koulutustarjonnan nykytila Muu perustehtävää tukeva toiminta YHTEISTYÖ 12.1 Maakunnalliset ohjausryhmät Sidosryhmäyhteistyö Kansainvälisyys 21 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijamäärät tutkinnoittain Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan aloituspaikat rahoitusmuodoittain Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ohjausryhmät
3 3 8 JOHDANTO Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä palvelee maakunnan väestöä ja elinkeinoelämää tarjoamalla koulutusta ja erilaista kehittämisyhteistyötä matkailualan, hotelli- ja ravintola-alan, cateringalan, puhdistuspalvelualan sekä kotitalous- ja kuluttajapalvelualan tarpeisiin. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusalakohtainen opetussuunnitelma on pedagoginen johtamisen väline, jota toteuttamalla ja kehittämällä viemme Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjan linjaukset käytännön työksi ja tuloksiksi. Toiminta organisoidaan seitsemässä alueellisessa oppilaitoksessa. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus organisoidaan seuraavissa oppilaitoksissa ja yksiköissä: Pohjois-Karjalan Ammattiopisto ILOMANTSI Pohjois-Karjalan Ammattiopisto JOENSUU Palvelut Pohjois-Karjalan Ammattiopisto KITEE Pohjois-Karjalan Ammattiopisto LIEKSA Pohjois-Karjalan Ammattiopisto NURMES Pohjois-Karjalan Ammattiopisto OUTOKUMPU Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Koulutusalalla järjestetään toisen asteen perus- ja aikuiskoulutusta sekä siihen liittyvää palvelutoimintaa. Koulutusala osallistuu myös elinkeino- ja työelämää sekä koulutusta kehittäviin hankkeisiin. Ammatillisten perustutkintojen lisäksi koulutusalalla toteutetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä elinkeinoelämän tarpeista lähtevää ammatillista täydennyskoulutusta. Koulutusalalla toimii myös talouskoulu, joka tarjoaa koulutusta oman kotitalouden hoitamiseen. Työelämästä nousevia koulutusaloille yhteisiä haasteita ovat nopeasti muuttuvat määrälliset ja laadulliset osaamistarpeet sekä koulutuksen tasapuolinen saavutettavuus. Tulevaisuudessa osaamistarpeiden osalta tulevat korostumaan yhteistyökyky, tiimityötaidot, muutosvalmius ja kielitaito. Ammattitaitovaatimuksissa korostuvat laaja-alainen kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen, tutkintokohtainen ammattitaito ja tutkinnon sisältämä erityisosaaminen.
4 4 Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla on laaditun tilaston mukaan 543 opiskelijaa maakunnan eri ammattiopistoissa sekä 215 opiskelijaa aikuisopistossa (liite 1 ja 2). Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä henkilöstöä on TOIMINTAYMPÄRISTÖ Pohjois-Karjala maakuntana on asukkaan elinympäristö ( ). Väestöstä (69,3%) asuu Joensuun seudulla, (18,5%) Pielisen Karjalassa ja (12,2%) Keski- Karjalassa. Vuonna 2020 asukasluvun ennakoidaan olevan , josta (72,4%) Joensuun seudulla, (16,6%) Pielisen Karjalassa ja (11%) Keski-Karjalassa. Joensuun seutu kasvaa ja kehittyy ja tätä pidetään elinehtona ympäröivälle maakunnalle. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto) 9.1 Toimialan tavoitteet ja visio Majoitus- ja ravitsemis- ja talousalan yritysverkostot tiivistyvät tulevaisuudessa. Kumppanuusjärjestelmät sekä alan sisällä että toimialojen yli yleistyvät. Toimintaa kehitetään monipuolisesti yhdessä. Rajapinnat joustavat toimialojen välillä kulloisenkin toiminnan vaatimusten mukaisesti. Isoimmat suomalaisketjut verkostoituvat kansainvälisesti. Majoitus ja ravitsemis- ja talousalalla verkostoista haetaan asiakaslähtöisyyttä. Toimijat luovat yhteisiä palvelukokonaisuuksia toisaalta keskenään ja toisaalta muiden toimialojen kanssa. Toiminnallaan ne pyrkivät täyttämään asiakkaiden odotuksia ja luomaan uusia tuotteita, palveluita ja jopa tarpeita. Esim. catering-alan yritykset lähentyvät kiinteistönhoito-, siivous- ja turvallisuuspalveluja tuottavia yrityksiä. Toimialalla tuotetaan kustannustehokkaasti, teknologian viimeisintä osaamista hyödyntäen sekä massaräätälöityjä palveluprosesseja että yksilöllisiä palveluja. Alan osaamistarpeissa korostuvat yhteistyökyky, tiimityötaidot ja muutosvalmius. (Elinkeinoelämän keskusliitto) 9.2 Toimialat ja toimijat (nykytila)
5 5 Suomessa toimi vuonna 2006 yhteensä hotelli-, ravintola, ja suurtalousalan keittiötä. Tästä määrästä oli hotelli-, ravintola-, kahvila- ja pitopalvelukeittiöitä (37% aterioista), henkilöstöravintoloita (8%aterioista), julkisten yhteisöjen ylläpitämiä keittiöitä (55%aterioista). Nämä keittiöt tuottivat 782 miljoonaa ateriaa vuonna Suomalaiset syövät keskimäärin 149 ateriaa vuodessa kodin ulkopuolella. Pohjois-Karjalassa toimii 680 hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan keittiötä ja ne valmistivat 20,686 miljoonaa ateriaa vuonna Tämä tekee 123 ateriaa asukasta kohti vuodessa. (ACNielsen) Pohjois-Karjalassa puhdistuspalvelualalla toimii noin 80 yritystä. Matkailuala työllistää Suomessa noin henkilöä. (KTM Matkailun synnyttämiä työpaikkoja on vaikea arvioida oikein, koska tilastointia ei ole vielä kehitetty oikeansuuntaiseksi. Vasta tulevaisuudessa, kun tilastointi on kehitetty oikeansuuntaiseksi saadaan oikeat tarkat luvut). Alalla työskentelee paljon henkilöitä, joilla ei ole alan ammatillista koulutusta. He kuuluvat yleensä suuriin ikäluokkiin, joille ei ole ollut tarjolla koulutusvaihtoehtoja. Ala on kasvava, mutta poistumat ovat pieniä. Matkailualan työllisyyden ennustetaan olevan hyvä suurista koulutusmääristä huolimatta. (oph, MEK, Matkailun satelliittitilinpito) Matkailijat arvostavat Suomea turvallisena ja luonnoltaan puhtaana maana. Eri puolille Suomea on kehitetty luontoon, kulttuuriin, harrasteisiin ja elämyksiin perustuvia matkailun ohjelmapalvelutuotteita. Ohjelmapalveluja tuottavia yrityksiä on noin 1 760, joista suurin osa on alle 10 henkilöä työllistäviä ns. mikroyrityksiä. Ohjelmapalveluyritykset työllistävät n henkilöä (2004). Yritysten liikevaihto on 439 milj euroa. Ohjelmapalvelujen kysyntä on kasvanut viime vuosina n. 2,9 %. Maaseutumatkailuyrityksiä on koko maassa noin 3 607, näistä ohjelmapalveluja tarjoaa noin 1300 yritystä. (oph) Pohjois-Karjalassa on yhteensä 61 ohjelmapalveluyritystä. Käyntikohteita on 1 (TOL 9252), liikuntapalveluja tarjoavia kohteita 18 (TOL 9261) ja aktiviteetteja tarjoavia yrityksiä 42 (TOL ja 9272). Pohjois-Karjalassa matkailuala tarjoaa noin työpaikkaa, joista puolet on kokopäiväisiä ja puolet osa-aikaisia. Toimivia yrityksiä on noin 602. Näiden katsotaan kuuluvan suoraan matkailutoimintaan, jolle ne tuottavat majoitus-, ravitsemis-, ohjelma- tai liikennepalveluja. Noin 65 % niistä on pieniä perheyrityksiä. Näistä yrityksistä puolet saa pääasiallisen toimeentulonsa matkailutoiminnasta,
6 6 kolmannekselle matkailu on merkittävä sivutulolähde ja vajaa viidennes saa matkailusta vai vähäisiä sivutuloja. Matkailun kokonaiskulutus mukaan lukien matkailulle tyypilliset elinkeinot, on 258,8 milj. euroa (pokat, Pohjois-Karjalan matkailun tietokanta, MatkailuSampo, KTM). Maassamme on useita maakuntakohtaisia hankkeita, joiden tavoitteena on lisätä kokonaisvaltaista alueen kehittämistä matkailupalvelujen tuottajana. Erityisesti luonto- ja liikuntamatkojen merkitys kasvaa. Venäjän taloudellinen kehitys tulee olemaan merkittävä matkailuelinkeinon kasvuun vaikuttava tekijä Itä- ja Pohjois-Suomessa. (oph) Pohjois-Karjalan matkailustrategian tavoitteena on, että vuosituhannen vaihteessa maakunta on omilla markkinoillaan tunnettu karjalaisesta ilmeestä; ihmisläheisyydestä, lämminhenkisyydestä, luontevasta asiakkaankohtaamisesta, iloisuudesta ja vieraanvaraisuudesta. Tavoitteena on erityisesti ulkomaisten matkailijoiden määrän merkittävä kasvattaminen. Matkailustrategian toteuttamiseen on mahdollisuuksia ennen kaikkea Pielisen-Karjalan ja Ilomantsin seutukunnilla. Kärkihanke on Kolin kehittäminen kansainväliseksi ja kansalliseksi merkittäväksi ympärivuotiseksi matkailukohteeksi, mutta myös koko Pielisen altaan hyödyntäminen matkailullisesti. Ilomantsin seudun vahvuutena on karjalainen kulttuuri, ainutlaatuinen erämaaluonto, Euroopan itäisin piste ja historian matkailutuotteistaminen, esim. Möhkön ruukkimuseon alue. Puhtaus ja hiljaisuus ovat luonnon ja vesistön ohella pohjoiskarjalaisen maaseudun kilpailuetu matkailussa. Matkailun globaali ja kansallinen jatkuva kasvuennuste huomioiden matkailuelinkeino sisältää vahvan kasvupotentiaalin erityisesti harvaanasuttujen seutujen työllistäjänä ja toimeentulolähteenä. Matkailun megatrendeihin kytkeytyvät matkailukeskuksiin ja esim. hyvinvointimatkailuun liittyvät investoinnit parantavat edellytyksiä saada myös uutta kansainvälistä asiakaspotentiaalia alueelle. Venäläiset ovat olleet viimevuosina suurin ulkomaalainen asiakassegmentti (pokat). 9.3 Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Hotelli-, ravintola- ja suurtalousalalla nuorten koulutustarjonta on pysynyt tämän vuosikymmenen alkuvuodet samansuuruisena. Vuosikymmenen loppupuoliskolle laskennallinen aloittajatarve on vain puolet vuosikymmenen alun tarpeesta. Vuosina hotelli-, ravintola- ja suurtalousalalla koulutuksen aloittaneiden keskiarvo oli 6860 opiskelijaa. Laskennallinen tavoitekehityksen mukainen aloittajatarve vuosille on 3160 opiskelijaa.
7 Pohjois-Karjalassa tavoitekehityksen mukainen aloittajatarve vuosille on 98 opiskelijaa vuodessa (vuonna 2001 aloituspaikkoja oli 269) 7 Tulevaisuudessa alan peruskoulutuksen saaneista 65%:n ennakoidaan työllistyvän ravintolapalvelutyöhön (sisältää myös catering-alan) ja vajaan 25%:n muihin palvelualojen tehtäviin. Niissä ammattiryhmissä, joihin peruskoulutuksella sijoitutaan, ennustetaan työllisyyden pysyvän vuoden 2000 tasolla (84 963). Työlliset ovat selvästi nuorempia kuin työvoima keskimäärin, tästä syystä myös poistuma jää selvästi keskimääräistä alhaisemmaksi ja pienentää aloittajatarvetta. Vuonna 2000 ravintolapalvelutyön ammattiryhmään kuuluneista työntekijöistä kolmannes oli vailla ammatillista peruskoulutusta. Ennakointilaskelmissa on asetettu tavoitteeksi, että alalle palkatuista uusista työntekijöistä vain 5% olisi ilman ammatillista tutkintoa. Hotelli-, ravintola- ja suurtalousalalla tavoitekehityksen mukainen työvoimatarve vuonna 2015 on henkilöä. Pohjois-Karjalassa ravintolapalvelutyössä vuonna 2000 oli 2241 henkilöä ja ennuste vuodelle 2015 on 2349 henkeä. (oph) Julkisen sektorin catering -alalla on tällä hetkellä pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Kuntasektorilla alalla työskentelevien keski-ikä on vuotta. Työvoiman tarve kasvaa merkittävästi 10 vuoden kuluessa, koska vain pieni osa työntekijöistä jatkaa työssä vanhuuseläkkeelle saakka. (oph) Henkilöstöravintola-alalla monipuolisen ammattitaidon omaavista kokeista sekä kassa-tarjoilijoista on pulaa koko maassa. Erityisesti niistä, jotka pystyvät hoitamaan eri tyyppisten edustustilaisuuksien tarjoilun. (oph) Catering -alalla työllisyyttä ei korjata lisäämällä koulutuksen aloituspaikkoja. Tällä hetkellä koko maassa osa aloituspaikoista jää täyttämättä. Alan vetovoimaisuutta on pystyttävä lisäämään, jotta saadaan tasokkaita opiskelijoita hakeutumaan alalle. Tärkeimpänä vaikutuskeinona nähdään oppilaitosten ja työelämän välinen, molemminpuolinen yhteistyö. Lisäksi on opiskelijoiden työssäoppiminen suunniteltava vastaamaan työelämän tulevaa työvoimatarvetta. Kolmanneksi tulisi elinikäinen oppiminen rakentaa osaksi koulutusjärjestelmää niin, että alalla työskentelevien olisi mahdollisuus päivittää tietojaan, täydentää opintojaan tai erikoistua johonkin osa-alueeseen vähintään 5-10 vuoden välein. (oph)
8 8 Catering -alalla tapahtuu jatkuvasti muutoksia organisaatiorakenteissa ja tuotantotavoissa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Peruspalveluita yhdistetään ja yhä enemmän siirrytään yritysmäiseen toimintamalliin myös julkisen sektorin alueella. Tämä edellyttää erityisesti pienissä yksiköissä moniosaamista ja vahvempaa talousasioiden hallintaa. Kunnat keskittävät ravitsemispalveluitaan entistä isompiin yksiköihin. Tästä seuraa erityisosaamisen tarve esim. tuotantotekniikan, logistiikan ja hygienian osa-alueilla. Yrityksissä käytössä olevien laatuohjelmien mukainen työskentely edellyttää entistä enemmän myös kurinalaisuutta, täsmällisyyttä ja tiimityöskentelyä. (oph) Catering-alalla Pohjois-Karjalassa toimii noin 80 yritystä ja näiden lisäksi julkisen sektorin oma catering-toiminta. Arvioitu työvoiman tarve vuosina sisältyy hotelli- ja ravintola-alan lukuihin. (tilastokeskus) Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen ammattilaisten kysynnän oletetaan kasvavan sitä mukaa, kuin kotityöpalvelujen tarjonta kasvaa. Tämän seurauksena yhä useammat kotitaloudet oppivat käyttämään tarjottuja palveluja. Kotitalous- ja kuluttajapalvelualan suurimpia haasteita on oikean hintaisten, asiakaslähtöisten tuotteiden ja palvelukokonaisuuksien rakentaminen. Alan tavoitteina ovat olleet palvelukokonaisuudet, jotka soveltuvat erilaisten asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Alan ammattilaisilta vaaditaan joustavuutta, sopeutumiskykyä ja ongelmanratkaisutaitoja, koska työ tapahtuu jatkuvasti muuttuvissa toimintaympäristöissä esim. asiakkaiden kodeissa, Jatkuvasti kehittyvät tietotekniikka- ja verkkopalvelut lisäävät alan haasteita. Alalla tarvitaan sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden otetta, kustannustietoutta, markkinointiosaamista, organisointikykyä, oma-aloitteisuutta ja myös luovuutta, jotta päästään tulokselliseen toimintaan. Menestyminen vaatii yhteistyötä niin paikallisesti kuin alueellisesti ja verkostoitumista mm. hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten kanssa. Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet varsin monipuolisesti eri toimialoille ja erilaisiin tehtäviin. Monissa tehtävissä tarvitaan moniosaajuutta, mikä on kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinnon vahvuus. Työhön sijoittuneiden tehtävänimikkeitä ja toimenkuvia voisi käyttää valikoidusti apuna tutkinnon markkinoinnissa. Luetteloon voisi lisätä muitakin tehtävänimikkeitä. Millaista osaamista tutkinnon ammattialalla vaaditaan?
9 9 Työnantajilta kysyttiin työelämässä vaadittavia osaamisalueita. Työnantajien mielestä kotitalouspalvelujen koulutusohjelman suorittaneiden tärkeimmät osaamisalueet ovat (keskiarvo yli 3 asteikolla 1 5): puhtaanapidon tehtävät (ylläpito- ja perussiivous), ruoan jakelu ja tarjoileminen, tekstiilihuolto, asiakkaan kanssa seurustelu, ruokailussa avustaminen, ruoan suunnittelu tai ehdottaminen asiakkaille, palvelujen suunnittelu, ruoanvalmistus toisen kodissa ja kodinhoitotyö asiakkaan kanssa. Työelämässä vaadittava osaaminen vastaa pääsääntöisesti tutkinnon tavoitteista ja sisältöjä. Ehkä osaamisalueita tulisi koulutuksessa painottaa toisin ja joitakin osaamisalueita tulisi lisätä. Tutkinnon sisältöä voisi edelleen monipuolistaa. Kyselyn vastauksista tuli sellainen vaikutelma, että kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkintoa saatettiin pitää eräänlaisen valmistavana koulutuksena johonkin muuhun perustutkintoon, koska osa tutkinnon suorittaneista jatkoi toisen perustutkinnon (lähihoitaja, suurtalouskokki) opiskelua. Tutkinnon ammatillisuuden vakuuttaminen lienee helpompaa tulevaisuudessa, kun kotityöpalveluista on muodostumassa oma jatkuvasti kehittyvä ammattiala. (Opetushallitus 2006: Selvitys kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinnon työelämävastaavuudesta ja osaamistarpeesta) Puhdistuspalvelualalla työskentelee Suomessa työvoimatutkimuksen mukaan noin henkilöä, mutta todellisuudessa työntekijämäärän arvellaan olevan huomattavasti suurempi, jopa kaksinkertainen. Alalla on tällä hetkellä työvoimapulaa erityisesti kasvukeskuksissa. Puhdistuspalvelualalla toimii noin 3800 yritystä ja näiden lisäksi julkisen sektorin ja elinkeinoelämän oma siivoustoiminta. (oph) Puhdistuspalvelualan työvoimatarpeen odotetaan kasvavan lähivuosina. Työvoiman ikääntymisestä johtuva työvoiman kysyntä lisääntyy merkittävästi pääkaupunkiseudulla 5 vuoden ja muualla maassa noin 10 vuoden kuluttua. Pohjois-Karjalassa puhdistuspalvelualalla toimii noin 80 yritystä, joista suurin osa on pieniä alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä. Tämän lisäksi merkittävä työllistäjä on julkisen sektorin oma siivoustoiminta. (tilastokeskus) Puhdistuspalvelualalla Pohjois-Karjalassa työskentelee noin 1300 henkilöä ja määrän arvioidaan kasvavan 150 henkilöllä vuoteen 2010 mennessä. Vuosina työvoiman arvioitu tarve (eläkkeelle siirtyneet huomioitu) on noin 250 henkilöä/vuosi. (tilastokeskus)
10 10 Kotitalous- ja puhdistuspalvelualalla laskennallinen aloittajatarve on nykytilaan nähden yli kaksinkertainen. Vuosina opiskelun aloitti keskimäärin 690 opiskelijaa. Laskennallinen tavoitekehityksen mukainen aloittajatarve vuosille on 1740 opiskelijaa. Pohjois-Karjalassa tavoitekehityksen mukainen aloittajatarve vuosille on 74 opiskelijaa. Tutkinnon suorittaneista 65%.n ennakoidaan työllistyvän siivoustyön sekä sosiaali- ja vapaa-aikaalan ammattiryhmiin. Vuonna 2000 siivoustyön ammattiryhmässä 52%:lla työntekijöistä (83 856) ei ollut ammatillista tutkintoa. Ennakointilaskelmissa on oletettu, että siivoustyöhön palkattavista uusita työntekijöistä 28% olisi vailla ammatillista tutkintoa. Perustutkintoa edellyttävissä tehtävissä työllisten määrän ennakoidaan vähenevän, mutta työvoiman ikärakenteesta johtuen poistuma alalta on suurta (mediaani-ikä 45,7 vuotta 2000). On ilmeistä, että pelkästään nuorille suunnatun koulutustarjonnan lisäyksellä ei saada siivousalalle riittävästi koulutettua työvoimaa. Siivoustyössä tavoitekehityksen mukainen ennuste vuonna 2010 on henkilöä ja vuonna 2015 ennuste on henkilöä. Pohjois-Karjalassa vuonna 2000 siivoustyötä teki 2355 henkilöä ja ennuste vuodelle 2015 on 2045 henkilöä. (oph) Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen työvoimatarpeen ennakoidaan kasvavan jonkin verran tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa suuret ikäluokat ovat poistumassa myös matkailualalta. Valtakunnallisella tasolla matkailualan työntekijöitä tarvitaan n vuodessa. Toisen asteen aloituspaikkatarve vuosittain on n opiskelijaa vuodessa. Matkailualan perustutkinnon opiskelijat sijoittuvat useammin kuin restonomit osa-aikaisiin työsuhteisiin, mutta siirtyvät vähitellen kokoaikaisiin tehtäviin. Toisen asteen opiskelijat sitoutuvat työtehtäviin pidemmäksi aikaa kuin restonomiopiskelijat. Valtakunnallisella tasolla matkailualan koulutuksessa on vähennettävä toisen asteen koulutuspaikkoja vuositasolla n %. Koulutuspaikkoja vähennettäessä on kuitenkin huomioitava, että matkailuopinnot antavat mahdollisuuden toimia myös muissa asiakaspalvelutehtävissä. Koulutuspaikkoja vähennettäessä on huomioitava, että matkailu toimialana on läpikulkuala ja matkailuun koulutettujen työntekijöiden määrät vähenevät ikäluokkien pienentyessä.
11 11 Ikäluokkien pienentyessä kilpailu osaavista työntekijöistä kiristyy. Matkailualan suoritustason työntekijöiltä vaaditaan monialaista osaamista ja kykyä siirtyä matkailuyrityksissä erilaisiin tehtäviin, esim. vastaanotto, puhtaanapito, ravitsemispalvelut, ohjelmapalvelut, liikennepalvelut, neuvonta- ja opastuspalvelut, projektit ja erilaiset tapahtumat. 9.4 Toimialan SWOT analyysi Matkailu-, ravitsemis- ja talousala catering-ala hotelli- ja ravintola-ala kotitalous- ja kuluttajapalveluala matkailuala puhdistuspalveluala Alan sisäiset VAHVUUDET monipuolinen yrityskanta ammattitaitoinen työvoima monipuolinen koulutustarjonta palvelujen kysyntä kasvaa koulutuksen ja työelämän yhteistyö ala on arvostettu Toimintaympäristön MAHDOLLISUUDET palvelujen kysyntä lisääntyy uutta, koulutettua työvoimaa tarvitaan kansainvälistyminen laadukas ja monipuolinen koulutus verkostoituminen jatko-opinnot kaksoistutkinnot Alan sisäiset HEIKKOUDET työväestön ikärakenne vähäinen yrityskanta nuorten poismuutto sitoutuminen alaan heikkoa ammattiin koulutetun työvoiman puute Toimintaympäristön UHAT työvoiman ikärakenne väestön ikärakenne kilpailu opiskelijoista pula osaavasta työvoimasta ilmaston muutos 9.5 Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan osaamisvaatimuksien kehittyminen Työprosessien hallinta Työprosessin hallinnalla tarkoitetaan opiskelija osoittamia työn suunnittelu-, toteuttamis-, arviointi- ja kehittämisvalmiuksia. Tämä tarkoittaa työn suunnitelmallista tekemistä ja työkokonaisuuden hallintaa esimerkiksi siten, että työn eri vaiheet tehdään oikeassa järjestyksessä
12 12 ja ajoitetaan työ niin, että se saadaan valmiiksi. Työtehtävän hallinta Työtehtävien hallinta sisältää työmenetelmien, -välineiden ja työmateriaalien hallinnan. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinnalla tarkoitetaan kuvatussa työssä tarvittavaa tietopohjaa. Opiskelijan on ositettava työssä tarvittava tietopohja ja hänen on pystyttävä soveltamaan tietoa työn suorittamisessa. Työturvallisuuden hallinta Työturvallisuuden hallinta sisältää työturvallisuuden huomioonottamisen omassa työssä sekä ympärillä työskentelevien näkökulmasta. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen sisältää oppimaan oppimisen taidot, ongelmanratkaisutaidot, vuorovaikutus- ja viestintätaidot, yhteistyötaidot, eettiset ja esteettiset taidot. Edellä mainitut taidot on huomioitu jokaisessa perustutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa läpäisyaineina koko koulutuksen ajan. Yhteiset painotukset Yhteiset painotukset sisältävät kansainvälisyyden, kestävän kehityksen, teknologian ja tietotekniikan hyödyntämisen, yrittäjyyden, laadukkaan ja asiakaslähtöisen toiminnan, kuluttajaosaamisen sekä työsuojelusta ja terveydestä huolehtimisen. Edellä mainitut taidot on huomioitu jokaisessa perustutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa läpäisyaineina koko koulutuksen ajan. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla on erityisen tärkeää huomioida opetuksessa ja kaikessa toiminnassa seuraavat asiat ja asiakokonaisuudet. Kestävä kehitys
13 13 Kestävä kehitys on jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka päämääränä ovat hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Sen edistämiseen oppilaitoksessa velvoittaa lainsäädäntö, opetussuunnitelmat ja yhteiskunnalliset arvot sekä elinkeinoelämän tarpeet, mutta myös laatu- ja tehokkuusajattelu. Oppilaitos on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, esimerkin näyttäjä ja kasvattaja myös ympäristöasioissa. Oppilaitoksen merkittävin rooli kestävän kehityksen edistäjänä on mahdollisuus vaikuttaa opiskelijoiden ympäristöasenteisiin 1. huomioimalla ympäristöasiat arkikäytänteissä 2. antamalla tietoa ihmisten toimintojen vaikutuksesta ympäristöön sekä 3. tarjoamalla vaikuttamisen mahdollisuuksia omaan ympäristöön. Ekologisen kestävyyden perusehtona on ymmärtää ihmiselon riippuvuus luonnosta. Se edellyttää ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyä ja torjuntaa, tottumusten, arvostusten ja elämäntapojen muutosta, resurssi- ja energiatehokkuutta, kulutuksen vähentämistä, ympäristöystävällisen tekniikan ja raaka-aineiden käyttöä. Taloudellisesti kestävä kehitys on myös varojen mukaan elämistä, ei velkaan turvautumista. Tuotteiden hintaan sisältyy tuotteen elinkaaren aikaiset ympäristö ja terveysvaikutukset. Sosiaalisesti kestävän kehityksen perusehtona on hyvinvoinnin tasapuolinen jakautuminen ja mahdollisuus osallistumiseen sekä päätöksentekoon. Se edellyttää oman toiminnan merkityksen ymmärtämistä ja vastuunottoa, erilaisten sosiaali-, ikä-, sukupuoli- ja kulttuuriryhmien huomioimista sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisyä. Kulttuurisesti kestävä kehitys tukee ihmisten vapaata henkistä toimintaa ja eettistä kasvua eri kulttuurit säilyttäen. Se edellyttää ihmisten globaalia vastuuta, eettistä tietoisuutta ja ihmisoikeuksien puolustamista. Kansainvälisyys Kansainvälisyyteen kasvun tavoitteena on, että opiskelija tulee toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja on suvaitsevainen ja kielitaitoinen voidakseen osallistua opiskelijavaihtoon ja sijoittua kansainvälisille työmarkkinoille. (ks kohta 12.3) Yrittäjyys
14 14 Yrittäjyysopinnoissa korostetaan mm. opiskelijan omien ominaisuuksien ja vahvuuksien antamia mahdollisuuksia, oman yritteliäisyyden merkitystä ja mahdollisuuksia työyhteisössä, oman alan toimintaympäristön nykytilan ja tulevaisuuden mahdollisuuksien ymmärtämisen tärkeyttä sekä asiakaslähtöisen liikeidean merkitystä menestymismahdollisuuksien perustana. Opetussuunnitelman perusteiden sisältämistä painotuksista on matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla erityisen tärkeää painottaa tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa ja niiden toteutuksessa seuraavat osa-alueet: - Laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta - Vuorovaikutus- ja viestintätaidot - Yhteistyötaidot - Eettiset ja esteettiset taidot 10 TOIMINNAN PERIAATTEET 10.1 Koulutusalan toiminta-ajatus Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ylläpitää ja voimistaa koulutusalana opiskelijoidensa ja henkilöstönsä ammattitaidon monipuolista kehittymistä. Tätä varten rakennetaan ja ylläpidetään yhteistyöverkostoa sekä koulutuksen että elinkeinoelämän tarpeisiin alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Koulutusala toteuttaa ja kehittää matkailu- ravitsemis- ja talousalan perustutkintoja, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, ammatillista täydennyskoulutusta sekä muuta palvelutoimintaa. Lisäksi koulutusala osallistuu koulutusta ja työelämää kehittäviin projekteihin, hankkeisiin ja kilpailutoimintaan. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksellisen yhteistyöverkoston ylläpitäminen ja voimistaminen perustuu jokaisen toimijan ja hänen taustaoppilaitoksensa aktiiviseen yhteistyöhön ja kehittämishalukkuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulutusalana olemme toteuttamassa avointa tiedotusta, ennakointiin ja laatutyöhön perustuvaa toimintaa sekä näiden kaikkien aktiivista seurantaa koulutuskuntayhtymän luomien suuntaviivojen mukaisesti. Tämä on tärkeää kehittääksemme koulutusalana erityisesti matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tarvitsemaa asiantuntijuutta sekä sen vaatimia oppimisympäristöjä ja toimintatapoja. Näin kehitymme myös
15 henkilöstönä perustehtävässämme, opetussuunnitelman monipuolisessa toteuttamisessa ja eteen tulevissa muissa haasteissa Koulutusvisio Matkailu- ravitsemis- ja talousala on laaja-alainen ammatillisesti toisiaan täydentävä ja tukeva koulutuskokonaisuus, jonka tarpeet nousevat monipuolisesta asiakaslähtöisestä ja taloudellisesti kannattavasta palvelutoiminnasta, kulttuurientuntemuksesta ja ekologisesta ajattelutavasta. Opiskelijoilleen koulutusala tarjoaa laadukkaita, elämyksiä tuottavia ja yksilöllisen etenemisen mahdollistavia koulutuspalveluja. Oppimisessa koulutusalalla korostetaan laaja-alaista ammattitaitoa, idearikkautta, yhteistyötä ja tiimitoimintaa, kansainvälisyyttä, kädentaitoja sekä karjalaista vieraanvaraisuutta ja kohteliasta käytöstä. Oppimisympäristö kasvattaa yrittäjyyteen aitojen oppimistilanteiden ja vahvan työelämäyhteistyön kautta. Ammatillisten aineiden sisältöjä pyritään enenevässä määrin toteuttamaan vieraalla kielellä. Erityisen tärkeää kaikille tutkinnoille ja niiden kehittämiselle on tiivis työelämäyhteistyö. Tavoitteena on jatkuva vuorovaikutus sekä työssäoppimis- ja näyttöpaikkojen että ohjausryhmien kanssa. Pyrimme olemaan haluttuja yhteistyökumppaneita alueen elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa Yhteistyö Koulutusalatiimit Koulutusalakohtaiset tiimit muodostavat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitosorganisaation rinnalla toimivan suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän. Nämä opetushenkilöstöstä edustuksellisesti muodostetut tiimit on sekä valtuutettu että vastuutettu koulutusalakohtaiseen ennakointi-, suunnittelu- ja kehittämistyöhön. Jokaisella koulutusalatiimillä on oppilaitosten rehtoreista valittu vastuurehtori, joka on koulutuskuntayhtymän työvaliokunnan jäsen. Matkailu- ravitsemis- ja talousalan tiimin vastuurehtori on Kyösti Timonen.
16 16 Koulutusalatiimin toimintaan osallistuvat kaikki alan opettajat ja projektihenkilöt. Tiimi tavoittelee toiminnassaan osallistuvaa, asiantuntijuutta jakavaa yhteistyötä tehtäväksi saatujen tai tiimissä yhdessä sovittujen tavoitteiden toteutumiseksi. Koulutusalan toimijat jakaantuvat tarvittaessa työryhmiin. Jokaisessa koulutusalaa toteuttavassa oppilaitoksessa toimii ns. maratan kotiryhmä ja yhdyshenkilö. Matkailu- ja ravitsemisalan tiimiä johtaa koulutusjohtaja Milja Halonen ja kotitalous- ja kuluttajapalveluiden sekä puhdistuspalvelualan tiimiä koulutuspäällikkö Kaisa Mutanen. Molemmilla tiimeillä on omat ohjausryhmänsä. Koulutusalakohtaisia työryhmiä ovat: Kansainvälisyystyöryhmä Opetussuunnitelmatyön perustutkintokohtaiset työryhmät 11 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla tutkinnon voi suorittaa opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti perustutkintoina. Kaikki ammatilliset perustutkinnot ovat laajuudeltaan 120 opintoviikkoa ja opiskelija saa tutkintotodistuksen opintojensa päätteeksi Ammatilliset opinnot voi suorittaa myös näyttötutkintoina. Näitä ovat aikuisten perus-, ammattija erikoisammattitutkinnot. Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia ja niitä edeltävän valmistavan koulutuksen kesto vaihtelee opiskelijan aiemmasta kokemuksesta riippuen. Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa työelämän asiantuntijoiden arvioimissa näytöissä ja saa tutkintotodistuksen alan tutkintotoimikunnalta. Ammatillisen perustutkinnon ohella opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa lukiossa laajat yleissivistävät opinnot tai koko lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto Koulutusalan koulutustarjonnan nykytila Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla järjestetään seuraaviin perus- ja ammattitutkintoihin johtavaa koulutusta: matkailualan perustutkinto
17 17 - matkailupalvelujen tuottaja - matkailuvirkailija hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto - ravintolakokki - tarjoilija, - hotellivirkailija cateringalan perustutkinto - palveluvastaava - suurtalouskokki kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto - kotitalousyrittäjä puhdistuspalvelujen perustutkinto - toimitilahuoltaja suurtalouskokin ammattitutkinto ravintolakokin ammattitutkinto tarjoilijan ammattitutkinto laitoshuoltajan ammattitutkinto dieettikokin erikoisammattitutkinto hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinto siivousteknikon erikoisammattitutkinto siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto kotityöpalvelujen ammattitutkinto maaseutumatkailun ammattitutkinto talouskoulu
18 18 Taulukossa 1 on esitetty matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tutkinnot oppilaitoksittain. TUTKINNOT Pohjois-Karjalan aikuisopisto P-K:n ammattiopisto ILOMANTSI P-K:n ammattiopisto JOENSUU Palve- P-K:n ammattiopisto KITEE P-K:n ammattiopisto LIEKSA P-K:n ammattiopisto NURMES P-K:n ammattiopisto OUTOKUMPU Catering-alan perustutkinto - palveluvastaava x x - suurtalouskokki x x x x x Hotelli- ja ravintola-alan pt - ravintolakokki x x x - tarjoilija x x x - hotellivirkailija x Matkailualan pt - matkailupalvelujen tuottaja x - matkailuvirkailija x Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen pt - kotitalousyrittäjä x Puhdistuspalvelualan pt - toimitilahuoltaja x x Suurtalouskokin ammattitutkinto x x Ravintolakokin ammattitutkinto x Tarjoilijan ammattitutkinto x Laitoshuoltajan ammattitutkinto x Dieettikokin erikoisammattitutkinto x Hotelli- ja ravintola- ja suurtalous-esimiehen x erikoisammattitut- kinto Siivousteknikon erikoisammattitutkinto x Siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto x Kotityöpalvelujen ammattitutkinto x Maaseutumatkailun ammattitutkinto x Talouskoulu x Taulukko 1. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tutkinnot oppilaitoksittain
19 Muu perustehtävää tukeva toiminta Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla pyritään oppiminen toteuttamaan työelämäyhteistyön ohella mahdollisimman aidoissa asiakaspalvelutilanteissa sekä koulun sisällä että sen ulkopuolella. Pohjois-Karjalassa pyrimme enenevässä määrin suosimaan myös kouluissa lähiruokaa ja maakunnan pienyritysten tuotteita ja olemaan mukana näiden yritysten tuotekehittelyssä. 12 YHTEISTYÖ 12.1 Maakunnalliset ohjausryhmät Koulutuskuntayhtymään on perustettu 16 maakunnallista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmää, jotka toimivat ammattiosaamisen näyttöjen toimielimenä. Ohjausryhmän/toimielimen tehtävät, vastuut ja kokoonpano määräytyvät ammatillisen koulutuksen lain (L601/2005) ja asetuksen (A 603/2005) ja koulutuskuntayhtymän ohjausryhmiä koskevan ohjeistuksen mukaan. Jokaisessa ohjausryhmässä toimii kolmikantaperiaatteella valittuja jäseniä. Kolmikantaperiaate jäsenvalinnassa tarkoittaa, että jäsenet edustavat työnantajia ja työntekijöitä sekä opetusalaa. Työelämää edustavien henkilöiden yhteen laskettu määrä on 2/3 ja loput 1/3 jäsenistä edustavat koulutuskuntayhtymän opetus- ja kehittämistoiminnan asiantuntijoita. Opiskelijat valitsevat oman edustajansa ohjausryhmään. Ohjausryhmien toiminta on edustuksellista. Kukin henkilö edustaa oman toimialansa yrityksen, työnantajan, työntekijän tai alan edunvalvontajärjestön roolin lisäksi laajemminkin ko. elinkeinoelämän toimialaa sekä oman (seutukuntansa) alueensa työelämää. Ohjausryhmät pyrkivät vaikuttamaan ja ratkaisemaan yhdessä koulutusalan kanssa osaamisen laadulliseen kehittämiseen, määrällisen tarpeen täyttymiseen ja alansa ammatillisen koulutuksen arvostuksen kohottamiseen, yhteistyöstä tiedottamiseen ja yhteistyöhön kannustamiseen liittyviä kysymyksiä ja haasteita. Ohjausryhmien konkreettisina tehtävinä on: 1. seurata ja välittää tietoa toimialansa työllisyystilanteesta, työvoiman tarpeesta, alan tulevaisuuden näkymistä, ns. megatrendeistä ja myös heikoista signaaleista 2. toimia siltana alan työelämän ja koulutuksen välisessä monipuolisessa yhteistyössä
20 20 3. edistää ja kehittää työssäoppimisen, nuorten näyttöjen ja näyttötutkintojen järjestämistä sekä elinikäistä oppimista työelämässä 4. toteuttaa toimialansa työelämän osaamistarpeiden ennakointia, välittää ennakointitietoa päätöksenteon pohjaksi koulutuskuntayhtymään ja maakunnan muille toimijoille (Te-keskus, lääninhallitus, P-Kliitto jne.) 5. seurata koulutuksen laatua ja tuloksellisuutta 6. vaikuttaa työelämän ja ammatillisen koulutuksen toimintaedellytyksiin yhdessä koulutusorganisaation kanssa. Ohjausryhmät toimivat oman alansa tutkintojen osalta ammattiosaamisen näyttöjen toimielimenä. Toimielimenä toimiessaan ohjausryhmät hyväksyvät oman alansa tutkintokohtaiset ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat osana koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa hyvksyvät oman alansa osalta ammattiosaamisen näyttöjen arvioitsijat hyväksyvät oman alansa osalta ammattiosaamisen näyttöjen suoritusympäristöt seuraavat ja kehitävät näyttötoiminnan laatua Toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa opetusuunnitelmaperusteisen koulutuksen tutkintotodistukseen sisältyvän näyttötodistuksen. Arvioinnin oikaisuun liittyvistä asioista vastaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä uudistettu kone-, metalli- ja muosialan ohjausryhmä. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tukena toimii 1. maakunnallinen matkailu- ja ravitsemisalan ammatillisen koulutuksen ohjausryhmä sekä 2. kotitalous- ja kuluttajapalveluiden sekä puhdistuspalvelualan ammatillisen koulutuksen ohjausryhmä (liite 4). Ohjausryhmässä tehtävän työn lisäksi maakunnassa tarvitaan suunnittelu-, toteutus-, arviointi-, ennakointi- ja kehittämistyöhön oppilaitosten ja työpaikkojen tiivistä ja monipuolista yhteistyötä. Tämän yhteistyön organisointi on koulutusalakohtaisen tiimin tehtävä.
21 Sidosryhmäyhteistyö Matkailu-, ravitsemis- ja talousala on esimerkiksi osa viiden koulutuksen järjstäjän yhteistyöverkostoa, jossa seurataan tuloksellisuusmittareiden tuotoksia. Muita yhteistyöverkostoja ovat esimerkiksi aikuiskoulutusverkosto, virtuaaliverkosto ja erilaiset kehittämisprojektien yhteistyöverkostot. Opettajien työelämäjaksot vahvistavat yhteyksiä alan työelämään Kansainvälisyys Pohjois-Karjala ja Suomi tarvitsee itsetunnoltaan vahvoja, kielitaitoisia ja ammatillisesti päteviä osaajia kaikilla palvelualoilla. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan kansainvälistymisen tavoitteina on 1. kansainvälisyyden näkeminen osana matkailu- ravitsemis- ja talousalan toimintaa Pohjois- Karjalassa 2. näkökulmien avartuminen ja kulttuurien välisen ymmärryksen lisääminen 3. maakunnan omien vahvuuksien näkeminen suhteessa kansainväliseen ja eurooppalaiseen ympäristöön 4. nostaa palvelukulttuurin (sisäisen ja ulkoisen) ymmärtäminen ja arjessa näkyminen 5. ylläpitää ja laajentaa olemassa olevaa yhteistyöverkostoa oppilaitoksiin, yrityksiin ja muihin sidosryhmiin. Menetelminä ovat kansainväliset työssäoppimispaikat, opiskelijavaihdot, opettajien ja henkilöstön kansainväliset opinnot, kielikoulutukset sekä yhteistyö kansainvälisiin yrityksiin ja yhteisöihin. Kansainvälinen työssäoppiminen on jo ollut osa toimintaa, jonka tavoitteita laajennetaan ja syvennetään liittämällä niihin myös molemminpuolinen kulttuurien tuntemus. Työssäoppimispaikkoja on mm. Espanjassa, Iso-Britanniassa, Unkarissa ja Norjassa. Tulevien vuosien tavoitteisiin lukeutuu myös opintojen toteuttaminen vieraalla kielellä. Ulkomaiset palvelualan oppilaitosyhteydet tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia opettajien tietouden kehittämiseen ja antavat valmiuksia vieraskielisen opetuksen tehostamiseen ja opettajavaihdon aloittamiseen.
22 22 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Liite 1 Opiskelijamäärät tutkinnoittain ja oppilaitoksittain MARATA-ALAT P-K:n ammattiopisto ILOMANTSI P-K:n ammattiopisto JOENSUU Pal P-K:n ammattiopisto KITEE P-K:n ammattiopisto LIEKSA P-K:n ammattiopisto NURMES P-K:n ammattiopisto OUTOKUMPU Catering-alan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan pt Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen pt Matkailualan pt Puhdistuspalvelualan pt Talouskoulu Yhteensä YHTEENSÄ
23 Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Liite 2 JOENSUU PALVELUT 23 Opiskelijamäärät tutkinnoittain ja rahoitusmuodoittain Syyskuussa 2006 MARATA-ALAT Työvoimakoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Ammatillinen peruskoulu- Oppisopimuskoulutus Yrityskoulutus MARATA Catering-alan pt, palveluvastaava Catering-alan pt, suurtalouskokki Tarjoilijan at 8 8 Ravintolakokoin at Suurtalouskokin at Maaseutumatkailun at Hotelli- ja ravintola-alan pt, tarjoilija 1 1 Dieettikokin eat PUHDISTUSPALVELUT Kotityö- ja kuluttajapalv. pt 0 0 Kotityöpalvelun at Laitoshuoltajan at Siivoustyönohjaajan/siivousteknikon eat Puhdistuspalvelujen pt, toimitilahuoltaja Yhteensä Noste YHTEENSÄ
24 24 Kotitalous- ja puhdistuspalvelualan ohjausryhmä Liite 3 Nimi Organisaatio Tehtävä Edustus Virpi Järvinen Kaprakka opettaja Seija Ikonen Aiko kouluttaja Hanna Rantamäki AmoJp opiskelija Kirsi Mäki-Maukola Joensuun kaupunki pj ta Kyllikki Leinonen Lieksan kaupunki jäsen tt Tuula Malinen P-K:n sairaanhoitopiiri jäsen tt Annu Alava Liperin kunta jäsen tt Ari Elomäki Siivousalan tuotteet A. jäsen ta Elomäki Pirjo Heiskanen Joensuun kaupunki jäsen tt Ilona Tossavainen P-K:n Martat jäsen ta Aira Puustinen Ravintola-pitopalvelu Caroliina jäsen ta Katja Pantsu Päiväkoti Vekkula jäsen ta Anja Juvonen Hoitokoti Aukusti vpj ta Heli Tukiainen AmoJp opettaja Seija Vänskä AmoJp opettaja Kaisa Mutanen AmoJp sihteeri tiimin vetäjä Matkailu-, hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan ohjausryhmä Nimi Organisaatio Tehtävä Edustus Kaija Huhdanpää Aiko kouluttaja Kari Rantanen Lomakeskus Huhmari pj ta Kirsi Kokkonen PKO jäsen ta Mervi Smolander Amica jäsen ta Markku Litja Bomba jäsen ta Hannele Heikkinen-Ritala Pyhäselän kunta kunnanvirasto jäsen ta Anne Näätänen Jns kaupunki Siilaisen terveysasema jäsen ta Raija Piironen Pkky, AmoL jäsen Mikko Korhonen Sodexho jäsen tt Juha Kortelainen Hotelli Kimmel jäsen tt Simo Hiltunen Lomakeskus Huhmari jäsen tt Kaikkonen Antero Ylä-Karjalan työvoimatoimisto Jaana Rajavuori AmoJp opettaja Paula Ahola AmoJp opettaja Milja Halonen AmoJp sihteeri tiimin vetäjä
Työpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat
LisätiedotTyöelämän ohjausryhmä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi
Työelämän ohjausryhmä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi Taustaa Työelämän ohjausryhmä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi 15.4.2015 Tutke 2 linjausten vauhdittaminen ja toimeenpano
LisätiedotMatkailu-, ravitsemisja talousalan ammattiosaajaksi
Koulutusohjelmat > Matkailu-, ravitsemisja talousalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Matkailualan Catering-alan Hotelli- ja ravintola-alan Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen Puhdistuspalvelujen
LisätiedotMajoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla
Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla Mara-alan Ennakointikamari 4.5.2011 klo 12.00-16.30, Taitotalo Kongressikeskus, auditorio Fakta, Helsinki Dan Koskinen Koulutusalavastaava Helsingin
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja
LisätiedotELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET
3172 Liite 1 ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET 1. Perustiedot mikrobiologiasta ja elintarvikkeiden saastumisesta (kontaminaatiosta) Henkilö tietää mitä mikrobit
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotRovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta
Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen
LisätiedotOulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma
Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman
Lisätiedot7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi
LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotProsessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?
Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta
LisätiedotLiite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen
Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen 14.9.2015 Kiinteistöpalveluala kartalla - elintärkeää
LisätiedotNäyttötutkinnon arvioijan opas
Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
LisätiedotBaarimestarin erikoisammattitutkinto
Baarimestarin erikoisammattitutkinto Lapin matkailuopisto Rovaniemi Kaikki esityksessä käytetyt logot, valokuvat ja muu materiaali on julkaistu niiden oikeuksien omistajien luvalla 2011 Miksi ja kenelle?
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotA m mattilaisille on kysyntää!
A m mattilaisille on kysyntää! 1 3 Sisältö Ammattilaisille on kysyntää Ammattilaisille on kysyntää... 3 Arvot... 5 Koulutusalat KSAO:ssa... 5 Koulutusväylät... 5 Organisaatio... 7 Nuoret... 9 Kansainvälinen
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotMonimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014
Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa Niittylahti Nurmes Outokumpu
Lisätiedot2014 2015 Elämän eväät
2014 2015 Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA
LisätiedotOsaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle
Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle Yrittäjä ja työnantaja: Hyödynnä avainkontaktisi Uudellamaalla 1 Apua henkilöstön hankintaan ja kehittämiseen Hyvä yrittäjä tai työnantaja Miten varmistat,
LisätiedotMatkailualan perustutkinnon perusteiden muutokset ja
Matkailualan perustutkinnon perusteiden muutokset ja 1.8.2015 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi 18.11.2014 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta opiskelijan oppimiseen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov
Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen
LisätiedotAjankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet
Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen
LisätiedotPERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1
JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan
LisätiedotPedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori
Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa Vantaa 8.2.2011 Tuula Koivula johtava rehtori Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Forssan
LisätiedotTarkempi kuvaus Määrä Ajankohta Rahoitus Muuta Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla yhteyshenkilöiden
Henkilöstön osaamiskartoitukset Organisoidaan tarpeen Selvitetään 1 x / Vaihtelee Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla erikseen Sosiaalipalvelujen henkilöstölle
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen
Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan
LisätiedotAmmattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa
Ammattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa Mitä kiinteistöpalveluala on tänään? osa mittavaa kiinteistö- ja rakentamisklusteria
LisätiedotTutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotAMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos
AMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ 14.2.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina
LisätiedotYLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.
Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN
LisätiedotKesko. Kauppa luo menestystä
Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.
LisätiedotKiinteistöpalvelu- ja turvallisuusalan ammatillisen koulutuksen tarjonta Helsingin seudulla
ammatillisen koulutuksen tarjonta Helsingin seudulla Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusalan Ennakointikamari 10.5.2012 Matti Vesalainen, toimialajohtaja, Amiedu Sisällys Amiedun osaamiskeskukset Kiinteistöpalvelu-
LisätiedotHAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:
Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta
LisätiedotOppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella
LisätiedotLapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi
Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus
LisätiedotTutkinnon, opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos
, opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos OPH Koulutusala Opintoala / Osaamisala Koulutusohjelma Tutkintonimike Koulutuksen järjestäjä & Työelämä Opiskelija & Opettaja Koulutus Hakemus Koulutuksen
LisätiedotUUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona
LisätiedotHakuajat. Vapaista opiskelupaikoista ilmoitetaan erikseen www.ysao.fi
Hakuajat Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen 24.2. 17.3.2015 Haku ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen 18.3. 8.4.2015 Haku Valma-koulutukseen 19.5. 21.7.2014 - kaikkien hakujen hakemukset
LisätiedotToimintaohjeita näyttöjen järjestämissuunnitelman laadinnasta näyttötutkinnon järjestämissopimusta hakeville
Toimintaohjeita näyttöjen järjestämissuunnitelman laadinnasta näyttötutkinnon järjestämissopimusta hakeville Puhdistuspalvelualan esimiestyön 4.10.2004 2 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 3 2. Lainsäädäntö
LisätiedotSastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO
Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotKatsaus koulutustarjontaan. Valtuuston seminaari Jatta Herranen kehitysjohtaja
Katsaus koulutustarjontaan Valtuuston seminaari 20.9.2017 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 KOULUTUSMUODOT 2015 % 2016 % Ammatillinen peruskoulutus (33) 5 119 77 % 4 842 77,4 % Muut
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotMiten ennakointitietoa voidaan käyttää koulutuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa (case Pkky)
Miten ennakointitietoa voidaan käyttää koulutuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa (case Pkky) 16.2.2016 Ilkka Pirskanen Kuntayhtymän johtaja Lähtökohdat 2 Perustana on opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotKiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014
Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma
LisätiedotYLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.
Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN
LisätiedotOpetus- ja opiskeluprosessin tiedonhallinta ja ydinpalvelut
Opetus- ja opiskeluprosessin tiedonhallinta ja ydinpalvelut Keskitetyt oppijan palvelut, opintopolku.fi Opintohallintojärjestelmä WinNan koulutustarjonta ammatillinen peruskoulutus pt-, at- ja eat näyttötutkintona
Lisätiedot4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut
4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut Ammattitaitovaatimukset valmistautuu ruokailupalvelutilanteisiin ja tekee esivalmisteluja valmistaa toimintaympäristöön ja vuodenaikoihin sopivia aterioita
LisätiedotVeikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011
Veikko Vuoristo 4.5.2011 Majoitus- ja ravitsemisala III = Keskustelufoorumi, jossa tiedonvaihtoa tuetaan avoimella keskustelulla eri toimialojen osaamistarpeista. Kokoontuu toimialakohtaisesti. Koostuu
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän
LisätiedotTAULUKKOLUETTELO TAULUKKO
TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014
LisätiedotRakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012
Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa
Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotOPPIJAN VERKKOPALVELUT
OPPIJA VERKKOPALVELUT eperusteet ehops Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy Winova 5.6.2014 1 Loogisen tason kansallinen oppijan verkkopalveluarkkitehtuuri 2 Kansalliset oppijan palvelut Käyttöönoton
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja
LisätiedotKotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon perusteiden muutokset ja
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon perusteiden muutokset ja 1.8.2015 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi 18.11.2014 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn
LisätiedotAMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä
Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm
LisätiedotHOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma
AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi
LisätiedotTervetuloa iloiseen Pohjois-Karjalaan!
Tervetuloa iloiseen Pohjois-Karjalaan! Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Syysseminaari 3. 4.10.2017 Joensuu Esa Karvinen, kuntayhtymän johtaja Väkiluku 164 085 ihmistä (Tilastokeskus 31.12.2016).
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINTI
OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa
LisätiedotESITYS HIIOP Opinnollistetut työpajat hankeesta
ESITYS HIIOP Opinnollistetut työpajat hankeesta 1.4.2015 31.12.2017 28.10.2015 Kirsi Ohrankämmen ja Taina Räsänen HIIOP kehittämishankkeen tarve nousi mm. POLKU II hankkeen asiakasprofiloinnista vuosina
LisätiedotUudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi!
Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013 Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Sisällys Koulutusuudistuksen taustaa Mikä muuttuu? Alan ammatillinen koulutus,
LisätiedotAMKE Johdon foorumi 20.1.2016 Merja Oljakka SOL Palvelut Oy
AMKE Johdon foorumi Merja Oljakka SOL Palvelut Oy SOL Aurinkokunta Haluamme luoda tarinan, joka vastaa sitä mitä olemme ja tahdomme nyt ja tulevaisuudessa. Sen päähenkilö on SOL moniosaaja, asiakkaalle
LisätiedotAIKUISKOULUTUSKESKUS KOUVOLA. ROHKEUS menestyä
AIKUISKOULUTUSKESKUS KOUVOLA ROHKEUS menestyä Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus on Pohjois-Kymenlaakson suurin ja monipuolisin toisen asteen ammatillista aikuiskoulutusta järjestävä oppilaitos. Päätoimialamme
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotLausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta
Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona
LisätiedotPuhdistuspalvelualan tulevaisuuden näkymiä Pohjois-Karjalassa Anu Anttila
Puhdistuspalvelualan tulevaisuuden näkymiä Pohjois-Karjalassa Anu Anttila 3.2007 www.ennakko2010.fi 9.2006 (A.A) työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto ja TE-keskus
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus
2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos
LisätiedotSuomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS. Arto Pekkala
Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS Arto Pekkala 3.10.2017 Tutkintojen määritelmät lainsäädännössä Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset
LisätiedotYhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja
Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen
LisätiedotOpetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä
Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
LisätiedotENNAKOINTI
ENNAKOINTI 10.9.2013 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Aloitti nykymuodossaan 1.1.2005 1.1.2009 alkaen 12 koulutusyksikköä ja hallintoyksikkö Opiskelijoita yhteensä n. 11 300 Perusopetuksessa 6 000 Aikuiskoulutuksessa
LisätiedotHOTELLI- JA RAVINTOLA-ALA, SEN ARVOPERUSTA JA OSAAMISHAASTEITA
HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALA, SEN ARVOPERUSTA JA OSAAMISHAASTEITA 1 Hotelli- ja ravintola-alalla tuotetaan ja myydään vapaa-aikaan tai työhön liittyviä hotelli-, ravintola-, viihde- ja kokouspalveluja kotimaisille
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotTyöelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet
Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön
LisätiedotSAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi
SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.
LisätiedotKÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
LisätiedotOsaamisperusteinen oppiminen. Porvoo ma 5.8.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi
Osaamisperusteinen oppiminen Porvoo ma 5.8.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Koulutuspoliittinen tahtotila Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Osaamisperusteisuus
LisätiedotHotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja 1.8.2015
Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja 1.8.2015 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi 18.11.2014 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta
LisätiedotSOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä
SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin
LisätiedotUUDISTETUT AMMATILLISTEN
UUDISTETUT AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET PAASITORNI 19.11.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla LAKI AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA
LisätiedotOpetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa. Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagoginen johtaminen Salpauksessa Opiskelijat ja työelämä Maarit
Lisätiedot