VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011

Transkriptio

1 SAIMAANHARJUN PÄIVÄKOTI METSÄPOLUN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 Suunnitelma pohjautuu Länsi-Saimaan kuntien Seudulliseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan

2 SAIMAANHARJUN PÄIVÄKOTI METSÄPOLKU Saimaan saaristokunta Taipalsaari on tunnettu luonnonkauneudestaan ja vesistöjen runsaudesta. Puolet kunnan pinta-alasta on sinistä Saimaata ja toinen puoli muodostuu noin 700 saaresta. Päiväkotimme sijaitsee Taipalsaaren suurimmassa taajamassa Saimaanharjulla, 4 km etäisyydellä Taipalsaaren kirkonkylästä ja 10 km etäisyydellä Lappeenrannasta. Rikkautenamme meillä on ympäröivä luonto. Metsä, Suurlampi ja Saimaa tarjoavat monipuoliset retkeilymaastot. Vuodenajat voi kokea pihalla ja lähimaastossa. Pitkinä talvikuukausina lapset voivat nauttia lumileikeistä, lumirakentelusta, mäenlaskusta ja hiihtämisestä. Kesäaikana laaja pihamaa ja ympäröivä luonto tarjoavat kiehtovia leikki- ja retkeilymahdollisuuksia päiväkodin lapsille. Monipuolinen liikunta kaikkina vuoden aikoina on päiväkotimme vahvuus.

3 SAIMAANHARJUN PÄIVÄKOTI METSÄPOLKU Osoite: Kuhatie Saimaanharju Yhteystiedot: Ketunleivät p Linnunlaulu p Metsätähti p Kissankäpälä p Kastehelmi p Päiväkodin johtaja p Keittiö p Fax etunimi.sukunimi@taipalsaari.fi

4 METSÄPOLUN ARVOT Toimintaamme ohjaavat arvot ovat TURVALLISUUS, TASA-ARVOISUUS JA KUNNIOITTAMINEN NÄIN ARVOT NÄKYVÄT MEILLÄ KASVATUSTYÖSSÄ: TURVALLISUUS: Riittävä ammattitaitoinen henkilöstö huolehtii lapsista. Työtä helpottaa ja turvallisuutta lisäävät yhteiset säännöt ja säännöllinen, tarkoituksenmukainen päivärytmi. Lapsen turvallisuuden tunnetta vahvistetaan huolellisella päivähoitoon tutustumisella ennen päivähoidon aloitusta ja lapsen siirtyessä ryhmästä toiseen. Lasta kuunnellaan ja jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet huomioidaan. Ulkoilussa turvallisuutta luo riittävä määrä aikuisia. Pihapiiri on turvallinen ja leikkivälineet asianmukaisia. Ulos mennään pienissä ryhmissä. Henkilökunnalla on yhdenmukainen käsitys säännöistä ja lapsille ne on opetettu kunkin kehitystason mukaan. Lasta hoitoon tuodessa vanhempi saattaa lapsen aikuisen luo ja kotiin lähtiessä huolehtii, että lapsi käy kättelemässä aikuisen. TASA-ARVOISUUS: Kohtelemme lapsia oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kunkin lapsen kehitystaso, erityiset tarpeet ja kulttuuritausta huomioiden. Huolehdimme siitä, että kaikki lapset saavat osallistua kaikkeen toimintaan oman kehitystasonsa ja kykynsä mukaan. Jokaisella lapsella on oikeus tasavertaiseen ja kokonaisvaltaiseen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. KUNNIOITTAMINEN: Huomioimme ja hyväksymme lapsen persoonallisuuden ja hänen yksilölliset tarpeensa ja vastaamme niihin. Lapsella on oikeus yksityisyyteen. Emme puhu lapsen asioista tarpeettomasti hänen kuultensa tai muiden lasten kuullen. Kannustamme lasta ja tuemme hänen itsetuntoaan ohjaamalla häntä positiivisen viestinnän kautta.

5 NÄIN ARVOT NÄKYVÄT MEILLÄ YHTEISTYÖSSÄ VANHEMPIEN KANSSA TURVALLISUUS: Tavoitteenamme on, että vanhemmat voivat turvallisin mielin jättää lapsensa meille päivähoitoon. Kasvatuskumppanuuden menetelmin luodaan luottamuksellinen ja avoin yhteistyösuhde vanhempien kanssa. Vanhemmat voivat luottaa henkilökunnan vaitiolovelvollisuuteen, ja että ainoastaan vanhempien luvalla tai tietäen voidaan päiväkodista antaa lapsesta tietoa yhteistyökumppaneillemme. Pidämme kiinni yhdessä sovituista säännöistä. Luovutamme lapsen vain vanhemmalle tai vanhemman etukäteen ilmoittamalle henkilölle, joka arviomme mukaan pystyy riittävästi vastaamaan lapsen turvallisuudesta. TASA-ARVOISUUS: Pyrimme kasvatuskumppanuuden periaattein tasa-arvoiseen vuorovaikutukseen vanhempien kanssa muistaen, että vanhemmat ovat lapsensa parhaat asiantuntijat. Työntekijöillä ja vanhemmilla on kasvattajina yhteinen päämäärä: toimia lapsen parhaaksi. KUNNIOITTAMINEN: Kunnioitamme vanhempien arvoja ja kasvatusperiaatteita, sekä perheiden kulttuuriperintöä ja uskonnollista vakaumusta. Muistamme, että kasvatusvastuu on vanhemmilla. Kehitämme itsessämme kuuntelemisen taitoa. Innostamme perheitä osallisuuteen päiväkodin toiminnassa. Tavoitteenamme on luoda perheiden ja työntekijöiden välille toisiaan kunnioittava kasvatusyhteisö, jossa lapsen onnellinen ja tasapainoinen kasvu on mahdollista.

6 NÄIN ARVOT NÄKYVÄT MEILLÄ KASVATTAJIEN VÄLISESSÄ VUOROVAIKUTUKSESSA TURVALLISUUS: Työyhteisössä on yhteiset pelisäännöt, joihin työntekijät on perehdytetty. Tärkeysjärjestys työssä on kaikkien tiedossa. Hoidamme lapsia yhteisvastuullisesti. Luottamus, yhteisöllisyys ja hyvä vuorovaikutus työyhteisössä parantavat työturvallisuutta. Jokaisella työntekijällä on vastuu työturvallisuudesta. TASA-ARVOISUUS: Tiimityöskentely mahdollistaa tasa- arvon toteutumisen. Tiimisopimus määrittelee työtehtäviä. Kuuntelemme toisiamme ja toimimme yhteisöllisesti arvostaen jokaisen vahvuuksia ja rohkaisten niiden käyttöä. Pyrimme rehellisyyteen asioiden käsittelyssä. Jokaisella työntekijällä on vastuu hyvästä vuorovaikutuksesta työpaikalla. KUNNIOITTAMINEN: Hyväksymme jokaisen työkaverin yksilönä ja ymmärrämme erilaiset tarpeet myös sosiaalisissa tilanteissa. Kunnioitamme toistemme ammattitaitoa ja osaamista. Mahdolliset ristiriidat selvitämme asianomaisten kanssa. Opettelemme antamaan ja ottamaan vastaan rakentavaa palautetta toisen osaamista ja ammattitaitoa kunnioittaen.

7 TAVOITTEEMME ON LAPSEN HYVINVOINTI Lapsella joka voi hyvin on edellytykset kehittyä tasapainoiseksi. Hän leikkii ja uskaltaa ilmaista tunteensa. Hän osaa toimia ryhmässä ja uskaltaa luottaa toisiin lapsiin ja aikuisiin. Hän ilmaisee omia tunteitaan, ajatuksiaan ja tahtoaan. Pyrimme säännölliseen kiireettömään päivärytmiin. Pysyvällä, turvallisella ja ammattitaitoisella henkilöstöllä luomme lapselle hyväksyvän ja kannustavan, oppimaan innostavan ympäristön. Toiminta tapahtuu pääasiassa pienryhmissä. Lapsi huomioidaan yksilöllisesti ja tunnistetaan hänen vahvuutensa. Luomme tilanteita, joissa lapsella on mielekästä tekemistä ja annamme palautetta onnistumisista. Kannustamme lasta omatoimisuuteen ja hyväksymään erilaiset kaverit.

8 VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI Lapsen varhaiskasvatuksen suunnittelu käynnistyy lapsen havainnoinnilla hoitosuhteen alkaessa. Henkilökunta havainnoi ja dokumentoi lasten leikkiä ja toimintaa ryhmässä. Suunnittelu lähtee lapsesta yksilönä. Hänen ajatuksiaan ja tarpeitaan huomioidaan suunnittelussa. Tavoitteena on oppia tuntemaan lasta yksilönä ja ryhmässä toimijana sekä tunnistamaan lapsen tarpeita. Syksyn vasu-keskusteluissa asetetaan vanhempien kanssa yhdessä tavoitteet lapsen hoidolle, kasvatukselle ja opetukselle. Samalla keskustellaan lapsen päivähoidon sujumisesta. Kevään vasu-keskusteluissa vanhempien kanssa arvioidaan tavoitteiden toteutumista.

9 TYÖYHTEISÖN SUUNNITTELU JA ARVIONTI Henkilöstön suunnittelu- ja kehittämispäivä toimintakauden alkaessa. Varhaiskasvatuksen tavoitteet asetetaan ja mietitään sisältöä ja menetelmiä. Yhdessä sovitut arvot ohjaavat toimintaa ja jokainen lapsen kasvatukseen osallistuva toimii samojen arvojen ja tavoitteiden mukaisesti. Koko työyhteisön suunnittelu viikkopalavereissa maanantaisin ja keskiviikkoisin. Tiimikohtainen suunnittelu ja arviointi viikoittain tiimipalavereissa. Arviointivaiheessa saadun tiedon ja palautteen pohjalta kehitetään varhaiskasvatustoimintaa ja muutetaan suunnitelmia. Kehittämisvaihe on toiminnan muuttamisen ja kehittymisen kannalta erittäin tärkeää. Arviointia tehdään vuosittain kehityskeskusteluissa joko tiimi- tai henkilötasolla.

10 LAPSI OPPII MONIN TAVOIN: LEIKKIEN LIIKKUEN TAITEEN KEINOIN TUTKIEN NÄIDEN KEINOJEN AVULLA LAPSI OPPII LUONTAISESTI ITSE, NÄITÄ KEINOJA KÄYTÄMME KASVATTAJINA LASTEN KANSSA TUTUSTUESSAMME YMPÄRÖIVÄN MAAILMAN ILMIÖIHIN. KIELI ON PERUSTANA OPPIMISELLE JA TUKEE LAPSEN AJATTELUA (Seutuvasu)

11

12 LEIKKIMINEN Leikki on tärkeää lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Päivähoidon ja esiopetuksen toiminta pyritään järjestämään mahdollisimman leikinomaiseksi, toiminnalliseksi ja lapsen tarpeita huomioivaksi. Itsensä ilmaiseminen, toisen huomioiminen, kunnioittaminen ja kuunteleminen ovat tärkeitä taitoja ryhmässä toimiessa. Luomme leikille houkuttelevan ympäristön ja huolehdimme, että lapsilla on aikaa leikkiä. Pyrimme antamaan mahdollisuuksia myös pitkäkestoiselle leikille. Leikille, ja leikin lopettamiselle sekä pois korjaamiselle annetaan aikaa ja rauhaa. Aikuinen osallistuu lasten leikkiin, jos lapsi niin haluaa ja seuraa leikkiä puuttuen tarvittaessa leikin kulkuun. Leikkiä arvostetaan, seurataan ja havainnoidaan.

13 Liikkuminen on osa jokapäiväistä toimintaa. Liikkuminen kehittää oppimisessa tarvittavia valmiuksia ja on välttämätöntä kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. MINKÄ KEHO TEKEE SEN AIVOT MUISTAVAT Tärkeintä on liikkumisen ilo. Viikkosuunnitelmassa huomioidaan säännöllinen liikunta ja ohjatut liikuntahetket. Kannustamme ja motivoimme lasta liikkumaan. Liikkumisen tulee olla monipuolista ja lapsen kehitystasolle sopivaa. Lapselle tarjotaan mahdollisuus liikkua sisällä ja ulkona, erilaisissa maastoissa mahdollisimman monipuolisesti. Huomioimme myös ne lapset, jotka eivät luontaisesti ole liikkuvaisia. Jokainen liikkuu omien taitojensa puitteissa, emme kilpaile. LIIKKUMINEN

14 Leikimme ohjattuja pihaleikkejä. Samalla kun opimme uusia leikkejä lapset tutustuvat myös toisten ryhmien lapsiin. Koulun liikuntasalia saamme käyttää viikoittain. Siellä opimme liikuntaleikkien parissa perusliikuntataitoja. Luistelemme, hiihdämme ja laskemme mäkeä. Hyvät, tarkoituksenmukaiset ja sopivan kokoiset välineet motivoivat liikkumaan. Motoristen taitojen kehittymistä havainnoidaan. Opastamme lasta turvalliseen liikkumiseen. LIIKKUMINEN

15 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN Lapsilla on mahdollisuus ilmentää luovuuttaan. Heitä kannustetaan taiteelliseen ilmaisuun musiikin, tanssin, kuvataiteen, kädentaitojen, draaman ja kirjallisuuden kautta. On tärkeää että lapsi saa toteuttaa itseään. Tavoitteena on oppia arvostamaan omaa ja toisen työtä ja saattamaan myös työnsä loppuun. Lasta kannustetaan käyttämään aistejaan taiteen havaitsemisessa ja tuottamisessa. Samalla kyky havainnoida ympäristöä kehittyy. Kasvattaja tukee ja seuraa lapsen taiteellista kasvua ja tunnistaa lahjakkuuden lapsessa. Ilmapiiri pyritään luomaan innostavaksi, motivoivaksi sekä toiminta iloa ja mielihyvää tuottavaksi. Töitä laitetaan esille muiden ihailtavaksi.

16 TUTKIMINEN Lapsen luontainen uteliaisuus tutkia ja päätellä asioita antaa hänelle iloa ja auttaa oppimaan uusia asioita. Lapsen mielikuvitus, aistit ja ongelmanratkaisukyky kehittyvät, kun lapsi yrityksen, erehdyksen ja onnistumisen kautta saa tietoa ja kokee onnistumisen iloa. Lapsi ihmettelee, kokeilee, epäröi, vertailee, arvioi, päättelee ja tekee havaintoja. Hän kyselee, pohtii; miksi, miten, mitä tapahtuu jos Tutkiminen alkaa omasta kehosta ja laajenee ympäristöön. Tutkimme erilaisia luonnonilmiöitä kaikkien aistikanavien kautta. Läpi vuoden teemme retkiä metsään ja havainnoimme muutoksia luonnossa. Esimerkiksi tutustumme veden olomuotoihin talvella. Tavoitteena ylläpitää lapsen uteliaisuutta ja ihmettelykykyä, kannustaa lasta ajattelemaan ja tutkimaan asioita itse.

17 Keskustelemme, kerromme tarinoita ja nimeämme eri esineitä, asioita ja havainnollistamme käsitteitä. Lapselle luetaan monipuolista kirjallisuutta päivittäin. Lapsen kanssa riimitellään, lorutellaan ja leikitään sanoilla. Keksitään omia esityksiä, näytelmiä, nukketeatteria ja kerrotaan vitsejä. Lapsia rohkaistaan kertomaan omia tarinoita ja ne kirjoitetaan muistiin (sadutetaan). Kielen kehitystä tuetaan mm. kuvien ja tukiviittomien avulla. Pyritään omassa kielenkäytössä selkeään ilmaisuun. KIELI JA KOMMUNIKAATIO

18 ORIENTAATIOT (SUUNTAUTUMISET) LAPSET POHTIVAT LUONTAISESTI JA LASTEN KIINNOSTUSTA HERÄTELLÄÄN YMPÄRÖIVÄN MAAILMAN ILMIÖITÄ KOHTAAN : MATEMAATTINEN ORIENTAATIO LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO HISTORIALLIS YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO ESTEETTINEN ORIENTAATIO EETTINEN ORIENTAATIO USKONNOLLIS KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO TAVOITTEENAMME ON, ETTÄ LAPSEN KEHITYS ETENEE TASAPAINOISESTI JA HÄN SAA VALMIUKSIA PÄRJÄTÄ ELÄMÄSSA.

19 Lapsi on luontaisesti kiinnostunut matematiikasta. Arjen matematiikkaa on kaikkialla: esim. sormien lukumäärä, päivämäärän katsominen kalenterista. Luodaan positiivinen asenne matematiikkaan lapsia rohkaistaan laskemaan ja selvittämään matemaattisia ongelmia. Pelataan erilaisia lauta- ja palapelejä. Vertaillaan: enemmän / vähemmän, kevyt/painava.. Luokitellaan Kannustamme lasta laskemaan, vertailemaan ja tutkimaan ympäristöä. MATEMAATTINEN ORIENTAATIO

20 LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO Luontoa havainnoidaan ja tutkitaan, ihastellaan ja ihmetellään. Metsä on meistä vain muutaman askeleen päässä. Opimme arvostamaan ja kunnioittamaan luontoa. Pidämme huolta omasta lähiympäristöstämme, esim. järjestämme päiväkodin pihatalkoita Tutustumme Suomen luonnon eläimistöön ja eläinten käyttäytymiseen eri vuodenaikoina. Esim. Saimaan luonnonsuojeluliiton norppalähettiläs vierailee päiväkodissa joka vuosi Seuraamme vuodenaikojen tuomia muutoksia Pyrimme kestävään kehitykseen, kierrätämme, ja käytämme pois heitettäviä pahvilaatikoita ym. leikeissä ja askarteluissa Kirjasto on aivan vieressämme, tutustumme luontoon myös kirjallisuuden kautta. Haemme tietoa kaikesta mieltä askarruttavasta. Emme anna lapsille valmiita vastauksia, vaan otamme yhdessä asioista selvää.

21 HISTORIALLIS YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO Tutustumme Saimaanharjuun, Hauhianrantaan, Konstuun ja Kirjamoinniemeen kävellen. Mahdollisuuksien mukaan teemme retkiä kauemmas. Retkeilemme harjumaastossa, Saimaan rannalla ja Suurlammen ympäristössä. Harjoittelemme kartan käyttöä ja kuvasuunnistamme. Tutustumme lähiseudun palveluihin kauppaan, postiin, kirjastoon Pyrimme luomaan lapselle käsityksen menneisyydestä ja nykyisyydestä esineiden, valokuvien ym. avulla. Vierailijat kertovat vanhoista tavaroista perinnehelmikuussa. Tutustumme lähiseudun historiaan, oman perheen ja suvun historiaan (tutkimme vauvakuvia, kerromme kertomuksia lapsuudesta, jaamme omaa elämänkokemusta).

22 Ohjaamme lapsia näkemään ja arvostamaan kauneutta ympärillämme. Pyrimme luomaan ympäröivän tilan viihtyisäksi ja rauhalliseksi. Ohjaamme lasta huomioimaan kauneutta luonnossa sekä rakennetussa ympäristössä. Tarjoamme lapselle kokemuksia, elämyksiä ja mahdollisuuden luoda itse (omat esitykset: teatteri, tanssi). Osallistumme kulttuuritapahtumiin. Lasten työt ovat lasten näköisiä ja arvostamme niitä. ESTEETTINEN ORIENTAATIO

23 EETTINEN ORIENTAATIO Luomme lapsille perusturvallisuutta opettamalla hyviä käytöstapoja: tervehtiminen, kätteleminen kotiin lähtiessä, kiitos, ole hyvä, anteeksi, kauniit ruokailutavat, omien jälkien korjaaminen, toisten huomioiminen ja kuunteleminen ristiriitojen ratkaisua myönteisellä tavalla: keskustelemme mikä on oikein ja mikä väärin, nimeämme tunteita ja opettelemme tunnistamaan niitä eläydymme toisen tunteisiin draaman, laulujen ja satujen kautta ottamaan vastuuta omista teoista mietimme mikä tuntuu toisesta mukavalta, mikä kurjalta. Kiusaamisen ennaltaehkäiseminen Keskustelemme lasten kanssa kiusaamisesta ja ystävyydestä. Rohkaisemme lapsia kertomaan kiusaamisesta kiusaamisesta kertominen ei ole kantelua! Kohtelemme lapsia tasa-arvoisesti. Huomioimme ja seuraamme lapsia hoitopäivän ajan, havainnoimme ja rikastutamme leikkiä niin sisällä kuin ulkona. Pyrimme luomaan positiivisen ja turvallisen ilmapiirin. Aikuisen esimerkki on tärkeä! Kunnioitamme perinteisiä arvoja kuten anteeksi pyytämistä. On tärkeää, että lapsella on tietoisuus mistä hän pyytää anteeksi. Päiväkodin työntekijät tuntevat oman lapsiryhmänsä ja pystyvät näin paremmin ennakoimaan, ettei lapsi joutuisi tilanteeseen, jossa hänen omat keinonsa eivät riitä. Lapsiryhmissä opetellaan sosiaalisia sekä vuorovaikutustaitoja lapsiryhmän kyvyt ja taidot huomioon ottaen niin, että lapset saavat toimintamalleja kuinka eri tilanteissa voi toimia. Päiväkodissa on lasten turvallisuuden vuoksi yhteiset säännöt

24 USKONNOLLIS KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO Kunnioitamme perheen omaa vakaumusta ja opetamme lapsia kunnioittamaan myös muiden vakaumusta. Seurakunnan kristillisen kasvatuksen tuokio. Juhlapyhät, joulukirkko, adventtikertomus nukketeatterina. Esikoululaisten siunaaminen kirkossa: kouluunlähtijöiden kirkko. Hiljentyminen ruokailuun / ruokarukous tai -loru. Kasvattaja luo turvalliset puitteet uskontoon liittyvien asioiden kohtaamiseen ja niistä keskustelemiseen.

25 KASVATUSKUMPPANUUS ON kasvatuksellisen kumppanuussuhteen luomista lasten vanhempien kanssa päivähoidon alkaessa ja sen ylläpitämistä koko hoitosuhteen ajan. kasvatustoiminnan mukauttamista lapsen tarpeita vastaavaksi. kuntouttavien elementtien käyttöä Työntekijän ammattitaito rakentuu: vuorovaikutustaitojen harjoittelusta työntekijän oman toiminnan ja vuorovaikutuksen arvioinnista yhteisen ymmärryksen etsimisestä lapsen kasvuyhteisössä ja kahdenkeskisissä vuorovaikutustilanteissa miten vanhemman oman lapsensa tuntemus tulee kuulluksi vuoropuhelussa vanhemman kanssa siitä miten kasvattaja tuo oman osaamisensa ja ymmärryksensä perheen käyttöön Lähtökohtana on kannattelevuus ja ratkaisukeskeisyys ongelmalähtöisyyden sijaan.

26 KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan henkilöstön ja vanhempien tietoista sitoutumista ja toimimista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Vanhemmilla on aina ensisijainen kasvatusvastuu henkilöstöllä on vastuu luoda edellytykset tasavertaiselle yhteistyölle. Dialogisen keskustelun tunnusmerkit: kuuntelu-kunnioitus-luottamus Kun tieto lapsen päivähoidon alkamisesta tulee, valitaan ryhmästä lapselle oma aikuinen Oma aikuinen on yhteydessä perheeseen ja sopii heidän kanssaan aloituskeskustelusta sekä pehmeän aloituksen käytännöistä. Perhe käy lasta koskevat keskustelut (kuten kasvatus- ja vasukeskustelut) pääasiassa lapsen oman aikuisen kanssa. Esiopetuksessa vasukeskustelut käy opettaja. Kasvatuskumppanuuteen kuuluvat hyvät päivähoidon aloituksen käytännöt 1. Tieto lapsen päivähoitopaikkaan sijoittamisesta 2. Yhteydenotto perheen ja päivähoitopaikan välillä 3. Vanhempien tutustuminen hoitopaikkaan (mielellään ensin ilman lasta) ja aloituskeskustelun käyminen 4. Tutustumiskäynti lapsen kotiin ja/tai lapsen & vanhempien tutustumiskäynti hoitopaikkaan 5. Päivähoitopaikkaan tutustuminen Tutustumisen olisi hyvä sisältää erilaisia päivittäisiä tilanteita. Perushoitotilanteet ovat sitä tärkeämpiä, mitä nuoremmasta lapsesta on kyse. Useat lyhyet tutustumiskäynnit ovat suositeltavampi vaihtoehto, kuin se, että lapsi kävisi vain kerran pari ja viipyisi pidempään. 6. Päivähoidon aloitus Kasvatuskumppanuus päivähoidon henkilöstön ja vanhempien välillä pitää sisällään myös Siirtokeskustelut lapsen siirtyessä päivähoitoyksiköstä toiseen. Siirtokeskusteluihin osallistuu vanhempien suostumuksella lapsen vanha ja uusi oma aikuinen. Vanhempainillat, vasu- ja muut kasvatuskeskustelut, lapsen vastaanottaminen ja saattaminen, huolen puheeksi ottaminen ja muu yhteistyö vanhempien kanssa. Lapsen ja vanhempien monipuolinen osallistaminen päiväkodin toiminnan suunnitteluun (juhlat, tempaukset ym tapahtumat) Lisää tietoa kasvatuskumppanuudesta löytyy Metsäpolun päiväkodin oranssista Kasku mapista.

27 MONIKULTTUURISUUS Monikulttuurisuus tutustuttaa päiväkodin työntekijät uuteen kulttuuriin ja kulttuurieroihin ja rikastaa elämäämme. Monikulttuurisuus avartaa käsitystä maailmasta, kielen merkityksestä ja erilaisuudesta. Keskustelemme mitä yhteistä ja mitä erilaista kulttuureissamme on. Mahdollisuuksien mukaan lapsen vanhemmat kertovat yhdessä lapsen kanssa omasta kulttuuristaan. Tutustumme heidän kulttuuriinsa esim. musiikin, ruuan, leikkien, valokuvien, tapojen ja perinteiden kautta. Lapsen 1. kielen, äidinkielen hallinta on avain hyvään kielitaitoon ja suomen kielen oppimiseen. Annamme lapsille tietoa eri kulttuureista ja hyödynnämme omia kokemuksiamme. Erilaisista kulttuureista tulleita perehdytetään suomalaiseen kulttuuriin. Luemme paljon satuja, loruja, tarinoita. Laulamme lauluja omalla äidinkielellämme. Lapsi oppii kielen käyttämällä ja kuuntelemalla. Käytämme lyhyitä ohjeita ja puhumme lause kerrallaan. Tuemme vieraskielisten lasten sopeutumista arjessa ja annamme aikaa ja yksilöllistä huomiota kielen oppimiseksi. On tärkeää että jokainen lapsi tuntee olevansa osa ryhmää, sopeutuu leikkeihin ja pystyy osallistumaan toimintaan mahdollisesta kielimuurista huolimatta. Lasten kotiutumiseen varataan aikaa. Varmistamme että lapset ymmärtävät meitä, apuna vuorovaikutuksessa käytämme ilmeitä, eleitä, viittomia ja kuvia. Lapsen ja vanhempien motivaatio vaikuttaa kielen oppimiseen, samoin säännöllinen suomenkielisessä ympäristössä oleminen. (passiivinen kaksikielisyys eli lapsi ymmärtää muttei puhu, saavutetaan n. 2 vuodessa) Lasten vertaisryhmä opettaa leikeissä huomaamatta. Lapsella on oikeus puhua omaa kieltään, pyrimme mahdollisuuksien mukaan järjestämään leikkitilanteita samasta kulttuurista tulevien lasten kanssa. Erilaiset kulttuuritaustat huomioidaan arjessa tarvittaessa esim. ruokailutilanteissa, uskontokasvatuksessa. Henkilöstö perehdytetään uuteen kulttuuriin. Kasvatuskeskusteluissa käytetään tarvittaessa ammattitaitoista tulkkia apuna. Varaudutaan useisiin kasvatuskeskusteluihin.

28 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Varhainen tuki Varhainen tuki on osa varhaiskasvatuksen perustehtävää. Varhainen tuki tarkoittaa sekä lapsen varhaisvuosina tapahtuvaa tukemista että mahdollisimman varhain aloitettuja tukitoimia. Varhaisen tuen antamisen keskeisenä tehtävänä on ennaltaehkäistä suurempien pulmien syntymistä. Varhainen tuki on lapsen yksilöllistä tukemista päivittäisen toiminnan yhteydessä arjen tilanteissa. Tuen toteutumisesta vastaa koko kasvattajatiimi. Tiivis yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeä osa varhaista tukea. Erityinen tuki Lapsi voi tarvita eripituisia aikoja tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osaalueilla. Tuen tarve voi myös syntyä tilanteessa, jossa lapsen kasvuolosuhteet eivät tue hänen terveyttään ja kehitystään. Lapsen erityisen tuen tarve voidaan todeta jo ennen päivähoitoon tuloa esimerkiksi neuvolassa. Havaintojen pohjalta vanhemmat ja kasvatushenkilöstö yhdessä arvioivat lapsen tarpeita ja suunnittelevat yksilöllisiä tukitoimia. Tarvittaessa arvioinnin tueksi hankitaan asiantuntijan lausunto. Varhaiskasvatuksen tukitoimet aloitetaan kuitenkin heti, kun tuen tarve on havaittu. Lapsen kehityksen tueksi voidaan laatia erityisen tuen suunnitelma yhteistyössä vanhempien ja muiden lapsen kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Suunnitelman laatimisesta vastaa päivähoitohenkilöstö yhdessä erityislastentarhanopettajan kanssa. Varhaiskasvatuksen tukitoimet Lähtökohtana on lapsen oikeus saada tarpeidensa mukaista hoitoa, tukea ja kuntoutusta. Pääsääntöisesti tuki järjestetään lapsen omassa lähipäiväkodissa tai perhepäivähoidossa, jolloin henkilökunta saa tukea kiertävältä erityislastentarhanopettajalta. Lapsiryhmän kokoa ja henkilöstön määrää mukautetaan niin, että tuen antaminen mahdollistuu. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen päivähoitoryhmää voidaan pienentää tai ryhmään voidaan sijoittaa avustaja. Lapsi voi myös saada paikan erityisen tuen pienryhmästä, jonka toiminnasta vastaa erityislastentarhanopettaja.