Liikenne- ja viestintäministeriön budjettikehys on 2,4 miljardia euroa, joka on noin 4,6 % koko budjetista.
|
|
- Martta Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUISTIO EDUSKUNTA Valtiovarainvaliokunta liikennejaosto YLEISTÄ Valtion vuoden 2012 budjetin loppusumma on 52,2 miljardia euroa. Liikenne- ja viestintäministeriön budjettikehys on 2,4 miljardia euroa, joka on noin 4,6 % koko budjetista. Merenkulun ja sisävesiliikenteen osuus LVM:n budjetista on noin 100 miljoonaa euroa (4,2 % LVM:n budjetista ja 0,2 % valtion budjetista), joka pääosin katetaan asiakkailta perittävillä väylämaksuilla. Suomen sijainti Euroopan koilliskulmassa, maan suuri koko ja liikenneverkon laajuus sekä ilmastoolosuhteet ovat liikenneinfran ja liikenteen palvelujen kannalta haasteellisia. Suomi elää viennistä (n. 40 % BKT:stä) ja ilman hyvin toimivaa liikennejärjestelmää emme menesty kansainvälisessä kilpailussa. Ulkomaankauppa kulkee meriteitse yli 80 % nyt ja tulevaisuudessa, joten toimiva logistiikka on Suomen kilpailukyvyn elinehto. Liikenteen ja logistiikan kustannukset ovat meillä korkeat ja yritysten ja teollisuuden kustannuksista n. 35 miljardia euroa on logistiikkakustannuksia. Summa vastaa n. 19 % BKT:stä kun se kilpailijamaillamme on tasolla 10 % 15 %. Suomen tuleekin kaikin keinoin pyrkiä pitämään omat logistiset kustannuksensa kilpailukykyisenä ja tähän vaikuttaa toimiva liikennejärjestelmä, hyvä infra ja toimivat sekä kohtuuhintaiset liikenteen palvelut. MERENKULKU, VESIVÄYLÄT, SISÄVESILIIKENNE JA SATAMAT Ulkomaan meriliikenteen volyymi oli vuonna 2010 yhteensä 93,3 tonnia ja vuoden 2011/ I VIII meriliikenne kasvoi + 9,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu on hiipumassa, mutta 100 miljoonan tonnin raja on mahdollista ylittää vuonna Vesiväyläinfraa on parannettu suunnitelmallisesti ja huonokuntoisten vesiväylien osuus on tällä hetkellä n. 10 % (~ 400 km) rannikon kauppamerenkulun väylistä. Kunnossapitoon tulee edelleen suunnata rahoitusta, jotta hyvä kehitys jatkuu. Finlands Hamnförbund Andra linjen 14, 0053 HELSINGFORS Tfn (09) 7711 Fax (09) Suomen Satamaliitto Toinen linja 14, 0053 HELSINKI Puh (09) 7711 Fax (09) info@satamaliitto.fi Finnish Port Association Toinen linja 14, 0053 HELSINKI Phone Fax (09)
2 Meriväylien syvennykset ovat toteutuneet hyvin MESI-suunnitelmien mukaisesti. Edelleen on huolehdittava siitä, että liikenne- ja kuljetustarpeet huomioidaan jatkossa, esim. kaivoshankkeiden toteutuminen huomioiden. Sisävesien puolella SSL kiinnittää erityistä huomiota määrärahojen riittävyyteen väylänpidossa, sillä Saimaan Kanavan uusi sopimus mahdollistaa sisä-vesiliikenteen kehittämisen Suomessa. Tämä edellyttää kuitenkin panostusta väylästön kunnon parantamiseen ja kanavarakenteiden kunnossapitoon, jotta liikenne sujuu häiriöttä ja on turvallista. Kanavien sulkujen tulee toimia moitteettomasti koko liikennekauden sillä sulun rikkoutuminen saattaa merkitä useiden päivien tai jopa viikkojen liikennekatkosta. SSL esittää, että kanavien ja sisävesiväylien palvelutason varmistaminen -teemapaketti sisällytetään budjettiin jo vuoden 2012 osalta varmistamaan sisävesiväylästön parantamiskohteiden toteuttamisen aloitus. Paketin tärkeimpinä kohteina ovat Saimaan kanavan ja Saimaan syväväylästön peruskorjaus- ja kunnostushankkeet. Nämä hankkeet ovat odottaneet Saimaan kanavan vuokrasopimuksen varmistumista, ja ovat nyt ajankohtaisia vuokrasopimuksen tultua allekirjoitetuksi. Meriliikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja kustannustehokkuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että merenkulun ulkoistettu palvelutuotanto, jäänmurto, luotsaus ja väylänpito hoidetaan tehokkaasti. Näiden palvelujen kustannukset ovat kohoamassa merkittävästi, joka näkyy maksujen korotuksina ja aiheuttaa lisäkustannuksia teollisuudelle. Palvelujen korkea laatu ja tehokkuus on myös merkittävä tekijä, josta tulee huolehtia myös jatkossa. Suomessa on n. 50 ulkomaanliikennettä harjoittavaa satamaa ja 10 suurimman sataman kautta kulkee 80 % Suomen meriliikenteestä. Satamat ovat pääosin kuntien omistamia ja lisäksi Suomessa on teollisuuden sekä yksityisessä omistuksessa olevia yleisiä satamia. Satamat ja kunnat ovat panostaneet satamainfraan viimeisen viiden vuoden aikana n. 1,0 mrd euroa ja seuraavalla viisivuotiskaudella investoinnit ovat noin 500 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti valtion investoinnit satamia palvelevaan meriväyläinfraan ovat olleet n. 90 miljoonaa euroa. Satamien hallintorakenne muuttuu kuntalain uudistamisen seurauksena ja kunnallisista satamista muodostetaan osakeyhtiöitä vuoden 2013 loppuun mennessä. Satamien toiminta tulee entisestään tehostumaan ja Haminan ja Kotkan satamien yhdistyminen toukokuussa 2011 on esimerkki satamatoiminnan keskittymisestä Suomessa ja viitoittaa tietä myös muiden satamien tiiviimmälle yhteistyölle jatkovuosina. VIRANOMAISMAKSUT VÄYLÄMAKSU, LUOTSASUMAKSU, KANAVAMAKSU VÄYLÄMAKSU Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että väylämaksua korotetaan 12 prosenttiyksiköllä vuoden 2012 alusta lukien. Perusteluna maksun merkittävälle korotukselle ministeriö esittää väylämaksun kustannusvastaavuustavoitetta, vaikka nykyisen väylämaksun ollessa verolaki, siihen ei ole enää sisällytetty säädöksiä siitä, minkälaisia kustannuksia maksutuloilla katetaan. Merenkululta perityt väylämaksut ovat 2000-luvulla pääosin kattaneet kaikki ne kustannukset, jotka kauppamerenkulku on aiheuttanut vesiväyläinfralle ja kauppamerenkulkua palvelevalle väylä- ja infor- Suomen Satamaliitto Finlands Hamnförbund Finnish Port Association 2
3 maatiopalvelulle. Maksut ovat olleet 2000-luvun alkuvuosina hieman alijäämäisiä, mutta liikenteen kasvun myötä väylämaksujen tulokertymä kasvoi ja muuttui ylijäämäiseksi vuonna Väylämaksut olivat runsaasti ylijäämäisiä esimerkiksi vuosien välisenä aikana, arviolta noin 60 miljoonaa euroa. Näitä ylijäämiä ei palautettu kauppamerenkulun käyttämän infran eikä merenkulkua palvelevan toiminnan rahoitukseen, vaan valtio käytti kertyneet ylijäämät muihin menoihinsa. Vuoden 2008 alusta väylämaksua alennettiin n. 10 % ylijäämän pienentämiseksi, mutta liikenteen voimakkaasta kasvusta johtuen vuonna 2008 väylä-maksu oli edelleen ylijäämäinen. Vuoden 2009 alusta maksua alennettiin edelleen keskimäärin 1,6 prosenttia. Alennuksen ja laman yhteisvaikutuksesta kertymä jäi arvioitua pienemmäksi ja kustannusvastaavuus oli kuitenkin noin 96,5 %. Väylämaksulla katettavat kustannukset ovat koko 2000-luvun olleet vuositasolla noin miljoonaa euroa. Vuoden 2009 väylämaksun kustannusvastaavuus oli noin 96,5 % ja kauppa-merenkulusta aiheutuneet kustannukset olivat kaikkiaan noin 75 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 väylämaksulla katettavien kustannusten summa on kasvanut merkittävästi aiemmista vuosista ollen ministeriön ilmoituksen mukaan 84,5 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen on noin 10 miljoonaa euroa. Tilanne on korjautumassa nopeasti ja vuoden 2010 liikenne kasvoi keskimääräin 13 % ja vuoden 2011 liikenne tulee kasvamaan arviolta 10 %. Vuoden 2011 liikennemäärä on ennätysvuoden 2008 tasolla ja laivakäyntien määrä on samaa luokkaa kuin ennätysvuonna Tämän nopean elpymisen johdosta väylämaksukertymä tulee myös kasvamaan nopeasti ja saavuttaa vuoden 2008 ylijäämäisen tason edellyttäen, että Liikenneviraston kustannukset pysyvät hallinnassa. Liikennevirasto hankkii kauppamerenkulun palvelut perustetuilta merenkulun palveluyrityksiltä ja yksityiseltä sektorilta kilpailuttamalla hankinnat. Tavoitteena oli kilpailutuksen kautta saada aikaan merkittävää kustannussäästöä hankittaviin palveluihin aiempaan toimintatapaan verrattuna. Liikenneviraston perustamisen yhtenä lähtökohtana oli toimintojen tehostuminen, henkilöstön käytön paraneminen ja kilpailuttamisen kautta saatavat säästöt. Näiden kustannussäästöjen arvioitiin olevan vaikutukseltaan noin 20 % suuruusluokkaa. Ministeriön esittämässä kustannusarviossa esitetään väylämaksuilla katettaviksi kustannuksiksi vuonna 2011 kaikkiaan 92,9 miljoonaa euroa. Perusteluiksi esitetään jäänmurron kustannusten nousua ja väylänpidon kustannusten kasvua. SSL ry. ei voi hyväksyä eikä pidä totuudenmukaisena esitettyjä väylämaksuilla katettavia kustannuksia, jotka ovat suuruusluokka 93 miljoonaa euroa. Ei ole mitenkään uskottavaa, että Liikenneviraston perustamisen jälkeen merenkulkua palvelevat kustannukset olisivat kasvaneet muutamassa vuodessa lähes 20 miljoonaa euroa, eli noin 25 %. Liikenneviraston perustamisen yhtenä tavoitteena oli siis merkittävä toiminnan tehostuminen ja kustannusten aleneminen. Nyt kuitenkin näyttää käyvän päinvastoin kustannukset kohoavat kymmeniä prosentteja! Suomen Satamaliitto Finlands Hamnförbund Finnish Port Association 3
4 Risteilyliikenne Itämerellä ja Suomeen kasvaa voimakkaasti ja tähän liikenteeseen väylämaksujen korotukset vaikuttavat erittäin negatiivisesti. Risteilyalukset liikennöivät Suomeen pääasiassa avovesikaudella ja risteilyalusten koko on kasvanut voimakkaasti ja alusten koko vaikuttaa väylämaksun suuruuteen. Risteilyvarustamot ovatkin jo usean vuoden ajan kritisoineet Suomen korkeita väylämaksuja ja nyt esitetty 12 % korotus vaikeuttaa entisestään risteilyliikenteen lisääntymistä Suomen satamiin. Risteilyliikenteen hinnat määritellään 18 kk etukäteen ja lippujen myynti tapahtuu näillä hinnoilla. Varustamo ei voi korottaa hintoja jälkikäteen, josta syystä nyt esitetty väylämaksun korotus vaikuttaa erittäin negatiivisesti risteilyliikenteen kannattavuuteen. Jo tänä päivänä risteilyliikenne maksaa väylämaksuja 6,0 / 7,0 miljoonaa euroa vuodessa eikä tarvitse esimerkiksi jäänmurtajapalveluja laisinkaan. Satamat ovat pidättäytyneet hinnankorotuksilta, jotta risteilyliikenne saadaan pysymään ja kasvamaan Suomessa. Kilpailutilanne Itämeren alueen satamien kesken on kova ja kaikki lisäkustannukset vaikuttavat negatiivisesti Suomen satamien asemaan kilpailtaessa risteilyliikenteestä tällä alueella. LUOTSASUMAKSU Finnpilot Oy:n hallitus on päättänyt korottaa luotsausmaksuja ja muuttaa luotsaustaksan rakennetta vuoden 2012 alusta. Luotsausmaksuista säädettiin aiemmin valtioneuvoston asetuksella. Yhtiön hallituksen oikeus määritellä palvelujen hinnoittelusta olisi aivan luonnollista, mikäli markkinoilla sallittaisiin muita luotsauspalvelua tarjoavia yhtiöitä ja kilpailun olisi avointa. Nyt monopoliyhtiön hallitus määrittelee palvelujen. Taksamuutoksen ja korotuksen seurauksena luotsauksen hinnat kohoavat merkittävästi vuoden 2012 alusta ja korotukset kohtelevat eri satamia eriarvoisesti. Esimerkiksi Helsingin ja Rauman luotsausmaksut kohoavat 20 % - 70 % ja Saimaan alueen maksut 20 % - 35 %. Finnpilot Oy on toiminut voitollisesti vuosian ja ylijäämää on ko. ajalta muodostunut yli 15 miljoonaa euroa. Saimaan alueen luotsauksen hintatuki on 4,2 miljoonaa euroa ja alueen luotsaustulot noin 1,3 1,5 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannus on siis noin 5,5 miljoonaa euroa. Luotsauksen merkitys Saimaalla on turvallisuuden ja ympäristönsuojelun vuoksi erittäin tärkeä. Luotsauskustannusten osuus Saimaan liikenteestä erityisesti pitkillä matkoilla on merkittävä, jopa noin 20 % rahtikustannuksista. Saimaan luotsaus tulisikin irrottaa rannikon luotsaustoiminnasta ja palvelu tulisi kilpailuttaa ja ostaa valtion toimesta kokonaispalveluna. Hankinnan kustannus olisi merkittävästi alempi kuin nyt, arviolta 3,5 4,0 miljoonaa euroa ja tällä ratkaisulla parannettaisiin sisävesiliikenteen kilpailuedellytyksiä merkittävästi Saimaan alueella. SSL pitää valitettavana, että Finnpilot Oy:n hallitus on päättänyt korottaa maksuja taksarakenteen muutoksen yhteydessä. Maksurakenteen muutos sinällään on oikea toimenpide. Suomen Satamaliitto Finlands Hamnförbund Finnish Port Association 4
5 SAIMAAN KANAVAMAKSU Saimaan alueen viranomaismaksuja on päätetty korottaa myös kanavamaksujen osalta. Nämä maksujen korotukset ovat suuruudeltaan n. 32 % ja vaikuttavat erittäin negatiivisesti sisävesiliikenteen toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. TEN-T Liikenteen TEN T verkon (yleiseurooppalaisen verkon) tehtävänä on turvata jäsenmaat yhdistäviä, suurten liikennemäärien välittämiseen kykeneviä ja ominaisuuksiltaan yhteensopivia kuljetusväyliä. Satamat ovat TEN-T verkossa paitsi satamina niin myös eri liikennemuotojen liittymäkohtana osana sekä merten moottoriteitä, tie- että raideliikenneverkkoa. YDINVERKKO Ydinverkko muodostetaan kattavan verkon päälle osaksi sitä ja ydinverkko muodostuu strategisesti tärkeimmistä yleiseurooppalaisen liikenneverkon solmukohdista ja yhteyksistä. Se olisi multimodaalinen eli sisältäisi kaikki liikennemuodot ja niiden väliset yhteydet sekä tarkoituksenmukaiset liikenteenohjausjärjestelmät, ja tähän verkkoon kuuluva infrastruktuuri olisi osa kattavaa verkkoa. Suomesta ydinverkossa tulee vesiliikenteen osalta kuulua seuraavat satamat ns. Pohjolan Kolmiossa, ts. HaminaKotka, Helsinki ja Naantali / Turku sekä lisäksi Perämerellä sijaitseva Bohnian Korridoori (Oulu) KATTAVA VERKKO Kattava verkko muodostaa TEN-T verkon peruskerroksen ja sisältää osatekijöitä kaikista liikennemuodoista rautatieliikenne, tieliikenne, sisävesiliikenne, meriliikenne, lentoliikenne ja niiden solmukohdista sekä myös liikenteen informaatio- ja ohjausjärjestelmistä. SSL:n pitää tärkeänä, että kattavaan verkkoon saadaan mukaan kaikki ne satamat ja sisävesiyhteydet, jotka täyttävät EU:n kriteerit. SISÄVESILIIKENNE EU:SSA JA SUOMESSA EU:n liikenteen valkoisen kirjan ja TEN-T linjausten uudistamisen yhtenä tavoitteena on siirtää kuljetuksia sisävesiliikenteen hoidettavaksi. Tämän toimenpiteen tavoitteena on vähentää ruuhkautumista, ehkäistä ympäristöongelmia ja vähentää onnettomuuksia. - Sisävesiliikenteen toiminnan perusedellytykset Suomessa on turvattu Saimaan kanavan jatkosopimuksella - Intermodaalikuljetusten edistäminen on Euroopan unionin liikennepolitiikan keskeinen osa. Tavoitteena on yhdistää eri liikennemuodot parhaaksi mahdolliseksi ketjuksi ovelta ovelle palvelua varten. Suomen Satamaliitto Finlands Hamnförbund Finnish Port Association 5
6 - Erityistä huomiota kiinnitetään ympäristöystävällisempien kuljetusmuotojen, kuten rautatie-, sisävesi- ja lähimerenkulkuliikenteen, yhdistämiseksi kuljetusketjuun. Myös Suomessa olisi mahdollisuus lisätä merkittävästi Saimaan alueen sisävesiliikennettä, jolla em. EU:n tavoitteita voidaan toteuttaa. Tämä edellyttää kansallisen sisävesiliikenteen strategian luomista ja toteuttamista. LVM:n tuleekin työn alla olevassa liikennepoliittisessa selonteossa linjata kansalliset sisävesiliikenteen tavoitteet ja edistää kaikin keinoin sisävesiliikenteen toimintaedellytyksiä Suomessa. YKSITTÄISIÄ HUOMIOITA HaminaKotka Mussalon Kotolahden ratapihan valmiiksi saattaminen on HaminaKotka sataman kannalta tärkeä hanke. Työ aloitettiin viisi vuotta sitten ja tähän mennessä kymmenestä raideparista on nyt tehty puolet. Ratapiha ei kuitenkaan ole käytössä, koska vaihdeautomatiikkaan ei ole valtiolla rahaa. Rahaa ei myöskään valtiolla ole ratapihan viiden viimeisen raideparin loppuun saattamiseksi (n. 15 M ). Lisäksi Vaalimaan rekkaparkki on tulossa hyvinkin ajankohtaiseksi. Konttiliikenne on kovassa kasvussa ja ruuhkat rajalla kiireisinä päivinä jo pitkiä. Kemi Kemin Ajokseen johtavan väylän syvennys 12 metriin on ajankohtainen ja sitä tukee tällä hetkellä se, että Northland Mining Ltd:n rautarikasteet tulevat kulkemaan Perämeren sataman kautta ulos. Määrä max. 3 milj. tonnia /vuosi. Oulu Oulun väylän syvennys nykyisestä 10 metristä 12 metriin mahdollistaa suuremman aluskoon ja tehokkaammat kuljetukset Oulun sataman kautta. Oulu on osa Bothnian Korridooria ja Oulun satama tulee myös saada mukaan TEN-T ydinverkkoon samoilla perusteilla kuin Luulaja Ruotsin puolella. Oulusta on hyvät yhteydet Suomen perifeerisille alueille, Venäjälle ja Barentsin alueelle. Oulun väylän syventäminen ja sataman kehittäminen osana kansallista ja EU:n liikenneverkkoa on tärkeää alueellisesti. Oulun sataman liittäminen TEN-T ydinverkkoon mahdollistaa sataman kehittämisen osana pohjoista gatewaytä arktisille alueille sekä osana Bothnian Korridooria, jonka kautta liityntä EU:n muihin liikenneverkkoihin. Kokkola Kokkolan väylän syvennys nykyisestä 13 metristä 14 metrin kulkusyväyteen on välttämätön. Kokkolan sataman liikenteen kehitysnäkymät ovat hyvät ja nykyisen väylän kulkusyvyyden riittämättömyys vaikuttaa sataman kilpailukykyyn. Suurimmat liikenteen kasvuodotukset ovat irtotavaraliikenteessä, joka on xx % sataman liikenteestä. Tämän liikenteen odotetaan kasvavan erityisesti Venäjän liikenteen osalta. Kotimaan kuljetuksissa suurimmat lisäpotentiaalit koskevat Kolarin ja Pyhäsalmen kaivosten kuljetuksia. Myös Siilinjärven pasutteen kuljetukset Kiinaan ovat merkittävässä kasvussa. Suomen Satamaliitto Finlands Hamnförbund Finnish Port Association 6
7 Kaskinen Suupohjan 112 kilometriä pitkän ratayhteyden kunnostus on alueen teollisuuden, kuntien ja kaupunkien sekä Kaskisten ja Kristiinankaupungin satamien kannalta elintärkeä. Tarve peruskorjaukselle on suuri, sillä nykyinen akselipainorajoitus on 22,5 tonnia ja radan nykyinen nopeusrajoitus on 20 kilometriä tunnissa. Tavoitteena tulee olla 80 kilometriä tunnissa. Radan peruskorjaus vaikuttaa myös merkittävästi liikenneturvallisuuteen parantumiseen monien tasoristeyksien poiston myötä. VR:n palvelut VR:n tavaraliikenteen palvelut saavat kovaa kritiikkiä satamilta, huolintaliikkeiltä ja teollisuudelta. VR:n palvelujen hinnoittelu ja palvelujen taso ja toiminnan luotettavuus ovat ala-arvoisia ja aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia ja ongelmia asiakkaille. EU:n liikennepolitiikan yhtenä peruslähtökohtana on ympäristö-, liikenneturvallisuus- ja ruuhkautumissyihin perustuen suosia rautatie- ja vesiliikennettä. VR:n toiminta tavaraliikenteen palvelujen tuottajana karkottavat asiakkaat ja epäluotettavuutensa sekä hinnoittelupolitiikkansa johdosta ja teollisuus joutuu käyttämään kumipyöräliikenteen palveluja rautateiden sijasta. HELSINKI Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Suomen Satamaliitto Finlands Hamnförbund Finnish Port Association 7
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen
LisätiedotPohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012
Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Suomalaisen merenkulun erityispiirteitä Suomalainen saaristo maailmanmittakaavassa ainutlaatuinen ja laaja, lisäksi rannikko on erittäin
LisätiedotPääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä
Lisätiedot9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS
MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta
LisätiedotLiikenne ja viestintäministeriölle MERILIIKENNESTRAREGIA 2014 2022
1 Liikenne ja viestintäministeriölle MERILIIKENNESTRAREGIA 2014 2022 Liikenne ja viestintäministeriö on laatinut luonnokseen meriliikennestrategia 2014 2022. Luotsiliitto kommentoi luonnosta keskittyen
LisätiedotMeriväylät Torniosta Kristiinankaupunkiin. Hirvelä/Jukuri2013
Meriväylät Torniosta Kristiinankaupunkiin Hirvelä/Jukuri2013 Meriväylien kehittämishankkeita länsirannikolla Tornio 8 m väylä syvennetty 9 metriin (hanke valmistunut 2008) Kemi Ajos 10 m väylän syventäminen
LisätiedotHallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä
Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla
LisätiedotSATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -
SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä
LisätiedotAhtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotSatamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys
Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja satamien
LisätiedotRikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry
Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa
LisätiedotToimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta
Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja
LisätiedotToimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus
Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa
LisätiedotKorjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016
Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet Ns. korjausvelkapaketista vesiväylien kunnostukseen 10,5 M Saimaan kanavan alaporttien
LisätiedotSuomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa
Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston
Lisätiedot1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG
1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 26.4.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 3.5.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotSuomen logistinen kilpailukyky
1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti
LisätiedotKOTKA VTS MASTER'S GUIDE
1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN
LisätiedotValtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010
Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotSatamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala
Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa
LisätiedotPääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 53 000 euroa. Selvitysosa:
LisätiedotSuomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus?
Suomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus? Rata2018 24.1.2018 / Kristiina Hallikas, Ville Saarinen Esityksen rakenne Ulkomaankaupan kuljetukset ja Suomen
LisätiedotLiikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit
Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten
LisätiedotValtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.2.2019 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotSuomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014
Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).
LisätiedotElinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen
Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin
LisätiedotElinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.
Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 65/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi väylämaksulain 6 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väylämaksulakia. a ja enimmäismäärää aluskäynniltä korotettaisiin siten, että
LisätiedotSAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen
LisätiedotPortNetin vaikuttavuuden arviointi
PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla
LisätiedotTeiden merkitys Suomen kilpailukyvylle
Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotVR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015
VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys
LisätiedotRail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK
Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK Lähtökohdat Suomen logistinen asema Kaukana globaalista markkinasta; 2 vuorokauden etäisyys Keski-Euroopasta!
LisätiedotTRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009
TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen
LisätiedotRautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi
Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotHE 119/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja rataverolain 5 ja 7 :n väliaikaisesta muuttamisesta
LisätiedotKaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta
Kaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta HaminaKotka Satama Oy:n omistavat Kotkan ja Haminan kaupungit Kotka 60% Hamina 40% 2018 henkilöstömäärä 66, liikevaihto noin 39,5 milj. Tavaraliikenne HaminaKotkan
LisätiedotKouvola RRT. Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari
Kouvola RRT Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari 18.12.2018 RRT tähän asti: yleisesittely toimenpiteistä 2016 2018 Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva Kouvolan kaupunki TEN-T -ydinverkko Ydinverkkokorridoreista
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotVesiväylähankkeet. Hankesuunnittelupäivä 6.5.2015 Olli Holm
Vesiväylähankkeet Hankesuunnittelupäivä 6.5.2015 Olli Holm Vesiväylähankkeet Hankkeiden keskeiset tavoitteet Kuljetustalouden parantaminen (suuruuden ekonomia kuljetuksissa) Uudet tavaralajit (esim. LNG)
LisätiedotMeriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013
Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet
LisätiedotLiikennesektorin alueellinen suunnittelu
Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Merialuesuunnittelun sidosryhmätilaisuus 16.3.2015 Meriliikenne Asiakkaina pääasiassa teollisuus ja rahtausyritykset Koko maan viennistä 90 % ja tuonnista 70 %
LisätiedotMerenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu
LisätiedotVäylämaksujärjestelmän uudistaminen
Väylämaksujärjestelmän uudistaminen 17.9.2013 Pori Liikenneneuvos Tuomo Suvanto Sisältö Väylämaksun perusteet Väylämaksun uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset Valtion toimet työmarkkinaratkaisun
LisätiedotMeriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
LisätiedotMERIKOTKA tutkimustoiminta
MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotTEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto
TEN-T verkkojen kehittäminen Juhani Tervala, 15.12.2014, Kymenlaakson maakuntavaltuusto pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne),
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotLiikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011
Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä
LisätiedotPohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä
Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön
LisätiedotPohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus
Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto
LisätiedotKaupallinen rataliikenne
Kaupallinen rataliikenne Kimmo Rahkamo Pori Parkano Haapamäki rataseminaari Parkano Proxion Train Proxion Train on ensimmäinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Tavoitteena varmistaa
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotSuomi tarvitsee vetävät väylät!
Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat
LisätiedotPääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi
Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Kaupungin jory 23.1.2018 Yhteistyötapaaminen 5.2.2018 Esityksen lähteinä mm. Pirkanmaan liiton materiaalia 1 15.2.2018 Mikko Nurminen EU:n prioriteetti-käytävät
LisätiedotVuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen
Infra-alan merkitys Vuorimiespäivät 28.3.2008 Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen TKL Timo Kohtamäki Toimitusjohtaja, Lemminkäinen Infra Oy Hallituksen puheenjohtaja, Infra ry 1 Infra-alan merkitys Tiesitkö,
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä
LisätiedotSUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy
SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy Port of HaminaKotka Suomen suurin SATAMA * HaminaKotka TARJOAMME: Erinomaisen
LisätiedotSuuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot
Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut
LisätiedotRaideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi
Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotVNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021, Liikennevirasto 23.5.2017 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2017-2021 1 400 000 000 1
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotHelsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M
Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä
LisätiedotAjankohtaista tienpidosta
Ajankohtaista tienpidosta Pro Ysitie ry 28.9.2018 Lehtinen Jukka 28.9.2018 Perusväylänpito Runkoverkko Vt 9 Keski-Suomessa 2 Lehtinen Jukka 9/2018 25.9.2018 3 25.9.2018 4 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotToimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään
Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset
LisätiedotLiikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana
Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Ylijohtaja Anne Herneoja 13.10.2011 Vastuu teistä, radoista ja vesiväylistä Liikennevirasto kehittää ja ylläpitää rautatie-, meri- ja tieliikennettä
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
Lisätiedot1/7. Lausuntopyyntö luotsauslain ja vahingonkorvauslain muuttamisesta
1/7 Suomen Satamaliitto ry LAUSUNTO Mylly/MMy 1.9.2010 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi tero.jokilehto@lvm.fi PL 31 00230 Valtioneuvosto ASIA: Lausuntopyyntö luotsauslain ja vahingonkorvauslain
LisätiedotRAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013
RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotJoukkoliikenteen uusi aika
Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat
LisätiedotRatahanke Seinäjoki-Oulu
Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen
LisätiedotHankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa
Hankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa Tampere 24.4.2019 Kaisa Kuukasjärvi Ratkaisujamme ohjaavat megatrendit Ilmastonmuutos Digitalisaatio
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotLiikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012
Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle
LisätiedotPortti EU:sta Venäjälle
IMATRA HELSINKI LAHTI VT12 PORVOO E18 LAPPEENRANTA Imatra Nuijamaa KOUVOLA Vainikkala VT15 VT26 VIIPURI HAMINA Vaalimaa KOTKA PIETARI Narva K Y M E N L A A K S O Portti EU:sta Venäjälle Lukijalle Meriliikenne
LisätiedotValtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen Hanna Perälä 13.3.2019 1 Taustalla parlamentaarisen työryhmän työ Parlamentaarisen työryhmän loppuraportti 13.12.2018 ja valtioneuvoston selonteko
LisätiedotLiikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen
Liikennevirasto vastaa liikennejärjestelmästä Liikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen Liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotPerustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012
Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko
LisätiedotEUROPORTS FINLAND. Tehokasta sahatavaran käsittelyä Länsirannikolla
EUROPORTS FINLAND Tehokasta sahatavaran käsittelyä Länsirannikolla EUROPORTS GROUP Euroports on yksi suurimmista merenkulun toimitusketjuratkaisujen toimijoista Euroopassa. Kehitämme, operoimme ja hallinnoimme
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen
HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10
LisätiedotAjankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,
Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen
LisätiedotAjankohtaista älyliikenteestä. Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson
Ajankohtaista älyliikenteestä Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson 31.5.2011 Liikenteen valkoinen kirja EU:n liikennepolitiikan haasteet v. 2050 mennessä: kilpailukyky ja kestävyys Öljypohjaisten polttoaineiden
LisätiedotLiikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso
Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon
LisätiedotEU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen
EU:N LIIKENNESTRATEGIA Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv. 2006-2012 Veikko Hintsanen Suomalainen ulkomaan liikenteen selkeä toimintamalli vuodelta 2006 Suomi = Saari jonka
LisätiedotE18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti
E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA 14.2.2013 E18 Turvallinen ja sujuva tie KOLOKO Hankkeen ansiosta liikenneturvallisuus paranee huomattavasti. Vuosittaiset henkilövahinko-onnettomuudet
Lisätiedot