TEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto

Transkriptio

1 TEN-T verkkojen kehittäminen Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto

2 pendelöintiä 2

3 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne). Kokonaisuuteen liittyy rahoituspäätös (Connecting Europe Facility, CEF) vuosille eli TEN-T verkoille 26 Mrd. euroa (josta 11 Mrd. euroa koheesiomaille). Päätökset tuli voimaan vuoden 2014 alussa. TEN-T verkko koostuu ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Ydinverkon toteuttamista vauhditetaan liikenneverkkokäytävien avulla. Suomea risteää Pohjanmeri-Itämeri ja Skandinavia-Välimeri käytävät. Päätös on velvoittava ja sisältää tekniset laatustandardit. Suomi sitoutunut laadukkaisiin ja kustannushyödyltään taloudellisiin verkkoihin, ei yli-investointeihin. Ydinverkko valmiiksi vuoteen 2030 ja kattava verkko vuoteen 2050 mennessä. Tausta-ajatus on, että keskimäärin noin 10 %:n tuella saada aikaan yli 10-kertaiset investoinnit liikenneverkkoon, itse tuki hankkeeseen vaihtelee % välillä. Tuki saadaan pääasiassa ratoihin, teihin ei tukea. Päätös synnyttää vuoteen 2020 mennessä noin 250 Mrd. euron investoinnit ja noin 4 milj. työpaikkaa. 3

4 TEN-T ja CEF päätös sisältää TEN-T koostuu pääosin jo olemassa olevasta infrasta ja käsittää rautatie-, sisäväylä-, maantie-, meriliikenne- ja lentoliikenneinfran sekä multimodaalisen liikenneinfran. Parlamentin valitsemat koordinaattorit johtavat käytäväsuunnitelmien laatimista. Työ valmistuu joulukuussa Suomen hallitus ottaa kantaa suunnitelmaan alkuvuonna Liikennevirasto laatinut Helsinki-Oulu ydinkäytävästä (ns. Suomi käytävä) kehittämisarvion. Viraston laskelmien mukaan TEN-T ydinverkon kehittämiskustannukset ovat kaikkiaan yli 5 Mrd. euroa (kattavan verkon saman verran). Suomen TEN-T tuki voi olla vuoteen 2030 mennessä noin 600 milj. euroa (40 milj. euroa/v). Edellyttää investointeja yli 300 milj. euroa/v. Vain investoimalla saadaan TEN-T tukea. Nyt hallituskauden lopulla tukikelpoisia hankkeita on vain noin 2 Mrd. euron edesta, Ruotsissa vastaavasti noin 17 Mrd. euron edesta. Verkkojen laajuutta tarkastellaan uudestaan vuonna

5 Etukäteen määritellyt hankkeet Pohjanmeri Itämeri -käytävä (Helsinki Tallinna) o Satamien takamaa- ja satamien väliset yhteydet, multimodaalikeskusten kehittäminen, jäänmurtovalmiudet, merten moottoritiehankkeet Skandinavia Välimeri käytävä; o HaminaKotka Helsinki; satamien takamaayhteydet, raideyhteydet, jäänmurto o Turku/Naantali Tukholma; Satamien takamaa- ja satamien väliset yhteydet, jäänmurto, merten moottoritiehankkeet o Helsinki Turku raideliikenteen parantamistoimet o Helsinki Vainikkala raideliikenteen parantamistoimet o Helsingin lentoaseman raideyhteydet Ennalta identifioidut verkon osat ydinverkkokäytävillä Helsinki Oulu raideliikenteen parannustoimet Ennalta identifioidut verkon osat muissa osissa ydinverkkoa Botnian korridorin osuuden Luleå Oulu raideliikenteen rajanylityksen kehittäminen 5

6 6

7 Ydinverkkokäytävät Euroopassa ja Suomessa Suomi kuuluu käytäviin Skandinavia-Välimeri Pohjanmeri-Itämeri 7

8 TEN-T asetuksen haasteet TEN-T asetus ratkaisee volyymiperusteisesti pullonkaulaongelmia, ei alueitten tavoitettavuus/saavutettavuus ongelmia. Voimakas painotus raideliikenteeseen on Suomen kaltaiselle maalle haasteellista. Tekniset vaatimukset ovat kovia, joihin komissio voi antaa poikkeusluvan lähtökohta ydinverkolla moottoritien tekeminen, rataverkkoon ei vaateita Suomen oma tulkinta tien laatutasosta mm. ydinverkolla korkeatasoinen maantie ja keskikaiteellinen ohituskaista riittää, ei haeta komissiolta lupaa uusi tulkintakin edellyttää paljon priorisointeja ja investointeja Asetus edellyttää kehittämissuunnitelman laatimista, päätöksiä tehtävä usean (4-9) hallituskauden ajalle. TEN-T tuki priorisoitu vain ydinverkolle. Suomi on sitoutunut ydinverkkoon vuoteen 2030 mennessä ja kattavaan verkkoon vuoteen 2050 mennessä. 8

9 TEN-T rahoituksen yleisperiaatteet investoinnit tulee perustua liikennetarpeeseen, ei tehdä yli-investointeja, jo olemassa olevaan infraan ensin rahoitusta, investoinnit tarpeesta, tukimäärä ei saa ratkaista, palvelutason ei tarvitse olla yhtenäinen, tehdään täsmätoimia, tarkasteltava koko liikennejärjestelmän kehittämistä, ei vain TEN-T verkkoa ja rahoitus laadittavan kehittämissuunnitelman perusteella. 9

10 Junckerin paketti Puheenjohtaja Junckerin tehtäväkirje Kataiselle lupaa työtä, kasvua, investointeja ja kilpailukykyä sisältävän 300 Mrd. euron kasvuohjelman. Ajatus on saada yksityistä rahaa tärkeisiin kehittämishankkeisiin, perustetaan rahasto, jota EU tukee. Tarkoitus aikaansaada 15 kertainen vipuvaikutus Suomesta on ehdotettu ohjelmaan mm. Helsingin ja Turun nopea ratayhteys, Helsinki-Vantaa lentokentän kohentaminen ja Soklin fosfaattikaivoksen liikenneyhteyksiä.

11

12 Yhteydet Venäjälle 7

13

14

15 CEF-rahoitushaku 1. CEF liikennesektoria koskeva hakukierros on auennut 9/2014 ja se sulkeutuu 2/2015. Haun kokonaisbudjetti on noin 12 Mrd. euroa. Rahoitus painottuu ydinverkkokäytäville eli % tuesta kohdistetaan ydinverkkokäytäville, horisontaali- ja rajahankkeille. Kattavalle verkolle kohdistetaan vain noin 5 % rahoituksesta 15

16 Komissio tekee viimeistään ydinverkon uudelleentarkastelun, jossa arvioidaan tämän asetuksen säännösten noudattamista ja täytäntöönpanon etenemistä matkustaja- ja tavaraliikennevirtojen muutoksia kansallisten liikenneinfrastruktuuri-investointien kehitystä TEN-T suuntaviivoja koskevan asetuksen muutostarvetta Komissio arvioi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, olisiko ydinverkkoon sisällytettävä uusia osuuksia. 16