Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Transkriptio

1 Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen

2 Hallitusohjelman leikkaukset 2014 sekä rahoitustaso ja -politiikka -100 M perusväylänpidosta, -5 M joukkoliikennemäärärahoista, - 2 M yksityistieavustuksista Tarkoittaa raakaa priorisointia, johon tarvitaan valtakunnalliset linjaukset Kuinka paljon säästöä todellisuudessa saadaan esim. verkkoa supistamalla? Kuntien ja valtion verkko Lisätalousarviossa + 10 M perusväylänpitoon Mittakaava: isot hankkeet vs. perusväylänpito

3 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva (YM)

4 Kaupungistuminen Kasvu ja kansainvälistyminen on elinvoimaisuuden ehto Maankäyttö mahdollistaa: Vaihtoehdot henkilöautolle Viisas liikkuminen Vapaa-ajan liikkuminen lisääntyy Valtatiestyminen Liikenneturvallisuus heikkenee Henkilöautoistuminen - toisaalta valtateillä joukkoliikenne toimii markkinaehtoisestikin Palvelut siirtyvät valtatien varteen Yhdyskuntarakenne hajaantuu Estevaikutus kasvaa Muutokset palveluverkossa Virastot sähköistyvät ja keskittyvät Kouluverkko supistuu Sote-palvelut keskittyvät Liikkumistarve lisääntyy ja lakisääteiset kuljetukset on järjestettävä -> kustannukset nousevat Hoidon ja ylläpidon karsiminen vaikeuttaa liikkumista hajaasutusalueilla

5 Ihmisten liikkuminen Henkilöautoliikenne Päivittäinen liikennenöitävyys? Ajokortittomien osuus kasvaa Maaseutu/haja-asutusalueet Henkilökuljetusten yhdistäminen Lakisääteiset kuljetukset Palvelut asiakkaan luo Pelastuslaitoksen päästävä perille Kutsupohjaisuus henkilöliikenteessä Kiintiöistä luopuminen > riittävätkö taksit maaseudulla? Liikkuminen ja liikkuttaminen lisääntyvät Palvelutasosta on tingittävä? Työ on otettava vastaan 80 km:n sisältä / 4 h päivässä työmatkoihin kuntien välinen liikkuvuus kasvaa edelleen, myös kaupungeista ympäryskuntiin etätyö ei välttämättä vähennä liikkumista Kaupunkiseutujen joukkoliikenne Uudet järjestämistavat ja innovaatiot Markkinaehtoisuudella ei saavuteta riittävää palvelutasoa?

6 Ikääntyminen Ihmiset Ikärakenne vanhenee Palveluntarve kasvaa Mahdollisuus kuljettajana toimimiseen hankaloituu ikääntymisen myötä Väylät Korjausvelka kasvaa Kunnossapito vaikeutuu Liikenneturvallisuus heikkenee Painorajoituksia joudutaan asettamaan silloille sekä kelirikkokohteisiin

7 Luonnonvaratalouden uusi nousu Kaivokset Metsä- ja bioenergia Itä-Suomessa keskittymiä ja laitoksia -> raaka-aineen ja työvoiman saatavuus Jalostusasteen kasvattaminen lähellä raakaainetta Kaivosten ja rikastamojen välinen liikenne raaka-ainetta kuljetetaan maanteillä pitkiäkin matkoja Vesiliikenne tärkeää kaivostoiminnalle Painorajoitukset eivät koske elintärkeitä kuljetuksia -> tiestön rasitus Maito Tilakoot kasvavat ja keskittyvät -> liikenne lisääntyy

8 Elinkeinoelämän kuljetukset Vesiliikenne rikkidirektiivi Saimaan alukset rikkidirektiivin mukaisia -> kilpailuetu Uhkana alusten siirtyminen muuhun liikenteeseen Onko pienille aluksille kysyntää muualla? Lentoliikenne Arvokuljetukset (mm. lääkkeet, biolääketiede) Rautatie- ja tieinfra ovat korjauksen tarpeessa Tiestö Mitat ja massat Yhä suurempia rekkoja Missä liikennöinti voidaan sallia, kun tiestön kunto heikkenee? Rautatieliikenne Kokojuniin siirtyminen on siirtänyt kuljetuksia kumipyörille Tasoristeysten poistoista ja parantamistoimenpiteistä saadut hyödyt otettava käyttöön

9 Rautatiet Joensuusta Etelä-Karjalan maakunnan rajalle sekä Kuopiosta etelään (lähes kaikki) tasoristeykset poistettu, turvalaiteinvestoinnit puuttuvat -> hyötyjen käyttöönotto -> nopeustason nosto Kuopiosta pohjoiseen tarvetta tasoristeysten poistoon Poikittaisilla yhteyksillä ei toistaiseksi ole potentiaalia (Joensuu-Kuopio, Savonlinna- Pieksämäki) Matkakeskukset ja ratapihat kuntoon Linja-autoliikenne Markkinaehtoisuus toimii vilkkailla yhteysväleillä, muualla tarjontaa huonosti -> ostoliikennettä? Lippu- ja maksujärjestelmä Waltti, lippujen yhteiskäyttöisyys Parempaa tietoa matkustajamääristä -> mahdollisuus tuottaa parempia palveluita Kilpailun avautuminen Kaluston ja infran omistus Lentoliikenne Infra kunnossa ja olemassa Alueen toimijoiden yhteistyö liikenteen kehittämisessä ja lisäämisessä (matkailu), markkinaehtoisuus Lentotaksipalvelu Liityntäyhteydet

10 Venäjä Pietari Metropolialueen vaikutus ulottuu Itä- Suomeen Niiralan rajanylityspaikan vilkastuminen Barentsin alue Merkitys kasvaa Yhteydet Itä- Suomesta

11 Ilmastonmuutos Maaseutu/haja-asutus Syksyn kelirikko lisää rajoituksia elinkeinoelämän kuljetusten varmuus Ääriolosuhteissa huoltovarmuus kärsii Sähköverkon häiriötilanteissa myös matkapuhelinverkko lakkaa toimimasta 2-4 h kuluessa -> tukiantennien saavutettavuus ja huolto Kaupunkiseutu Rankkasateet Tulvat

12 Mahdolliset muutokset verotuksessa Maaseutu/haja-asutusalueet Kilometriperusteinen verotus Alueellinen osa verotuksessa -> henkilöautoilu edullisempaa siellä, missä etäisyydet pitkiä ja autoa tarvitaan Lyhyillä matkoilla kannustaisi muihin liikkumisvalintoihin Elinkeinoelämän kuljetukset? Käyttäjä maksaa Polttoaineiden verotus Verotulojen kohdentuminen väyläverkon ylläpitoon? Kaupunkiseudut Henkilöautolla ajaminen kallistuu? Auton omistaminen ei ole enää välttämätöntä Liikkumisvalintojen todelliset kustannukset Joukkoliikennepalvelut Kävely ja pyöräily Tilantarve vähenee

13 Digitalisoituminen / älyliikenne Maaseutu/haja-asutusalueet Tietoliikenneverkot Sähköisten palveluiden saatavuus Palvelut viedään perille mm. pelastuslaitoksen päästävä perille Etätyömahdollisuudet Kaupunkiseudut Informaation muoto ja käytettävyys Reittioppaat ym. Sovellukset Edullisia ratkaisuja Mobilitys as a service / liikkumisen palvelut Omistaminen ei enää välttämätöntä Kulkumuodon valinta Älykäs auto ja robotisaatio Toimii vain kaupunkiseuduilla Mahdollisuudet Itä- Suomen liikenteessä Työntekomahdollisuus matkan aikana