Hankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa

Transkriptio

1 Hankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa Tampere Kaisa Kuukasjärvi

2 Ratkaisujamme ohjaavat megatrendit Ilmastonmuutos Digitalisaatio Teknologinen kehitys Kasvavat kaupungit ja älykäs maaseutu 2

3 Suurimmat 2020-luvun liikenne- ja viestintäpoliittiset haasteet: 1 Päästövähennystavoitteiden toteuttaminen 2 Viestintäverkkojen kattavuus 3 Verkkojen rahoitus Vaikutus koko maan hyvinvointiin, kilpailukykyyn ja kasvuennusteisiin

4 Tarve pitkäjänteisemmälle suunnittelulle Kokonaisvaltainen näkemys liikennejärjestelmän kehittämiseen puuttuu Haasteena liikenneverkkojen osalta riittämätön ja vuosittain päätettävä budjettirahoitus - ennakoimattomuus vaikeuttaa muun yhteiskunnan, erityisesti elinkeinoelämän, toimintaa Maakunnissa ja kaupunkiseuduilla tehty pitkään liikennejärjestelmätyötä ja -suunnitelmia Valtakunnallisella tasolla tehtyä työtä ei koottu yhteen suunnitelmaan Ennakoitavampaa liikennejärjestelmäsuunnittelua, vaikuttavampia investointeja infrastruktuuriin sekä resursseja sen ylläpitoon

5 Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman sisältö Liikennejärjestelmän nykytilaa ja tulevaa toimintaympäristöä koskeva arvio, liikennejärjestelmää koskevat tavoitteet sekä toimenpide-ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi. 12 vuodeksi laadittava ohjelma, joka sisältää valtion ja kuntien toimenpiteitä. Ohjelman tulee lisäksi sisältää liikennejärjestelmää koskeva valtion rahoitusohjelma. Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005) mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (503/2005)

6 Liikennejärjestelmän kokonaiskuva

7 Valmistelun aikataulu

8 Valmisteluryhmät LVM Vastaa suunnitelman valmistelusta Tiivis yhteistyö hallinnonalan virastojen kanssa Yhteistyöryhmä* Vastaa vuorovaikutuksen koordinoinnista Tukee ja ohjaa sisältövalmistelua Ministeriöt, keskeiset virastot, maakuntien edustus, suurimmat kaupunkiseudut, kunnat Parlamentaarinen ohjausryhmä* Ohjaa sisältövalmistelua Rooli keskeinen erityisesti päämäärien ja tavoitteiden asettamisessa ja suunnitelmasta hyväksyttäessä *Perustetaan hallituskauden vaihduttua

9 Jatkuva ja rullaava prosessi

10 TEN-T-verkon kehittäminen TEN-T-verkko (Trans-European Transport Network) on EU:n vapaan liikkuvuuden ja yhteismarkinoiden alusta. TEN-T-verkon säilyttäminen nykyisen laajuisena on Suomen päätavoite. Tavoitteena on myös ydinkäytävän jatko Perämeren ympäri. Nykytasoisena ydinverkko Suomessa ei täytä asetettuja laatuvaatimuksia vuoteen 2030 mennessä tarvitaan kehittämistä TEN-T suuntaviivojen uudelleenarviointi valmistuu jo keväällä 2020 Komission uusi suuntaviiva-asetusehdotus 2020/2021? 10

11 Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahoitusasetus Komissio on ehdottanut, että Verkkojen Eurooppa välinettä uudistettaisiin osana EU:n seuraavaa, vuosien pitkän aikavälin budjettikautta. Liikennehankkeille osoitettaisiin yleinen osuus 11,4 mrd. koheesiomaille varattu osuus 10 mrd. sotilaallisen liikkuvuuden osuus 5,8 mrd. Pohjanmeri-Itämeri ydinkäytävää jatkettaisiin Suomen kautta Ruotsin Luulajan ydinsatamaan ja samalla Skandinavia- Välimeri ydinkäytävää jatkettaisiin Etelä- Ruotsista Luulajan ydinsatamaan, josta se jatkuisi Norjan Narvikin ydinsatamaan. Lopullisia päätöksiä ei vielä ole

12 Linjaukset raideliikenteestä ja hankeyhtiöistä Parlamentaarinen loppuraportti Hankekohtaisia yhtiöitä voidaan käyttää mahdollistamaan aiempaa useampien hankkeiden toteutuminen ja tehostamaan ja nopeuttamaan hankkeiden toteuttamista.. Hankeyhtiöiden toteuttamat hankkeet koordinoidaan parlamentaarisesti laadittavan 12- vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteydessä ja ne sisällytetään eduskunnalle annettavaan selontekoon. Valtioneuvoston selonteko 8/2018 (Loppuraportti ) Liikennejärjestelmässä edellä mainitut yleiset päämäärät näkyvät alueellisen saavutettavuuden turvaamisena ensisijaisesti raideliikenteen keinoin, sillä päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää panostuksia raideliikenteeseen ja samalla myös erilaisia toimenpiteitä raideliikenteen käytön edistämiseksi esimerkiksi liityntäpysäköintiratkaisuilla. Valtiovarainministeriön työryhmä Työryhmän mukaan valtion, kunnan tai jonkin muun tahon valitseman väylähankkeen rakennuttamiseksi voidaan perustaa osakeyhtiö, joka rakennuttaisi hankkeen. Hankeyhtiö tulisi käytännössä kysymykseen ensisijaisesti suurten infrahankkeiden yhteydessä.

13 Hankeyhtiöiden rooli Valtio perustanut Pohjolan Rautatiet Oy:n, joka muodostaa myöhemmin konsernin perustamalla tytäryhtiöitä Hankeyhtiö Suomi-rata Hankeyhtiö Turun tunnin juna Kalustoyhtiö Kiinteistöyhtiö Rail Baltica -yhtiö Hankeyhtiöiden toteuttamat hankkeet koordinoidaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteydessä Hankeyhtiöt eivät supista tai rajoita 12- vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valtion rahoitusohjelmaa.

14 Yhteenveto Päästötavoitteet, rautatieliikenteen kilpailun avaaminen ja EU:sta tulevat vaatimukset (mm. ERTMS) edellyttävät ratainfran kehittämistä ja samalla kunnossapidon tehostamista tulevina vuosina Haasteena on rahoitus Ydinkäytävän jatko mahdollistaisi CEF-rahan käytön pääradan kehittämisessä Hankeyhtiöiden käyttö vähentää merkittävästi tarvetta valtion budjettirahoitukselle, jolloin hankkeet eivät tule ratkaistaviksi VLJS:n yhteydessä. Tällöin hankeyhtiöiden käyttäminen ei myöskään supista tai rajoita 12-vuotisen VLJS:n valtion rahoitusohjelmaa. Hankeyhtiöt kuitenkin koordinoidaan valtakunnallisen suunnitelman yhteydessä. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tullaan linjaamaan liikenneverkon kehittämisen suuntaviivat seuraavalle 12-vuotiskaudelle Muiden ratayhteyksien kehittämistarpeet sekä rahoitus ovat osa valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa Mahdollisia muita VLJS:ssä linjattavia asioita Minkälaista suunnitteluvalmiutta tavoitellaan TEN-T-verkolle? Millaisille hankkeille Suomi hakee tukea tulevissa CEF-hauissa? Miten toimii kannanmuodostuksen apuna komission tulevaan suuntaviiva-asetusehdotukseen? Miten EU:n vaatimukset täytetään? (mm. ERTMS)

15