Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & Jenni Kuronen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen"

Pauliina Mikkola
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0

2 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden meriliikennevirroista v = Tuottaa tietoa Suomenlahden meriliikenteen rakenteista ja tulevaisuuden näkymistä WP1:n tietojen hyödyntäminen SAFGOF-projektin muissa työpaketeissa 1

2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden meriliikennevirroista v.

3 Suomenlahden meriliikennevirrat Suomi: 17 satamaa Suomenlahdella + Saimaan kanavan liikenne; suurin osa liikenteestä kulkee viiden suurimman sataman kautta Venäjä: 5 satamaa Suomenlahdella Viro: 7 satamaa Suomenlahdella, suurin osa liikenteestä Tallinnan sataman kautta 2

suurimman sataman kautta Venäjä: 5 satamaa Suomenlahdella Viro: 7

4 Suomenlahden meriliikennevirrat 2007 Vuonna 2007 Suomenlahdella kuljetettiin 263 milj. tonnia tavaraa Tästä öljyn (raakaöljy + öljytuotteet) osuus oli 56 % Lasteista käsiteltiin Suomen satamissa 23 %, Venäjän satamissa 60 % ja Viron satamissa 17 % Tuonnin osuus alueella oli 22 %, viennin 75 % ja kotimaisen liikenteen osuus 3 % Suurimmat satamat olivat Primorsk (74,2 milj. t), Pietari (59,5 milj. t), Tallinna (35,9 milj. t) ja Sköldvik (19,8 milj. t) 3

Venäjän satamissa 60 % ja Viron satamissa 17 % Tuonnin osuus alueella oli 22 %, viennin 75 % ja kotimaisen

5 Öljyliikenteen osuus merikuljetuksista Suomenlahdella Milj. tonnia Muut lastit Öljytuotteet 0 Suomi Venäjä Viro Yhteensä 4

6 Suomenlahden meriliikennevirrat 2007 Suomenlahden satamissa aluskäyntien lukumäärä n Siitä Suomen satamien osuus oli 41 %, Venäjän 35 % ja Viron 24 % Vilkkaimmin liikennöidyt satamat olivat Pietari ( aluskäyntiä), Helsinki (11 727) ja Tallinna (10 614) Tankkereiden osuus kaikista aluskäynneistä oli 12% Alusten keskimääräinen koko Itämerellä on suhteellisen pieni johtuen maantieteellisistä tekijöistä ja tavaravirtojen ohuudesta 5

Pietari (14 651 aluskäyntiä), Helsinki (11 727) ja Tallinna (10 614) Tankkereiden osuus kaikista aluskäynneistä

7 Keskimääräinen aluskoko Suomenlahdella GT DWT Pituus Leveys Syväys Kuivalastialus Irtolastialus Konttialus Ro-ro alus Ro-pax alus Matkustaja-alus Risteilyalus Säiliöalus, raakaöljy Säiliöalus, öljytuote Säiliöalus, kemikaali Lähde: HELCOM AIS-data 6

108 18 4 Matkustaja-alus 230 35 32 7 2 Risteilyalus 31 506 3 971 182 24 6 Säiliöalus, raakaöljy 32 514 58 739 165 28

8 Meriliikenneskenaariot - yleistä Kuljetusten määrän ajatellaan yleisesti olevan riippuvaista talouden kehityksestä Muita tekijöitä esim. liikennepolitiikka, ympäristöpolitiikka, yhteiskunnan sosiaaliset trendit Talouden ja kuljetusten välistä suhdetta tarkastellaan yleensä BKT:n ja ulkomaankaupan kehityksen kautta Tässä tutkimuksessa otettu huomioon: meriliikenne v. 2007, talouden, pääteollisuusalojen ja infrastruktuurin kehitys sekä ympäristövaatimukset Tutkimuksessa ei tehty omia skenaarioita, vaan ns. Safgof-skenaariot rakennettiin olemassa olevien ennusteiden pohjalta 7

ja ulkomaankaupan kehityksen kautta Tässä tutkimuksessa otettu huomioon: meriliikenne v.

9 Tulevaisuuden trendit Globaalit trendit: esim. turvallisuuden korostuminen, ympäristön korostuminen, ICT Talouden trendit: globalisaatio, Aasian kasvu Logistiikan trendit: yksiköityminen, tavaravirtojen keskittyminen, aluskoon kasvu, nopeuden ja palvelutason korostuminen Trendejä ilmentävät tällä hetkellä esim. talouden epävakaus, ilmastopolitiikka, energian hinta ja saatavuuskysymykset, konttiliikenteen kasvu 8

Logistiikan trendit: yksiköityminen, tavaravirtojen keskittyminen, aluskoon kasvu, nopeuden ja

10 Safgof-skenaariot - Suomenlahti v Kolme vaihtoehtoista skenaariota: hitaan kasvun, keskimääräisen kasvun ja nopean kasvun skenaariot Hidas kasvu: syvä taloudellinen taantuma Keskimääräinen kasvu: talouden nykyinen epävakaus menee nopeasti ohi ja talouskasvu jatkuu Nopea kasvu: optimistisimmat ennusteet toteutuvat Tonnimääräiset skenaariot jaettu maittain öljykuljetuksiin ja muihin kuljetuksiin, tuontiin, vientiin sekä kotimaan kuljetuksiin, ja satamiin Öljykuljetukset jaettu lisäksi raakaöljyyn ja öljytuotteisiin sekä laskettu säiliöalusten satamakäyntimäärät eri skenaarioissa 9

Keskimääräinen kasvu: talouden nykyinen epävakaus menee nopeasti ohi ja talouskasvu jatkuu Nopea kasvu: optimistisimmat ennusteet toteutuvat

11 Safgof-skenaariot kokonaistonnit Suomenlahdella Milj. tonnia Muut kuljetukset Öljykuljetukset Hidas kasvu Keskimääräinen kasvu Nopea kasvu 10

12 Safgof-skenaariot - tuonti ja vienti Suomenlahdella Venäjä nopea kasvu Milj. tonnia Suomi Viro Yhteensä kotimaa vienti tuonti 2007 hidas kasvu keskimääräinen kasvu nopea kasvu 2007 hidas kasvu keskimääräinen kasvu nopea kasvu 2007 hidas kasvu keskimääräinen kasvu nopea kasvu 2007 hidas kasvu keskimääräinen kasvu

tonnia Suomi Viro Yhteensä kotimaa vienti tuonti 2007 hidas kasvu keskimääräinen kasvu

13 Safgof-skenaariot - öljykuljetukset Suomenlahdella Milj. tonnia öljytuotteet raakaöljy Hidas kasvu Keskimääräinen kasvu Nopea kasvu 12

tonnia 150 100 öljytuotteet raakaöljy 50 0

14 Safgof-skenaariot - öljykuljetukset Säiliöalusten lukumäärä Suomenlahdella ei kasva samassa suhteessa kuin tonnit Suurimmat öljysatamat: Primorsk, Ust-Luga (jos investoinnit toteutuu), Sköldvik, Tallinna (Muuga), Vysotsk 13

kuin tonnit Suurimmat öljysatamat: Primorsk, Ust-Luga

15 Safgof-skenaariot - öljykuljetukset Säiliöalusten käyntimäärät Suomenlahden satamissa eri skenaarioissa: Lukumäärä Hidas kasvu Keskimääräinen kasvu Nopea kasvu 14

skenaarioissa: 9000 8000 7000 6000 Lukumäärä 5000

16 Safgof-skenaariot - todennäköisyysjakaumat Skenaarioiden toteutumiseen sekä eri tekijöiden välisiin syy-seuraussuhteisiin liittyy runsaasti epävarmuutta Skenaarioiden epävarmuutta kuvaamaan muodostettiin skenaarioille asiantuntijaryhmässä vaihteluvälit ja todennäköisyysjakaumat 15

epävarmuutta Skenaarioiden epävarmuutta kuvaamaan muodostettiin

17 Safgof-skenaariot - todennäköisyysjakaumat Safgof-skenaariot 2015: todennäköisyysjakaumat 0,035 0,03 Todennäköisyys 0,025 0,02 0,015 0,01 0, "Strong growth" 2015 "Average growth" 2015 "Slow growth" Milj. tonnia 16

0,02 0,015 0,01 0,005 2015 "Strong growth" 2015 "Average growth"

18 Safgof-skenaariot - todennäköisyysjakaumat Kolme skenaariota Suomenlahden merikuljetuksista v kolme vaihtoehtoista todennäköisyyden painotusta Todennäköisyys % - 33% - 33% Milj. tonnia 17

2015 - kolme vaihtoehtoista todennäköisyyden painotusta 0.

19 Safgof-skenaariot - todennäköisyysjakaumat Kolme skenaariota Suomenlahden merikuljetuksista v kolme vaihtoehtoista todennäköisyyden painotusta Todennäköisyys % - 33% - 33% 35% - 50% - 15% Milj. tonnia 18

20 Safgof-skenaariot - todennäköisyysjakaumat Kolme skenaariota Suomenlahden merikuljetuksista v kolme vaihtoehtoista todennäköisyyden painotusta Todennäköisyys % - 33% - 33% 35% - 50% - 15% 15% - 50% - 35% Milj. tonnia 19

21 Safgof-skenaariot - yhteenveto Siihen, mikä skenaarioista mahdollisesti toteutuu, on tällä hetkellä riippuvaista maailmantalouden kehityksestä Mikäli edessä maailmanlaajuinen taantuma, ollaan lähempänä hitaan kasvun skenaariota Mikäli nykyisestä epävakaudesta toivutaan nopeasti, ollaan lähempänä keskimääräisen kasvun tai jopa nopean kasvun skenaariota 20

22 Safgof-skenaariot - yhteenveto Suurin vaikutus merikuljetusten kehitykseen tulevaisuudessa Suomenlahdella on Venäjän talouden kehityksellä Suomessa ei vastaavaa kasvupotentiaalia Viron merikuljetusten merkitys kokonaisuudessa ei ole kovin suuri 21

23 Safgof-skenaariot - yhteenveto Öljykuljetukset pysyvät hallitsevassa asemassa Muissa lasteissa oletettavissa, että korkean arvon tuotteiden osuus kuljetuksista kasvaa lisää erityisesti konttikuljetuksia Satamissa voimakkain kasvu odotettavissa Ust-Lugan ja Primorskin satamissa Suuret satamat pärjäävät kilpailussa paremmin Aluskoot kasvavat jonkin verran, mutta kasvupotentiaali kuitenkin rajoittunutta 22

24 Safgof-skenaariot - yhteenveto Ilmastonmuutos ja muu ympäristökysymykset vaikuttavat tulevaisuudessa myös liikennepolitiikkaan ja meriliikenteeseen Näkynee merikuljetuksissa esim. alusten ilmapäästörajojen tiukentumisena Mikäli ympäristövaatimukset nostavat kuljetusten hintaa, se vaikuttaa ennen pitkää kuljetusten kysyntään Merikuljetukset pärjäävät kuitenkin hyvin suhteessa muihin kuljetusmuotoihin 23

25 Tutkimuksen haasteita AIS-tietoa hyödyntämällä voitaisiin päästä vielä tarkemmalle tasolle tulevaisuusskenaarioissa Vaarallisten aineiden kuljetusten tarkempi tilastointi hyödyttäisi esim. meriliikenteen riskianalyysia Yhtenäiset tilastointimenetelmät eri maissa helpottaisivat kokonaiskuvan luomista meriliikenteestä 24

26 Lopuksi Tutkimusraportti: Maritime transportation in the Gulf of Finland in 2007 and in 2007 (Kuronen, Helminen, Lehikoinen & Tapaninen) ladattavissa Internetissä: Painettu raportti saatavissa joulukuun aikana 25

27 Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: puh

Samankaltaiset tiedostot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus