Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä pääjohtaja Juhani Tervala

Transkriptio

1 Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä pääjohtaja Juhani Tervala

2 Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja virasto vastaa lähes 19 Mrd. euron väyläomaisuudesta. Lisäksi yhdeksässä ELYssä työskentelee noin 600 liikenteen asiantuntijaa. Liikennevirasto ostaa väylänpidon-, suunnittelu-, maanmittaus- ja muita palveluita vuosittain noin 1,6 Mrd. eurolla. Liikenneviraston palveluiden osto työllistää välittömästi noin henkilöä vuosittain.

3 Liikenneviraston tehtävät Ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Vastaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta toimialallaan Huolehtii liikennejärjestelmän toimivuudesta poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa Vastaa merkittävien väylähankkeiden toteuttamisesta Myöntää merenkulun ja muiden liikennemuotojen edistämiseen tarkoitettuja avustuksia Edistää väylänpidon tuottavuuden parantamista Ohjaa ja kehittää pitkäjänteisesti joukkoliikennettä Vastaa valtion tieja rataverkosta ja hallinnoimistaan vesiväylistä sekä ohjaa ja valvoo vesiväylänpitoa Kehittää ja edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta Vastaa ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, ylläpidosta ja rakentamisesta Osallistuu liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen Huolehtii merikartoituksen ylläpidosta ja kehittämisestä Kehittää julkisen liikenteen toimintaedellytyksiä Huolehtii liikenteen hallinnasta ja sen kehittämisestä valtion liikenneväylillä ja meriliikenteessä Turvaa talvimerenkulun edellytykset

4 Liikennevirasto lukuina merenkulussa Liikenneviraston budjetti n. 1,6 mrd. euroa/v, josta merenkulkuun ja vesiväylienpitoon yli 20 %. Liikenneviraston toimintamenot noin 94 M, josta - tilastoihin ja VTS -ohjaukseen n. 13 M - merikartoitukseen n. 8 M Merenkulun tukiin ja lästimaksuavustuksiin noin 100 M Saaristoliikenteen ostoihin noin 55 M Vesiväylänpitoon n. 79 M /v - kunnossapitoon 26 M - jäänmurtoon 45 M - merenmittaukseen 8 M Vesiväylien kehittäminen - väyliä rakenteilla: Pietarsaari 11 M, Uusikaupunki 11 M, Hamina 18 M ja Savonlinna 50 M Saimaan kanava n. 2M (vuokra ja ylläpito)

5 Suomen tuonnin, viennin ja transiton määrä sekä kohdemaat (2010)

6 Meriliikenne vuonna 2010 Ulkomaan merikuljetuksia 93 milj. tn (vienti 42 milj. tn ja tuonti 51 milj. tn). Transitokuljetuksia 7 milj. tn. Meriliikenne oli Suomen viennistä n. 90 % ja tuonnista yli 70 %. Suomalaisen tonniston osuus kuljetuksista oli 31 % (tuonti 41 % ja vienti 18%) Meriliikenteessä kuljetettiin 17,4 milj. matkustajaa Kotimaan vesikuljetuksia n. 12 milj. tn. Vesiliikenteessä kuljetettiin noin 4 milj. matkustajaa

7 Tavaraliikenne Suomen satamissa vuonna 2010

8 Suomen satamista Kauppa- ja teollisuussatamia sekä lastauspaikkoja on yli 80. Ulkomaan merikuljetuksia tapahtuu 51 sataman kautta. 10 suurimman sataman osuus koko ulkomaan tavaraliikenteestä on nyt 76 % eli Kantvik, Helsinki, Kotka, Naantali, Kokkola, Pori, Rauma, Raahe, Hamina ja Oulu satama kpl tavaramäärä (%) - suuret keskisuuret pienet 30 5

9 Tärkeimmät satamat? satama miljoona tonnia osuus koko liikenteestä vuonna 2010 Vahingonkorvausasiat /LAP Hamina/Kotka 15,8 milj.t 14,3% Helsinki 10,9 milj.t 9,9% Turku/Naantali 11 milj.t 10,1% Pori/Rauma 10,6 milj.t yht. 58,1 milj.t 9,7% Kokkola/Pietarsaari Oulu 7,9 milj.t } 3,6 milj.t 7,2% 3,2% Kemi/Tornio 4,1 milj.t 3,7% + teollisuussatamat (Sköldvik, Raahe, Koverhar) yht. 28 milj.t. 25,5% Vuonna 2010 tuonti 51,5 milj.t vienti 41,7 milj.t kotimaanliikenne 16,6 milj.t. / yhteensä 109 miljoonaa tonnia

10 Liikenneolosuhteet 2035 Liikenneviraston asiantuntijanäkemys tulevaisuuden liikennejärjestelmästä ja sen tekemisestä. Tarve suurille linjamuutoksille on selkeä (ilmastonmuutos, valtiontalous, tuottavuushaaste, Suomen kilpailukyky) Aikajänne kuusi hallituskautta Rahoitus nykytaso 1,5 Mrd. / vuodessa Laadittu laajassa vuorovaikutuksessa valtakunnallisten ja alueellisten sidosryhmien kanssa.

11 Linjaukset ja avaukset Asiakasta varten Toimintamme tänään näkyy huomisen jalanjäljissä Vähemmällä enemmän, yhteistyössä Päivittäinen liikennöitävyys, elinkeinoelämän toimintaedellytykset Alueellinen erilaisuus Toimivat matkaketjut ja päivittäinen liikennöitävyys henkilöliikenteessä Joukkoliikenne kaupunkiseuduilla Liityntäpysäköinnin vastuut Kävely ja pyöräily perusliikkumismuotoina Lakisääteisten kuljetusten yhteistyö Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Liikenteen maksujen ja verojen kokonaistarkastelu Liikenteen hinnoittelu ohjaavammaksi Turvallisuus reunaehto Liikenteen ympäristöjalanjälki pienemmäksi Turvallisuus nopeuden edelle Tieliikenneturvallisuudessa nopeuksien noudattaminen ja uusi teknologia Monipuolinen keinovalikoima Keskeiset liikenneyhteydet Rahoitusjaon muutokset Kustannustason nousun huomioiminen 10-vuoden toteuttamisohjelma ja pienet investointiohjelmat Liikennejärjestelmäraha Budjettimenettelyjen kehittäminen Uusia rahoitusmalleja

12 Yhteenveto suunnitelman vaikutuksista Ei lisäpaineita aluerakenteen keskittymiselle Kaupunkiseuduilla edellytykset joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kilpailukykyyn paranevat Valtakunnalliset yhteydet pääosin nykytasolla, hieman parantumista rautatieyhteyksissä. Tieverkoston palvelutaso paranee yksittäisissä kohteissa ja yleisesti heikkenee tieliikenteen kasvaessa Täsmällisyys ja ennakoitavuus paranevat. Keskeisten yhteyksin kunto säilyy nykytasolla, muun väyläverkoston kunto huononee. RAHOITUS Ei merkittäviä muutoksia liikennemuotojen välillä Tieliikenteen turvallisuuden parantuminen edellyttää monipuolisia keinoja Meri- ja rautatieturvallisuus perustuu riskien vähentämiseen Päästövähennyksissä teknologialla ja taloudellisella ohjauksella merkittävä rooli

13 Lausuntokierroksen keskeiset viestit Päivittäisen liikennöitävyyden, pienten investointien ja joukkoliikenteen rahoituksen lisääminen hyvä Alueellista liikkumavaraa ja liikennejärjestelmärahaa kannatettiin Tiettyjä toimintaympäristön muutoksia korostettiin Liikennemäärien kehityksen ja ilmastotavoitteiden välinen ristiriita Runkoverkkomäärittely käyttöön ja runkoverkon laajuus Suunnitelman resurssit tarpeeseen nähden niukat, lisää rahaa Rahoitusmenettelyjen kehittäminen

14 Keskeiset liikenneyhteydet /

15 Satamien maantie- ja rautatiekuljetukset

16 Liikennemuotojen yhteispeliä