Suomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus?"

Jarmo Hiltunen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus? Rata / Kristiina Hallikas, Ville Saarinen

2 Esityksen rakenne Ulkomaankaupan kuljetukset ja Suomen logistisesta sijoittumisesta TEN-T ja CEF, mistä on kyse? Venäjän ja Kiinan suunta Visio, tavoitetila, väyläverkon kehittäminen?

3 Ulkomaan kaupan kuljetukset ja Suomen logistisesta sijoittumisesta

4 Suomi maailmankartalla Lähde: WSP, Liikenteen infrastruktuuri tulevaisuuden mahdollistajana-raportti

5 Suomen logistisen sijoittumisen haasteet? Syrjäinen sijainti Keski-Euroopan markkinoista? Kuljetuskustannusten osuus tuotteen hinnasta (verrattuna kilpailijamaihin)? Heilahtelut ja epävarmuudet idän/venäjän kuljetuksissa?

6 Suomen vienti maaryhmittäin 1-9/2017 Lähde: Tulli (Kuvioita ulkomaankaupasta v )

7 Suomen ulkomaankauppa maittain1-9/2017 Lähde: Tulli (Kuvioita ulkomaankaupasta v )

Suomen vienti ja tuontikuljetukset 2016 - kuljetusmuotojakauma Vientikuljetukset:

1,6% Lento 9,9% Tuontikuljetukset: tonneina euroina Laiva 76,3% 84,4% Maantie 6,9 %

8 Suomen vienti ja tuontikuljetukset kuljetusmuotojakauma Vientikuljetukset: tonneina euroina Laiva 92,2% 78% Maantie 6,4 % 9,9% Rautatie 0,7 % 0,5% Muut 0,6% 1,6% Lento 9,9% Tuontikuljetukset: tonneina euroina Laiva 76,3% 84,4% Maantie 6,9 % 4% Rautatie 13,6 % 2,3% Muut 3,2% 3,5% Lento 5,9% Lähde: Tulli (Taskutilasto 2016)

Maailmanpankin logistisen toimivuuden indeksi Maailmanpankin logistisen toimivuuden indeksin (LPI, Logistics Performance Index) mukaan Suomi on logistiselta toimivuudeltaan maailman kärkiluokkaa.

9 Maailmanpankin logistisen toimivuuden indeksi Maailmanpankin logistisen toimivuuden indeksin (LPI, Logistics Performance Index) mukaan Suomi on logistiselta toimivuudeltaan maailman kärkiluokkaa. Vuonna 2016 Suomi sijoittui 160 maan listauksessa sijalle 15 Saksan pitäessä kärkipaikkaa. Raportissa käytetyt parametrit: Tullausprosessit, tullauksen toimivuus Liikenne-ja tietoinfrastruktuurin taso Kansainväliset kuljetukset, kuljetusten saatavuus Logistiikkapalveluiden laatu, palveluntarjoajien osaaminen Lähetyksen jäljitettävyys ja seuranta Toimitusten täsmällisyys ja oikea-aikaisuus Lähde: Maailmanpankki. Kuvassa parempi pistemäärä kuvattu tummemmalla värillä

10 TEN-T-verkot ja CEF

TEN-verkot TEN-verkot (Trans European Networks) käsittävät: Liikenneverkot (TEN-T) Energiaverkot (TEN-E) Tietoliikenneverkot (eten) EU:n arvio on, että TEN-T-verkkojen implementointi kuluvalla

11 TEN-verkot TEN-verkot (Trans European Networks) käsittävät: Liikenneverkot (TEN-T) Energiaverkot (TEN-E) Tietoliikenneverkot (eten) EU:n arvio on, että TEN-T-verkkojen implementointi kuluvalla budjettikaudella on 500 mrd Suurin osa rahasta tulee kansallisesta budjetista TEN-verkkojen rahoittamiseen on tällä budjettikaudella varattu 30 mrd EU:n päädyssä 24 mrd eli noin 80 % on kohdistettu TEN-Tverkoille On syytä ymmärtää, että merkittävä osa TEN-Tverkkojen infrastruktuuri-investoinneista on aina pitänyt ja pitää tulevaisuudessakin kattaa liikenneverkon tasolla kansallisesta budjetista

12 Mitä ovat TEN-T- ja CEF-asetukset? TEN-T-asetus CEF-asetus TEN-T-verkko TEN-T-asetus sisältää teknisiä vaatimuksia TEN-T-verkoille Connecting Europe Facility Rahoittaa TEN-T-verkkoja

13 Mitä ovat TEN-T-ydinverkko, kattavaverkko ja ydinverkkokäytävät? Kattava verkko on nimensä mukaisesti laajin Ydinverkko on harvempi (ja teknisiltä vaatimuksiltaan vaativampi) TEN-T-ydinverkkokäytävät ovat uusin lisäys perheeseen Yhteensä 9 Euroopassa Suomessa 2 TEN-T-ydinverkkokäytävää (näistä myöhemmin) EU-rahoitus kanavoituu ydinverkkokäytäville yhä voimakkaammin

14 North Sea-Baltic TEN-Tydinverkkokäytävän jatkaminen pohjoiseen

15 Tuleva käytävänjatko?

16 Käytävän jatkaminen pohjoiseen North Sea-Baltic TEN-T-ydinverkkokäytävän jatkaminen pohjoiseen mahdollistaa ainakin teoriassa EU-tuen saamisen käytävän saattamiseksi teknisesti TEN-Tasetuksen vaatimalle tasolle Tämä tulee joka tapauksessa tehdä TEN-T-ydinverkon osalta Tämä North Sea Baltic TEN-T-ydinverkkokäytävän jatkaminen on nyt ensisijainen strateginen tavoitteemme ja tämän vaiheen jälkeen tarkastelemme erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja

17 Venäjän ja Kiinan suunta

18 Venäjä investoi infrastruktuuriinsa kaikkien liikennemuotojen osalta (kuvassa rautateitä koskevia suunnitelmia) Kuva: lähde Russian railways (RZD) Kuva: lähde Liikennevirasto

19 Venäjä International Transport Corridors (rautatiet) Kuva: lähde Russian railways (RZD) 19

20 One Belt, One Road (OBOR) Kiinan uusi silkkitie? Kuva: lähde: Reuters

Suomi Pohjois-Euroopan logistisena keskuksena?

21 Visio, tavoitetila, väyläverkon kehittäminen? Suomi osana kansainvälisiä markkinoita ja jakeluverkostoja? Suomi Pohjois-Euroopan logistisena keskuksena? Elinkeinoelämän kilpailukyky, asiakastarpeet Päästövähennystavoitteet Älyliikenne, liikenteen palvelut Osaaminen, prosessit Suomen väyläverkon tulevaisuuden tavoitteet?

22 Kiitos! Ville Saarinen, Kristiina Hallikas

Samankaltaiset tiedostot

Suomen logistinen kilpailukyky SKAL:n Juhlaseminaari Teppo Mikkola 60 vuotta Helsinki, 12.6.2014 Professori Lauri Ojala

Suomen logistinen kilpailukyky SKAL:n Juhlaseminaari Teppo Mikkola 60 vuotta Helsinki, 12.6.2014 Professori Lauri Ojala LOGISTIIKKA ON MERKITTÄVÄ OSA SUOMALAISYRITYSTEN KOKONAISKILPAILUKYKYÄ 2 Kaupan alalla