Kiinteistöjen Kallioranta ( ) ja Kiviniemi ( ) välinen ojariita-asia

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kiinteistöjen Kallioranta ( ) ja Kiviniemi ( ) välinen ojariita-asia 257/11.01/2014 YMPLTK 30 Kiinteistön Kallioranta omistajat Unto ja Pirkko Liuska ilmoittivat vs. ympäristötarkastaja Heikki Estolalle tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä, että Kiviniemi -nimiseltä naapurikiinteistöltä tulee vesiä, jotka aiheuttavat heidän tontilleen vettymishaittaa. Liuskat halusivat, että heidän kiinteistölleen tuleva oja tukitaan. Liuskat vahvistivat vaatimuksensa päivätyllä selvityksellä. Kiinteistön Kiviniemi omistajat ovat Juha Jämsä ja Marika Korkiakoski- Jämsä. Juha Jämsä kertoi vs. ympäristötarkastaja Heikki Estolalle tarkastuskäynnillä , että hän on valmis tukkimaan kiinteistön Kallioranta puolelle johtavan ojan, mikäli heidän kiinteistölleen tulevien pelto-ojavesien reitti selvitetään ja tilalle etsitään parempi ratkaisu. Jämsä piti kohtuuttomana, että kaikki pelto-ojavedet kulkevat yksinomaan heidän kiinteistön kautta Pyhäjärveen. Ojariita-asiassa ei päästy sovintoratkaisuun. Juha Jämsä ja Marika Korkiakoski-Jämsä vaativat selvityksessään , että "alkuperäinen ojalinjaus palautetaan entiselleen. Liuskat aukaisevat tukkimansa ojan sekä alkuperäinen lasku järveen kunnostetaan". Asia ratkaistaan uuden vesilain (587/2011) mukaan, mikä on tullut voimaan Vesien kulku kiinteistöjen Kallioranta ja Kiviniemi kautta Pyhäjärveen Kiinteistön Vuohtoniemi( ) pellon kuivatusvesistä osa laskee yksityistien A (kartta liite) tieojaan. Osa näistä peltolta tulevista vesistä menee yksityistien ali rumpuputken B kautta ensin kiinteistölle Kallioranta ( ) muodostaen siihen pienen lammikon ja siitä edelleen luonnollista noroa pitkin kiinteistön Kiviniemi ( ) kuivatusojiin. Osa vesistä päätyy ojaa D pitkin Kallioranta kiinteistön puolelle rantapenkereessä olevan kallioleikkauksen E kautta sekä osa Kiviniemi kiinteistön pihatien alittavan pienen rumpuputken F kautta Pyhäjärveen. Osa pellolta tulevista vesistä ja Kiviniemi kiinteistön kuivatusvesistä tulee kiinteistöjen rajalle kohtaan D. Liuskan mukaan nämä vedet eivät pysty valumaan kalliohalkeaman E kautta järveen, vaan jäävät kiinteistöjen rajalle aiheuttaen vettymishaittaa kiinteistöllä Kallioranta. Liuska on selvityksissään kertonut, että tämä (kohdat D ja E) veden kulkureitti ei ole kiinteistön Kiviniemi alkuperäinen kuivatusvesien kulkusuunta. Liuskan mielestä alkuperäinen reitti menee kiinteistöllä Kiviniemi pihatien poikki kiertäen kiinteistön toista rajaa pitkin Pyhäjärveen (Kartta liite).

2 Vs.ympäristötarkastaja Heikki Estola kävi kiinteistöllä Kiviniemi Paikalla oli myös kiinteistön omistaja Juha Jämsä. Hän kertoi, että heidän kiinteistönsä kärsii vettymishaitasta, koska yläpuolisilta pelloilta tulee pellon kuivatusvesiä rummun B kautta ensin Liuskan kiinteistölle Kallioranta ja siitä valuen noroa pitkin hänen kiinteistönsä ojiin. Vettymishaitta on pahimmillaan keväällä lumien sulaessa. Jämsä halusi, että yläpuolisen pellon kuivatusvesien kulkeutuminen hänen kiinteistölle tutkitaan. Jämsä on selvityksissään kertonut, että hänen kiinteistönsä kuivatusvesien kulkusuunta on ollut kohdan D kautta kiinteistöllä Kallioranta sijaitsevan rantapenkereen kallioleikkauksen E kautta Pyhäjärveen(Liite). Jämsän mukaan ojaa D on kiinteistön Kallioranta puolelta täytetty vuodesta 2010 lähtien. Tämän seurauksena on hänen kiinteistönsä vettymishaitta lisääntynyt ja tästä syystä hän on joutunut tekemään tienalituksen kohtaan F vuoden 2011 aikana. Tämä veden kulkureitti ei kuitenkaan ole riittävä varsinkaan keväällä, kun sulamisvedet aiheuttavat suurta vettymishaittaa. Lisäksi rummun F kautta kulkevat vedet menevät samassa ojassa Jämsän jätevesien pienpuhdistamon purkuputken kanssa haitaten puhdistamon toimivuutta. Ennen ympäristölautakunnan ratkaisua asiasta järjestettiin kaksi katselmusta, ensimmäinen katselmus ja toinen Ennen toista katselmusta kuultiin asianosaisia kirjeitse Liuskat toimittivat selvityksensä (liite) ja Jämsä ja Korkiakoski- Jämsä (liite). Asianosaisille annettiin mahdollisuus antaa vastine vastapuolen selvityksistä ennen ympäristölautakunnan kokousta. Unto ja Pirkko Liuska vastine ja Juha Jämsä ja Marika Korkiakoski-Jämsä vastine Ympäristötarkastaja Heikki Estola on käynyt tarkastuskäynnillä Vuohtoniemessä , ja (kuvaus). Lisäksi on tehty ojanpohjien korkovaaitukset yhdessä rakennustarkastaja Teuvo Hylkilän kanssa. Samalla käynnillä otettiin jätevesinäyte ojasta D. Läsnä oli myös Unto Liuska. Ympäristötarkastaja Heikki Estola on käynyt mittaamassa kiistan- alaisen ojan paikan Vuohtoniemessä Viranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Valvontaviranomainen voidaan oikeuttaa tekemään tarvittava toimenpide (Vesilain 14 luvun 8 ). Ehdotus: Ympäristötarkastaja Heikki Estola: Ympäristölautakunta päättää, että Kiinteistön Kiviniemi ( ) puolelta kiinteistölle Kallioranta ( ) tuleva oja D tulee tukkia niin, ettei veden kulku kiinteistölle Kallioranta ole mahdollista, ja etteivät vedet aiheuta

3 vettymishaittaa kiinteistöllä Kallioranta. Toimenpide tulee olla tehtynä mennessä sillä uhalla, että ympäristölautakunta teettää työn laiminlyöjän kustannuksella (VL 587/2011,14:8). Ehdotus perustuu VL:n (587/2011) 5 luvun 5 :ään, jonka mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ojitusta koskevan erimielisyyden, joka ei edellytä 3 :n nojalla lupaa tai jota ei käsitellä 4 :n nojalla ojitustoimituksessa, joka aiheutuu veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan tai puroon sekä 5 luvun 9 :ään, jonka mukaan, jos ojittamisesta toisen alueelle ei sovita, hyödyn saajalle voidaan antaa oikeus johtaa vettä toisen ojaan. Edellä 5 luvun 9 :n 1 momentissa tarkoitettu oikeus voidaan antaa, jos se on tarpeen alueen tarkoituksenmukaista kuivattamista varten tai 7 :n 1 momentissa tarkoitetun seurauksen estämiseksi. Ympäristölautakunta ei anna lupaa johtaa kiinteistön Kiviniemi kuivatusvesiä kiinteistön Kallioranta puolella sijaitsevaan ojaan. Kiinteistön Kiviniemi pohjoisosan kuivatusvesien johtaminen kallioleikkauksen ja kiinteistön Kallioranta kautta Pyhäjärveen vaatisi poikkeuksellisia kunnostustoimenpiteitä, mahdollisesti myös kallion louhintaa kiinteistön Kallioranta puollella. Ottaen huomioon, että kallioleikkaus on ylempänä kuin ojan pohja kiinteistöjen rajalla, voidaan todeta, että ojaan johdetut vedet eivät pääse järveen, vaan imeytyvät maaperään ja aiheuttavat vettymistä myös Kiinteistön Kallioranta puolella. Kiinteistön Kiviniemi peruskuivatus on mahdollista toteuttaa kohtuullisin kustannuksin johtamatta kuivatusvesiä kiinteistön Kallioranta kautta. Vesilain 5 luvun 10 :n mukaan toisen alueelle tehtävä oja on sijoitettava kiinteistön rajalle tai muutoin sellaiseen paikkaan, että siitä aiheutuu kiinteistön omistajalle mahdollisimman vähän haittaa. Avonaista ojaa, ellei se ole kiinteistön rajalla, ei saa ilman omistajan suostumusta tehdä toisen erityiseen käyttöön otetulle alueelle. Pyhäjärven kaupungin rantojen osayleiskaavassa (vahvistettu 2009) Kallioranta -niminen kiinteistö on kaavoitettu vapaa-ajanasunnon rakentamiseen. Ko. alue on merkitty kaavassa maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi, jonka luonnontilaa ojituksen johdosta suoritettava mahdollinen kallion louhinta ja ojan kaivuu muuttaisi. Edellä mainituin perustein ympäristölauta katsoo, ettei voida antaa lupaa johtaa kiinteistön Kiviniemi kuivatusvesiä kiinteistön Kallioranta kautta Pyhäjärveen, koska ojan kunnostutoimet kohdistuisivat kiinteistön Kallioranta erityiseen käyttöön otetulle alueelle. Tähän päätöksen voidaan hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä liitteineen on toimitetttava Ppky Selänteen ympäristölautakunnalle kaksin kappalein 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (VL 587/ :1)

4 Päätös: Mauri Tenkula esitti asian pöydälle jättämistä. Ympäristölautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle ja suorittaa ko. kiinteistöillä katselmuksen ennen asian jatkokäsittelyä. Paavo Leskinen poistui kokouksesta klo tämän asian käsittelyn aikana. YMPLTK 39 Kiinteistöjen Kallioranta ( ) ja Kiviniemi ( ) välinen ojariita-asia Katselmuksella oli mukana viisi ympäristölautakunnan jäsentä; Esko Isoniemi, Kari Pentikäinen, Ari Varis, Pauli Ojalehto ja Mauri Tenkula. Lisäksi läsnä olivat Unto Liuska (Kallioranta), Juha Jämsä (Kiviniemi), Marika Korkiakoski- Jämsä (Kiviniemi) ja ympäristötarkastaja Heikki Estola. Katselmus suorittiin kahdessa osassa, jolloin molemmilla osapuolilla oli eri aikaan mahdollisuus esittää oma näkemyksensä alkuperäisen ojituksen kulusta. Katselmus aloitettiin Juha Jämsän ja Marika Korkiakoski- Jämsän kanssa yksityisentien alittavalta rumpuputkelta, jonka kautta osa kiinteistön Vuohtoniemi pelto-ojavesistä kulkeutuu ensin kiinteistölle Kallioranta ja siitä edelleen kiinteistölle Kiviniemi. Juha Jämsä kertoi, että heidän kiinteistönsä kärsii vettymishaittaa nykyisestä ojituksesta, koska yläpuolisten peltojen sulamis- ja kuivatusvedet kulkeutuvat heidän kiinteistölleen. Jämsän mukaan heidän kiinteistönsä pohjoisosan kuivatusreitti on ollut kiinteistöllä Kallioranta olevan rantapenkereen kautta. Juha Jämsän peruste edellä mainitulle kuivatusreitille on se, että rantapenkereessä on vanha vesireitti Pyhäjärveen. Unto Liuskan kanssa aloitettiin katselmus noin klo ja edettiin sama vesien kulkureitti kuin kiinteistön Kiviniemi omistajien kanssa. Unto Liuska esitteli kiinteistöjen alkuperäistä ojitusta. Hänen mielestään kiinteistön Kiviniemi alkuperäinen kuivatusreitti on mennyt nykyisen pihatien ali olevaa vanhaa ojareittiä pitkin. Näillä perusteilla kiinteistön Kiviniemi pohjoisosan kuivatusreitti ei ole kiinteistöllä Kallioranta sijaitsevan rantapenkereen halkeaman kautta kulkeva reitti. Unto Liuskan mielestä heidän kiinteistönsä rantapenkereessä olevan vesireitin kautta ovat kulkeutunet Pyhäjärveen pääasiassa heidän kiinteistönsä pintavedet. Katselmuksella havaitut asiat: Kiinteistölle Kiviniemi tulee rasitteeksi osa yläpuolisen pellon sulamis- ja kuivatusvesistä (tämä seikka havaittu edellisillä tarkastus käynneillä). Tällä hetkellä kiinteistön pohjoisosalle ei ole toimivaa Pyhäjärveen johtavaa kuivatusreittiä. Kiviniemi kiinteistön eteläosassa pihatien toisella puolella on vanha oja, joka on osin tukkeutunut. Tähän ojaan ei ole havaittavissa vanhaa reittiä pohjoisosan puolelta. Kiinteistöltä Kiviniemi kulkee oja kiinteistöjen rajaa kohti. Unto Liuska on täyttänyt ojaa / noroa osin naapurin puolelta aina rantapenkereessä olevaan

5 vesireittiin asti. Näin ollen veden kulku pysähtyy ennen rantapengertä. Siihen kysymykseen, kuka on tehnyt kiinteistön Kallioranta puolella olevan rantapenkereeseen asti ulottuvan ojan, ei Unto Liuska osannut vastata. Tätä osaa ojasta ei ole kaivettu koneellisesti. Kyseessä lienee ainakin osin luonnon muovaama vanha vesireitti, joka on ollut siinä ennen kun Liuskat ovat hankkineet lomakiinteistön vuonna Katselmuksella mukana olleiden ympäristölautakunnan jäsenten näkemys on, että kiinteistön Kiviniemi pohjoisosan kuivatusreitti on alunperin kulkenut kiinteistöllä Kallioranta olevan rantapenkereen kautta. Rantapenkereessä oleva kohta on selvästi ollut vesien kulkureitti. Kyseessä on rantakivistä muodostunut penger, jonka alla saattaa olla kalliota. Vesireitti on todennäköisesti toiminut myös niin, että vedet ovat osittain imeytyneet rantapenkereen läpi. Tätä näkökohtaa tukee rantapenkereen kivikkoisuus. Katselmuksella olleiden lautakunnan jäsenten mielestä vesireitin kunnostamista ei voi pitää kustannuksiltaan kohtuuttomana eikä vesireitin kunnostamiseen tarvita kallionlouhintaa. Kinteistöjen rajaojan korkomittaukset on tehty Mittauspöytäkirja ja -kertomus ovat liitteenä. Ehdotus: Ympäristötarkastaja Heikki Estola: Ympäristölautakunta päättää, että Kiinteistön Kiviniemi ( ) ja kiinteistön Kallioranta ( ) rajalle kaivetaan kuivatusoja. Kuivatusvedet voidaan johtaa rantapenkereen kohdalla kiinteistön Kallioranta puolella olevaa osittain tukittua vesireittiä pitkin Pyhäjärveen. Kiinteistön Kallioranta puolella oleva oja on avattava ja tarvittaessa myös kunnostettava siten, että kiinteistöjen rajalle kaivettavan ojan vedet pääsevät esteettä Pyhäjärveen. Rajaojan kaivuun kustannukset jaetaan seuraavasti: Kiviniemi kiinteistön omistajien osuus on 80 % ja Kallioranta kiinteistön omistajien osuus 20 % ojituskustannuksista. Toimenpide tulee olla tehtynä viimeistään yhden (1) vuoden kuluessa siitä, kun tämän päätös on lainvoimainen uhalla, että ympäristölautakunta teettää työn asianosaisten kustannuksella (VL 587/2011,14:8). Perustelut Ehdotus perustuu VL:n (587/2011) 5 luvun 10 :ään, jonka mukaan toisen alueelle tehtävä oja on sijoitettava kiinteistön rajalle tai muutoin sellaiseen paikkaan, että siitä aiheutuu kiinteistön omistajalle mahdollisimman vähän haittaa. Avonaista ojaa, ellei se ole kiinteistön rajalla, ei saa ilman omistajan suostumusta tehdä toisen erityiseen käyttöön otetulle alueelle eikä myöskään, ellei se ole välttämätöntä, toisen salaojitetulle alueelle. Ojaan katsotaan kuuluvan uoman kummallakin puolella yhden metrin levyinen piennar, jollei sitä ole määrätty leveämmäksi tai maan laatu vaadi leveämpää piennarta. Ympäristölautakunnan näkemys on, että kiinteistön Kallioranta rantapenkereessä sijaitseva vesireitti on toiminut myös ainakin osan

6 kiinteistön Kiviniemi kuivatusvesien reittinä Pyhäjärveen. Ympäristölautakunta määrää kiinteistöjen rajalle tehtävän ojan lisäksi myös kiinteistöllä Kallioranta jo olevan vanhan vesireitin kunnostamisen, jotta veden kulku Pyhäjärveen ei estyisi. Rajaoja katsotaan olevan yksinkertaisin toimenpide kiistanalaisen tilanteen ratkaisemiseksi. Rajaoja pystytään toteuttamaan VL 5 luvan 7 mukaisesti niin, ettei toiselle kuuluvalle alueelle aiheudu vettymistä tai muuta edunmenetystä. Lisäksi molemmat kiinteistöt Kiviniemi ja Kallioranta saavat kuivatushyötyä rajaojasta. Kiinteistön Kallioranta omistajien mielestä Kiviniemi kiinteistön nykyinen ojitus aiheuttaa vettymishaittaa heidän kiinteistölleen kohtaan, mihin on tarkoitus tulevaisuudessa rakentaa varastorakennus ja rakennuksen tuleviin salaojituksiin ei haluta naapurin kiinteistön vesiä. Ympäristölautakunnan mielestä tämä saadaan estettyä hyvin toimivalla rajaojalla, johon kiinteistön Kallioranta rakennusten salaojavedet voidaan tulevaisuudessa johtaa. Rajaojalla saadaan myös ratkaistua kiinteistön Kiviniemi pohjoisosan vettymishaitta, kun yläpuolisen metsä- ja peltokiinteistön kuivatusvedet ja lumien sulamisvedet voidaan johtaa suoraan rajaojaa pitkin Pyhäjärveen. Ympäristölautakunta antaa luvan kunnostaa ja johtaa rajaojan vedet kiinteistön Kallioranta puolella rantapenkereessä sijaitsevan vesienkulkureitin kautta Pyhäjärveen, koska kyseessä on vanha vesireitti, jolla ei ole voinut olla muuta käyttötarkoitusta kuin veden johtaminen Pyhäjärveen. Ympäristölautakunta myös katsoo, että kyseessä ei ole rantakallio, vaan kivistä muodostunut rantapenger, jossa sijaitsevan vesireitin kunnostamiseen ei tarvita poikkeuksellisia toimenpiteitä. Kunnostamisella päästään ojituksessa kohtuullisilla kustannuksilla ja vähäisin maisemallisin haitoin. Ojittaminen voidaan tehdä ilman Kallioranta kiinteistön omistajien hyväksyntää, sillä toimenpiteellä ei aiheuteta heille kohtuutonta haittaa. Ojituksessa ei käytetä VL 5 luvun 10 mukaista erityiseen käyttöön otettua aluetta. Rantapenkereessä sijaitsevasta vedenkulkureitistä on 13 metriä Kallioranta kiinteistön omistajien loma-asuntoon. Rantapenkereen kautta johdetut vedet eivät päädy suoraan Kallioranta kiinteistön loma-asunnon rantaan tai virkistyskäyttöön otetulle alueelle, vaan kiinteistön Kallioranta omistamalle vesijätölle. Ojituksen kustannukset tulisi jakaa sen mukaan, mitä hyötyä kunkin kiinteistön omistaja saa ojituksesta. Vesilain 5 luvun 19 :n mukaan hyödynsaajat vastaavat saamansa hyödyn suhteessa yhteisen ojituksen ojituskustannuksista, jotka aiheutuvat kuivatusalueen tai osittelualueen maiden kuivattamisesta 15 :n 2 momentissa tarkoitettuun syvyyteen taikka muussa tarkoituksessa tapahtuvasta veden johtamisesta, jos jäljempänä ei toisin säädetä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on

7 Unto ja Pirkko Liuskan päivätty kirje ja Juha Jämsän lähettämä sähköposti saatettiin ympäristölautakunnalle tiedoksi ennen päätöksentekoa.