OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

Transkriptio

1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat kulkeutua suoraan maata pitkin läheisiin vesistöihin tai maaperän läpi pohjavesiin aiheuttaen pilaantumisen vaaran pohja- ja pintavesille. Vesistöön jouduttuaan jätevedet aiheuttavat rehevöitymistä ja kuluttavat happea sekä heikentävät vesien arvoa ja käyttökelpoisuutta. Puhdistamattomilla jätevesillä on myös vaikutusta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Puhdistumattomat jätevedet voivat mm. pilata pohjaveden laadun ja estää talousvesikaivon käytön juomavetenä. Jätevesien käsittelyn tavoitteena onkin erottaa vesi ja lika-aineet toisistaan niin, että puhdistettu jätevesi ei aiheuttaisi enää haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Jätevesijärjestelmien uusiminen Jätevesijärjestelmää ei tarvitse uusia, jos Kiinteistön jätevedet johdetaan tai tullaan johtamaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon Kiinteistöllä vakituisesti asuvat ovat täyttäneet 68 vuotta mennessä ja heillä on toimiva jätevesijärjestelmä. Kiinteistön jätevesien määrä on vähäinen eikä vesikäymälää ole. Tai jos kiinteistön olemassa olevat järjestelmät täyttävät nykyiset vaatimukset. Jätevesien määrä voidaan pitää vähäisenä perinteisissä kesämökeissä, joissa talousvesi kannetaan kaivosta, saunan pesuvedet kannetaan tai pumpataan järvestä, ja joissa on kuivakäymälä. Vähäisille jätevesimäärille voi rakentaa yksinkertaisen imeytyskaivon tai asentaa valmiin pesuvesien imeytyskaivon. Jätevesiä ei saa missään tilanteessa käsitellä niin että ne pääsevät valumaan suoraan esimerkiksi kalliota tai avo-ojaa pitkin vesistöön tai imeytyvät puhdistumattomina maaperästä pohjaveteen. Selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä on tehtävä myös perinteisistä kantovedellisistä kesämökeistä.

2 JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN MUKAISET KÄSIT- TELYMENETELMÄT Pohjavesialueilla hyväksytyt järjestelmät Laitepuhdistamot, jotka on todettu täyttävän jätevesiasetuksen vaatimukset tai Umpisäiliö kaikille vesille tai 3-osainen saostussäiliö ja tiivispohjainen maasuodatuskenttä (pohjavesialueella imeyttäminen on kielletty) tai vesikäymälän vedet umpisäiliöön ja harmaat vedet 2-osaisen saostussäiliön kautta tiivispohjaiseen maasuodatuskenttään Pohjavesialueen suojavyöhykkeellä jo olemassa olevissa järjestelmissä hyväksytään tavallinen maasuodatuskenttä, mutta uutta järjestelmää rakennettaessa tai vanhaa korjatessa tulee maasuodatuskenttä tehdä tiivispohjaiseksi. Puhdistetut jätevedet tulee johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle, pohjavesialueen ulkopuolelle laskevaan ojaan, puroon tai muuhun jatkuvasti virtaavaan uomaan. Jos puhdistettujen vesien pois johtaminen ei onnistu, voidaan puhdistetut jätevedet imeyttää myös kiinteistöllä. Ranta-alueilla (vyöhyke 150 m) ja taajaan rakennetuilla (Asemakaava- ja suunnittelutarve-alueet) alueilla hyväksytyt järjestelmät Laitepuhdistamot, jotka on todettu täyttävän jätevesiasetuksen vaatimukset tai Umpisäiliö kaikille vesille tai 3-osainen saostussäiliö ja maasuodatuskenttä TAI imeytyskenttä/ojasto tai vesikäymälän vedet umpisäiliöön ja harmaat vedet 2-osaisen saostussäiliön kautta maasuodatuskenttään TAI imeytyskenttään/ojastoon Vesikäymälävedet tulisi johtaa ensisijaisesti umpisäiliöön. Suunnittelussa on ensisijaisesti huomioitava suojaetäisyydet vesistöön sekä naapurikiinteistön rajaan. Syntyvät puhdistetut jätevedet tulisi silloin kun se on mahdollista johtaa ranta-alueen ulkopuolelle tai ranta-alueen ulkopuolelle laskevaan ojaan, puroon tai muuhun jatkuvasti virtaavaan vesiuomaan. Muilla alueilla hyväksytyt järjestelmät Laitepuhdistamot, jotka on todettu täyttävän jätevesiasetuksen vaatimukset tai Umpisäiliö kaikille vesille tai 3-osainen saostussäiliö ja maasuodatuskenttä TAI imeytyskenttä/ojasto tai vesikäymälän vedet umpisäiliöön ja harmaat vedet 2-osaisen saostussäiliön kautta maasuodatuskenttään TAI imeytyskenttään/ojastoon

3 Vähäiset vedet kaikilla alueilla Vähäiset pesuvedet voidaan imeyttää maahan puhdistamatta. Vähäiset pesuvedet voidaan imeyttää ympäristösuojelumääräyksissä mainittua suojaetäisyyttä (50 m) lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin kyseinen rakennus. Suojaetäisyyksiä Maasuodatus/laitepuhdistamo Talousvesikaivosta Ojasta tai norosta Tiestä tai naapurikiinteistön rajasta Imeytyskenttä Talousvesikaivosta Ojasta tai norosta Tiestä tai naapurikiinteistön rajasta Harmaiden vesien imeytyskenttä 50 m 30 m 10 m 5 m 50 m 50 m 10 m 5 m 30 m Imeytyskentässä imeytysputkiston on sijaittava vähintään yksi metri ja maasuodatuskentässä keräysputkiston on sijaittava vähintään 0,25 metriä ylimmän pohjavedenkorkeuden pinnan yläpuolella. (Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistot on sijoitettava talousvesikaivon alapuolelle) Maasuodatuskentän tai laitepuhdistamon purkupaikka 40m Laitepuhdistamo tai muut maanpinnalle sijoitettavat rakenteet Yleisen tien keskilinjasta 20m (tai tiesuunnitelmassa määritellyn suojaalueen ulkopuolelle)

4 YLEISEMPIÄ PUHDISTUSJÄRJESTELMIÄ Vedenkäyttö talouksissa vaihtelee l / vrk, keskimäärin noin 150 l /as/ vrk. Mitoituksen on perustuttava asukaslukuun, joka saadaan jakamalla huoneistoala (m 2 ) luvulla 30. Järjestelmä tulee kuitenkin mitoittaa vähintään viidelle henkilölle. Saostuskaivo Lähes kaikissa jätevesien puhdistusjärjestelmissä tarvitaan esikäsittelyyn saostuskaivot. Saostuskaivojen tarkoitus on erottaa laskeutuva ja kelluva kiintoaines toisistaan. Saostuskaivot eivät poista jätevesistä ravinteitä eivätkä siksi yksinään riitä käsittelyjärjestelmäksi. Saostuskaivojen materiaalit voivat olla esimerkiksi muovia tai betonia. Betonisten saostuskaivojen mitoituksessa voidaan soveltaa seuraavia yleisohjeita: 3-osainen saostuskaivo kaikille jätevesille: tilavuus vähintään n. 600 l/as pelkille pesuvesille 2 osainen saostuskaivo: tilavuus vähintään n.400 l/as Maahanimeytys Maahanimeytyksessä saostuskaivoissa esikäsitelty jätevesi johdetaan imeytysputkia myöten maaperään. Jätevesi puhdistuu suotautuessaan maakerrosten läpi, samalla kun maaperän pieneliöt hajottavat orgaanista ainetta ja kuluttavat ravinteita. Imeytys voidaan toteuttaa joko kenttänä tai ojastona. Yleisesti käytetty kivipesäimeytys ei riitä puhdistamaan kotitalouksissa syntyviä jätevesiä. Tärkeillä ja vedenhankintaan sopivilla pohjavesialueilla maahan imeyttämistä ei sallita vaan maaperäkäsittelynä käy tiivispohjainen maasuodatuskenttä. Perinteisissä kesämökeissä, joissa pesuvedet kannetaan tai nostetaan pumpulla, käsittelyksi riittää esimerkiksi yksinkertainen imeytyskaivo. Imeytyskentän soveltuvuuteen vaikuttaa oleellisesti maaperän laatu. Imeytyspaikan maaperän on oltava riittävästi vettä läpäisevää; karkeaa silttiä, hiekkaa tai soraa. Pohjaveden ja imeytyspinnan korkeuseron on oltava vähintään 1 metri. Imeytyskentässä käsiteltävän jäteveden tulee olla tavallista asumisjätevettä. Jätevesi ei saa sisältää liuottimia eikä myrkyllisiä pesuaineita, sillä ne tuhoavat orgaanista ainetta hajottavia ja ravinteita kuluttavia pieneliöitä. Imeytyspaikaksi sopii alue, jossa ei liikuta ajoneuvoilla, ja josta ei poisteta lunta talvella. Myöskään suuret juuristot eivät saa estää kentän toimintaa. 5 henkilön talouden imeytysjärjestelmän vähimmäispinta-ala. Maalaji Kaikki jätevedet (m 2 ) Harmaat jätevedet (m 2 ) Sora Hiekka Karkea siltti 35 28

5 Maasuodatus Maasuodatus voidaan valita mm. silloin kun maaperä on liian tiivis imeytykseen tai pohjaveden pinta tai kallio on liian lähellä maan pintaa. Saostuskaivoissa esikäsitelty jätevesi johdetaan imeytysputkilla maasuodatuskenttään, jossa se puhdistuu kulkiessaan tarkoitukseen sopivien suodatinkerrosten läpi. Puhdistunut jätevesi kerätään suodatinkerroksen alapuolisessa kokoomakerroksessa putkistoihin ja johdetaan purkuputkea pitkin sopivaan paikkaan kuten avo-ojaan. Pohjavesialueilla maasuodatinkenttä tulee rakentaa tiivispohjaiseksi ja puhdistetut jätevedet tulee ensisijaisesti johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Kaikille vesille tarkoitetun maasuodatuskentän vähimmäispinta-ala yhdentalouden jätevesille on A=asukasmäärä x 5 m 2 (kuitenkin vähintään 20 m 2 ) Vastaavasti harmaille vesille tarkoitetun maasuodatuskentän pinta-ala saadaan kaavasta A=asukasmäärä x 3,5 m 2 (kuitenkin vähintään 15 m 2 )

6 KESÄMÖKIN JÄTEVESIEN KÄSITTELY Perinteiset kantovedelliset ja niihin rinnastettavat mökit ja saunarakennukset eivät yleensä vaadi jätevesien käsittelyä tai järjestelmän uusimista. Jos vapaa-ajanrakennuksen vesien käyttö on runsaampaa, puhdistusmenetelmän valintaan vaikuttavat mm seuraavat asiat: mökin sijainti (etäisyys kaivoista ja rannasta, pohjavesialueet) alueen kaavamääräykset ja kunnan ympäristönsuojelumääräykset varustetaso, käymälätyyppi ja vedenhankintamenetelmä käyttöaika (mahdollinen talvikäyttö) ja käyttäjämäärä Saunan tai loma-asunnon pesuvesiä ei saa koskaan johtaa suoraan vesistöön vaan on huolehdittava, että vähäisetkin pesuvedet imeytyvät maahan. Vesikäymälän jätevedet tulee käsitellä samalla tavoin kuin vakituisessa asuinrakennuksessakin. Esimerkkejä loma- ja saunarakennusten jätevesien käsittelystä: Varustelu Käsittely Kuivakäymälä ja kantovesi pesuvedet voidaan johtaa maahan kuitenkin niin että ne eivät valu suoraan vesistöön Kuivakäymälä, vesi kannetaan tai pumpataan sisään ja pesuvedet johdetaan viemäriä pitkin ulos (tiskiallas, lavuaari) Kuivakäymälä ja juokseva vesi (suihkut, astianpesukone tms.) yksinkertainen imeytysjärjestelmä esim. imeytyskaivo. Vettä läpäisevä maaperä (esim. hiekka, sora) 2-osainen saostussäiliö +imeytyskenttä tai maasuodatuskenttä Laitepuhdistamo Kuivakäymälä ja juokseva vesi (suihkut, astianpesukone tms.) Pohjavesialue tai vettä läpäisemätön maaperä (esim. kallio): 2-osainen saostussäiliö + maasuodatuskenttä (imeytyskenttä ei sovellu) Laitepuhdistamo

7 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMINEN TAI UUDEN RAKENTAMINEN 1. Selvitä liittymismahdollisuus vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. 2. Tutki mahdollisuutta yhteiseen viemäröintiin alueella tai naapurien kanssa. 3. Kiinteistökohtainen ratkaisu. 4. Suunnitelman laatiminen. Suunnitelmat on hyvä teettää asiantuntevalla suunnittelijalla. 5. Hae järjestelmän korjaamiselle tai uuden rakentamiselle toimenpidelupa kunnan rakennusvalvonnasta. Hakemuksen liitteeksi: Jätevesijärjestelmän rakennustapaselostus Asemapiirros (1:500) o talousvesikaivon ja jäteveden käsittelyjärjestelmän sijoituspaikka tontilla o alueen ojat, vesistöt ja korkeuskäyrät o naapuritontilla ja 200 metriä lähempänä olevat talousvesikaivot ja mahdolliset lähteet Puhdistamon suunnitelmapiirrokset 6. Vertaile järjestelmän osien ja tarvikkeiden hintoja sekä tee tarjouspyyntöjä ja hankintoja. Elä tee hankintoja ennen kuin luvat ovat kunnossa. 7. Hanki urakoitsija. Yhteistyö naapurien kanssa voi säästää kustannuksissa. 8. Huolehdi rakentamisen valvonnasta. Kirjaa rakennustyön työmaapäiväkirjaan rakentamisen vaiheet, maanäytteiden tulokset ja käytetyt materiaalit. Ota valokuvia työn eri vaiheista. Tietojen tallennus on tarpeellista, koska niillä on myöhempää käyttöä omistajien vaihtuessa tai jos järjestelmän toiminnassa on ongelmia. 9. Jos rakentamista ei voida toteuttaa suunnitelman mukaan, sovi muutoksista suunnittelijan kanssa. Huolehdi, että muutoksista tehdään tarkepiirustukset. 10. Huolehdi, että ennen käyttöönottoa jätevesijärjestelmästä on käyttö- ja huolto-ohje. Huolehdi järjestelmän ohjeen mukaisesta hoidosta ja huollosta. Alan palveluja voi kysyä myös laitetoimittajilta, koulutetuilta LVI-liikkeiltä sekä kiinteistöalan valvonta- ja huoltoyrityksiltä. Kiinteistön omistaja vastaa siitä, että jätevesijärjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan asetuksen mukaisesti sekä sitä käytetään ja huolletaan niin, että toiminta täyttää puhdistusvaatimukset. LÄHTEET Joensuun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset RT-kortisto Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2009, Haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisen toimeenpano Haja-asutuksen jätevesienkäsittelyopas viranomaisille ja suunnittelijoille